Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.07.2013 20:25 | Martin Hillebard | ||
| Tuohon maailmanaikaan mainokset saattoivat tosiaan olla, tähän tapaan meidän aikamme näkökulmasta todella lapsellisia. Eihän Fargo (tai muittenkaan kuorma-autojen) suorituskyvyllä ollut mitään merkitystä rautatien vastaaviin. Toimintaolosuhteet olivat kuitenkin ihan erilaiset. Mielenkiintoista kuitenkin sen ajan henkinen miljöö. Rautatielaitoksen myönteinen imago:voimaa... |
||||
|
13.07.2013 16:27 | Martin Hillebard | ||
| Tällainen letka oli viime kesänä täydessä työssä ja toimessa Tallinnan länsipuolella Paldiskin suunnan linjalla. Jäi ikävä kyllä kuvaamatta. Siellä on tehty valtavat kenttätyöt jotka nyt näyttävät pääpiirteissään valmiilta. Ja nyt siis tulivat myös uudet Flirtit. Liikennepaikkojen uudet laiturikatokset ovat jotenkin h---tin hienoa disaignia. Kyllä näkee että täällä on töitä paiskittu ja tulos niin viimeisen päälle. |
||||
|
12.07.2013 15:17 | Martin Hillebard | ||
| Quite a combination. | ||||
|
Kuvasarja: Savonlinna ja Savonlinna-Huutokoski 1988 |
12.07.2013 11:26 | Martin Hillebard | ||
| En tunne yksityiskohtia, en ole käynyt Savonlinnassa sitten niitten viimeisten Hv 3 ajojen mutta muistan vain että juuri se aseman seutu oli niin harmooninen jollakin tavalla - vähän niinkuin vanhoissa mustavalkoisissa Suomi-filmeissä. Aika kultaa muistot sanotaan. Minun muistoni yksi niistä viimeisistä on, kuinka Parikkalasta päin saapuva yöjuna putkahti esiin tunnelista minäpoika sen Hv:n hytissä, joko 782 tai 785 en muista kumpi molemmat olivat vielä ajossa 1960-luvun lopulla. Juna rymisteli sillalle; siintävän veden takana nousevan auringon säteet valaisivat mahtavaa Olavinlinnaa. Aikakaudet kohtasivat. Muistaakseni aseman ratapihan puolelta ei ollut pitkä matka laiturille, johon kiinnitettynä makasi useampiakin valkokylkisiä höyrylaivoja. Jotka myös liikennöivät Saimaan vesistöä. Näistä maisemista löytyy varmaan kuvia netistä kun osaa oikein etsiä. Minä keskityin yksinomaa rautatiekaluston kuvaamiseen mustavalkoiselle kuten Suomi-filmissä ikään. Tukholmanseudulla rakennetaan myös uusia teitä,osin liikenteen siirtämiseksi muualle rauhallisten kaupunginosien läpi kulkemasta - usein hyvinkin mutkikkaita, ja yhteiskunnalle kallita ratkaisuita mutta joskus täytyy elämänlaadusta maksaakin. Olisikohan Savonlinnan kaupungissa ollut varaa, kaivaa&räjäyttää leveä "kanjoni", rakentaa tie siihen ja sitten betonikatto päälle. Vaan kun semmoinen vaatii päättäjiltä, myös HENKISTÄ pääomaa. |
||||
|
11.07.2013 18:11 | Martin Hillebard | ||
| Juuri niin. "Tsekkoslovakia" oli kauan yksi ja sama valtio joka julistautui itsenäiseksi loppuvuodesta 1918 Itävalta-Unkarin keisarikunnan romahdettua, ja pirstouduttua moneen osaan. Toisen Maailmansodan aikana tapahtui yhtä ja toista mm. herra Hitlerin & kumppanien toimenpiteitten seurauksena mutta Saksan hävittyä sodan maa oli jälleen Tsekkoslovakia tosin ns. kansantasavalta (=kommunistihallinto ja Neuvostoliiton etupiirissä). Kun neuvostojärjestelmällä oli vuoro siirtyä ajasta historiaan v 1990 korvilla, niin aika pian tämän jälkeen ent. "satelliitti"valtio hajosi kahtia eli Tsekinmaaksi, ja Slovakiaksi joka tilanne vallitsee tänäkin päivänä. Skodan kotimarkkina-alue on siis kokenut firman olemassaolon aikana muutoksia. Ja vienti vetänyt suhteellisen hyvin ainakin lähialueille. |
