Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.07.2013 15:41 | Martin Hillebard | ||
| Paven kommentti ilmestyi ruutuun sillä välin kun väsäsin omaani. Fundeerasin juuri tuon laivan savutorvi-vöiden tiimoilta että mikä varustamo? Japp, se OLI siis Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö/Finska Ångfartygs Aktiebolag! | ||||
|
|
28.07.2013 15:34 | Martin Hillebard | ||
| Takavasemmalla pilkistää laitureissa jokunen konventionaalinen rahtilaiva, siis tyyppiä joissa on rungon sisällä lastiruumat ja jotka lastataan ja puretaan pääkannen suurten luukkujen kautta kiskoilla liikkuvien satama-kraanojen avulla. Ennen merelle lähtöä luukut suljetaan (tiiviisti). Niin,tuossahan näyttävät ne klassiset nosturit vielä "ojentelevan teräksisiä käsivarsiaan". Konttikuljetukset taisivat olla ihan alkuvaiheessaan eikä standardiratkaisu kuten nykyään. Logistiikka sekä maalla että merillä on tämän kuvan näppäämisen ajoista todella muuttunut. Kyllä, kuvassa on tunnelmaa. Voi lähimain tuntea kohta näyttämölle porhaltavan KANAN kivihiilisavun,tuoksun nenässään. |
||||
|
27.07.2013 22:22 | Martin Hillebard | ||
| Tunsin nuorempana yhden kaveruksen hän oli minusta paljon vanhempi, ns suomenruotsalainen mutta suku tuli alunperin Venäjänmaalta. Oli Jatkosodassa komppanianpäällikkö = yliluutnantti Adof A. mutta mm kielitaitonsa turvin joutui sodan loppuvaiheessa myös tiedustelutehtäviin. Jotenkin vaikutti tuntevan venäläisen kansanluonteen. Jutteli joskus kanssani nuoren miehen, tuopin ääressä: - Venäjänmaasta ei IKÄNÄ tule mitään. Ovat niinkuin ovat. Vetäkää veljet omat johtopäätöksenne. Maasta jossa johtaja = Vladimir Putin otattaa itsestään kuvia hevosen seljässä, yläkeho paljaana. Ja samanaikaisesti lähettää keskenkasvuisia tyttöjä ("Pussy Riot) vankileireille. |
||||
|
27.07.2013 21:56 | Martin Hillebard | ||
| Tämänkaltaisista rautatieläisten asuintaloista oli näillä sivuilla polemiikkia kevätpuolella. Ilmeisesti niitä on pystytetty - tyyppipiirustuksia seuraten - useammankin liikennepaikan miljööseen. Itse tarjosin Pasilaa. | ||||
|
26.07.2013 22:17 | Martin Hillebard | ||
| Aika erikoinen ratkaisu. Ennenvanhaan sahoille nostettiin tukit uiton perästä nk kiramolla eräänlaisella ketjukuljettimella yksi kerrassaan. En onnistunut wanhasta tietosanakirjastani löytämään yksityiskohtia ja Wikipedia oli jostakin syystä täyttä sotkua mitä Karhulan Sunilan tehtaisiin tai A Ahlströmiin tulee. Ei kai sellaiset asiat näitä angloja oikein kiinnostakaan. Tein työtä Oy W. Rosenlew Ab:n aikoinaan Suomen suurimman teollisuusyhtymän tiedottajana 1980-luvulla. "Tukit" tulivat meille uittotietä myöhemmin rekka- jopa rautatiekuljetuksina. Sellutehtaalleemme tulivat PROPSIpuut yleensä nippuina. Ne saattoivat olla paljon pienempää tavaraa, kuin sahaan vedetyt aikanaan hyvinkin järeät tukit 12" jopa 14". Voisiko joku valaista minua Karhulan Sunilan tehtaitten toimenkuvasta. Nämä Wikipellet ovat tämän päivän lehtiuutisen mukaisesti, parhaillaan Australiassa perustamassa jotakin uutta ympäristöpuoluetta. |
||||
|
|
26.07.2013 21:50 | Martin Hillebard | ||
