23-40453 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.08.2013 21:54 Martin Hillebard  
  Timo,
tuo asia on minulle ollut täysin tuntematon. Kommentoin sitä huomenna.
Suomi on aina ollut aika rauhallinen paikka. Vanha anekdootti.
Venäjän tsaari oli huvilallaan jossakin Langinkoskella. Sai juttusiille paikallisen kalastajan kanssa. Tsaari:
- Mikä on Sinun ammattisi... Tuleeko sillä toimeen.
- No kalastaja olen... tuleehan silläkin juttuun... jotenkin. No Sinun sitten?
- Minähän olen, se Venäjän tsaari.
- Mitämaks... Onhan se ammatti sekin.
kuva 15.08.2013 13:41 Martin Hillebard  
  Koko menneellä vuosisadalla - siis 1900-luku - on Suomessa käsitykseni mukaan tapahtunut vain yksi poliittinen murha: kun Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Ivanovitsh BOBRIKOFFin 16. kesäkuuta 1904 Senaatin talon portaikossa.
Kuka ylipäätään olisi halunnut saattaa tuon Brezhnevin pois päiviltä on jo ihan toinen juttu.
kuva 15.08.2013 13:24 Martin Hillebard  
  Kommenttini viimeisen lauseen "kuulemma" ilmeisesti sai tiedon vaikuttamaan huhuilta, juoruilta, ja asiallisessa yhteydessä mainittuna höpön löpöltä. Tämä on kuitenkin asiaa josta olen LUKENUT mm juuri noista Helsingin asema-alueella tapahtuneista kansalaisvapauden loukkauksista. Eihän niistä mitään tilastoja ole mutta toimenpiteet eivät siis ole täysin mielikuvituksen tuotetta.
Toinen asia on, että jopa TÄLLÄ SIVUSTOLLA oli hiljattain maininnat, että rauhallista rautatiemiljöön kuvaajaa olisi jossakin ihan landella käyty hätyyttelemään. Sain käsityksen, että ohiajavat olisivat kännyköistään soitelleet paikalle poliisit ym. - Suomessa on voimassa nk. jokamiehen oikeus eli maastossa pitäisi saada liikkua aika vapaasti kun ei vaurioita luontoa, viljelyksiä ym.
Itselleni on sattunut kohdalle vain yhden kerran ja se oli tosi kauan sitten joskus 1960-luvun puolessavälissä. Olin kuvausreissulla Rantaradan maisemissa, ja tuli käytyä myös Hangossa. Kuvailin ratapihan tienoon kiinteitä rakenteita, ja näppäsin yhden kuvan myös rakennuksesta joka käsitykseni mukaan oli tavara-asema. Sen suunnasta lähti tulemaan mies; hän käveli luokseni ja kyseli millä asioilla liikuin. Seurasi vierailu itse rakennuksessa ilmeisesti jonkinasteisen esimiehen puheilla. Pianhan selvisi että olin melko vaaraton rautatieharrastaja, ja sain jatkaa puuhiani, mutta minulle jäi käsitys, että tämä alue oli jotenkin strateginen ilmeisesti maanpuolustuksen näkökulmasta. Totta, Hankoniemi on sitä "aina" ollut ja olihan venäläisillä ollut tukikohtakin täällä joskus Välirauhan vuosina.
SILLÄ KERTAA en mitenkään suivaantunut ymmärsin hvyin asiayhteyden. Tänä päivänä, en kyllä ryhtyisi vartiointifirman edustajien kanssa riitaakaan haastamaan, mutta perästä kyllä kuuluisi julkisessa sanassa. Tällä kertaa ihan faktoihin perustuvaa.
kuva 14.08.2013 21:54 Martin Hillebard  
  Jouni,
Minä olen asunut demokraattisessa maassa Ruotsissa yli neljäkymmentä vuotta. Mitä Suomessa tapahtuu luen mm näiltä sivustoilta. Jos väität minua valehtelijaksi niin tervetuloa vastaamaan mielipiteistäsi.
kuva 14.08.2013 15:51 Martin Hillebard  
  Oikeassa olet Hannu - Tukholman "city" siis ihan keskikaupunki on vieläkin kauheampi. Siellä revittiin pääasiassa 1960-luvulla kokonaisia kortteleita, ja tilalle rakennettiin liike-elämän tarpeisiin näitä laatikoita. Siitä on nyt kuitenkin pitkä aika ja puolessa vuosisadassa pitäisi oppia jotakin, myös toisten tekemistä tyhmistä ratkaisuista.
Mainitsemassasi kuvassa näkyvät Palmelootat ovat Hagalund'in kaupunginosaa, siis Solnassa, siis muutama asemanväli itse Tukholmasta pohjoiseen. Hrutshev - esikaupungit ovat ikävä kyllä samanoloisia niin Tukholmassa, Tallinnassa kuin myös kai Helsingissä (ja Tampereella - Hervanta?).
kuva 14.08.2013 15:15 Martin Hillebard  
  Tässä tarjoutuu taas mahdollisuus marista siitä kuinka kaupunkeihin kasataan tiiviisti betoni/lasilaatikoita maassa jossa on alle 20 asukasta neliökilometrillä. Helsingin kantakaupunki on muutenkin erittäin kivinen vaikka vanhemmat osat paljon kauniimmalla tavalla.
