Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.05.2013 21:17 | Martin Hillebard | ||
| Villi arvaus: jossakin ratalinjalla Rovaniemen tienoilta koillisen suuntaan. Ryteikkö kielii: Täällä ei paljon enää liikuta. Radanvartta seuraava puhelinlinja puuttuu. Kiskonselät kiiltävät senverran että, täällä sentään viellä ajetaan. | ||||
|
12.05.2013 15:52 | Martin Hillebard | ||
| Minulla on muistikuva,että litra, eli siis samalla kertaa kilo, vettä laajenee höyrystyessään 1600 -kertaiseksi. Luin nimittäin kauan sitten kuvauksen siitä mitä tapahtuu jos höyryveturin kattila räjähtää. Paineen allahan vesi pysyy nestemuodossa paljon paljon kuumemmaksi asti kuin se 100 astetta Celsiusta,mutta jos paine äkkiä putoaa nollaan niin se höyrystyy silmänräpäyksessä yllä mainitun kertaisesti. Litrasta vettä syntyy 1600 litraa höyryä. Jutun kirjoittajan tarkoitus oli ehkä varoittaa, että ei ole terveellistä seistä lähellä veturia kun sen kattila räjähtää. Vaikka harvoinpa sellaista sattuu %% vuosien varrella höyryveturien lukumääriin, tai ajokilometreihin verrattuna. |
||||
|
12.05.2013 15:32 | Martin Hillebard | ||
| Märklin teki aikoinaan mallia 1:87 eli se tavallinen HO mittakaava Deutsche Bundesbahnin sarja E 18:sta. Juuri tämmöinen kuva pienoisveturista oli firman luettelossa v 1960 tienoilla vaikkakin värillisenä. Veturin kori oli maalattu vihreäksi. | ||||
|
11.05.2013 21:24 | Martin Hillebard | ||
| Höyrysäiliövetureita käytettiin Suomessa mm. sahoilla joitten tulenarkojen lauta-tapulien luo ei voinut päästää kipinöitä sylkevää perinteellistä höyryveturia. Arvatenkin nämä termospullot olivat erittäin energia-taloudellisia teollisuuslaitoksissa joissa kuitenkin oli korkeapaineista höyryä saatavissa laitoksen kattiloista eli tavallaan ilmaiseksi. Miksi niitten käytöstä luovuttiin? Muistelen nuoremmilta vuosiltani, että jossakin sen ajan Helsingin Pienoisrautatiekerhon kokoontumisissa, jokin Kotkan suunnan teollisuuden palkollinen nuori insinöörin-nulikka rääkäisi että ne ovat "vanhanaikaisia" |
||||
|
11.05.2013 21:00 | Martin Hillebard | ||
| # 293 on muistomerkkiveturina Venäjällä. | ||||
|
10.05.2013 21:33 | Martin Hillebard | ||
| Kitos Topi. Kuvaamasi linja on todennäköisesti sama josta luin vuosia sitten. Kirjasta jonka mukaisesti olosuhteet New Yorkissa olivat edelleen suurinpiirtein kun saman ajan Villissä lännessä vaikkakin kaupunkiolosuhteissa. |
||||
|
10.05.2013 21:15 | Martin Hillebard | ||
| On mahdollinen. Osa porukkaa on ilmeistä keittiöhenkilökuntaa. Ja taustalla näkyvä röyhyävä savutorvi voi kuulua sen ajan puu/koksi/ehkä kivihiililämmiiteiseen suurkeittiölieteen. | ||||
|
10.05.2013 20:50 | Martin Hillebard | ||
| Taaskin näitä raideleveyksiä. Mistä ne kaikki tulevatkaan? Rautateitten alkuaikoina ei Metrijärjestelmä ollut mikään pyhä yhtenäisyys vaan yksi monista, Ranskan vallankumouksen yhteydessä luotu. Englantia puhuvassa maailmassa on omansa tuumineen ym. (tuumasta toiseen = From inch to work.) Venäläisten kanssa jutustaessa joukkoon lipsahtaa vielläkin Verst = virsta n 1.066 vallankumouksellista kilometriä. Rautatiekirjallisuutta Euroopan mantereella julkaisevien keskuudessa esiintyy idioottimainen tapa, Englanninkielisessä versiossa antaa kaikki mitat ja painot metrijärjestelmässä. Kuulkaa te kaikki Brüsselin hännänkannattajat ei niitä kukaan siellä ymmärrä. Amerikkalaisten ei tarvitse he ovat liian mahtavat tähän säälittävään museo- ja korruptiomantereeseen verrattuna. Engelsmannit ovat aina menneet omia teitään. Ja eihän tätä EY roskista enää kohta kuitenkaan ole. |