| Kävin kerran Ruotsin Tukholman nykytaiteen museossa (Moderna Museet) elämäntoverini kanssa joka maalaa itse, lähinnä tämän mieliksi. Itse en nykytaiteesta mitään ymmärrä. Siellä oli näytteillä kaikenlaisia pömpeleitä ja joka-ainoan vieressä kyltti mitä tekele "symbolisoi". Yksi oli ihan niinkuin tämä vaunu mutta ilman pyörästöä. Sitä kutsuttiin Moduli jotakin ja esitti kai vankiparakkia, jollakin leirillä. Kun katsoi ikkunasta sisään niin siellä makasi laverilla pari vankia nukkeja tietysti. Minulla teki pahaa kaksi päivää jälkeenpäin. Kyllä neukut osasivat. Mainostaa Pahuuden valtakuntaansa joka suuntaan. Jopa "yleisliittolaisessa kiskonhiontajunassa". Kalterit ikkunoissa. Mitä Te p-leet pelkäsitte? Omienne pakoa? Vai että vapaa maailma ryntäsi sisään kaltereittenne lävitse? Kuten sitten lopultakin tapahtui. |
||||
|
26.07.2013 21:30 | Martin Hillebard | ||
| Ensimmäinen porsaanreikä lie se, että Kalle Päätalon kuvaamana aikana ei ajojohtoja viellä ollut. Ehkä jollakin Finlayson Forssan tehdasradalla. | ||||
|
Kuvasarja: Kalustoa Oulun tavararatapihalla ja Nokelan varikolla juhannusaattona 2013 |
26.07.2013 21:26 | Martin Hillebard | ||
| Mielenkiintoista nähdä kuvia pohjois-Suomesta jossa en ole koskaan käynyt. Vesitorni lie jotakin tyyppipiirrustusten mallia;Niitä muistan kyllä nähneeni etelämmälläkin. "Nokela" on aika vitsikäs paikannimi tässä yhteydessä. Tuskin tulee höyryvetureista...? |
||||
|
26.07.2013 15:09 | Martin Hillebard | ||
| Ehkäpä tuolle suurelle rakennukselle olisi jotakin myönteistä käyttöä. Jotenkin vaikuttaa siltä, ettei siitä toisillekaan enää hyötyä ole. Täällä keskellä landea. | ||||
|
|
26.07.2013 14:52 | Martin Hillebard | ||
| 1950-luvun kalakukoissa oli Ei- vaunuissa matkatavaroita varten verkkohyllyt joihin sijoitettiin reput ja rensselit ja nyytit. Pitkäksi venyneen junamatkan aikana saattoi perheen pienimmäinen väsyä mutta mitämaks: suvun toivo nostettiin verkkohyllyyn "koisaamaan". Verkko riippui teräskehikostaan senverran alaspäin, että putoamisen vaaraa ei ollut. Telineet sijaitsivat vaununpenkkien yläpuolella, poikittaissuunnassa vaunun koriin nähden eli niitä oli kahta pituutta kahdenistuttavan + kolmenistuttavan "soffan" leveyden verran. Kuvassa näkyvä kaverus ei siis olisi niihin ikänä mahtunut. |
||||
|
26.07.2013 13:53 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos Jukka. Kylläpä sitä nyt taas myllätään. * * * Käsitykseni mukaan Järvenpään asemarakennuksella ei ollut kellaria, vaan hirsikehikkoinen konstruktio oli pystytetty jämerälle, luonnonkivistä hakatulle sokkelille. Kun talo siirrettiin, niin valoivat ensin uuden perustan betonista, ja jälkeenpäin ilmeisesti se entinen päätyi kivimurskaamoon. Tai mihin niitä kuusi-sivuisia paasia nyt olisi voinut uudelleen käyttääkin. | ||||
|
|
26.07.2013 12:18 | Martin Hillebard | ||
| Mikä oli motiivi asemarakennuksen siirrolle? Vanhassa kotikylässäni Järvenpäässä suoritettiin samanlainen pakkonykäys vuosia takaperin. Se johtui siitä, että Pendolinot alkoivat kulkea, ja asematalo seisoi etelään johtavalta raiteelta etäisyydellä tuskin "toista syltä". Jo aikana kun Pekat vetivät pikajunia siitä ohitse, niin oli pojalle jonkinasteinen kokemus seistä siinä seinustalla. Aikuiset varoittelivat: Heidän käsityksensä mukaisesti veturin suuret vetopyörät vaikuttivat kuin jonkinlainen "fläkti" jonka aikaansaama imu olisi vetänyt liika likellä seisovan junan alle. Mene tiedä. | ||||
