21.09.2013 13:24 | Martin Hillebard | |||
Tämän oloisiahan ne olivat sähkötaulut yksityisissä kodeissakin ennen vanhaan. Tästä yksiköstä vain näkyy kokonaan itse sähkömittari puuttuvan. Olen kyllä erottavinani sen paikan tuon kierrettävän katkaisijan yläpuolella. | ||||
Kuvasarja: Ruotsalaisia rautatieoperaattoreita |
21.09.2013 13:17 | Martin Hillebard | ||
Firmanimestä päätellen "-oil" yhtiöllä on tekemistä maaöljytuotteitten kuljetuksen kanssa. Eestissä näkee pitkiä säiliövaunu-junia tulossa idän suunnasta ja menossa takaisin mutta enpä jaksa muistaa omistajayhtiöitten nimiä. | ||||
20.09.2013 14:04 | Martin Hillebard | |||
Als ich noch nur Bube war, verkauften wir Märklin -Katalogen beim Stockmann in Helsinki und die wären AUF DEUTSCH. So begann ich, eine neue Sprache zu lehren.... Juu, 1960-luvun alussa Märklin-luetteloita ei ilmeisesti viellä painettu suomeksi! En muista oliko Stokkalla ruotsinkielisiä. Mutta saksankielen alkeet tuli opittua. Gerade Gleisstück! ja sen lopussa Prellbock. |
||||
20.09.2013 12:52 | Martin Hillebard | |||
Aika kiva filminpätkä. Monissa kaupungeissa oli järjestelmät joissa voima otettiin jotenkin maan rajasta. Tämä kuulostaa aika vaaralliselta, kulkivathan vaunut katuja pitkin ja jännite tapaa sentään olla esim. 650 - 700 volttia. Eräässä kaupungissa - en muista missä - oli käytössä menetelmä jossa katuun oli upotettu nastat jotka olivat yhteydessä virtakaapeliin, ja jotka vaunun edetessä nousivat niin että syntyi kontakti vaunun alarakenteeseen kiinnitettyyn virroittimeen. Oletettavasti nosto tapahtui magneetin avulla, ja tarkoitus oli että nasta vaunun ohitettua vaipuisi takaisiin syvennykseensä. En muista yksityiskohtia ja painotuote josta selostuksen luin on kadonnut jäljettömiin vuosia sitten mutta jotenkin noin se oli. Joskus tapahtui että katua pitkin etenevän hevosajoneuvon vetojuhta astui virtaisen nastan päälle jolloin pollen kerrotaan "saaneen sätkyn". No ei tämä nyt oikeasti kovin paljoa naurata. Tietosanakirja Encyclopaedia Britannica, osa 8 painovuosi 1965 hakusanan Electric Traction yhteydessä on kuva jonka tekstinä "The Double-deck car characteristic of British tramways. This type of car was used only experimentally in the U. S." Siis kaksikerroksiset olivat "luonteenomaisia" brittiläisille raitioteille. Kotimainen tietopaketti "Tiet ja maakulkuneuvot" painovuosi 1932 Werner Söderström Osakeyhtiö kertoo luvussa RAITIOTIET mm. seuraavaa. "Kuva 1114 esittää Lontoossa käytettyä kaksikerroksista vaunua. (Niinpä näyttää esittävän. Kaksitelinen ja suuri.) Sen ulkomitat ovat: pituus 10.6, leveys 2.13 ja korkeus 4.71 m. Sekä ala- että yläkerroksessa sisäinen vapaa korkeus on 1.84 metriä ja on siis monelle silkkihattua käyttävälle suomalaiselle riittämätön. Vaunut ovat muutenkin ahtaat ja epämukavat. Alakerroksessa on 46 poikittain ja yläkerroksessa 32 pitkittäin asetettua istumapaikkaa, yhteensä 78. Paino on tilavuuteen nähden vähäinen, ainoastaan 16 tonnia. Vaunut kulkevat ilman perävaunua ja häiritsevät tästä syystä verraten vähän muuta katuliikennettä." Perhealbumeita selatessa, eipä sieltä juuri silkkihattua eli ns. silinterihattua käyttäviä herroja juurikaan löydy - ehkä joku kaukainen sukulainen, ja tsaarinajalla. Miehet jotka mahdollisesti vierailivat Lontoossa maailmansotien välisenä aikana, saivat siis rauhassa nousta vaunuun, ottamatta ensin hattua päästään. |