||||
|
11.07.2013 17:49 | Martin Hillebard | ||
| Väitetään tämän olevan ainoa koko maailmassa säilynyt ajokki juuri tätä tyyppiä. Rautatiekäytössä kestää vehje kauemmin kuin jossakin Via Appialla täristellessä. | ||||
|
11.07.2013 17:37 | Martin Hillebard | ||
| Jotenkin idyllinen näkymä. Ja Topparoikan ruusut kukkivat. | ||||
|
11.07.2013 17:32 | Martin Hillebard | ||
| Veturin keulan vetokoukku on tosiaan ylös-alaisin. Eli tositilanteessa toimimaton ratkaisu. | ||||
|
11.07.2013 11:24 | Martin Hillebard | ||
| Miten oikein määritellään urheiluauto? Ei minusta siinä ole mitään urheilullista, että istuu nahkatuolissa, ja huristelee pitkin tietä halliten kulkuvälinettä parin kolmen yksinkertaisen komponentin välityksellä. Meidän kaaroissamme on sitäpaitsi yleensä ollut automaattivaihteisto, joten edes oikea käsivarsi ei saa treenausta, ennenkuin illalla pubin tiskin ääressä. todistavat: Paikallisen kuntosalin vetäjä & korttelikapakan emäntä. |
||||
|
|
11.07.2013 11:06 | Martin Hillebard | ||
| Ei ole mikään ihme,että Tsekissä piisaa johdinauto- kaupunkeja. Onhan Skoda jo kauan ollut näitten ympäristöystävällisten sähkökulkuneuvojen merkittävä valmistaja. | ||||
|
Kuvasarja: Savonlinna ja Savonlinna-Huutokoski 1988 |
11.07.2013 10:36 | Martin Hillebard | ||
| On vaikeata kuvitella jotakin vieläkin rumempaa radanvarteen kuin juuri nuo graffiti-berliininmuurit junan ikkunasta ihaltaviksi. Onko ne edes tarpeellisiakaan? Jos jotakuta ohikiitävän junan äänet häiritsevät niin nykyään on ostettavissa kolmilasi-ikkunoita ja myös sellaisia joissa vallitsee vakuumi ruutujen välissä = ääni ei etene ilman väliainetta. Ainakin voisi kysyä paikallisilta asukkailta ensin haluavatko he tällaisia pömpeleitä. Monesti talorivin toisella puolella on kuitenkin tie tai katu, jossa surahtelee autoja noin kymmenen sekunnin väliajoin. Sekä ajoittain busseja rekkoja ym. möyryävine dieselmoottoreineen. |
||||
|
10.07.2013 21:02 | Martin Hillebard | ||
| Yhdessä Teräsmies filmissä Clark Kent'ille tuli kiire vaihtaa kamppeita mutta puhelinkoppi olikin tätä uutta tyyppiä. Muistaakseni hän teki sen sitten läheisen rakennuksen pyöröovessa, siis sellaisessa joka oli Stockmannilla vielä lapsuudessani Kolmen Sepän aukion sisäänkäynnissä. | ||||
|
10.07.2013 17:32 | Martin Hillebard | ||
| Näitä lie käytössä myös Ruotsin rautateillä. Havainnoin kevätpuolella Tukholman eteläpuolella useaankin kertaan masiinan joka päältä katsoen olisi identtinen tämän Paten kanssa. | ||||
|
|
10.07.2013 17:08 | Martin Hillebard | ||
| Luin hiljattain jostakin lehdestä pakinaa jonka asiasisällön piti jopa kuvata todella tapahtunutta. Pakinoitsija kertoi havainnoinneensa pikkutyttöä - niin pientä että osasikohan vielä lukeakaan - joka selaili jotakin sellaista vanhanajan lasten kuvakirjaa, siis sellaista, jota "kaikille" lapsille luettiin ääneen ennen kaikkien näitten näyttö-vempeleitten tulemista. Tyttörukka katseli aikansa kirjan ensi aukeaman kuvia ja sitten tuli aika kääntää sivua. Meidän hieman ikääntyneempien käsityksen mukaan. Tyttö toimi oman käsityksensä mukaan: Pyyhkäisi sivua etusormellaan. Kummallista kyllä mitään ei tapahtunut. Kummallista kyllä myös se etten muista miten pakinoitsija juttunsa päätti. Ehkä hän oli niin häkeltynyt näkemästään että unohti pois sen asian. |