Olisihan tuota Keskuspuistoa voinut jatkaa Aseman kupeelle saakka. Olisihan punatiilimakasiinit voinut säilyttää, ja kehittää koko alueesta jotakin jännää. En viitsi taaskin muistuttaa kuten esim Tukholmassa on ja blaa blaa blaa.
Virolaiset tuttavani kommentoisivat kuitenkin jo nyt näitä rivejä suositulla sananparrella, Tätikin olis' raitiovaunu, jos tädillä olis' virroitin hatussaan.
kuva 14.08.2013 14:02 Martin Hillebard  
  Tällaista kutsutaan yksinkertaisesti "kaarisilta" vaikka yleisin tyyppi on se jossa kaari on samoin päin kuin...sateenkaari. Se kannattaa pääosan sillalla liikkuvan junan painosta noitten pystytukien välityksellä.
En itsekään tiedä miksi kuvassa näkyvän kaltaisia on rakennettu mutta onpahan vain. Alan insinöörit väittävät ammattikirjojensa lehdillä, että rakenne on "staattinen", tai lujuusopillisesti mielekäs.
Jokilaivojen kippareitten mielipiteet oli syytä ottaa huomioon jo ennen rakennusluvan myöntämistä. Nykyään vaikuttaa pääasiallinen siltamateriaali olevan esijännitetty betoni, ja ilman minkäänlaisia kaaria.
kuva 14.08.2013 13:38 Martin Hillebard  
  Järvenpäässä lastattiin 1960-luvulla sotilasjunia melko lyhyeltä laiturilta, joka siviilissä oli pääasiassa pienen Järvenpään Saha- yrityksen käytössä. Laiturille johti sahan laanilta kapearaiteinen rillirata, jossa vaunuja työnnettiin käsin - veturia en täällä koskaan nähnyt. Se oli betoninen ja kesti siis raskaampienkin ajoneuvojen liikkeitten alla.
Porukat tulivat ilmeisesti Hyrylän varuskunnasta. Tuusulan pitäjän Hyrylän kylään ei ole koskaan rautatietä ollut mutta sieltä oli maantietä myöten meidän nurkille joku seitsemän kilometriä. Kalusto ei enää ollut sitä "Suomi-Filmin" mustavalko-vuosilta tuttua vaan jo varsin motorisoitua. Nämä nykyiset optiikka- elektroniikka- erittäin kauas näkevä tutka- ym järjestelmät vain loistivat poissaolollaan.
Kumipyörä- tai telaketjukalusto ajettiin tavallisten kaksiakselisten avotavaravaunujen Hdk,Hk ym. päälle. Mokkerit reissasivat (jo Edwin Laineen ajalta tutuissa) Gb härkävaunuissa, ne joilla oli jo yhtä ja toista kauluslaatoissaan vieläkin mukavammin.
Vetovoimana yleinen oli Tr 1 Risto, joka käsitykseni mukaan saapui Riihimäeltä tenderi edellä kun vaunuroikka alkoi olla valmiiksi lastattu. Vuosikymmenen vanhetessa tähän tuli varmaan myös Hr 12 tai Hr 13; niistä minulla ei kuitenkaan ole muistikuvaa. Näiden junien havainnointi oli kuitenkin melko sattumanvaraista, eihän niille mitään julkisia aikatauluja ollut.
Kuvasin kerran yhden tällaisen junan koko lastausprosessin, ja matkaan lähdön kaikessa rauhassa ympäri Järvenpään ratapihaa tallustellen. Kukaan ei reagoinut mitenkään, vaikka valokuvasin ilmeistä sotilaskohdetta, ja mitään radallakulkulupaa muistuttavaakaan ei minulla ole koskaan taskussani ollut. Nykyään kuulemma ajetaan pois vaikka liikkuisi kamera kourassa tavallisella aseman matkustajalaiturilla.
kuva 14.08.2013 12:52 Martin Hillebard  
  Kysymys 1): Mikä on Suomen terävin pitäjä? Vastaus se on PIIKKIÖ.
Kysymys 2): Mikä on VR:n ISKEVIN seisakkeen nimi?
kuva 14.08.2013 12:10 Martin Hillebard  
  Ja tuo vasemmalla näkyvä "kunniaportti" vielä pisteenä iin päälle!
kuva 14.08.2013 12:05 Martin Hillebard  
  Tuon monisanaisen pakinointini ajatusta voisi hieman tarkentaa. Tosiasiassa tällaiset junat olivat täysin suojaamattomia kohteita, no niin terroristeistahan ei siihen aikaan Suomessa puhuttu mutta jonkinasteisille sisseille jotka eivät neukuista tykänneet. Junan olisi voinut suistaa raiteiltaan esim. kiskonsyrjään kiinnitetyllä Semtex -räjähteellä - sen hankkiminen ei edes olisi ollut vaikeaa jos oli yhteyksiä tietynlaisiin piireihin - joka panos olisi laukaistu sähkönallilla jostakin metsän siimeksestä käsin. Periaatteessa koko tarvittavan kaluston olisi voinut evakuoida joltakin vartiomattomalta suuremmalta rakennustyömaalta.
Olisi voinut ajaa kivilastissa olevan kuorma-auton jollekin niistä sen ajan lukuisista tasoristeyksistä. Panssarinyrkillä (=sinko) saa myös pahaa jälkeä aikaan ken osaa sitä käyttää.