||||
19.09.2013 12:59 | Martin Hillebard | |||
Minua tällaisen veturin ensi kertaa nähdessäni askarrutti ajatus, että mitähän tuo "Hector" tässä asiayhteydessä nyt tarkoittaakaan. Onko se jokin persoonalisuus firman perustaja - yksityisyrittäjä vähän niinkuin engelsmanni Richard Branson omine "Virgin" rautatie- ja myös lentoyhtiöineen. Epäilykselle antaa pontta vaunujen lelumainen värjäys. Anonyymeilla "riskikapitalisteilla" ei yleensä riitä mielikuvitusta moiseen. |
||||
19.09.2013 12:47 | Martin Hillebard | |||
Ruotsin eri kuljetusjärjestelmien palveluksessa tosiaankin piisaa näitä Eevan tyttäriä myös suur-Tukholman liikennelaitoksella siis Storstockholms Lokaltrafik (SL). Punaisten kaupunki-bussienkin kuljettajina toimii ihan mukavia naisia, ja jos asetun etupenkkiin niin kyllä nämä jutustamaankin käyvät. Varsinkin jos seistään linjan päätepysäkillä ja lähtöön on vielä aikaa. | ||||
Kuvasarja: Ruotsalaisia rautatieoperaattoreita |
19.09.2013 11:14 | Martin Hillebard | ||
Erittäin hyvä saavutus YHDEN päivän juoksulla toteutettuna! Näistä kuvista saa varmaan "läpileikkaus" tyyppisen käsityksen siitä, kuinka monimuotoista Ruotsin rautatieliikenne on. Vanhan uskomuksen mukaan perjantai 13. kuunpäivänä asioilla on taipumus mennä mönkään. Tällä safarilla tätä ei ilmeisesti kuitenkaan tapahtunut. |
||||
19.09.2013 10:56 | Martin Hillebard | |||
Näitä näkee Tukholman Keskusaseman liepeillä mm. lähtemässä vetämään pikajunaa etelän suuntaan ilmeisesti Göteborgiin. Vaunut ovat ulkonäöstä päätellen SJ:ltä käytettynä ostettuja, niitä vanhoja ruskeita mutta ne on kyllä uudelleenmaalattu nk sirkusvaunujen väreihin. | ||||
18.09.2013 22:00 | Martin Hillebard | |||
Kära vänner. Lupiner kallas i Sverige till Rallar-rosor. Topparoikan ruusut siis. De bredde ju sig /Levisivät längs de nybyggda järnvägs-linjer/rautatatielinjojen varsille. Sekä Ruotsissa että Suomessa. Hyvää yötä Teillekin ... ja Lycka till. |
||||
18.09.2013 21:34 | Martin Hillebard | |||
Ruotsissa, näiden nostagia-ajojen säännöstö on aina ollut paljon "iisimpi" kuin Suomessa. En nyt taaskin viitsi vertailla nähden kahden valtakunnan "kansanluonteiden" ominaisuuksia. | ||||
18.09.2013 14:04 | Martin Hillebard | |||
Saarenmaalle on tosiaan ollut suunnitteilla rautatie, mutta olen kuullut teorian, jonka mukaan sitä ei rakennettu saaren maaperän pehmeyden, tai vetisyyden vuoksi - siis jonkinlaista hyllyvää suopohjaa jossa pitäisi ensimmäisenä suorittaa mittavia täyttö- ja pengerrystöitä. Tietysti radan rakentamatta jättämiseen on voinut olla moniakin syitä. Joku vuosi sitten menimme Kuressaareen Spa:han pariksi viikoksi (ennenvanhaan tällaisia kutsuttiin suomenkielessä yksinkertaisesti Kylpylä) se oli aika hauskan vanhanaikainen laitos "Saaremaa Vals". Matka Tallinnasta eteenpäin suoritettiin omalla autolla siihen liittyi myös salmen ylitys lautalla Muhun saarelle josta vei maantie Kuressaaren kaupunkiin. Tie oli hienossa kunnossa ilmeisesti melko hiljattain päällystetty - neukkuajasta oli jo ehtinyt kulua jokunen vuosi, ja sikäli kuin saatoin nähdä kunnolla pengerretty. Siitä huolimatta Ford keinui mennessään kuin pienehkö laiva laineilla. Muistelin tuota rautatiejuttua ja vedin johtopäätöksen, että painumia riitti. Hoppa painoi jonkin tuhatkunta kiloa; mitenkän ratapenger olisi kestänyt JUNAN painon. Taustapeilistä näkyi samalta lautalta maihin jäänyt pikavuoro-linjuri Tallinnasta. Kohtapa se jo porhalsi ohitse - sillä oli aikataulunsa seurattavanaan meillä ei. Se siitä rautatieprojektista. |