||||
|
Kuvasarja: Savonlinna ja Savonlinna-Huutokoski 1988 |
10.07.2013 16:44 | Martin Hillebard | ||
| Savonlinnan aikoinaan niin eheä rautatiemiljöö on kai tänään täydellisesti hävitetty? ja miksi. Aikoinaan kun liikuimme täällä niitä viimeisiä Hv 3 -ajoja - ## 782 ja 785 - todistamassa niin vapaata tonttimaata vaikutti kyllä piisaavan penikulmakaupalla joka suuntaan. Ei kaikkea toimintaa tarvitse kasata kaupungin keskustaan varsinkin kun paikkaseutu on kokonsa puolesta ihan muuta luokkaa kuin jokin Manhattan. | ||||
|
|
10.07.2013 13:31 | Martin Hillebard | ||
| Tuo YLE -uutinen on tosi hauskaa luettavaa. Eri aikojen lapsille muodostuu kasvuaikana hyvinkin eri käsitykset siitä, mikä on itsestään selvää mikä vanhanaikaista jopa vaivalloista. Vielä 1960-luvulla oli ainakin Savossa maaseudulla, mahdollista soittaa (maalaiskaupan) seinään kiinnitetyllä puhelinkoneella jossa ei semmoista vaivalloista numerokiekkoa ollut. Pyöräytit vain kammesta "veivistä" kolme kertaa ja sitten sentraali-Santra yhdisti Sinulle puhelun ihan minne vain halusit. Kyllä se nykyään on raskasta kun pitää niitä (vietävän piskuisia) nappuloita painella. Muutama suvi takaisin meillä oli tuttuun tapaan kesävieraita. Suvun pienimmäinen "Caroly" tutkisteli työhuoneeni sisältöä ja havaitsi, että kirjoituspöydälläni EI ollut koti-tietokonetta. Sen sijaan muutamia metsästä löytämieni variksen sulkia. Tytön spontaani reaktio oli: - Äiti, kirjoittako Mart-setä vieläkin sulkakynällä?! |
||||
|
10.07.2013 13:08 | Martin Hillebard | ||
| Taajamajuna vai? Kuvassa näkyy taajalti lähinnä kuusia (Pinus abies). Perälänsuo kuullostaa sekin erittäin urbaanilta. :) |
||||
|
09.07.2013 21:47 | Martin Hillebard | ||
| Ennenvanhaan oli veturi-insinöörien käsitys että mitä pitempi piippu, sitä parempi veto. Niin varmaan olikin mutta veturien kasvaessa kuormanulottuman rajoille saakka ainakin Englannissa torvi jäi lopulta symboolisen kauniin messinki-renkaan asteelle. Markku Sinä leikit samalla ajatuksella kuin itsekin. Veturi vaikuttaa terveeltä;ensimmäinen toimenpide olisi tutustua kattilan sisäpuoleen. Jospa lieriö & tulipesä olisivat terveet. Tuli & lieskaputkien vaihto ei tarvitse olla, Iso asia. |
||||
|
09.07.2013 21:23 | Martin Hillebard | ||
| Tässä asiayhteydessä olisi mielenkiintoista kuulla "ulkopitäjäläiselle" mikä on tämä Pekanpäivä. Viittaako se kreivi Per Brahe'en, syntyi 1602 kuoli1680, Suomen (osana Ruotsin suurvaltaa) kenraalikuvernööri vv.1637 - 1641. Raahen kaupungin alkuperäinen nimi Brahestad johdetaan tästä miehestä. Hänen sanotaan lausuneen, työuransa päätteeksi "Minä olin maahan, ja maa minuun, hyvin tyytyväinen." Mites nämä nykyiset..... |
||||
|
09.07.2013 16:37 | Martin Hillebard | ||