Asian ydin voisi olla, että tässä oli kyse junista, jotka olivat ainakin hypoteettisesti iskun kohteita. Ja edelleen, joiden tulosta koulupojatkin tiesivät hyvissä ajoin samoin tuosta pomminraivaaja-käytännöstä. Eli kun yksinäinen Huru tai Hr 13 kiisi ohitse, niin se oli mahdollisesti taisteluhaluisille viesti, että pojat, vetäkää liikkuvat taakse! Maali ilmestyy minuutin kuluttua kaarteen takaa.
kuva 13.08.2013 21:56 Martin Hillebard  
  Kiitos Pave. Sikahieno sivusto. Enemmän kommentteja pikemminkin myöhemmin tässä vain muutama väsyneen työpäivän päätteeksi.
Asuin Järvenpäässä km 37 Helsingistä Pääradalla pohjoiseen periaatteessa koko 1960-luvun niin että näin kotini ikkunoista suoraan radalle. Eli kaiken mitä siellä silloin liikkui paitsi kun en öisin nukkunut koulupojan petissäni.
Se oli vielä aikaa ennen liennytystä. Eli ennen kuin länsimaitten johtajat, tyyppiä Roland Reagan, ja Margaret Thatcher, viimeinkin panivat kampoihin ryssille.
En enää muista tarkkoja vuosilukuja mutta se oli tuolla vuosikymmenenä. Sarkastista kylläkin, Äidin olkapään ylitse keittiön ikkunan läpi saattoi erottaa maailmanhistorian heilahdukset. Niinkuin sinä päivänä kun uusimman mallinen Rolls Royce ohitti eteläänpäin, keskipäivän lisätavarajunassa kohti Helsin(s)kiä.
- Se on sen Bresnhevin virka-ajoneuvo, totesi äitini kuivatessaan viimeistäänkin tiski-lautastaan. - Poikaseni, viitsitkö käydä pyöräkellarissa katsomassa, josko vanhan fillarini kumit ovat täyteen pumpatut. Pitäisi käydä maitokaupassa.
Myöhemmin kiisivät nämä "tarkoin vartioidut junat" hirvittävää vauhtia pohjoiseen päin Järvenpään läpi. Yksi kavereista oli tuttu Järvenpään asemapäällikön kanssa (Jouni Kariluoto, minne lienet Sinäkin ystävä hävinnyt) ja periaatteessa saimme me porukat infon melkein kaikesta Pääradan sillä kohdalla.
Siihen aikaan Pomminräjäyttyjäjuna oli yksinäinen Hr 12 = Huru joka kiiti pohjoista kohti (kuten sanottua) hirmuista vauhtia. Yhdenkin kerran menimme "piruuttaamme" seisomaan Järvenpään sen ajan korkealle sokerijuurikasten lastauslaturille, ja kamerat kädessämme. Matkustajalaiturin eteläpäässä seisoi kaksi aikuista miestä... pitkissä palttoissa kuin jostakin vahanajan agenttifilmeissä. Kehoittivat meitä ääneen, menemään jonnekin muuaalle liikennettä tarkkailemaan.
Minuuttia myöhemmin seurasi Kremlin herrojen pitkä pikajuna. Jos tämän päivän AL Quiadan ym. terroniorganisaatoiden edustajat osaisivat nämä rivit lukea, niin kuinkahan pitkät naurut.
,
kuva 12.08.2013 21:14 Martin Hillebard  
  Vuokatissa oli ennen rautatieläisten virkistyskeskus. Kirjoitin siitä kommentin pari viikkoa sitten.
kuva 11.08.2013 22:03 Martin Hillebard  
  Aika hyvin. Muistaakseni Saksassa jo aika kauan sitten rakennettiin vetureita periaatteella Gesamheitskap-lok (ehkä en muista termiä ihan oikein) mutta joissa oli periaatteena että eri veturityyppien osat olivat keskenään vaihdettavia.
Meiillä Suomessa näitä olivat Pr 1 ja Vr 3 kattiloitten ja muunkin ylärakenteen osalta. Sekä varsinkin Hr 1 Pekka ja Tr 1 Risto. Näissä ovat keskenään vaihdettavia periaatteessa kaikki muu paitsi kehys jä käyttökoneisto = pyörineen ja kankineen.
kuva 11.08.2013 21:51 Martin Hillebard  
  Aikoinaan yhden öljy-yhtiön mainos, Pankaa tiikeri tankkiin.
Kansan suussa: Mitä auttaa tiikeri tankissa, kun on aasi ratissa.
kuva 10.08.2013 21:44 Martin Hillebard  
  Takaisin arkkitehtuuriin... ja sarkasmeihin. Suomen maa-alueen pinta-ala on 2012 vuoden tilaston mukaisesti 302 339 neliökilometriä, ja kokonaisväestö 5 426 674 kansalaista. Kouluvuosieni Elon laskuopin mukaisesti, tästä tulee noin 17, 949 asukasta per neliökilometri.
Sehän on selvää, että rakennusmaasta on niin hirmuttava puute, että MÖHKÄLE pitää pystyttää keskelle historiallista veturitallia.
Tampereen Amuri purettiin 1970-luvulla silloin sen korvanneet möhkäleet makasivat pituussuunnassa. Nyt tämä seisoo kuin... ai, eihän se räväkkä tyyli olekaan enää sallittua.