||||
18.09.2013 13:31 | Martin Hillebard | |||
Loviisan - Wesijärven rautatiellä on siis ollut oma konepaja, joka on kyennyt rakentamaan rautatievaunuja! Tällaisesta uskaltaisi toivoa myös lisätietoja.... sekä onko muilla, yksityisistä rautateistämme ollut samankaltaisia. Niistä kahdesta, molemmat niinikää 750 mm ratoja, jotka minä ehdin elinaikanani kokea, oli Hyvinkään - Karkkilan Rautatiellä Hyvinkäällä veturivarikko jonka yhteydessä korjauspaja, ja Jokioisten - Forssan radalla Forssassa puinen varikkorakennus jonka sisäpuolesta en tosin muista paljoakaan. Vaunujen valmistajan laatoista näki mm. että niitä oli valmistanut "Sandvikens Skeppsdocka", Hietalahden laivatokka kuten ennen sanottiin, siis siinä missä nyt sijaitsee se mikä Yards se nyt tänään onkaan. Ainakin HKR:llä liikennöi niinä 1960-luvun viime vuosina LWR/LWJ:ltä jääneitä suuria avotavaravaunuja. Niitten valmistajankilpien tekstejä en muista - josko niissä niitä kilpiä lie ollutkaan. Resiinassa 2/2005 on juttuni "Saunakallion Poika" yhteydessä kuva HKR:n verstaasta - kuvatekstistä tosin on tippunut pois että se oli HKR:n, ei Hangon radan veturitallin verstasosasto. Kuvasta näkee vilauksen siitä mitä masiinoita oli käytettävissä. Kyllähän noilla ammattitaitoinen metallimies sai syntymään yhtä ja toista jos niin toivottiin, ja hankittiin paikalle sopivia aihioita työstettäviksi. |
||||
18.09.2013 12:57 | Martin Hillebard | |||
Britanniassahan oli aikoinaan raitioteitä monissa kaupungeissa, ja vaunuina myös niitä kaksikerroksisia mutta sittemmin ne hävitettiin lähes kaikkialta, taisi olla sodan jälkeen en käsitä miksi. Engelsmannithan mielellään säilyttävät kaikenlaista vanhaa. Vaikka nythän siitä vanhasta on luotukin uusinta uutta. "Kuten kuvasta näkyy", jos sallitaan sanoa. |
||||
18.09.2013 12:49 | Martin Hillebard | |||
Tuosta juolahti mieleen. Kulkeekos enää Savonmuan pikajunaa jota kutsutaan Lentävä Kalakukko? Tarkoitan että kyllähän Savon radalla kulkee nyt paljon enemmän junia kuin Esa Pakarisen filmiuran parhaina vuosina, mutta onko junan NIMI viellä käytössä? "Tokko suanen koskaa ennee Kiertää Puijonsarven nennee Missä laevat huuteloo 'Kuopijoo - kuopijoo'." |
||||
18.09.2013 12:41 | Martin Hillebard | |||
En ole koskaan elämässäni kuullut nimitystä Tavarahenkilöjuna. Sekajuna, kylläkin. En myöskään nähnyt veturia, jonka tyyppimerkintä olisi ollut esim. THk 3. No, aina oppii jotakin uutta. |
||||
18.09.2013 12:10 | Martin Hillebard | |||
Tuossa videopätkässä, tuohan meni kuin arkikäytössä aikoinaan! Äänikin kuin silloin ennen ... poistoiskut yhtä "sutinaa". Kyllä tällaisia elämyksiä soisi nuorellekin väelle. | ||||
17.09.2013 12:10 | Martin Hillebard | |||
Oy W. Rosenlew Ab:n metsärautatie, raiteiston yhteispituus luokkaa 30 kilometriä. Purettiin joskus 1950/60 -luvulla. | ||||
16.09.2013 21:30 | Martin Hillebard | |||
