4589-150209 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.06.2013 13:35 Martin Hillebard  
  Kuka (mikä firma) on veturin valmistaja? numerosta päätellen 1800- luvun loppuvuosina. Sarjavalmistuksen Suomessa aloitti Tampella, siis silloinen Tammerfors Linne & Jernmanufaktur ja ensimmäinen veturi eli G 9 sarjan # 314 valmistui vuodeksi 1900. Lokomo tuli myöhemmin perässä toiseksi kotimaiseksi höyryveturien rakentajaksi.
kuva 06.06.2013 16:22 Martin Hillebard  
  Minulle taas tuli noista purattohoomuista mieleen yksi paljon meitä lähempänä tapahtunut käsitelainaus. Eräs ruotsin-suomalainen kirjoittaja julkaisi jutun, jossa hän kertoi äitinsä ensitutustumisesta rautatielaitokseen. Ilmeisesti perhe asui jossakin pohjois-Ruotsissa.
Äiti oli mennyt asemalle ja juna tuli. Veturia hän ei ollut ennen eläissään nähnyt, mutta meni tutustumaan käsin kosketellen. Kuumahan se oli, ainakin paikoittain. Kotiin palattuaan hän kuvaili kokemaansa ja ilmoitti
"Se oli se Engelsmannin isomolli."
Siis ei veturi eikä edes lokomotiivi. Selitys? Äiti oli onnistunut kuulemaan jonkun nimittävän konetta "Englishman's Steam Locomotive"!
Suomessa kuulemma VR:n alkuvuosina, vaihtoveturia saatettiin kutsua "Tisuri". Alkuperä: "Switcher"???
kuva 06.06.2013 13:42 Martin Hillebard  
  Aika jännä tuo japaniseikkailu -sivu. Ainoa mikä ainakin minua häiritsi on että kirjoittaja käyttää koko ajan termiä TRAIN, ei kertaakaan RAILWAY. "Train system" ja "Train network" ovat suorastaan semanttisesti virheellisiä (semantiikka = oppi sanojen merkityksen sisällöstä ts kuinka ne mielletään). Mutta minkäs voit, kielenkäyttö on muuttunut siihen suuntaan. Minulle tulee Resiinan lisäksi myös SJK:n Tåg -lehti, ja jopa sen palstoilla Tåg on monin kerroin useammin toistuva kuin Järnväg. Ilmiö on siis ehkä yleismaailmallinen.
kuva 06.06.2013 13:15 Martin Hillebard  
  Kiitos.
kuva 05.06.2013 21:36 Martin Hillebard  
  Börje,
Olet valokuvannut ilmeisesti samoihin aikoihin kuin minäkin, ja senaikaiselle filmille;digitaalikameroitahan meillä ei viellä ollut. Paperikuvissa esiintyy ilmiö jota muistaakseni kutsuimme punasiirtymäksi eli kuvan väritasapaino muuttuu vuosien mittaan. Sinun otoksesi vaikuttavat joutuneen ilmiön uhriksi. Ehkäpä sähköisiä versioita voi manipuloida kotitietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla.
kuva 05.06.2013 21:21 Martin Hillebard  
  Pysähdy hetki, kaunis olet niin! (Zacharias Topelius,kauan sitten)
kuva 05.06.2013 21:15 Martin Hillebard  
  Rautatien esihistoria on hyvin vanha; jo kauan sitten kuolleitten kulttuurien sanotaan käyttäneen kivikatuihinsa ja -teihinsä hakattuja raideteitä. Nykyisessä muodossaan laitosta tulee kai tarkastella pääasiassa engelsmannien luomuksena. Josta myös terminologia on siirtynyt moniin kieliin. Esim ratapölkyt ovat ruotsiksi SLIPER = englanninkielestä "Sleeper". Amerikanenglannissa tosin, Crosstie.