||||
|
|
10.05.2013 11:43 | Martin Hillebard | ||
| New York City'ssä oli 1800-luvun jälkipuoliskolla käytössä metrolinja, jonka liikennöinti perustui myös eräänlaiseen paineilmatekniikkaan. Pituus taisi olla vain pari asemanväliä, ja tunneli oli putki jonka sisäseiniin vaunu sopi melko ilmatiiviisti arvatenkin jonkinlaisen kauluksen avustuksella. Liikkeelle lähdettäessä pantiin tunnelin päätyyn sijoitettu fläkti puhaltamaan, ja täten syntynyt ylipaine pani vaunun liikkeelle. Takaisin tulo tapahtui kytkemällä siipipyörä kiertämään toiseen suuntaan, jolloin se niinsanotusti imi vaunun luokseen, syntyneen alipaineen seurauksena. Yksityiskohdat eivät ole tiedossani. Maanalaisen linjan käyttöaika ei muodostunut pitkäksi. Enpä ihmettelisi vaikka järjestelmä olisi edelleen piilossa jossakin siellä Manhattanin sokkeloitten alla, odottamassa rautatie-arkeologien tutkimusretkikuntaa! |
||||
|
09.05.2013 20:24 | Martin Hillebard | ||
| ja kenenkäs kalustoa # 1163 sitten on? | ||||
|
|
09.05.2013 17:53 | Martin Hillebard | ||
| Poikien asetakkien napitus on sama kuin siviilipalttoissa eli etupuolella vasen lieve jää oikean päälle. Samoin lakeissa on tuo otsapuolen schlaagi (kuinkahan sitä oikeasti pitäisi kutsua, en ole koskaan työskennellyt vaatetusalalla) samoin päin. Ainakin minun johtopäätökseni on siis, että kuva ei ole peili -sellainen. | ||||
|
09.05.2013 15:48 | Martin Hillebard | ||
| Luonnollisesti Eljas ja tässä ei ollut kyseessä yleistiedon puute kohdallani vaan pelkkä munaus. 1067 mm = kolme jalkaa kuusi tuumaa = entisen Brittiläisen imperiumin, nykyisen Kansanyhtiön itsenäistyneitten siirtomaitten, suosima Kap-raideväli. Ja siis myös Tallinnan raitioteiden. Uuden kirjan ilmestyminen on mukava uutinen. Sille taitaa löytyä laajat markkinat! |
||||
|
|
09.05.2013 14:01 | Martin Hillebard | ||
| Teksti voi olla lyhennelmä jostakin selväkielisestä käsitteestä. Sellaisia käytetään sotaväen kirjoitetussa arkikielessä erittäin runsaasti. | ||||
|
|
09.05.2013 13:29 | Martin Hillebard | ||
| Sitäpä ei kirja paljasta, toteaa vain että "Kuva 1014 esittää paineilmaveturia, jossa on kolme ilmasäiliötä ja kolmiasteinen yhdyskone". Edellisellä sivulla on myös paineilmaveturin toimintakaavio. Pääsäiliöissä vallitsee 150 - 175 kg/cm2 paine. Työpaine on 16 - 18 kg/cm2 johon se alennetaan itsetoimivan vähennysventtiilin välityksellä. Näin paljon laajetessaan,ilman lämpötila laskee todella alas ja niinpä järjestelmässä on käytettävä väli-lämmittimiä eli voisimme sanoa jäähdyttimen täydellistä vastakohtaa. Muussa tapauksessa voiteluöljy jähmistyisi niin ettei enää suorittaisi tehtäväänsä itse sylintereissä. Kirjan mukaan näitä vetureita käytetään samankaltaisissa olosuhteissa kuin höyrysäiliö-vetureitakin siis tehtailla ja kaivoksissa. Kaivoksissa ei aina suvaita edes sähkövetureita - kipinät saattaisivat sytyttää nk kaivoskaasun - ja toisaalta niissä ei ole yleensä mahdollisuutta höyrynantoon joka poissulkee termospullo-työjuhtien käytön. Itse en ole eläissäni paineilmaveturia missään havainnoinut. |
||||
|
|