Laurin havainnot ovat erittäin totuudenmukaisia. Sekä Eestissä (Virossa) että Latviassa oli aikoinaan kapearaiteisten rautateiden verkosto joka palveli jopa,no , päälinjojen kuljetustarkoituksia. Vasta neukkujen hirmuhallinto tuhosi kaiken niinkuin niin paljon muutakin näitten maitten omasta kulttuurista. | ||||
16.09.2013 21:11 | Martin Hillebard | |||
Villi arvaus: Naistensaarelta Eestimaalt. Teksti on ainakin venäjänkielessä ja kaikki muu niin p....sta kuin vain Neukkulassa saattoi olla. | ||||
16.09.2013 14:10 | Martin Hillebard | |||
Sotasaalisvetureista keskusteltaessa useimmille tulee mieleen itärintamalla sotatoimien sivuilmiönä vallatut veturit jotka sitten otettiin omaan käyttöön. Vähemmän tunnettua on, että kun saksalaiset olivat valloittaneet Baltian, niin he lähettivät Suomeen vetureita ainakin Eestistä. Hehän pyrkivät haltuunsa saamillaan alueilla kaventamaan 1524 mm nk normaali- raidevälille eli 1435 mm, ja tällöin leveäraiteiset veturit joutuivat niinsanotusti ylijäämävarastoon. Niistä - ja sotasaalisvetureista yleensäkin - julkaistiin 1960-luvulla seikkaperäinen moniste, olisikohan se ollut Eljaksen käsialaa. Siitä kävi ilmi, että monet saksalaisten toimittamista vetureista oli rikkinäisiä, jopa niin ettei niitä voitu, tai ehkä ehditty ennen sodan loppumista, korjata. Eikös yhdestä peräti puuttunut koko höyrykattila! Voi olla että minulla on kappale monistetta arkistoni kätköissä. Ehkä jollakin toisella jo kauan rautateitä harrastaneella on myös omansa. * * * Nämä ajatukset herätti tuo Latvian Tv 1: mainitseminen! |
||||
15.09.2013 16:00 | Martin Hillebard | |||
Minä näin tällaisen ensi kertaa Türin asema-alueen eteläpäässä keski-Eestissä monta vuotta sitten; Se oli myös asetettu sinne pysyväis-näytille. Sielläpä tuo seisoo vieläkin ja on tuon ensi käyntini jälkeen maalattu uudelleen. Ihan matkustaja-aseman luona seisoo myös 750 mm raideleveyden 0 - 8 - 0 ulkonäöltään pikkutruman. Epäilin alussa että se olisi yksi niitä meidän veturitehtaitten aikoinaan toimittamia sotakorvausvetureita, mutta sitten joku kertoi että se on tsekkiläisvalmisteinen. |
||||
15.09.2013 12:02 | Martin Hillebard | |||
Viljandi on siis pääteasema? Kapearaiteisen ajalla tästä pääsi niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. | ||||
14.09.2013 21:47 | Martin Hillebard | |||
Kiitos Timo. Vanhana järvenpääläisenä Riihimäen tornin kyllä hyvin muistan. Koskahan antoi viimeksi vettä? | ||||
14.09.2013 21:34 | Martin Hillebard | |||
Tiedän Raimo. Joskus pelkään niitä feministejä, enemmän kuin risteilyohjuksia. | ||||
14.09.2013 21:29 | Martin Hillebard | |||
Mitä Porvoon alkuperäisestä rautatiemiljööstä on oikeastaan säilynyt. Erotan tuolla taustalla "uudemman" veturitallin. | ||||
14.09.2013 15:17 | Martin Hillebard | |||
Sellutehtaan sisällä tuo keitto-ohjus seisoo pystyasennossa, suippo pää alaspäin. Nk. Jatkuvassa prosessissa raaka-aine menee yläpäästä sisään, ja sellupuuro tulee alapäästä ulos. Porin Paperitehtaalla aikoinaan kuultua. "Sellun keitto on hieman helpompaa kuin perunoiden keitto. Siksi miehetkin pystyvät siihen." |
||||
14.09.2013 15:07 | Martin Hillebard | |||