Muissa kulttuureissa syntyi kuitenkin myös tosi mehukkaita paikallis -ilmaisuja. Itä-Afrikan rannikkoseudulla on jo kauan ollut käytössä yleiskieli Swahili eri kultturien välillä. Keniassa liikennöi MOMBASAN PIKAJUNA en tiedä josko enää, mutta kylläkin nuoruusvuosinani Garratt- Bayer nivelveturien vetämänä 3' 6" eli 1067 mm raiteella. Junaa kutsuttiin Swahili kielellä, Gari la Mosi kirjaimellisesti Savuajoneuvo.
Sitten tulivat dieselit.
kuva 05.06.2013 20:52 Martin Hillebard  
  Onko Sinulla Simo teknisiä tietoja tästä veturityypistä? Pyöräjärjestys? Raideleveys? Ensimmäinen rautatie joka avattiin Japanissa yleiselle liikenteelle oli linja Tokio - Jokohama 12. syyskuulla 1872.
kuva 05.06.2013 13:43 Martin Hillebard  
  Nämä ovat juuri sellaisia paikannimiä, jotka merkitsevät jotakin järkeenkäypää, yhtä vähän niin suomen- kuin ruotsinkielisellekään. Tai kaksikieliselle. Kouluaikanani tämänkaltaisia kutsuttin "väännöksiksi" ja ne ovat ilmeisesti tulosta kahden eri kielen vuorovaikutuksesta.
Virallinen syntymäkotikuntani keskisellä Uudellamaalla oli kauan sitten Tusenby. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että täällä oli tuhat, mahtoiko olla verotettavaa huushollia. Se lyheni sittemmin muotoon Tusby. Nykyään ei seudulla montakaan ruotsinkielistä asu ja kuntaa kutsutaan Tuusula. Nimellä on siis selityksensä, vaikka tätä historiaa tuntemattomalle se ei luonnollisestikaan paljasta mitään.
kuva 05.06.2013 12:27 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoinen selitys! tosi on, nämä aparaatit vaativat oman terminologiansa. Johon käyttäjä ei useinkaan voi millään tavalla vaikuttaa.
kuva 04.06.2013 22:24 Martin Hillebard  
  Kiitos tiedoista jälleen vanhat ystävät. "Ainuld küsimüs veelgi. Miss on nee originaali EEsti vedurid, ära kadonud".
Eli puutteelisella estinkielelelläni,
Minne katosivat omat veturit?
kuva 04.06.2013 22:11 Martin Hillebard  
  Eesti sai rautatieaseman -nimensä jo tsaarivallan ajalla. Maa on muuten historiansa aikana ollut niin monen valloittajan kädessä, että paikannimistöä on (ollut) eestiksi,ruotsiksi,venäjäksi sekä saksaksi. Kuulemma tanskalaisten perustama nykyinen pääkaupunki Tallinn oli sekin Taani linn, eli tanskalaisten kaupunki.
kuva 04.06.2013 21:53 Martin Hillebard  
  Näen että eilen kirjoittamassani kommentissa olen tehnyt jonkin täysin typerän lyöntivirheen. Tai asia-.
Siitä on niin pitkä aika kun seikkalin Helsingissä päivittäin etten sen säilyneen sisäkauogin ulkopuolelta enää mitään muista. Ajatelkaa itse kuinka paljon kaikki on juuri (minun sukupolevelleni rakkaasa) Pasilan rautatiemiljöössä on muuttunut.
kuva 04.06.2013 21:39 Martin Hillebard  
  Yksi viimeisiä höyryvetoja Pääradalla. Mielenkiintoista kylläkin H 213 oli luultavasi VR:n viimeisistä viimeisin ikinään kulkenut SEKAJUNA.
kuva 04.06.2013 21:33 Martin Hillebard  
  Eljas,
veturitalli vai. Eiks' me sanottu että se Femma seisoi , "Talotettuna".
Jotakin ehkä muistaisin/Olinhan siellä minäkin. JLR ja MAH.
kuva 03.06.2013 21:09 Martin Hillebard  
  Kimmo, Täysin mahdollinen. Se ympäristö on niin täydellisesti muuttunut etten tunnista sitäkään tätä.
kuva 03.06.2013 20:55 Martin Hillebard  
  Suomalaissa pitäjänhistoria- kuvakirjoissa tavallisin sana sidesanojen ohella on "purettu".