Mikä Tampereen päättäjillä on seisonut viimeiset liki puoli vuosisataa? Terve talonpoikais- tai kaupungin teollisen perinteen huomioonottaen pikemminkin, Duunarijärki??
kuva 10.08.2013 21:14 Martin Hillebard  
  Ensimmäinen Lokomon valmistama veturi. Savukammion luukun numerokilpi puuttuu: On korvattu maalatuin numeroin.
kuva 10.08.2013 20:57 Martin Hillebard  
  Mitä osia Tk 3:sta voi "kannibalisoida" Hv kolmoseen??
kuva 10.08.2013 20:54 Martin Hillebard  
  Edut ovat Volvon, Volvos värde varar (mainoslause kai 1960-luvulta).
Kuvasarja:
Lahti-Loviisa-radan liikennettä kesällä 2013
 
 10.08.2013 20:49 Martin Hillebard  
  Kauniita kuvia tosiaan. Tekniikkaa ja luontoa. En muista kapearaiteisen-ajalta melkein mitään nähneeni, onkohan kenelläkään kotiarkistossaan. Mustavalkoisia I believe.
kuva 09.08.2013 22:14 Martin Hillebard  
  Kiitos Kimmo,
Näiden sivujen keskustelu siirtyy koko ajan vauhdikkaasti kohteesta toiseen ja niin kai pitääkin.
Omat tietoni Alsthomeista ovat erittäin pintapuoliset muistan vain että niihin moottoreihin kerrottiin tulleen niin paljon hiushalkeamia blokeihin että "kaikki" piti vaihtaa uusiksi. Vetureiden kotimaan käyttöön saattamisessa kului joka tapauksessa erittäin paljon rahaa.
Tiedän hyvin että monien mielestä näille sivustoille kirjoittamani mielipiteet ovat lapsellisia jopa fanaattisia. Lehtimiehen nuorina vuosinani se oli kuitenkin ihan tavallista... räväkkä tyyli kun ei vain arvostellut neukkuja.
Erkki Aalto on ikävä kyllä edelleenkin mieleeni jäänyt, jonkinlaisena valtakunnan clownina (=pellenä).
kuva 08.08.2013 23:04 Martin Hillebard  
  Koska kukaan ei ole tuohon viimeisimpään kommenttiini reagoinut, panen tähän viellä muutaman rivin lisää. - Alkuvaikeuksien jälkeen Kymen hurut trimmattiin kotimaassa täyteen toimintakuntoon ja tekivät sittemmin pitkän ja hyvin kiitettävän työpäivän. Sitä en tahdo arvostella Tor'in kysymyshän koski mielipidettäni hankintaprosessista.
1960-luvun suomalaista yhteiskuntakulttuuria leimasi tiedoitusvälineissä ja ylipäätään kaikkialla salailu, "vapaaehtoinen" sensurointi ja jopa suoranainen tosiasioitten vääristely. Se sai kai alkunsa Neuvostoliiton hännystelystä mutta levisi sitten muuallekin julkaisu- ja tiedoitustoimintaan. Valtionrautatiet oli siihen aikaan vielä jonkinasteinen VIRASTO jos terminologian oikein muistan, ja ilman minkäänlaista liikeyrityksille ominaista tulosvastuullisuutta.
Saman vuosikymmenen alussa VR:n pääjohtajaksi tuli Erkki Aalto. Minä en koskaan miehen toimista pitänyt. Hän oli jotenkin aikansa hippie kuten mm. Kalevi Keihänen joka samoihin aikoihin pani meille siivet selkään (ja pyllyhyn pitkän pyrstön Aleksis Kiveä lainatakseni). Hänen aikanaan (EA:n) alettiin "väliaikainen" dieselöinti kuten lehdet sittemmin kirjoittivat.
Joku sinisilmä on kirjoittanut lehtien palstoilla että Suomella on yksi maailman kaikista maista, korruptiosta vapain kulttuuri. Kattia kanssa. Olen itse työvuosinani istunut niillä saunan lauteilla ja tehnyt diiliä. "Ota Sinä Matti tämä niin minä Pekka tyydyn tähän". Kunnan tonttimaata tiedäthän. Lehteni tukee sitten puoluetyötäsi ensi vaaleissa.
En ole asiantuntija mitä lahjontajärjestelmään Ranskassa tulee. Siinä maassa ei ainakaan istuta munanäyttelyissä haapalautojen päällä. Oh-lalaa hotellihuoneessa Madmoisellen kanssa, on kyllä todennäköinen!
kuva 07.08.2013 23:05 Martin Hillebard  
  Tor,
Nämä Alsthomit - tai Kymen hurut kuten monet niitä kutsuvat - toimitettiin jo vv. 1963 - 1964 eli saan kyllä pinnistää muistiani sen suhteen mitä niistä silloin tykkäsin. Muotoilu on kyllä mielestäni silmää miellyttävä mutta itse rakenne omituinen: Itsekantava kori. Mitä tarkoitusta varten? Veturissahan voimansiirron niinkutsuttu vektori suuntautuu kehykseen kiinnitetystä vetokoukusta, tai monissa maissa vetopuskinlaitteesta, VAUNUJEN kehysten vastaaviin näiden aluskehysten korkeudella. Moottorikalustossa kaikki siitä ylempänä on yleensä koneistoa, hallinta/säädinlaitteistoa sekä tietenkin veturin miehistön työtilat.