Höyryvetureista runsain OLI Tk 3 ja näitä rakennettiin vuosina 1927 ... 1953 161 kappaletta. Hyvänä kakkosena on Tv 1 Jumpo joita valmistettiin 148 yksilöä vuosina 1917 - 1944; näistä kuusi meni vientinä Latviaan jossa oli sama raideleveys kuin meilläkin 1524 mm, paitsi luonnollisesti kapearaiteisilla linjoilla. Oulun yhteydessä voinee mainita amerikkalaisvalmisteiset Tv 2 "Wilson" 2 - 8 - 0 -veturit jotka rakennettiin jo 1917 ja joita oli vain kaksikymmentä ## 618 - 637. En ole koskaan nähnyt Wilskiä ajossa mutta niitä oli kuulemma sijoitettuna juuri tälle Nokelan varikolle, ja viellä 1960-luvun alussa. Niistä näkee kuviakin erittäin harvoin. Tältä siis näyttää nykyhetki. |
||||
14.09.2013 14:50 | Martin Hillebard | |||
Tuo kuvan keskivaiheilla näkyvä hieman lennonjohtotornin oloinen rakennelma on vanha höyryvetureitten käyttöön tarkoitettu vesitorni. Funkis- arkkitehtuurista päätellen se voisi olla viime sotien 1939...1944 jälkeiseltä ajalta. Se on varmaan rakennettu tyyppipiirustusten mukaan, sillä aikoinaan junamatkoillani näin saman muotoisia useammallakin risteysasemalla. | ||||
14.09.2013 14:41 | Martin Hillebard | |||
Eestissä /Virossa on maan kirjavan historian seurauksena monia paikkakuntia kutsuttu useilla eri nimillä. Tartu on suomalaisessa tietokirjallisuudessa aina Tartto mutta ruotsalaisille, ja saksalaisille ainakin ennen vanhaan Dorpat. Tallinn, Tallinna taas on Reval. Tätä luetteloa voi jatkaa pitkään. Rautatieasema Riisipere ei ole saanut nimeään siksi, että Eestissä ... Virossa olisi joskus riisi muka kasvanut, vaan se tulee saksankielestä "Riesenberg" eli jättiläisvuori. Eli onkos maassa joskus elänyt jättiläisiä. Hengen- sellaisia kylläkin, kerrotaan. |
||||
14.09.2013 14:30 | Martin Hillebard | |||
Kolmannen pyöräparin laipattomuus on siksi, että veturi selviäisi helpommin tiukoista kaarteista. Trumanissa on sama järjestely, se näkyy Hyvinkäällä seisovassa # 1319:ssa. | ||||
14.09.2013 14:17 | Martin Hillebard | |||
Silmäni ei havaitse yhtäkään asemamiljöötä rumentavaa, täysin tyylivapaata alikulkukävelytunnelirakennusta. Vanhana järvenpääläisenä (vuoteen 1970) kyllä minun käy kateeksi. | ||||
14.09.2013 14:11 | Martin Hillebard | |||
Veturien vesitorni on aivan ilmeisesti 750 mm kapearaide-ajalta. "Väike" tarkoittaa yksinkertaisesti "pieni" ja matkustaja käsittänee ettei se ainakaan Tallinnan päärautatieasema ole. Jota taas kutsutaan Balti jaam. | ||||
14.09.2013 14:06 | Martin Hillebard | |||
Tuo junayksiköstä taka-vasemmalle jäävä punatiilirakennus voisi hyvinkin olla edesmenneen 750 mm kapearaiteisen veturitalli. | ||||
14.09.2013 14:02 | Martin Hillebard | |||
Juu, tämä oli osapuilleen puolivälissä 750 mm linjaa Türi - Mõisaküla. Yhteys Mõisaküla - Viljandi avattiin liikenteelle vuonna 1897 ja linjapituus oli 45 km. Tallinna - Türi - Viljandi valmistui 1900 ja tämän rataosuuden pituus oli peräti 151 kilometriä. Eestissä (Virossa) oli jo tsaarinajalla, maailmansotien välisellä itsenäisyysajalla ja vielä pitkälle neukkumiehityksen vuosien kuluessa maan kokoon nähden suhteellisen paljon kapearaiteisia rautateitä. Eipä niistä paljoa ole säilynyt: jossakin vaiheessa sieltä Moskovan suunnasta tuli käsky - tai päätös - että linjat puretaan, tai korvataan leveäraiteisilla 5' eli 1524 mm radoilla. Tämä koski julkisen liikenteen rautateitä. Muuhun käyttöön rakennettuja jäi edelleen jäljelle. |
||||
13.09.2013 13:48 | Martin Hillebard | |||