| "Tekniikan Maailma" kirjoitti kauan sitten kriittisen jutun siitä kuinka huonosti Suomessa on säilytetty teknistä kulttuuria, tässä tapauksessa autoja. Muistan jutusta vain lauselman, jonka mukaisesti Valtionrautateillä olisi ollut kiskoilla kulkevia Chrysler'eitä, mutta että ne yhtäkaikki joutuivat "lekan alle". Itse olen nähnyt vain kerran tällaisen al Capone -korimallisen liikkuvan Pääradalla, mutta enpä minä 1920-luvun automalleja osannut tunnistaa. Vuosi oli 1960 kieppeillä. |
||||
|
|
09.07.2013 16:29 | Martin Hillebard | ||
| Silloin kun tällaisia vielä näki ajossa (ei tosin tätä mallia!!) eli kai 1960-luvun alulle saakka, ainakin minun sukulaiseni ja tuttavani sanoivat "rata-auto". Käsitteen kiskoauto sai joskus lukea sen ajan painotuotteista nimityksenä Dm 6/Dm 7 moottorivaunuille mutta en tiedä kutsuiko KUKAAN niitä niin, puhekielessä. Autoa ne ainakin muistuttavat yhtä vähän, kuin susi lammasta. Jos sitäkään. | ||||
|
09.07.2013 16:19 | Martin Hillebard | ||
| ...viitaten myös viereiseen kuvaan # 9 kuljettajan puolelta hytissä. Tässä veturissa varoventtiilit sijaitsevat hytin SISÄLLÄ kattilan päällä. Messinginväriset "pöntöt" ovat niitten vastapainoja. Varoventtiilin puhaltaessa höyry johdettiin noiden pystysuorien putkien välityksellä katon läpi taivaalle. Arvatenkin kun tämä tapahtui, sihinän melutaso oli hytissä melkoisen korkea. |
||||
|
08.07.2013 17:29 | Martin Hillebard | ||
| En muista koskaan nähneeni saksalaisvalmisteista Hv 3 ajossa, en tosin Pr 2:kaan. Henschelin veturitehdas oli kyllä minulle jo kouluvuosinani tuttu käsite mutta ilmeisesti muistikuvani siis täydellinen moka. Täytyypä terästää itseään... | ||||
|
08.07.2013 17:23 | Martin Hillebard | ||
| "Eihän tässä mitään suurempaa vaaraa. Pelastusvenekin on mukana." | ||||
|
08.07.2013 17:12 | Martin Hillebard | ||
| Sitä uutta vihreätä imagoa? No kun ei ole liikennettä ei voi syntyä päästöjäkään. | ||||
|
08.07.2013 17:08 | Martin Hillebard | ||
| Em kuvaparia vilkaistuani purskahdin vanhamies hysteeriseen nauruun. Siinähän se on neukkuvalta kuin pähkinänkuoressa. "PUHDISTUS". | ||||
|
08.07.2013 17:00 | Martin Hillebard | ||
| Oleskelin journalisti-puolisoni Evan kanssa Riiassa neljä viikkoa juuri Latvian vapauduttua silloin 1990 tienoilla - kaupungissa oli vielä jäljellä neuvostojoukkoja. Näitä kuvia katsellessa, Lievästi sanottuna ovat asiat täällä muuttuneet. | ||||
|
|
08.07.2013 16:43 | Martin Hillebard | ||
| Oma tutustumiseni kännyköitten muinais-asteeseen tapahtui tästä pari kolme vuotta aikaisemmin. Olin työssä vientitehtävissä eräässä keskisuuressa rakennusterästä tuottavassa firmassa ja ajoittain kiersimme etelä-Suomea myös kotimaan markkina-asioissa. Menopelinä meillä oli suurikokoinen neliovinen Peugeot ja autoon oli sijoitettu niinikään suurikokoinen langaton puhelin. Perusyksikkö oli kojelaudan alla lähes nk asiakirja-salkun kokoinen ja siihen oli kiinnitetty tavallinen puhelinkuuloke langan välityksellä. Telefoneeraaminen tapahtui numero-nappeja painelemalla - en muista olisiko ihan ensimmäisissä malleissa ollut numerokiekko! ja odottaen että joku myös vastaisi. Kun "joku" sen teki, Tavallisesti tehtaan konttorin tytöt, niin sitten puhuttiin. Luurissa oli tangentti eli painike, jota piti painaa koko ajan kun itse