09.05.2013 12:54 | Martin Hillebard | ||
| Tämä saattaa nyt olla ihan harhalaukaus,mutta kyltin tekstityyppi vaikuttaa minusta senkaltaiselta jota saksalaiset käyttivät II maailmansodan aikana. Esim. Porissa oli vanhan hotelli Otavan seinässä kilpi, Deutsche Standart/Kommendatur. Tämän kuvan tekstissä näkyisi ikäänkuin kirjainyhdistelmä "Pelni" mutta eipä siitä tosiaan kunnolla selvää saa. Olisiko rakennuksella/tilanteella jokin kytkys niihin entisiin aseveljiimme? | ||||
|
|
08.05.2013 21:46 | Martin Hillebard | ||
| Joni, Minulla on hyllyssäni kirjallinen harvinaisuus Tiet ja Maakulkuneuvot painettu Werner Söderström osakeyhtiö 1932. Siinä on juttua paineilmavetureista mm sivulla 656 kuva juuri tästä samasta pömpelistä. Kirja noin 800 sivuinen ja voisi sanoa sisällöstä,että (siihen aikaan) mitä alalta kirjassamme ei ole, Sitä ei Teidän tarvitsekaan tietää. |
||||
|
07.05.2013 21:47 | Martin Hillebard | ||
| Ameriikan suuressa valtakunnassa ehti höyryveturien valtakaudella tosiaan olla kaikensukuisia tekeleitä kuten myös kuvan Kamelinselkä myös Mother Hubbard, kutsuttu. Rakenne johtui siitä, että näissä vetureissa poltetun kivihiilen lämpöarvo oli niin alhainen, että se vaati erityisen LAAJAT TULIPESÄT etenkaikkea suurine arinoineen. Täten ei normaali hytti mahtunut sinne minne se kuuluu. Miehistö ei rakennetta "rakastanut". Kiertokangen isonpään katkeaminen lähetti veturinkuljettajan, Esi-isiensä luokse. |
||||
|
06.05.2013 21:27 | Martin Hillebard | ||
| Jeez boys...Kimmo & Petri. Oma muistikuvani on edelleenkin ettei niitä junan-kuva-kortteja erittäin monta ollut . Autonkuvia sitäkin enemmän. Joskus kouluvuosinani sain eräältä perhetuttavalta lahjaksi albumin joka oli (melkein) täysi viimeksimanittuja. Austin Healey (lue:hiili). Volvo : lue/läs Vålvå. Ikävä kyllä enimmät ovat muutoissa hävinneet. Mitähän niistä saisi tänään antiiikkihuutokaupoissa... |
||||
|
06.05.2013 20:51 | Martin Hillebard | ||
| RVR: Riga Vagonu Rupnitsha =Riikan Vaunutehdas. Tutustuin siihen ensi kerran kun ensimmäisen vaimoni Evan kanssa rullasimme wanhassa Opelissamme sisään kaupunkiin. Latviaan pääkaupunkiin Riikaan ja koimme mitä viisikymmentä vuotta Idän laumojen miehitys oli tullut tullessaan. Siellä oli silloin vielläkin neuvostojoukkoja jäljellä. Nämä sivut eivät ehkä suosi mainostamista mutta kuitenkin. Kirjoitin seikkailuistamme 516 sivua paksun kirjan, Se on ikävä kyllä ruotsinkielessä Vitsippornas Tid ISBN 91-7040-053-9. Eva- syntyjään Kõrvekülassa lähellä Tarttoa, pakeni kun ryssä tuli: ensin Suomeen sitten edelleen Ruotsiin - meni pois jokin vuosi sitten. Onhan meistä juttua Netissä ihan nimelläkin googlaamalla. RESIINA tuli tänään ja herätti henkiin monia muistoja. Tai repi auki arpisia haavoja. Kiitos Sinulle Sakari S Salo jutustasi. |
||||
|
06.05.2013 20:17 | Martin Hillebard | ||
| Tässä kohtaa ei ole tasoristeystä. Takana näkyvä on läppäsilta, Itämeren ja Mälarin järvi-vesistöä yhdistävän HAMMARBYkanavan ylitse. Kun sillat - maantielle on omansa - nostetaan niin on mahdollista melko suurenkin tonniston seilaaminen mereltä sisäjärville. Jotenkin sama perusajatus kuin Saimaan kanavalla kauan sitten mutta sehän on aina ollut ihan syrjäseudulla. Ja nyt jopa puolittain naapurilla lainassa. |
||||
|
|
06.05.2013 19:53 | Martin Hillebard | ||