En minä ole koskaan kummemmin ihaillut kansallissosialismia sen paremmin kuin kommunismiakaan, mutta eipä noissa totalitäärisisxsä järjestelmissä ihmisarvo aina paljoakaan paina. Kun Neuvostoliitto hajosi niin minä olin yksi ensimmäisiä pohjoismaalaisia joka ajeli autolla sekä Eestissä (Virossa) että Latviassa jossa senaikainen elämäntoverini ja minä itte viivyimme neljä viikkoa. Kyllä me näimme ja kuulimme yhtä sun toista. Asiaan kuuluu että tämä Eva oli baltiansaksalaista perua ja pikku tyttönä pakeni Eestimaalta. Neukut ottivat haltuunsa koti-kartanon eikä sitä tiettävästi ole enää jäljellä. Eva kieltäytyi ehdottomasti että olisimme käyneet lapsuuden Kõrvekülassa. Minulle riittää tämänkaltaisen kuvan näkeminen siihen että joskus joku proppu palaa. Harva meistä on rautaa. |
||||
13.09.2013 13:26 | Martin Hillebard | |||
Suunnanvaihto, sekä "cutout" säätö = sylinterin täytös %% kunkin männäniskun pituudesta. Mitä suurempi täytös, sitä enemmän voimaa; mitä pienempi sitä taloudellisempi ajo. | ||||
13.09.2013 13:22 | Martin Hillebard | |||
Ainakin tässä yksilössä vekotin on yhtä selvästi havaittavissa kuin esim. Trumpassa. | ||||
13.09.2013 13:20 | Martin Hillebard | |||
Tämän veturityypin suunnitteli Neuvostoliitossa oman alansa kuuluisa insinööri Lebendjeff - liekö translitterointini oikein. Sitä kutsutaan venäjäksi lempinimellä LEBED eli joutsen. Joku väitti että nimitys on kompensaatio sille että veturi on niin ruma, mutta ei tämä minusta ruma kyllä ole. See on väga ilus auruvedur! |
||||
12.09.2013 21:56 | Martin Hillebard | |||
Saksalaiset rakensivat aikana jolloin olimme "aseveljiä" tällaisen radan juuri tuolle tienoolle. Tämä voisi olla se. Rakennustyövoimana käytettiin sotavankeja joita kohdeltiin juuri niin julmasti kuin "sakut" vain osasivat. Hyi häpeä. | ||||
12.09.2013 12:24 | Martin Hillebard | |||
Siitä onkin aikaa, kun sen viimeksi Itämeren aalloilla näin. Ja vielä kauemmin kun itse seisoin kannella ja nojailin reelinkiin. Se oli silloin kun Boressa oli vielä höyrykone kattiloineen. | ||||
12.09.2013 12:08 | Martin Hillebard | |||
Tietenkin juna on vetoinen. Nuohan ovat avovaunuja. | ||||
12.09.2013 12:05 | Martin Hillebard | |||
Kauan sitten oli olemassa sanonta "Tungosta kuin Tuiran asemalla... Maitopytty ja polliisi." Ja tämä aikana kun yksityisautoilu oli vain murto-osa nykyisestä. Ja landella asui vielä paljon väkeä. |
||||
11.09.2013 21:39 | Martin Hillebard | |||
Kiitos Petri. | ||||
11.09.2013 21:21 | Martin Hillebard | |||
Olisipa vielä lopuksi kliffaa saada tietää, missä näitä varsin seikkailuisia vetureita on säilynyt, ja kuinka monta. Vaikuttavat aikanaan olleen erittäin yleisiä, sekä siellä että täällä. | ||||
11.09.2013 12:11 | Martin Hillebard | |||
Tuotapa en tiedä. En ole koskaan havannoinut Tv 2 -veturia ajossa etelä-Suomesa, enkä ylipäänsä missään. 