Minulle ei koskaan selvinnyt miksi hankinta suoritettiin niinkuin se tehtiin. Meillä oli kotimaassa erinomaisen elinvoimainen veturiteollisuus joka vuoteen 1957 saakka oli toimittanut korkealaatuisia höyryvetureita, alussa dieseleitä kevyempiä yksiköitä ja sitten tulivat nämä Hr 12 eli Hurut. Näin samoihin aikoihin jossakin jopa yksinkertaisen yleispiirrustuksen kotimaiselle SÄHKÖVETURILLE joka, toteutuessaan olisi siis ollut Sr 1.
OK Kymen Huruista vain jokin prototyyppi tuli Ranskasta suurin osa rakennettiin kotimaassa. Mutta perusratkaisu oli ranskalainen ja Pohjolan oloihin sopimaton. Niissä oli alussa mielettömän paljon vikoja ja kukas maksoi lystin. Me veronmaksajat taas.
Kyllä Tampereella olisi riittänyt rahkeita, piirtää tämän luokan dieselveturityyppi Hr 12 sarjan vahvempana seuraajana. Siis henkilökohtainen yleisarvosanani: Täysin kielteinen.
kuva 07.08.2013 12:54 Martin Hillebard  
  Ja siinähän se on taustalla se möhkäle taas. IHAN samanoloista aletaan näinä päivinä kohotella Tukholman keskusasemaa vastapäätä, sen uuden Citybaanan rakennustyön yhteydessä.
Arkkitehdit taitavat nykyään piirrustuslaudan edestä, käyttää pääasiassa kopiokonetta.
kuva 03.08.2013 11:27 Martin Hillebard  
  Monilla yrityksillä ja laitoksilla oli tosiaan tämänkaltaisia kohteita aikana, jolloin useimmilla kansalaisilla ei ollut liiemmälti rahaa yli arkipäiväisen kulutuksen käyttöön. Käsitettä vähävaraiset käytettiin avoimesti mitenkään kaunistelematta. Kyllä virkistyskeskukset, ja lomakylät ym tarkoitustaan palvelivat. Sitten tuli se jota iskelmänsanojen sepittäjä kutsui tää uusi hyvinvointi sodanjälkeinen. Todellisuudessa tosin vasta pari vuosikymmentä sen sodan jälkeen.
kuva 02.08.2013 20:55 Martin Hillebard  
  Eikös Vuokatilla ollut ennenvanhaan jonkinlainen rautatieläisten virkistyskeskus? Meinaan, kun VR oli vielä oikeasti Valtionrautatiet eikä jokun yhtiövyyhti. Tunsin nuoruusvuosinani rautatieläisiä jotka kesäisin menivät sinne, ja tuskinpa se oli vain sieniä poimimaan. No niin, tämä oli 1960-luvulla.
kuva 02.08.2013 19:59 Martin Hillebard  
  On totta että ulkokäytössä rautarakenne jota ei ole kuumasinkitetty = galvanisoitu saattaa jäädä hyvinkin lyhytikäiseksi. Kuitenkin nämä pylväistöt VOISI myös maalata. Nuorempina vuosinani ainakin Tikkurilan väritehdas myi sekä nk. panssarimaalia, että vasaralakkaa joiden ilmoitettiin tarttuvan hyvin rautaan. Värejä oli paitsi niitä harmaansävyisiä myös ainakin sekä vihreää, että punaista.
OK se maksaa rahaa. Niin tekee kuitenkin myös vaunuston uudelleenvärittäminen. Jos halutaan panostaa johonkin "imagoon" niin käyttäjät näkevät kyllä muutakin, kuin liikkuvan kaluston. Niinkuin ne harmaat betonimuurit ja -sillat. Ja nämä tolpat.
kuva 02.08.2013 19:43 Martin Hillebard  
  Ensimmäiset Englannista toimitetut veturit olivat vasemmalta ajettavia. Tämä sveitsiläinen oikealta. Ehkäpä Suomen rautatielaitoksen alkuvuosina, asialla ei ollut suurtakaan merkitystä.
kuva 01.08.2013 22:38 Martin Hillebard  
  Hyvä kuva! Vieläkin, Kuka jaksaisi kartoittaa Suurimpien kaupunkiemmme lähiliikenteen. Vaikka eihän niitä montakaan ollut. Hesa... ja ennenvanhaan Viipuri.
kuva 01.08.2013 20:19 Martin Hillebard  
  Mihin suuntaan tämä keskustelu on kehittymässä? Krashnaja vs. tshornaja.
kuva 01.08.2013 20:13 Martin Hillebard  
  Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi nämä VR:n hirsipuut ovat useasti niin järeärakenteisia. Ruotsin SJ:llä on nähdäkseni, sirommat ainevahvuudet. - Vanhemmat ajojohtopylväät on sitäpaitsi useimmin sivelty vihreiksi kun taas suomalaisessa radanvarsikulttuurissa loistaa tämä raaka kuumasinkitetty harmaus.