|
25.07.2013 22:24 | Martin Hillebard | ||
| Suosittelen katseltavaksi. "Onneksi lopputulos on jotakin muuta". | ||||
|
25.07.2013 22:13 | Martin Hillebard | ||
| Kuvan 84648 keskustelu lähti Rovaniemen nykyisestä asemarakennuksesta, ja moni on siihen liittynyt kiinnostavine kommentteineen. TÄMÄN kuvan rakennus esittää ainakin perusmitoiltaan sitä mitä sitten rakennettiinkin mutta kyllä tuo torni on aika aneeminen... Helsingin asema edustanee kansallisromantiikkaa. Jämerä graniitin väri ja yksityiskohdat kuten ne Pääsisäänkäyntiä vartioivat neljä, kovin kalevalaisen oloista kivimiestä. Jotka tänä kesänä tosin, kuuluvat olevan lomalla. |
||||
|
|
25.07.2013 17:25 | Martin Hillebard | ||
| Kaikkia rakennuksia ei voikaan luokitella ihan ehdottomasti tähän tai tuohon tyyliin kuuluviksi % kumileima päälle. Ajatellaanpa kaikkia vuosisatojen kuluessa Suomen niemelle pystytettyjä talonpoikaistaloja. Ei niitä arkkitehdit piirtäneet, eikä oikeastaan kukaan...timpurit rakensivat isännän ohjeitten mukaan "...tehdäänpä tupa ja kaksi kamaria..." vaihtoehto että menneinä aikoina nämä jussit ja paavot rakensivat pirttinsä itse. Tosin monessa rakennuksessa näkee yksityiskohtia, joista jopa voi laskeskella talon iän: esim. ikkunoitten vuorilaudat saattavat olla samanajan "herrasväen" arkkitehtuurin suuntausta vastaavia! Vanhan ajan kirvesmiehet tekivät korkeaa laatua mutta olipa heillä kyky estetiikkaankin. Ei vain yksityiskohdissa vaan myös arkkitehtoonisessa kokonaisuudessa tavalla jota korkeakouluissa tuskin opitaankaan. | ||||
|
25.07.2013 17:02 | Martin Hillebard | ||
| Mielenkiintoista kyllä Ruotsissa on edelleen aseman kellot käytössä, tosin automatisoituna versiona. Kun seison Tukholman Central'in laiturilla ja odotan junan lähtöä johonkin esikaupunkiin, niin kohta kuuluu PLING ja saapuva juna ilmestyy näkyviin. Kun se jatkaa matkaansa siis oletettavasti minäkin vaununosastossa, niin mitään uutta akustista signaalia ei tosin anneta. - Sama proseduuri iltapäivällä jossakin Tumban asemalla, pling ja juna ilmestyy näkyviin ja kohta paluumatka on alkanut. | ||||
|
24.07.2013 16:14 | Martin Hillebard | ||
| Nelinivelinen vaunu on siis quattrospora. | ||||
|
|
24.07.2013 16:07 | Martin Hillebard | ||
| Ajatus on mielenkiintoinen;Minä olen aina pitänyt Helsingin aseman tyyliä KANSALLISROMANTTISENA joka vuorostaan lienee jonkinlainen Jugendin edelleenkehittely. Eri tyyleillä on kuitenkin ollut ylimenokausia, muutokset ovat tuskin olleet kuten Gordonin solmun miekanisku eli ihan yht'äkkiä. Väittävät että Empire State Building New York City'ssä olisi Art Decoa ja eihän se nyt hullumman näköinen torni olekaan. | ||||
|
24.07.2013 10:50 | Martin Hillebard | ||