I finska böcker om gamla socken -miljöer är det vanligaste ordet, Rivet.
Dra i handen.
kuva 03.06.2013 11:38 Martin Hillebard  
  PASILASSA oli aikoinaan yksi tällaista funkis-arkkitehtuuria edustava rautatieläisten asuintalo. Se sijaitsi niinsanotun kivenheiton päässä senaikaisen puisen Pasila/Fredriksberg - matkustaja-asematalon pohjoispuolella, pääty rautatielle päin. Paikat ovat täällä sittemmin täydellisesti muuttuneet;näillä nurkilla seisoo nyt mm Messukeskus.
Talo on hyvinkin voitu rakentaa joittenkin tyyppipiirrustusten mukaan, tämän kuvan rakennus on muistikuvani mukaan ihan saman oloinen. Se on varmaankin purettu, minun on vaikeata kuvitella sitä jätetyksi näiden uuden Pasilan sittemmin pystytettyjen lootien sisään.
kuva 02.06.2013 22:32 Martin Hillebard  
  Tosi on. Kapearaiteiset revittiin jonkinasteisella Keskuskomitean käskyllä.
kuva 02.06.2013 22:25 Martin Hillebard  
  En tiedä. Türin veturi on # 4049. Sen numero on tosin nyt maalattu peittoon.
kuva 02.06.2013 15:14 Martin Hillebard  
  Muinoin oli olemassa sanonta, "Tungosta kuin Tuiran asemalla; Maitopytty ja polliisi."
kuva 02.06.2013 15:01 Martin Hillebard  
  Oh yeah. Osa noista voisi olla myös höyrylaivaosakeyhtiöitten paattien korsteenin vyö-koristeita.
Ehkäpä alkuperäisidea tuleekin joltakin merta kyntäneeltä sittemmin maihin juuttuneelta rautatiemieheltä.
kuva 02.06.2013 13:44 Martin Hillebard  
  Monissa maissa kastellaan kaupunkien katuja kesäisin juuri pölyämisen hillitsemiseksi, tavallisesti vesisäiliöllä varustetusta kuorma-autosta. Tämä voisi olla kiskoilla kulkeva versio. Vaunun kyljessä on teksti Kalpotaju ja google translaten mukan kalpota tarkoittaa "palvella" latvian kielessä.
kuva 02.06.2013 13:24 Martin Hillebard  
  Pian Neuvostoliiton perustamisen jälkeen nämä tilasivat ruotsalaiselta Nydqvist & Holm teollisuusyritykseltä sittemmin NOHAB, 1000 yksilöä käsittävän sarjan pienipyöräisiä 0 - 10 - 0 -tenderivetureita. Tilaus oli erittäin suuri sen ajan mittakaavassa - ainakin mitä ruotsalaiseen konepajaan tuli. Vetureita toimitettiin vuosina 1921 - 24 viisisataa kappaletta; sitten venäläiset peruuttivat loppuosan tilauksestaan.
Lähdekirjallisuudestani ei käy selville mitään näitten veturien käytöstä ostajiensa palveluksessa, ei myöskään niitten neuvostoliittolaista luokitusta.
kuva 02.06.2013 13:02 Martin Hillebard  
  Tähän sopii varmaan huomauttaa, että Eestissä on paljon vanhaa rautatieinfraa Tsaarinvenäjän imperiumin ajoilta. Kuten Suomessakin. Molemmat maat itsenäistyivät samana vuonna eli 1917. Neukkurakennelmat ilmestyivät kuvaan mukaan vasta yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin ja miehityshän kesti sitten pyöreästi puoli vuosisataa.
kuva 02.06.2013 12:51 Martin Hillebard  
  Tämän veturityypin suunnitteli insinööri Lebendjev senaikaisessa Neuvostoliitossa. Täten sitä alettiin kutsua nimellä Lebed eli joutsen venäjänkielellä. Nimen sattuvuudesta voi olla monta mieltä.
Näitä seisoo muistomerkkeinä yksi Balti jaamalla Tallinnassa, sekä toinen Türin asemalla keski-Eestissä. Haapsalun rautatiemuseossa säilytetään myös yhtä yksilöä; neljäs "KASPER" veturi oli ainakin hiljattain ajokuntoinen.