Harmaata betonia harmaata metallia. Katson maalaismaisemaa ja oksennan.
kuva 01.08.2013 20:06 Martin Hillebard  
  Näitä voisi ehkä kutsua Helsingin seudun ensimmäisen sukupolven Paikut. Niitä oli itse asiassa kahdeksan kappaletta, joista SVR/FSJ itse tilasi neljä, ja myöhemmin yhtä monta lisää tuli Veeärrän omistukseen Porvoon, ja Rauman rautateitten sisäänoston yhteydessä. Suurin sallittu nopeus on 60 kmh työpaino 26.1 tonnia. Myöhemmillä isosisko Pr 1 "Paikuilla" 80 kmh / 88.2 tonnia.
Suomen suurempien kaupunkien esikaupunkiliikenteen esiasteita ei juurikaan lie kartoitettu. Viipuri oli aikoinaan huomattava alueelinen keskus. Ennenkuin kävi niinkuin kävi.
kuva 01.08.2013 19:38 Martin Hillebard  
  Uskollinen palvelija paksukuono on tehnyt pitkän työpäivän. Omat aikalaisensa Hurut alunperin Hr 12 lopettivat omansa jo vuosia sitten.
kuva 01.08.2013 19:05 Martin Hillebard  
  Osa I. Axel Gallen-Kallela "Akka ja kissa", öljymaalaus v/1885.
Osa II: Kissan paluu = minun versioni.
Osa III: Kissan kosto = Ismon versio.
*** inspiroinut Hollywoodin filmintekijät.
kuva 01.08.2013 10:47 Martin Hillebard  
  Konstit on monet, sano' akka kun kissalla pöytää pyyhki.
Kuvasarja:
Suomen eteläisin rautatiemuistomerkki
 
 31.07.2013 07:54 Martin Hillebard  
  Enpä ole vähään aikaan sitä radiosta kuunnellut. Ja monet nuoret kipparit vaikuttavat seilavan pääasiassa elektronisiin vempaimiin luottaen. Jotka eivät alan julkaisujen mukaan aina ole ihan luotettavia...
kuva 30.07.2013 21:27 Martin Hillebard  
  Nykyinen elämäntoverini Ene on Eesti nainen ja puhumme kotona hänen kaunista äidinkieltään. Siksi minulta aina lipsahtaa valtakunnan itse itsestään käyttämä nimi texteihini. Viro tuntuu jotenkin niin vieraalta.
kuva 30.07.2013 21:17 Martin Hillebard  
  Beetlehem, englantilaisessa kieliasussa Bethlehem, on Raamatun historiankirjoituksen mukaisesti Jeesuksen alias Kristuksen (piskuinen) syntymäkaupunki. Se on myös kaupunki Yhdysvaltain osavaltiossa Pennsylvaniassa;tänne saapui 1700-luvulla saksalaisia jotka nimesivät kaupungin siten, omia kristillisiä arvostuksiaan seuraten.
Seudusta muodostui 1800-luvulla terästeollisuuden keskus monine yhteyksineen rautateihin. BETHLEHEM STEEL- teräsyhtiö oli olemassa ainakin jo 1904. Siitä tuli aikanaan Yhdysvaltojen suurin teräksen tuottaja, ja maailman suurin laivojen rakentaja.
kuva 30.07.2013 20:57 Martin Hillebard  
  Itse kuulin kouluvuosinani legendan jonka mukaisesti venäläiset lähtiessään olisivat ajaneet leveäraiteisia vetureita mereen. Josta meikäläiset ne sitten pelastivat, ja että ne UITETTIIN samaa merta myöten Turkuun konepajalla kuntoon pantaviksi.
Kuvasarja:
Suomen eteläisin rautatiemuistomerkki
 
 30.07.2013 20:54 Martin Hillebard  
  Russarö on monelle seniorille tuttu Suomen Yleisradion merisäätiedoituksesta.
kuva 30.07.2013 13:11 Martin Hillebard  
  Muistelenpa että tämä maisema oli JFR rautatien viimeisinä kaupallisen liikenteen toimintavuosina siis 1970-luvun alussa viellä aika aukea. Että Minkiön asemanseutua ympäröivät tälle maamme osalle niin ominaiset viljavat pellot.
Meijerirakennus se vaan seisoo paikoillaan. Vaikka separaattorit olivat jo silloin "iäksi" vaienneet.
Vasemmalla näkyvässä telekommunikaatiolinjassa erottuu ilmeisesti ainakin yksi älypuhelinpylväs. Se kun ymmärtää väistää uhkaavasti joka suuntaan levittäytyvää viidakkoa.
kuva 30.07.2013 12:17 Martin Hillebard  
  On paljon suuryhtiöitä "globaalisia" joista voi kysyä onko niillä varsinaista kotimaata olemassakaan. Mitä Itämeren tyttäriin...ja poikiin tulee niin itse seilaan tuossa asioillani yhtenään milloin mihinkin suuntaan. Niillä isoilla valkoisilla laivoilla. Ja joiden perässä voi liehua Suomen, Ruotsin tai Eestimaan lippu. En ole koskaan omistanut ajatusta sille, kuinka monta % yhtiön osakkeista, kukin taho omistaa.
Okei pitäisi kai lopettaa morkkaamasta Brysseliä. Eiväthän ne kuitenkaan ikänä tule lukeneeksi sanaakaan sepustuksistani.
kuva 29.07.2013 21:12 Martin Hillebard  
  Hieman sopuisammin siitä Susipari kuvasta. Veturitalli on siis jäljellä? Entäpä alkuperäinen asemamiljöö.