puhui, sitten lopettaa "Kuuntelen" ja vapauttaa painike. Siis niinkuin jossakin vanhan ajan ilmailuväen radiopuhelimissa. Kaipa sen laitteen sai ottaa mukaansa kun, auton pysäköityämme lähdimme kävelemään, mutta ei me sitä kyllä kertaakaan mukana raahattu. Lanka- puhelimia oli joka tapauksessa joka paikassa, majataloissa joissa yövyimme... tai paikallisella rautakauppiaalla jonka luokse meillä oli muutenkin asiaa. Systeemiä kutsuttiin NMT tai jotakin. Miten kiinteä puhelujen välitysverkosto oli rakennettu en tarkkaan tiedä, mutta eipä se valtakunnallisesti erittäin laaja vielä voinut olla. Vai oliko? "Puhelut mahdollisia minne tahansa Suomessa"? Nykyinen pikku Nokiani vaikenee jo aika pian Helsingistä Tallinnaan päin seilatessa. Kännykkä toimii vain suhteellisen lähellä lähintä maa-antennia. |
||||
|
05.07.2013 22:15 | Martin Hillebard | ||
| Käsitykseni mukaan tämän päivän lehtimiehet julkaisevat paljon juttua rautatateistä ilman että "terminologia" on aina selvillä. Edes nykyaikainen. Puhumattakkaan " valtaventtiilistä".... | ||||
|
05.07.2013 22:07 | Martin Hillebard | ||
| Amurin puutalo-valtainen kaupunginosa rakennettiin juuri niinkuin Timo kirjoittaa, senajan duunareitten kodeiksi. Siitä kehittyi aikanaan oma paikalliskulttuuri jota meidän elektroniikka-ajan tyyppien voi olla erittäin vaikeata mieltää. Se kaikki revittiin pääasiassa 1970-luvulla. En nyt viitsi julkistaa mielipiteitäni siitä prosessista.Olisi myös voinut jäädä tekemättä. |
||||
|
05.07.2013 21:53 | Martin Hillebard | ||
| Siinähän se on Jouni kiitos Sinulle. Itse en ole koskaan Viipurissa käynyt enkä aio mennäkään. Miksi sen tiedän vain itse. | ||||
|
Kuvasarja: Tahkoluodon rikastejunia |
05.07.2013 21:39 | Martin Hillebard | ||
| Tein työtä Rosenlewin sisäisenä tiedottajana 1980 - luvun puolessavälissä Porissa ja silloin tulivat nämä linjat tutuiksi. Todennäköisesti on siltä ajalta "logistiikka" jonkinverran kehittynyt. | ||||
|
|
04.07.2013 22:18 | Martin Hillebard | ||
| Ilkka ja muutkin. Veturien lempinimitykset ilmeisesti vaihtelivat varikoilta (liikennepiireiltä) toisille. Sitten oli osa joka oli nk kansan suussa. Joita ei ollut erityisen monta. "Kaikki" tiesivät mikä on Ukko-Pekka. Uudellamaalla Risto oli Risto (ja kai kaikkialla muuallakin). Pikkujumbo, Jumbo, Wilson/Wilski. Truman/Trumppa. Vaihtoveturit Kana,Ankka,Kukko, Vr 5 Kalkkuna jopa Mulli. Paikku Pr 1. Pr 2 joka oli Henskeli jopa Hitleri (APUA ei poliittisesti korrektia). Minun ajallani kummallista kyllä en muista Hv koneille mitään lempinimiä. Ainoat jotka ajoivat Järvenpään kotimme ohitse päivittäin, olivat Schwatshkopffin vanhoja Hv kakkosia. |
||||
|
|
04.07.2013 21:50 | Martin Hillebard | ||
| Näillä sivuilla on paljon (korkealaatuisia) kuvia kalustosta mutta harvoin miehistä jotka ovat pitäneet valtaventtiiliä kädessään. Hyvä hyvä! hupps kuinka Valtaventtiiliä nykyään kutsutaan... kysyy wanha parta |
||||
|
|
04.07.2013 21:41 | Martin Hillebard | ||
| Muistaako kukaan enää itse Amurin? Puutalovaltaisen työläiskaupuginosan. | ||||
|
|
04.07.2013 21:37 | Martin Hillebard | ||
| Onhan se...kaunis. Mitä funkikseen tulee niin ihailkaamme vaikka... Kouvolan kenkälaatikkoa. | ||||