Alkuperäisiä eestiläisiä vetureita, siis ajalta ennen neuvostomiehitystä, ei tiedetä missään säilyneen.
kuva 01.06.2013 22:23 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoista tarinaa. Nykyään "tykistö" on ihan muuta kuin II maailmansodan aikoihin. Erilaisia ohjautuvia ammuksia "täsmäaseita". Jos viellä risteilyohjukset lasketaan mukaan, ei liene suurtakaan merkitystä, mitä puroa seuraten jokin valtakunnanraja on vedetty, ja kuinka likelle ajateltua ammuksen maalialuetta.
kuva 01.06.2013 22:02 Martin Hillebard  
  On kyllä.
kuva 01.06.2013 22:00 Martin Hillebard  
  Tanskan valtionrautateillä oli tosiaan tapana varustaa veturit tuolla vyöllä savutorven ympärillä. Vastine löytyy laivanvarustamoilta. Oman yrityksen värit.
kuva 01.06.2013 21:26 Martin Hillebard  
  Ehdottomasti!
kuva 01.06.2013 21:24 Martin Hillebard  
  Nämä veturit olivat Ruotsin Ukko-Pekat, synnyinmaassaan luokka F. Kun maan pääradat sähköistettiin niin monet näistä nykyaikaisista ja tehokkaista vetureista myytiin tosiaan Tanskan valtionrautateille. Useampiakin on säilynyt jopa ajokunnossa.
Kyllä ne sirokäyntisiä kaunottaria ovat. Samanaikaisesti niin maskuliinista voimaa uhkuvina.
kuva 01.06.2013 21:12 Martin Hillebard  
  Siis rautatien vesitorni on edelleen jäljellä. Koskahan antoi vettä viimeisimmän kerran.
kuva 01.06.2013 20:01 Martin Hillebard  
  Tuo wikitieto on mielenkiintoinen. Minä muistan aikoinaan lukeneeni vain YHDESTÄ rautatietykistä, ja että se seisoi pääasiassa jollakin "sorakuopan raiteella".
Asiasta toiseen. Talvisodan syistähän on keskusteltu vaikka kuinka paljon. Niin tai näin venäläiset vuonna 1939 olisivat halunneet siirtää silloin Rajajokea (ruotsiksi Systerbäck) seuraavan rajalinjan lännemmäksi. Eräs mukana ollut kaukainen sukulaiseni - hän toimi komppanianpäällikkönä siellä jossakin - valisti minua, että sen ajan parhaat kenttäkanuunat kykenivät ampumaan niin pitkälle, että ammukset olisivat yltäneet Rajajoelta Pietarin...tai silloinhan se oli Leningrad kaupunkiin saakka.
Neukuilla ja natsi- Saksalla oli se Molotov - Ribbentrop -sopimus mutta ilmeisesti "ryssiä" kuten ennen sanottiin, kalvoi jo silloin terve epäluulo. Tai kyky realistiseen ajatteluun.
Vanhalta kartalta arvioiden mittaillen, Rajajoelta Pietarin keskustaan etäisyys on kolmen neljän kymmenen kilometrin luokkaa. Jos tavalinen kenttäkanuuna kantoi näin pitkälle niin kuinkahan tämä kiskoilla liikkuva asehirviö.
kuva 01.06.2013 19:39 Martin Hillebard  
  Taisi jäädä se ympäristöajattelu tällä nurkkakunnalla suunsoiton asteelle.
kuva 01.06.2013 17:17 Martin Hillebard  
  Ehkäpä tarkoittamani tykki oli juuri se. Luin näistä niin kauan sitten, että kaikki yksityiskohdat ovat unohtuneet. - Tosi on, meidän linjammehan olivat Jatkosodan alettua aika pian eteentyönnettyinä kauas vanhan valtakunnanrajan itäpuolelle, Aunukselle Syvärille ja kuinka niitä kaikkia nimitettiinkin. Tykin ammusten kantomatka löytyy varmaan etsimällä sodankäyntiä käsittelevästä kirjallisuudesta.