| Vielä 1960-luvun alussa saattoi nähdä VR:n rataverkolla pensasneuvostoliittolaisen tavaravaunun joka vastasi mitoiltaan Gd:tä. En muista oliko niissä enää puskureita, mutta näiden kohdalla neljä tyhjää pultinreikää paljasti jos oli ollut. Yhtäkaikki CCCP kalustoa ilmeisesti sieltä vanhemmasta päästä. Jos ylläkuvattu oli kotoisin naapurin puolelta niin se oli sotasaalisvaunu,eiks? Joka piti palauttaa rauhanteon jälkeen 1944 "ihan hyvässä kunnossa". Koska muuten "ryssät" luopuivat lenkkikytkimien käytöstä ja siirtyivät SA 3 -vetopuskinlaitteeseen? Jotenkin vaikuttaa siltä että järjestelmiä, jonkin aikaa käytettiin rinta rinnan. |
||||
|
24.07.2013 10:37 | Martin Hillebard | ||
| Lehtien taloussivut kirjoittavat vähän väliä kuinka kaikki kallistuu. No niinpä näyttää. | ||||
|
Kuvasarja: Vaasan rata 130 vuotta |
24.07.2013 10:31 | Martin Hillebard | ||
| Tuskin olet ainoa joka tätä kysyy. | ||||
|
24.07.2013 10:28 | Martin Hillebard | ||
| "Houston, We've got a problem..." | ||||
|
|
22.07.2013 21:40 | Martin Hillebard | ||
| Luvata ja pitää on kaksi eri asiaa. | ||||
|
22.07.2013 21:38 | Martin Hillebard | ||
| Tuleeko todella? Vanha ei enää usko kaikkea. Niin paljon repivät. | ||||
|
|
22.07.2013 11:17 | Martin Hillebard | ||
| Yksi ongelma voisi olla, miten määritellä käsite funktionalismi? Alun perin se tarkoittaa sitä, että rakennus piirretään vastaamaan tarkoitustaan = "funktiota" kun taas aiemmin oli tyylin muotokieli vaikuttanut ratkaisuihin. Empire, jugend ym voi olla hyvinkin silmää miellyttävää mutta maailmansotien välisenä aikana arkkitehdit omaksuivat käsityksen, että kaikki ornamentit ja muut krusidulliit olivat aika tarpeettomia. Korinttilaisita pylväistä nyt puhumattakaan. Nuo ylempänä eri kommenteissa mainitut julkiset rakennukset ovat epäilemättä funkkista, niinhän sanoi arkkitehti ja sen toistivat sitten lehtimiehet sivuillaan, valokuvien keralla. Tätä riemua kesti, luultavasti jonnekin vuoden 1960 kieppeille asti. Sen jälkeen (kuten aiemmin esitin) uudet rakennukset olivat pääasiassa lootia, ainakin enimmät kerrostalot tehdasvalmisteisista betonielementteistä kasattuja ja tavallisimmin nk nauhaikkunoineen. Omakoti- ja rivitalot ovat asia erikseen niissä on jälleen alkanut esiintyä monimuotoisuutta. Kuinka nimetä puisia asemarakennuksia senjälkeen, kun tsaarinajan rikkaasta muotokielestä luovuttiin? Kaikki nämä Ristinummet, Purolat, Vuolinko JNE. Minun mieleeni ne ovat jääneet vain, suomalaiseen maisemaan hyvin "istuvina" koruttomina harjakattoisina majoina. Useinkin rakennusmestarin piirtämiä joista "ette kuvia heistä te kirjoissa nää". 1960- luvulla näki politiikkaa käsittelevissä lehtiartikkeleissa joskus käsitteen perässähiihtäjät. Ilmaisu on erittäin ilkeä mutta toistan sen tässä kuitenkin nyt arkkitehtuuri -asiayhteydessä. Alvar Aalto oli ilmeisesti se ammattikunnan edustaja, joka toi tasakaton rakennuksissa Suomeen - meidän ilmasto-olosuhteissamme varmaan ei ihan hyvä ratkaisu. Ne joilla ei ehkä ollut samaa luomisvoimaa, mutta tahto kuitenkin, piirtelivät sitten näitä sokerikuutiota. Ihan totta, niitä - puisia - näki myös lapsuuteni Järvenpäässä. |
||||
|
|
22.07.2013 10:14 | Martin Hillebard | ||