|
|
04.07.2013 13:48 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos. Huomattakoon vielä että savukammion luukun numerolaatta on ilmeisesti evakuoitu, ja korvattu itse rautaiseen luukkuun maalatuilla numeroilla. | ||||
|
|
04.07.2013 13:39 | Martin Hillebard | ||
| Edustaa nk. stalinistista arkkitehtuuria. Ennen II maailmansotaa Viipurin matkustaja-asemarakennus oli arkkitehtien Eliel Saarinen & H Gesellius piirtämä konstruktio mutta se tuhoutui venäläisten pommituksissa sodassa. Sen julkisivu muistutti Helsingin aseman Kaivokadun puoleista julkisivua mm. samankaltaisine kaarineen ja ikkunoineen - kuuluisien kivimiesten (jotka tällä hetkellä vaikuttavat olevan kesälomalla) sijaan sisäänkäyntiä reunusti karhuveistokset yksi kummallakin puolella. Helsingin asemahan on niinikään Eliel Saarisen käsialaa. Kun kuvassa näkyvä asema pystytettiin, oli länsimaissa vallitsevana tyylinä funktionalismi. Viipurissa tätä tyyliä edustaa (ennen sotaa) Alvar Aallon piirtämä Kirjastotalo. Funkis tuli Suomeen 1930-luvulla. |
||||
|
03.07.2013 22:16 | Martin Hillebard | ||
| Pentti Saarikoski kuuluu parhaimpina hetkinään kirjoittaneen novellin tapaisen, "Arabian Kultaiset Portit". Ehkäpä ne, Tässä kuvassa juuri kimaltavat. | ||||
|
|
03.07.2013 22:11 | Martin Hillebard | ||
| dalla jopa dieselöinnen tuloon saakka INTERNET YHTEYS KATKESI | ||||
|
|
03.07.2013 22:06 | Martin Hillebard | ||
| Tämä Hv 1 -luokan veturi on ensimmäinen ylipäätään Lokomo veturitehtaan valmistama. Se luovutettiin Valtionrautateille helmikuussa 1920 ja oli ensimmäinen 99 kappaleen sisarusten sarjassa jota sittemmin valmistivat sekä Lokomo, Tampella että myös saksalainen Henschel. Näitä luokiteltiin Hv 1 - 2 ja kolme ja niillä oli keskinäisiä eroja veturitekniikan kehittyessä vuosina 1920...1941. Kuvan veturin suurin akselipaino on 12.4 tonnia;suurin sallittu nopeus 95 km/h; vetovoima 6 950 kg (kuinka se lasketaankin nyky-yksiköissä) kokonaispituus 15,814 metriä. Hv ykköset olivat vakivetovoimaa Pohjanmaan ra |
||||
|
02.07.2013 21:38 | Martin Hillebard | ||
| Hahaa! ja koetapa tunnistaa yksilöä. | ||||
|
|
02.07.2013 16:50 | Martin Hillebard | ||
| Tuo teksti vaunun katonrajassa? Porkkalan vuokra-alueen läpi suomalaisen siviililiikenteen matkustajavaunut oli varustettu teräksisillä ikkunaluukuilla jotka suljettiin tämän "Porkkalan tunnelin" läpiajon ajaksi - tässä kuvassa en niitä kylläkään erota (ja Leppävesi on muutenkin kaukana Porkkalasta). Mahdettiinko vaunujen ovet myös lukita siellä neuvostotukikohdan maisemissa? eli eipä sillä radanpätkällä rappusilla istuttu kauniillakaan säällä arvaan ma. | ||||
|
|
02.07.2013 15:56 | Martin Hillebard | ||
| Huomatkaa junassa toisena kulkeva vaunu! Siihen aikaan näiden ovet olivat tavallisia kahvalla avattavia ja suljettavia, ei millään paineilmalla, eikä keskuslukituksella varustettuja - ensimmäiset sellaiset taisivat olla Dm 6 lätsyissä. Kuumana kesäpäivänä oli niin mukavaa istua Ei- tai Ek- vaunun rappusilla, katsella ohikiitävää maisemaa ja kuunnella veturin tohinaa. Ainakin Helsingin ja Riihimäen välin paikallisjunissa niin teimme, eikä meitä konduktööri pois häätänyt, taisi vielä tarkastaa lippummekin sen oven avattuaan ilman että tarvitsi peppunsa päältä nousta. En muista koskaan kuulleeni kenenkään penkereelle tippuneen....tiedähäntä juoppojunasta... |