kuva 01.06.2013 14:00 Martin Hillebard  
  Eikös Karjalan mailla ollut Jatkosodan aikana venäläinen rautatiekanuuna suunnilleen tätä tyyppiä? Sitä kutsuttiin "aavetykiksi" ja se ampui harvakseltaan häirintätulta Viipurin kaupunkiin. En muista onnistuttiinko sitä koskaan paikallistamaan saatikka tuhoamaan. Venäläiset siirtelivät sitä paikasta toiseen jotakin linjaa myöten, ja kommentti oli jotensakin että sen olisi siirron aikana voinut Suomen ilmavoimien lentäjä havaita veturin aikaansaaman savu- ja höyrypilven ansiosta.
Aikoinaan ilmestyi sota-aiheinen kuvalehti Kansa taisteli - miehet kertoivat ja olipa siinä asiayhteyksiä rautatiehenkin - luonnollisesti. Lehti tuli meille kotiin 1960- luvulla mutta sittemmin kai lakkasi ilmestymästä. Minä en ole moneen moneen vuoteen nähnyt, edes vanhoja kappaleita divarissa. Vaikka tottahan niitä edelleen kierrossa on, uskoisin.
kuva 31.05.2013 12:57 Martin Hillebard  
  Vanha kotikyläni Järvenpää oli ennen vanhaan täysin puutalovaltainen. Viime sotien (1939....1944) jälkeen kylänraitin varrelle rakennettiin muutama funkis-tyylinen kivitalo; elokuvateatteri "Filmilinna"; rautakaupan "Renlund" talo, sekä pieni mutta linnamainen Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorirakennus.
1960 -luvulla alettiin puutaloja repiä. 1970 -luvulla (jonka alussa muutin pois jo kaupungiksi ehtineeltä paikkakunnalta) tuli niitten kivitalojen vuoro! Kaiken tilalla on nyt vain valkoisia betoni- kuutioita. Joitten kaikkien volyymi ei edes ole ratkaisevasti suurempi, kuin edeltäjiensä.
Hyvintehtyjen - oletettavasti! - kivitalojen elinkaareksi muodostui siis tuskin kolmea täyttä vuosikymmentä! Järvenpään kuvitetussa historiikissa on kuva Filmilinnasta rakenteilla ja ottovuodeksi mainitaan 1948. Ne kaksi muuta rakennusta edustivat ulkomuodoltaan samojen aikojen tyyliä.
Olet oikeassa Eljas: Kyllä Suomi on rikas maa. Kun meillä on varaa tällaiseen kertakäyttökulttuuriin myös kaupunkirakentamisesta kyseen ollen!!
kuva 31.05.2013 11:53 Martin Hillebard  
  No niin,kommenttiini eksyi "lapsus" eli huolimattomuusvirhe. Tietenkin kaikki tukinUITTO tapahtui vesitse. Mitä minun piti väittää oli "kuljetus" mutta tarkemmin ajatellen eihän se ihan niin ollut. Uitto oli VALLITSEVA menetelmä aikana, jolloin kuorma-autot olivat harvinaisia, ja eipä Suomen rataverkkokaan koskaan kovin tiheä ole ollut.
Metsän kaato suoritettiin yleensä talvisaikaan. Tukit lastattiin sitten rekeen, jolla hevonen veti ne lähimmän tarkoitukseen sopivan vesistön rantaan. Joessa - alajuoksun suuntaan - veden virtaava liike huolehti itse kuljetustyöstä, metsurit eli kuten silloin sanottiin tukkijätkät vain ohjailivat tukkikekseineen. Lykkäsivät liikkeelle rantaan takertuneita, ja joskus muodostui SUMA eli tukit kasautuivat yhteen kohtaan esim. koskessa sijaitseviin kiviin juuttuen. Suman purkaminen ei ollut pikkupoikien leikkiä, se vaati joskus toimenpiteitä joisssa miehellä oli oma henki panttina.
Järvenselkien yli tukit vedettiin hinaajan avulla lauttoina, taikka nippuina. Usein perille asti sahan rantaan.