| Eräs ensimmäisiä funkis-rakennuksia Suomessa, ja ainakin kuuluisuutta saavuttanut sellainen, on Viipurin kaupunginkirjasto, piirtänyt arkkitehti Alvar Aalto (eli vv 1898 - 1976) rakennettu vv 1933 - 1935. "On" sikäli että rakennus säilyi sodan pommituksissa. "Oli" sikäli että kaupunki, niinkuin koko Karjalakin, on vuodesta 1944 tähän päivään saakka edelleen naapurilla lainassa. Josta laina-ajasta ei näy loppua tulevaksi vaikka Neuvostoliiton romahdettua pikkulinnut vähän aikaa visersivät että ehkä sittenkin. En taida enää ensi talvella erityisemmin ruokkia niitä. Sodan jälkeen funktionalismi oli tosiaan vallitsevana arkkitehtoonisena suuntauksena Suomessa, niin myös useammankin rautatieliikennepaikan saadessa uuden asemarakennuksen. Minulle tuo kuva toi spontaanisti mieleen Riihimäen. Porissa on myös mielestäni tyylipuhdas sellainen. 1960-luvulla ja -eteenpäin rakennetut kerrostaloalueet ovat järjestään aika neliskanttisia. Lehtien kirjoittaessa näistä uudisrakennuksista, en ole havainnut että tyyliä mitenkään nimettäisiin. |
||||
|
22.07.2013 09:32 | Martin Hillebard | ||
| Täälläkin palvellaan Pyhää Betoniusta. Halleluuu-jah! | ||||
|
21.07.2013 20:56 | Martin Hillebard | ||
| Tästä kuvakulmasta en kyennyt arvioimaan raideleveyttä. Pass. | ||||
|
|
21.07.2013 20:51 | Martin Hillebard | ||
| Rakennus edustaa funktionalismia joka oli vallitseva rakennustyyli viime sodan jälkeen. Saksalaiset ilmeisesti polttivat sen alkuperäisen, niinkuin käytännössä koko kaupunginkin, Lapin sotatoimien yhteydessä? | ||||
|
|
21.07.2013 12:57 | Martin Hillebard | ||
| Täydellinen arvaus: Roslagsbana? | ||||
|
21.07.2013 12:53 | Martin Hillebard | ||
| It looks like a standard behaviour, that the driver lets the speed accelerate to maximum between halts whenever possible. Thus if You, say, visit the Hyvinge museum with Helsinki as starting point, and ride R train, she will travel at 157..158 something for a while before beginning to decelerate again, for the next station. This to both directions despite the track geometry. There must be an automatic top velocity limiting device: I have never seen 160 kph being exceeded, given that the above shown display is trustworthy. |
||||
|
|
20.07.2013 20:51 | Martin Hillebard | ||
| Pitkäaikainen elämäntoverini Eva joka oli ammattijournalisti kutsui Suomen ehkä arvossapidetyintä kausijulkaisua Suomen Kuivalehti. Lehti oli hyvää journalistista tasoa mutta ilmeisesti hänen käsitykselleen hieman yläkanttiin korkealentoinen. Nyt olemme kai lopullisesti sivuraiteella. |
||||
|
20.07.2013 12:38 | Martin Hillebard | ||
| Tuohon aikaan Rööperi, ja myös Sörnäinen "Sörkkä" olivat vielä ns työläiskaupunginosia. Kyllähän ne varsin keskiluokan oloisia varmaan olivat, Suomessa sekä duunarit, että porvarit, ovat kautta aikojen osanneet pitää paikkansa kunnossa. Niistä vuosista on kaupunginosien asujamiston demograafinen (demografia = oppi väestön kokoonpanosta) rakenne täydellisesti muuttunut. Moni vaurastunut keskiluokkalainen hankkii mielellään kodin kauniista vanhasta talosta jugend-tyylisestä ym. ja tämä on johtanut restaurointeihin, sekä asuntojen hintatason jyrkkään kohoamiseen. Tosin sen ajan puutaloista ei taida olla, erityisen monta jäljellä. Vanhan ajan tehtaalaisista tai muistakaan työn raskaan raatajista "duunareista" ei nyt ylipäätään ole Suomessa paljoakaan jäljellä. Mitä tehtaista on jäljellä niin niissä raatavat nyt väsymättömät robotit. Jotka eivät työvuoron päätyttyä lähde mihinkään kohti kotia. |