1960 -luvun alussa kertoivat, että suurin osa sarjasta oli sijoitettu jonnekin Ouluun. Kirjoitettua tarinaa näistä amerikkalaisista Wilsoneista ei vaikuta paljoakaan olevan ja varsinkaan ei "käyttäjien" kertomana. Keskustelin kerran erään ruotsalaisen rautatiemiehen kanssa Statens Järnvägar - SJ:n - veturityypin E ominaisuuksista. Tämä veturi vastaa päämitoiltaan lähinnä Tk kolmosta ja tehtävät ajossa olivat aktiiviaikana suunnilleen samansuuntaiset. Veturia on valmistettu ainakin kahtena eri pääversiona joista E:n pyöräjärjestys on 0 - 8 - 0, ja E 2:n 2 - 8 - 0 siis sama kuin Pikkujumpon, Jumpon ja "Wilskin". Taisin ensimmäisenä kertoa tuon mainitsemani Tv 1 -legendan, jonka jälkeen esitin kysymyksen eikö tuo E kulkiessaan keinu kamalasti, kun siinä ei ole kulkua tasoittavaa johtopyöräparia. Mies vastasi että ei, ja että sillä seikalla on tekemistä juuri itse veturin ja sen tenderin toisiinsa kytkennällä. Luulenpa Petri että olet oikeassa. Tv 1 ja Tv 2 tenderit ovat sikälikin erilaisia, että Jumpossa se on kolmiakselinen, kun taas Wilsonissa kulkee kahdella kääntyvällä telillä. Onkohan yhtään Tv 2:ta aikoinaan ajanutta tai lämmittänyttä veturimiestä enää elossa. Kuten sanottu muistelmista on pulaa. |
||||
11.09.2013 11:40 | Martin Hillebard | |||
Eikös tornin toimintaperiaate ole sellainen, että tuolla ylhäällä on säiliö, johon kun torni vielä oli hyötykäytössä valettiin sulaa lyijyä joka sitten säiliön pohjassa olevan reikälevyn kautta tihkui tuohon pystyputkeen; ja sitten nämä pisarat suorittivat vapaan putoamisen alas asti. Jolla ilmareissulla ne jäähtyivät riittävästi niin että olivat perille tullessaan valmiita pyssyn hauleja. Tuli joskus kauan sitten oleskeltua jonkin aikaa Tampereella ja tämänkaltaisen selonteon luin jostakin lähteestä. Aika vaivatonta aseteollisuutta...ainakin tämä yksityiskohta. |
||||
11.09.2013 11:21 | Martin Hillebard | |||
Näistä näkee kuvia eestiläisessä (virolaisessa) rautatiekirjallisuudessa. Ehkäpä näitä jäi tsaarin Venäjän perintönä myös Latviaan ja Liettuaan - tai sitten ei. Suomeen ei kai koskaan ole tilattu Venäjältä yhtäkään höyryveturia. Ja kaikki sotasaalisveturitkin piti rauhanteon jälkeen palauttaman "neukuille". |
||||
10.09.2013 12:41 | Martin Hillebard | |||
Muistuipa jumpoista mieleen yht'äkkiä yksi juttu. 1960-luvulla luin jonkun veturimiehen muisteluksia omalta virkauraltaan, ja hän mainitsi juuri Tv 1 -sarjasta että nämä veturit keinuivat kovasti liikkeelle lähdettäessä. Ominaisuus on varmasti jotenkin johtunut vetojuhdan perusrakeenteesta. Nyt on siis yli neljän vuosikymmenen jälkeen mahdollisuus testata kuinka sen asian kanssa onkaan.... |
||||
10.09.2013 12:33 | Martin Hillebard | |||
Erittäin havainnollinen kuva. Ei minulla ole 50' -sarjan Gb:istä mitään erillistä muistoa, kuten erittäin harvoista vaunuista yleensäkään. Tapion kuvan ensimmäinen kommentti (...toisen Tapion laatima) vahvistaa teesini, että 57' "ruotsalaismalliset" olivat toisen oloisia. Niin vähän jää mieleen vaunuista, joita aikuistumisikäni tienoilla oli VR:llä vielä käytössä noin seitsemäntuhatta kappaletta. | ||||
09.09.2013 12:07 | Martin Hillebard | |||
En omista sitä kirjaa, ja muistoni koko sarjasta on vain että nämä 57' olivat jotenkin erilaisia. | ||||
08.09.2013 16:42 | Martin Hillebard | |||
Japp. "Yleis"umpivaunu Gb:hän se siinä. Näille oli varattu numerosarja 50'000 - 59'000 ja niitä oli tilastovuonna 1969 kirjoilla vielä 6 987 kappaletta eli lukumääräisesti ylivoimaisesti yleisin Valtionrautateitten silloin käytössä olleista vaunutyypeistä. Useimmissa näistä vaunuista olivat nuo korin laudoitusta koossapitävät palkit muuten puusta, muistaakseni vain näissä 57' -sarjalaisissa terästä. Oliko oikein? |