Minulla on sahateollisuudesta kokemusta kahdessa erässä. 1960 -luvulla sain kesätyötä Kokkosenlahden Sahalla, Anttolan pitäjässä pari peninkulmaa (20 km) Mikkelin kaupungista itään. Siihen aikaan toiminta edelleen paljolti muistutti kuin jostakin "Tukkijoella" filmistä, vaikka rekka-autot kyllä kuljettivat ainakin valmiita tuotteita. Raskastapa oli työ siihen aikaan...varsinkin fyysisiin ponnistuksiin tottumattomalle koulupojalle.
1980-luvun puolivälin tienoilla toimin Oy W. Rosenlew Ab:n sisäisenä tiedottajana. Vanha sukuyhtiö oli teollisesta historiasta kiinnostuneelle lievästikin ilmaisten, kultakaivos. Sahateollisuudessa oli toiminnan vetäjiä jopa kolmannessa sukupolvessa! kyllä heiltä sai kuulla juttua kaikenlaista. Koska olin vastuussa myös yrityksen sisäisestä lehdestä "Työ ja Toimi" niin tuli pantua paperillekin yhtä ja toista. Tänään, kai niitä on jäljellä jossakin arkistossa kellastunein sivuin.
kuva 30.05.2013 22:32 Martin Hillebard  
  Hyvä Eljas,
Onkohan tämä nyt tosiaan puutavaran "piha". Talviolosuhteet tekevät vaikeaksi, päättää asiasta.
Vanhoissa valokuvissa Oy Rosenlew Ab:n SEIKUN suursahalta PORISTA samoilta ajoilta, tässä kohdassa on TUKKIALLAS. Josta pölkyt uitettiin käsin nk tukkikeksiä käyttäen nk KIRAMOLLE = mekaaninen kuljetin edelleen sisään sahaan.
Ennenvanhaan Suomessa kaikki tukinuitto tapahtui vesitse.
kuva 30.05.2013 22:03 Martin Hillebard  
  Tieto ranskalaisen Louis Jacques Mandé DAGUERREn menetelmästä saada valon avulla aikaan kuvia hopeoidulle metallilevylle tuli julki v. 1839. Vielä samana vuonna "Helsingfors Tidningar" -sanomalehti teki keksintöä tunnetuksi. Ehti kulua vain muutama kuukausi, kun lehdet jo tiesivät kertoa, että Suomeen oli saapunut daguerrotypia -valokuva. Sitä voitiin hämmästellä Turussa Suomen Talousseuran huoneistossa kolmisen viikkoa ja myöhemmin Helsingissä. Daguerrotypian tavaton tarkkuus pienimmissäkin yksityiskohdissa yllätti katselijat.
Näinhän se alkoi. 1840/50 -luvuilla maassamme liikkui keski-Eurooppalaisia ammattivalokuvaajia, jotka "kohtuullista korvausta vastaan" kuvasivat kansalaisia eri kaupunkeihin perustetuissa ateljeissaan. PORI oli tässä suhteessa jonkinlaisessa, Edelläkävijän asemassa.
Senajan kamerakalusto oli suurikokoista, tilaa vaativaa ja raskasta kantaa. Negat olivat tosiaan näitä lasilevyjä. Suomen Rautateiden alkuajoilta on valitettavan vähän otoksia. Linjoilta ei oikeastaan mitään...mitenkäs sinne pääsit vuosikymmenet ennen "Land Rover"in aikakautta.
kuva 29.05.2013 22:20 Martin Hillebard  
  Porin prikaati on yksi legendaarisimpia koko vanhan Ruotsi/Suomen sotahistoriassa. Hienoa pojat! Pitäkää lippu korkealla!
kuva 29.05.2013 12:38 Martin Hillebard  
  Aika hyvin Heikki kun kutsut tuota kehitystä Evoluutioksi. Sehän on nimitys jota Charles Darwin aikoinaan käytti, maapallon elollisten lajien kehityksestä kirjoittaessaan.