||||
|
20.07.2013 11:42 | Martin Hillebard | ||
| Tästä sivuprofiilista on tosiaan vaikeata vetää oikeata johtopäätöstä - ehkä joku laatuautojen asiantuntija voisi vaunun tunnistaakin. Daimleriksi nimetyillä on peräpeiliin kiinnitettynä kromattu tai niklattu laatta jossa auton "merkki" seisoo melko suurilla kirjaimilla. Teknisiä yksityiskohtia en tunne, mutta juuri (britti)Daimleriin liittyi vanhastaan melkoinen status. Vaikka ei ne mersutkaan ihan kansanautoja olleet. | ||||
|
|
20.07.2013 11:24 | Martin Hillebard | ||
| Tarkemmin ajatellen niin sitä kutsuttiin meidänkin porukoissa. Toisella kotimaisella ilmestyvä valtalehti Hufvudstadsbladet irtoaa kioskilta kun pyytää "Husis". Ainakin assalla jos tantta tiskin takana edustaa vanhempaa sukupolvea. | ||||
|
19.07.2013 13:32 | Martin Hillebard | ||
| Mitä sellainen jeesusteippi on?? Meidän perheraamatussa ainakin seisoo, että Jeesus NAULITTIIN ristille. Vai onko kyseessä jälleen jokin, historian uudelleen-arviointi. | ||||
|
|
19.07.2013 13:21 | Martin Hillebard | ||
| Vaan sporat ne skujaa. Siis fiude jää himaan. Landelle mennään stokella,niitä...landelaisia tsiikaamaan. Snaijaaks' mun fillarin päälle? | ||||
|
|
19.07.2013 13:08 | Martin Hillebard | ||
| Onkohan tuo kumipyörä-kilpaveikko peräti Daimler? | ||||
|
18.07.2013 13:11 | Martin Hillebard | ||
| Jotkut ilmaisut, ilman lähempää selontekoa, synnyttävät helposti aivan vääriä mielleyhtymiä. Kuten juuri Muistoa kunnioittaen. Tuntien Juhanin rautatiekuvien tason, niin niiden häviäminen on kyllä menetys. Onneksi on olemassa kirjoja joiden lehdiltä niitä edelleen saa ihailla. Ne tuskin katoavat hyllyistä mihinkään. |
||||
|
|
17.07.2013 22:13 | Martin Hillebard | ||
| ... ystävät... Juhanin muistoa... mitä. Eihän... | ||||
|
16.07.2013 21:54 | Martin Hillebard | ||
| Käsitykseni mukaan Suomessa vallitsee ns Jokamiehen oikeus = lupa liikkua rakentamattomalla maalla metsissä ja niityillä niinkauan kun ei tallo viljeltyä peltoa, tai tunkeudu toisen pihapiiriin. Tämä oikeus periytyy keskiajalta eikä sitä ole koskaan kumottu. En ymmärrä miksi rautateitä kuvaavien pitäisi jollakin tavalla ryhtyä tekemisiään selvittämään. Ennen vanhaan jotkut (harvat) kohteet olivat Puolustusvoimien näkövinkkelistä ns strategisia kohteita mutta nykyään naapurit näkevät kuitenkin melkein kaiken satelliittiensa välityksellä. Itse radalla kävely ei ole koskaan ollut sallittua. Kamera kourassa tai ilman. |
||||
|
16.07.2013 17:07 | Martin Hillebard | ||
| En ole käynyt aikoihin Tampereella enkä ainakaan jaksa muistaa miltä täällä näytti silloin kun tavara-asema oli aktiivikäytössä. Lohduttomaltahan tämän kuvan maisema näyttää. Tamperelaista kulttuuriväkeä en tunne yhtäkään, eli jää kysymättä mihin kukin siellä aikansa ja henkiset voimavaransa mahdollisesti käyttää. |
||||
|
|
16.07.2013 16:54 | Martin Hillebard | ||