| 1067 mm - siis sama kuin Iso-Britannian siirtomaissa niin yleinen raideleveys 2'6" kaksi jalkaa kuusi tuumaa . On totta ja jos niin miksi? Vertauksen vuoksi Tallinnan raitiotien "gauge" on sama. Eesti on ollut aika monen järjestelmän vasalli historiansa aikana mutta ei koskaan osa Brittiläistä imperiumia. Niinkuin ei Kotkan satamakaan... |
||||
|
05.05.2013 16:59 | Martin Hillebard | ||
| Saltsjöbananin vaunut ovat modifikaatio näistä vaunuista. Kun noin kolme vuosikymmentä sitten tuli ajankohtaiseksi korvata radan puukoriset moottori & liitevaunut uudemmilla, niin kokonaan uuden vaunutyypin suunnittelun sijasta valittiin nämä. Saltsjöbanan kuormanulottuma on suurempi kuin "Tunnelbana" metron eli vaunut varustettiin ohutlevystä taivutelluilla hameenhelmoilla, jottei oviaukon lattianreuna olisi jäänyt liian kauaksi laiturin vastaavasta. Monet alan miehet purnasivat ratkaisusta: Olisihan leveämmät vaunut tarjonneet suuremman kuljetuskapasiteetin. No, kohtahan ne varmaan taas pitää korvata uudemmilla... | ||||
|
05.05.2013 16:39 | Martin Hillebard | ||
| Radan itäisimmässä päässä sijaitsevat Talludden'in seisake, ja Gåshaga'n (monia vuosia linjan pääte)asema suljetaan ja korvataan yhdellä uudella liikennepaikalla Gåshagan kaupunginosassa. Talluddenin pikku seisakerakennusta ovat suunnittelijat esittäneet siirettäväksi sinne; Gåshagan vastaavaa radan nykyiselle päätepisteelle Gåshagan höyrylaivalaiturin kupeeseen liikennepaikka Gåshaga Brygga. Molemmat rakennukset ovat suojelukohteita eikä niitä ole lupa hävittää. Ne pystytettiin alunperin joskus Ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja ovat kooltaan niin pieniä ja kompaktisti rakennettuja että siirron ei pitäisi tarjota isompia ongelmia. Alueen kehittämis-suunnitelma on nähtävillä Lidingön kaupunginkirjastossa (Stadsbibliotek). Tämä sijaitsee pikkukaupungin keskustassa johon on Lidingön sillalta muutaman minuutin ajomatka. Melkein kaikki SL bussilinjat Ropstenin metroasemalta Tukholman puolelta, ajavat ihan kirjaston sivuitse. Pysäkki Lidingö Centrum. |
||||
|
05.05.2013 16:17 | Martin Hillebard | ||
| Alkuperäinen tehonsäätölaite oli se vanhoista ratikoista tuttu, äänekkäästi ratiseva "controller". Veivi jota kuljettaja kieputti edestakaisin,vasemmalla kädellään. Hallintalaitteisto on niistä ajoista tosiaan muuttunut. | ||||
|
|
05.05.2013 15:51 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos Kurt...kyllä minä tämänkin muistan. Kun 1950-luvun keskipaikkeilla mentiin äidin kanssa sekatavarakauppaan kahvia ostamaan, niin kahvi (Pauligin?) odotti puodin hyllyllä pehmeässä paketissa PAPUJEN muodossa. Äidin valittua haluamansa sortin (samoja nimikkeitä näkee kaupoissa edelleenkin) kauppias otti pikku pakkauksen hyllyltä, avasi sen, veti sisäpuolelta neliskanttisen pyöreänurkkaisen pahvikortin ja ojensi sen noin seitsenvuotiselle poikalapselle = minulle. Senjälken hän tyhjensi pavut tiskillä seisovaan suurikokoiseen masiinaan, joka möristen jauhoi ne pannukarkeudeksi, takaisin samaan pakettin joka nyt seisoi koneen ulostulo-tötterön alla. Se pahvikortti? JUNANKUVAsarjaa josta juuri julkistit yhden. Muita oli ainakin Ukko-Pekka, Lätsy, opastimia esittäviä kuvia sekä 2 - 10 - 0 trumpankokoinen neukkuveturi, jonka savukammion luukkua koristi punainen tähti. Kotimatkalla mentiin tasoristeyksestä yli Saunakallion seisakkeen kohdalla n 39 km Pääradalla Helsingistä pohjoiseen. Hyvällä onnella sai kokea kortin näyn kun kaarteen takaa ilmestyi kiireisesti etenevä moottorikiitojuna. Jonka kuljettaja töräytti varoituksen meille seisaketta ohittaessaan. Tai sitten sieltä tuli se suuri musta junineen matkalla kohti Porkkalan vuokra-aluetta. Punaisine keula-tähtineen. Onneksi minä en vielä ymmärtänyt politiikasta mitään. |