V. 1932 painetussa kirjassa "Tiet ja Maakulkuneuvot" on erinomaisen hauskasti kirjoitettu luku "Polkupyörä" sääli että en löydä kirjoittajan nimeä. Lainaanpa tässä kappaleen:
"Niinkuin elollisten olentojen keskuudessa vallitsee "luonnollinen valinta", vallitsee myöskin tekniikan alalla "käytännöllinen valinta". Suuri yleisö, joka ei ymmärrä eri keksinnöissä piilevää nerokkuutta, mutta jolla on erinäisiä käytännöllisiä vaatimuksia, havaitsee pian, mitkä erilaiset koneet nämä heidän tarpeensa tyydyttävät. Tästä johtuu, että monet koneet markkinoille ilmestyttyään pian taas häviävät, kun sen sijaan toiset jäävät pysyväisiksi ja kehittyvät erkoiseen täydellisyyteen."
Tämä tavallisesta fillarista puhuttaessa. Näitä rivejä voi varmaan soveltaa myös kiiltävien kiskojen maailmaan ainakin jos korvaamme käsitteen "suuri yleisö" "rautateiden suunnittelusta ja käytöstä vastaavilla".
kuva 29.05.2013 12:04 Martin Hillebard  
  Sisämaan vanhoista pitäjistä suurimmalla osalla lie ainoastaan suomenkieliset nimet jotka periytyvät jostakin heimoajoilta. Joillakin on myös ruotsinkieliset, tai pikemminkin "ruotsinkieliset" sillä ilmeisestikin tässä tapauksessa on alkuperänimeä hieman manipuloitu. Kuten Oravainen = Oravais, tai Iisalmi = Idensalmi. Jotenkin häkellyttävää,eihän tuo toinen kotimainen kieliversio enää tarkoita yhtikäs mitään.
Nykyään voi tällaisesta laskea leikkiä mutta noin sata vuotta sitten saattoivat asenteet olla hyvinkin piukkailmeisiä.
kuva 28.05.2013 22:03 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoista kylläkin Rannikkopitäjissä on edellen kohtia joilta täysin puuttuu suomenkieliset nimet. Tätä voisi totinen fennomaani, kutsua Ostosmetsä.
Heil!
kuva 28.05.2013 11:53 Martin Hillebard  
  Aika hyvin.
(kommentti jota Niilo Tarvajärvi usein käytti.)
kuva 27.05.2013 22:14 Martin Hillebard  
  Rautateillä on ainakin englantia puhuvissa maissa käytetty runsaasti kuvailevia väri-nimityksiä. Juuri nyt ei mieleeni nouse paljon yhtäkään sillä olenhan juuri sekoillut automobiilien maailmassa, joka pitää ensiksi saada pois lähimuististani (perhelääkärimme mukaan voi ottaa jopa 48 tuntia).
Muutenhan näitä saarelaisten nimityksiä on mm Royal Blue; Navy blue; Signal red; Victorian red. Englantilaisten urheiluautojen Racing green.
Entisinä aikoina värit myös symbolisoivat eri asioita paljon runsaammin kuin nykyään. Tai "opastivat" kuten me rautatiemiehet voisimme sanoa. Ensimmäisen luokan vaunujen korit oli maalattu sinisiksi. Toisen luokan olivat vihreitä. Ja kolmannen luokan ruskeita josta perinne sittemmin levisi kaikkeen Ei -ym muuhunkin matkustajavaunu-kalustoon.
1960-luvulla ote tähän käsitteistöön menetettiin täysin. Uudet teräsvaunut "Eit" ym. maalattiin sini/valkoisiksi. Se taas vuorostaan oli samankaltainen signaali jonka myös mm lentoyhtiö FINNAIR lähetti: suosi suomalaista, käytä kotimaista.