| Käsite slummi tuonee useimmille mieleen rähjäisen kaupunginosan jossa huolto kunnossapito ym on täysin laiminlyöty ja jossa sitäpaitsi majailee alkkiksia, knarkkareita, pikkurikollisia tai muuten vain yhteiskunnan laitapuolelle langenneita kansalaisia. Minä käytin käsitettä provosoivassa mielessä: suomalainen rakennustaito on TEKNISESTI mitaten erittäin korkealaatuista, mutta kyllä tästä ympäristöstä puuttuu täydellisesti kaikki kauneus- ja viihtyisyys -arvot. Niitä muotoja ja varsinkaan juuri VÄREJÄ ei ole ollenkaan. Miksei? Kun nuorena miehenä menin rautakauppaan ostaakseni pytyllisen Tikkurilan Väritehtaan seinämaalia, niin kyllä hinta oli ihan sama valkoiselle, keltaiselle tai punaisellekin. Ehkä ruudullinen olisi ollut kalliimpaa (siis se jolla tonttu maalaa shakkilautoja filmissä Samu Sirkan joulutervehdys). Eikä termi tässä yhteydessä ole edes itse keksimäni. Kun maaltapako Suomessa alkoi suuressa mittakaavassa 1960-luvulla, ja taajamiin ja esikaupunkeihin alkoi nousta kuvassa näkyvän kaltaisia ympäristöjä, niin kyllä niitä jo silloin lehtien palstoilla kutsuttiin "Valkoiset slummit". On mielenkiintoista havaita, että arkkitehtuurin taso tasavallassa on suurinpiirtein polkenut paikoillaan noin puoli vuosisataa. Eikö alan ammattikunnasta löydy yhtäkään miestä tai naista joka uskaltaisi ehdottaa jotakin ihan uutta lähestymistapaa? |
||||
|
|
16.07.2013 15:59 | Martin Hillebard | ||
| Tästä putkahti pari tuntia sitten juttua Keskustelu -sivuille alaosasto Uutiset. Rakennus on purku-uhan alla. Paikallinen väestö kuulemma on toista mieltä ja protestilistat on pantu kiertämään sekä elektroonisessa- että vanhanajan paperi -muodossa. | ||||
|
15.07.2013 22:03 | Martin Hillebard | ||
| Eikös noihin aikoihin myös mainos "Volvo on vahva kuin veturi? Ja sitten oli toinen nivelvaivoja rasvoja vastaan... jossa mainoksen mies rasvasi Ukko-Pekan kankilaakereita. | ||||
|
15.07.2013 21:50 | Martin Hillebard | ||
| I find this, An artistic study over a tramway. Nice! | ||||
|
15.07.2013 16:42 | Martin Hillebard | ||
| Näin suvella avomallista voisi erehtyäkin. Kun se on vielä varustettu viilentävällä vesi-suihkuttimella. | ||||
|
14.07.2013 12:37 | Martin Hillebard | ||
| Käsitykseni mukaan manööverin suorittaa siltavahti, jonka tehtäviin kuuluu myös tarkkailla ettei mitään epätoivottavaa pääse tapahtumaan. En tiedä, katkaistaanko langoista virta mutta kun silta lasketaan alas ne kyllä oikeentuvat itsestään. | ||||
|
|
13.07.2013 21:03 | Martin Hillebard | ||
| Kuva itsessään on kauhis suomalaisesta nk kaupunkikulttuurista. "Niin kauas kuin silmäin siintää /näen möhkäleitä betonilootineen". En käsitä kuinka ihmiseksi kutsuttu olento, voi ylipäätään jäädä henkiin tällaisessa slummissa. |
||||
|
13.07.2013 20:53 | Martin Hillebard | ||
| Hyväksytään. Ei tätä koskaan miksikään supermalliksi tarkoitettukaan. | ||||
|
|
13.07.2013 20:25 | Martin Hillebard | ||
| Tuohon maailmanaikaan mainokset saattoivat tosiaan olla, tähän tapaan meidän aikamme näkökulmasta todella lapsellisia. Eihän Fargo (tai muittenkaan kuorma-autojen) suorituskyvyllä ollut mitään merkitystä rautatien vastaaviin. Toimintaolosuhteet olivat kuitenkin ihan erilaiset. Mielenkiintoista kuitenkin sen ajan henkinen miljöö. Rautatielaitoksen myönteinen imago:voimaa... |
||||