Me asuimme osoitteessa Kaartotie 112. Puolitoistakerroksisen omakotitalon yläkerroksessa. Ihan joen varressa. Siinä oli puinen silta. Ikkunoista näkyi ratapihalle.
Lakeuden Ristiä ei vielä ollut. Ja kuten sanottua, nämä tulevaisuuden hunnit eivät vielä olleet asfaltoineet. Missä Attilan hevonen polkee siinä ei ruohokaan kasva.
kuva 29.07.2013 20:57 Martin Hillebard  
  Ruotsissa kuuromykkä-sokeille harvoin myönnetään ajokorttia. Jossei tuulilasin läpi sähköveturin kokoista esinettä näe niin eipä sillä enää suurtakaan eroa ole.
kuva 29.07.2013 20:51 Martin Hillebard  
  Tallink Silja Line seilaa tänään yhden brändin alla. "Omistukset" ovat nykyään sellaista sekametelisoppaa että otapa siitä selvää. Merimiesten ja muun partaalla -henkilökunnan palkkakustannukset ovat syitä joita seuraten varustamot vaihtavat lippua. Nyt ollaan sentään vielä Itämeren tyttärien piirissä.
Valtamerillä on toimenkuva toinen. Jos haluamme muutosta tähän niin saamme sen itse vaatia päättäjiltämme. Omilta, ei Brysselin pikkupaaveilta.
kuva 29.07.2013 11:58 Martin Hillebard  
  Minulla on kaapissani Zeiss Ikon ns paljekamera jos joku vielä tietää mitä käsite tarkoittaa. Se on aika pieni ja näppärä ja kokoontaitettuna mahtuu ainakin asetakin sivutaskuun.
Sillä kuvaili Lapin sodan aikana Ludwig Bauer, Wehrmachtin riveissä upseeriarvoa en muista ehkä luutnantti. Kun lähtö tuli niin hän ojensi kameran eräälle Evalle jonka työkaluksi se sitten jäi.
Sekä Ludwig että Eva ovat menneet kauan sitten mutta kamera jäi minulle. Se toimii ihan hyvin tänäkin päivänä. Kuvakoko on 6 x 6 cm. Kamera on ladattuna nytkin mutta, käytännön syistä, ei enää aktiivikäytössä.
Sisäänrakennettu valotusmittarikin toimii ihan hyvin. Se ei tarvitse paristoja vaan toimii aurinkoenergialla. Kun suuntaat kameran kohteeseen niin mittarin neula alkaa liikkua ja näyttää oikean valotuksen. Kaikki säädöt saa tehdä käsin jonka koen vain etuna.
Rovaniemen ym. m/v valokuvat ovat myös säilyneet kansiossa kellastumatta. Aihetta ajateluun kenties. Mitä mahtaa tänä päivänä tallentamastamme, olla jäljellä noin vuonna 2083? Minä vaan kysyn.
kuva 29.07.2013 11:31 Martin Hillebard  
  Perheemme asui Seinäjoella vuosina 1953...1955. Lakeuttahan se oli silloinkin, vaikkei siitä vielä oltu paikkakunnalla puolta asfaltoitu. Tuo oikealla näkyvä puurakenus arvatenkin v 1920 tienoilta liittynee jotenkin rautatielaitokseen.
kuva 29.07.2013 11:10 Martin Hillebard  
  Näihin alkoholijuttuihin liittyy kyllä paljon legendoita - ehdin vasta nyt lukea läpi Tommin linkin tekstit ämpäreineen kaikkineen tarjottuani omana vaihtoehtonani partisaaniventtiiliä. Koskenkorvan tehtaalla tosiaan keitettiin se 100 % alkoholi, tai käytännössö 96% sillä puhdas spiritus fortus imee "absorboi" aina itseensä sen verran kosteutta että laimenee kohta himpun verran. Rajamäen tehdas oli jalostusyksikkö on sitä ilmeisesti edelleenkin.
Suomen valtiollinen alkoholimonopoli on vuosien vieriessä muuttanut rakennettaan monta kertaa mutta kun tarpeeksi kauan jaksaa etsiä niin onnistuu tiedostoista kraapimaan kokoon joitakin faktoja. Oy ALKO Ab perustettiin 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00 Suomen eduskunnan kumottua Kieltolain. Tuon vaunun aktiivi -käyttövuosien tilastoa en saa esille mutta malliksi tämänpäiväinen. Sen mukaan Koskenkorvan tehtaat tuottavat suomalaisesta ohrasta 250-kertaisella tislauksella vuosittain noin 23 miljoonaa litraa 96 % viljaviinaa. Rajamäellä tästä tehdään valmiit tuotteet vodkat liköörit ginit ja myös kevyemmät. Vuosivolyymi on 55 miljoonaa litraa (laskuopin mukaan siihen on siis nyt lisätty puolet vettä) ja tuotenimikkeitä on noin kuusisataa.
Valtionrautateitten kalustotilastosta vuodelta 1967 löytyy osastosta Vieraat vaunut seuraavaa: Sarja Sal, säiliövaunuja omistaja Alko Oy. Numerosarja 15 201 ... 15 300. Akseliluku ja taara keskim. tonnia 2 - 10.7. 3 - 13.9.