Kehitystä tästä eteenpäin saavat minusta huomattavasti nuoremmat voimat mielellään kommentoida. Muistan viellä yhden asian Kun uudet teräksiset postivaunut litt. Pot tulivat niin nekin olivat näitä käytännössä (varsinkin talvikuukausien säästeliäässä valaistuksessa) siniharmaita. Minua risoi. Postin väri on sentään aina ollut tietynsävyinen keltainen!
kuva 27.05.2013 21:46 Martin Hillebard  
  Veturin väritys ei vaikuta erityisen alkuperäiseltä. Ehkäpä se on sinisenä kylmästä näillä leveysasteilla.
kuva 27.05.2013 20:57 Martin Hillebard  
  Naisten vaunu?
kuva 27.05.2013 20:22 Martin Hillebard  
  Entisaikoina autoista oli olemassa useita eri korimalleja; jotkut valmistajat toimittivat vain kehyksen ripustuksineen ja konepuolen; ostaja sai sitten teettää mieleisensä nk. koriräätälillä. Saihan niitä kansanmalleja valmiina suoraan likuhihnalta, kuten Henry Fordin Ford T maailman ensimmäinen todellinen kansanauto (pääasiassa Ameriikassa) mutta varakkaammat, sekä aristokraatit - josseivät sattuneet ihan Köyhiä ritareita olemaan - kääntyivät mielellään näitten mekaaniverstaitten puoleen.
Korien nimitykset periytyivät suoraan hevosvaunuista. Vielä maailmanaikaan joilloin minäpoika hankin ajokortin, kutsuttiin Tekniikan Maailman koeajo- ym artikkeleissa perheautoja "neliovinen sedan"; taisi olla myös kupé; ja ainakin ruotsinkieliset nimittävät edelleen avoautoa "cabriolet",ne tulevat tavallisesti rättikatolla varustettuna. Aku Ankan ajoneuvo on piirretty versio mallista Roadster...ellei peräti Viktoria. Sitten vielä kunnioitusta herättävä Brougham...ja mitä viellä muuta. Kai tämäkin piisaa ensi aluksi.
kuva 27.05.2013 14:08 Martin Hillebard  
  Man -saarta ja Kanaalinsaaria ei lueta kuuluvaksi Isoon Britanniaan maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta. Kanada sai itsehallinnon jo vuosina 1846 - 49 ja Australia, 1901. Uusi Seelanti sai oman perustuslain v. 1870 mutta siitä tuli itsenäinen "dominion" vasta 1907.
Nämä kolme viimeksi mainittua ovat jo kauan olleet itsenäisiä valtakuntia ja totta, kuningatar Elisabeth II on niitten virallinen hallitsija - kuinka paljon kruunupäät tänään sitten hallitsevatkin, muuallakin kuin naistenlehtien palstoilla. Dominion tarkoittaa kuningaskuntaa, ja muistikuvani mukaan Kanadaa alettin sen itsenäistyttyä kutsua näin siksi, että sen katsottiin ärsyttävän eriasteisia tasavaltalaisia vähemmän kuin, Kingdom.
Vanhan Brittiläisen Imperiumin korvasi sittemmin "Commonwealth of Nations" suomennetaan tavallisesti Brittiläinen Kansainyhteisö. Viimeisen tiedon mukaan siihen taitaa kuulua 52 maata. Ja edelleen, "Lilibeth" on koko tämän suuren systeemin pomo.
kuva 27.05.2013 11:41 Martin Hillebard  
  Arkikielessä useimmat sanovat huolimattomasti vain Englanti vaikka se ei ole (poliittisesti...) korrektia. Englanninkielellä sanotaan, United Kingdom of Great Britain and Northern Irland. "Great Britain" taas muodostuu Englannista & Skotlannista...ja myös Walesista joka ei toisin ole mikään kingdom sinänsä mutta on niillä kai jonkinasteinen alueellinen itsehallinto.
Kuka näitä jaksaa arkitouhujensa keskellä mielessään pitää. - Minulla meni tuon phänomobiili- tarinan kirjoittamisessa niin kauan aikaa että Sinun Joni kommentti ehti ensin! Näiden järjestys päätyi siis nyt vähän sekavasti. Niinkuin äitini tapasi sanoa "Tämä on kuin huolimattoman klaput liiterissä".
Yhdistynyt Kuningaskunta lie suomenkielisissä teksteissä, virallisissa yhteyksissä käytetty muoto mutta kuten sanottua, ei kylläkään arkipäivän puhekielessä.
<<   >>