||||
|
02.07.2013 12:05 | Martin Hillebard | ||
| Kulkuvälineen kapearaiteistamista voisi ehkä kuvata englanniksi, "More is now less". | ||||
|
02.07.2013 11:27 | Martin Hillebard | ||
| Takavuosina näitä näki viellä SJ:n rataverkolla, ratatyövaunuiksi modifioituina. | ||||
|
01.07.2013 17:21 | Martin Hillebard | ||
| Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään, eikä verrata demokraattisten eurooppalaisten maitten yhteenliittymää edesmenneeseen Neuvostoliittoon. Perjantai-illan eposti-istunnossa tulee joskus heitettyä huulta ei-ihan poliittisesti korrektilla tavalla. Takavuosien raideliikennekalustojen tilauksista on harrastettu paljonkin jälkipeliä eikä aina ihan hilpeämielisessä äänensävyssä. |
||||
|
|
01.07.2013 13:17 | Martin Hillebard | ||
| On kyllä. Laivat ovat she mutta sotalaivoilla on usein jonkun miespuolisen meri- tai muun sankarin nimi. Admiral Spee; Bismarck. No nämä kylläkin "vain" sukunimiä mutta meriväki tietää hyvin että ainakaan jälkimmäinen ei ollut mikään rautarouva vaan Otto von, "rautakansleri". Olihan meilläkin panssarilaiva Ilmarinen. Kuuluisa seppä lie taruolento, mutta kuka tietää, ehkä muinaisaikana eli MIES jonka muisto jäi elämään runonlaulajien toimesta! |
||||
|
30.06.2013 21:30 | Martin Hillebard | ||
| Minä kävin Goslarissa joskus 1980 tienoilla. Liikuimme sillä reisulla nk automobiililla ja asemanseutu jäi täydellisesti bongaamatta. Kaupunki oli tarujen mukaan kuuluisa muinaisaikojen noidistaan. Että niin hui-hui. Saksan (=läntisen) rautatieasemat olivat vielä ihanan nokisia vaikka säännöllinen höyryveturiajo oli juuri loppunut. Rautaesiripun näimme ihan konkreettisesti rajajoen takana (luojani en enää muista sen nimeä) se oli kuin loppumattoman pitkä syrjälleen nostettu heteka (korkeus kolme metriä) joen vastarannalla. Itä-Saksa mitä se oli. Vaunut.org ei varmasti ole sivusto etnisille, tai poliittisille kommenteille mutta siellä varmaankin yhdistyi saksalaisen kansanluonteen alhaisimmat ominaisuudet. Kun ei saa enää natsi olla olkaamme siis kommunisteja. Ehkäpä nuoriso tänään, Ajattelee omilla aivoillaan. Vai.....? |
||||
|
|
30.06.2013 20:54 | Martin Hillebard | ||
| Suomen ensimmäiset kiskobussit olivat tätä mallia, valmistettuja Ruotsissa vuonna 1939 eikä niitä kyllä montakaan tilattu (sotakin syttyi). Tyyppimerkinnäksi tuli Bm 3 = bensiinillä käyvä polttomoottori, ja mekaaninen voimansiirto. Suurin akselipaino oli 5.0 tonnia, suurin sallittu nopeus 80 km/t ja ainoan moottorin teho oli 115 hevosvoimaa. Työpainoksi mainitaan 12.5 tonnia ja kokonaispituudeksi 12.880 metriä. Olihan VR:llä moottorivaunuja varhemminkin mutta ne olivat suurempia ja raskaampia, korimalliltaan kuten tavallisia sen ajan matkustajavaunuja. Tätä voisi ehkä kutsua Dm 6 ja Dm 7 lätsyjen esiäidiksi! (englanninkielessä veturit, ja myös laivat, ovat SHE). |
||||
|
30.06.2013 20:29 | Martin Hillebard | ||
| Tässä asiayhteydessä # 22757 litterointi ei vaikuta ihan oikealta. Mitenkä olisi "Tahdon". | ||||