Kyllä tämän vaunun minunkin puolestani voisi käydä noutamassa Haapamäelle.
kuva 28.07.2013 21:23 Martin Hillebard  
  Tällaisia säiliövaunuja käytettiin aikoinaan - muistaakseni vielä 1960-luvulla - Koskenkorvan tehtaan tuotteiden kuljettamiseen. Siis viinan. Yksityiskohtia en tunne, oliko kyseessä 96 % spiritus vaiko jo valmiimmat tuotteet.
Kerrottiin myös legendaa, jonka mukaisesti vaunun käyttäjät, siis duunarit, siis ehkä tehtaalaiset, tai rautatieläiset, tai jopa yksissä tuumin, olisivat varustaneet vaunuja jonnekin tuonne alarakenteiden kätköön asennetulla partisaani- venttiilillä, omia tarkoitusperiään silmällä pitäen. Säiliön kylkeen on maalattu tilavuus 25 m/3 eli 25 000 litraa sorretun voimaa. Ainahan sellaisesta määrästä jonkin verran haihtuu...kuljetuksen aikana.
Kyllä minä nämä vaunut muistan, näkihän niitä joskus tavarajunaan kytkettynä. Aika hyvin että ainakin yksi on säilynyt. Kelpaiskohan museolle??
kuva 28.07.2013 17:22 Martin Hillebard  
  Aloin kuvata rautatiekalustoa enemmän tai vähemmän säännöllisesti 1960 -luvun puolessavälissä ja AINA mustavalkoiselle. Vanhoja neganauhojani selatessani löydän sieltä AGFA L ISS sekä ILFORD PAN F sekä ILFORD FP 3 alkuvuosien satoa. Muistelen että Ilford oli suosikkini, sitten tuli markkinoille japanilainen Fuji jonka toistokyky pian alkoi miellyttää. Sävyt ja tarkkuus. Siihen aikaan saattoi rakeisuus muodostua ongelmaksi jos ei tiennyt mitä ostaa.
Mitä korkeampi valoherkkyys sitä suurempi rakeisuuden vaara. Muistelen että valoisana vuodenaikana käytin 19 DIN = 100 ASA muuten 21 DIN = 200 ASA. Well en tiedä tuntevatko tämän päivät nuoret kuvaajat näitä käsitteitä enää lainkaan.
Kuvasin sen ajan rautatiemiljöitä mustavalkoiselle sen takia, että mielestäni värifilmi toisti kohteet liian kirjavina jopa väärin värein. Meidän näköaistimme toimii sillä tavalla, että aivomme korjaavat sen mitä silmämme näkevät suurinpiirtein sellaiseksi kuin maiseman mielestämme pitääkin näyttää. Vanhanaikainen kamera filmeineen ei korjaa mitään. Kun sitten fotopuodista kotiinpalanneena alkaa tutkia aikaansaannoksiaan, niin monen ruudun kohdalla pettymys, sekä ärtymys, kilpailevat keskenään. Aamunkoitossa otetut kuvat ovat punavoittoisia. Veturin kattilan suojapelti on kuin kameleontin kylki: Siitä heijastuu kuusiston vihreys, tai taivaan sini. Kaunista vanhaa vahtitupaa kuvattaessa tuskin huomioi porraspieleen jätettyä keltaista muovisankoa. Kuvaa katsellessa sen näkee ensimmäisenä.
Edellä kuvaamani saattaa kuullostaa liioitellulta mutta muistan jopa 1960-luvun rautatieaiheisista julkaisuista todella kauheita kuvia joissa väriskaala oli kuin sarjakuvalehdessä. - Kuvasin sittemmin myös värille mutta alussa lähes vain Helsingin & Turun raitiotievaunuja; tällä kertaa vaunujen väritys oli osa niitten imagoa. Ennen näppäämistä sopi vilkaista, mitä muuta kuvaan tulisi.
Kuvaan filminauhalle tänäkin päivänä - nyt tosin vain värille. Lidingön fotopuodin poikien mukaan jokin 18 % heidän asiakkaistaan tekee edelleen niin. Arvaan että kullakin on siihen syynsä.
Puodin tiskillä on teline josta sitten poimin mukaani "Fuji Color Superia"-neganauhat valoherkkyys 200 - siis ilmeisesti se DIN 21. Jos nyt jaksan muistaa ne vanhat yksiköt oikein. DIN merkitsee Deutsche Industri Normung ja se oli meille tutuin järjestelmä. ASA oli jokin amerikkalaisperäinen juttu.
MUSTAVALKEAA diafilmiä en muista koskaan kaupoissa nähneeni. Kouluvuosinani meille näytettiin joskus ns. rainakuvia Edisonin aikuisella ns epidiaskoopilla ja ne olivat mustavalkoisia pienellä rullalla, ei kehyksissä kuten tämän päivän diapositiivit.
Ehkä pitäisi tutkia onko näitä vaihtoehtoja vielä saatavissa, ja jos on, niin kokeilla niitä. Voinen kysyä fotopuodista. Pojat ovat jo tottuneet siihen että höyrykameran omistaja juttelee joskus melko omituisia.
kuva 28.07.2013 15:41 Martin Hillebard  
  Paven kommentti ilmestyi ruutuun sillä välin kun väsäsin omaani. Fundeerasin juuri tuon laivan savutorvi-vöiden tiimoilta että mikä varustamo? Japp, se OLI siis Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö/Finska Ångfartygs Aktiebolag!
<<   >>