||||
|
05.05.2013 15:27 | Martin Hillebard | ||
| Eikös takavasemmalla pilkistä PUUMOTTI?? Meinaan, vaunun kori mutta katolla veturi-mallinen soittokello. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieliikennettä Tukholmassa 8.4.2013 |
05.05.2013 15:20 | Martin Hillebard | ||
| Kyllä on aihesommittelultaan korkeatasoisia kuvia! | ||||
|
|
05.05.2013 13:41 | Martin Hillebard | ||
| Dm 4:n suhteen Pääradan varrella asuvaa hämäsi se, että ainakin osa kansalaisia nimitti junasarjoja arkikielessä Moottorikiitojuniksi - ohihan ne porhalsivat pysähtyen periaatteessa vain risteys/junanvaihtoasemilla. Itse olen Dm 4 kyydissä paikallisliikenteessä matkustanut vain Turku - Naantali -välillä pikkupoikana, ja kyllä se tuntui vähän ihmeelliseltä, miksi oli pantu tämä peli niin "vaatimatonta" tehtävää suorittamaan. | ||||
|
05.05.2013 13:28 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos Eljas. Luokkamuutoksen tapahtuessa olin juuri täyttänyt seitsemän vuotta eli tapahtumasta on jäljellä vain unenomainen hatara muisto. Totta, eihän 2. luokan vaunuissa senjälkeen enää luokkamerkintöjä ulkopaneliin kiinnitettynä ollut. Kaksiakselisista matkustajavaunista muistan vain sarjan Ek ja niistähän tuli nyt siis tokaluokkalaisia. Niitä fiinimpiä en muista koskaan ajossa nähneenikään....mahtoiko niitä Pääradalla liikkuakaan enää niitten käytön viimeisinä vuosina. |
||||
|
|
04.05.2013 20:29 | Martin Hillebard | ||
| Tässä oli vähän varhemmin keväällä keskustelua Dm 4 -junayksiköitten historiasta. Kuvassa näkyvä on varmaan yksi niistä tekeleistä jotka inspiroivat kotimaisen version kehittämiseen. Joista ei ole ainuttakaan moottorivaunua säilynyt jälkipolville. | ||||
|
|
04.05.2013 20:15 | Martin Hillebard | ||
| Tämänkaltaisissa Ei-vaunuissa oli mahdollista matkustaa viellä 1960-luvulla jopa Riihimäki - Helsinki paikallisjunissa. Varhaisena aamuna duunarit matkalla työpaikoilleen...kovilla penkeillä... "Suomen Sosiaalidemokraatin" lehtien rapinaa lukeminen onnistuu KAASUVALON hohteessa. Tupakan tuoksu: Monet matkustivat mieluummin savuttomassa osastossa, pujahtivat sitten tupakoitsijoitten puolelle vetämään sauhut ja sitten taas takaisin entiselle paikalle - jos se vielä oli vapaa. Osissa kattoventtiileitä oli sauvat joita kiertämällä ilmanvaihtoa sai säätää, osassa taas kahdesta päästään säätölevyyn kiinnitetyt nyörit jota sinne tai tänne kiskomalla tapahtui sama asia. Minua huvitti jo pikkupoikana katsella, kuinka viimeksimainitut heiluivat kaikki samassa tahdissa, neliakselisen telivaunun keinahdusten myötä. Jossakin vaiheessa kolmas luokka poistettiin Valtionrautateiltä. Tai suoritettiin "ylennys": III luokan vaunujen kylkiin kiinnitettiin uudet numerot = II sen kolmosen sijasta. Ent- II luokasta tuli ykkönen...jota ilmeisesti ei jonakin aikana siis oltu käytetty. Äsh, en muista yksityiskohtia. Taisin olla ihan pikkupoika kun toimenpide suoritettiin. Ei-vaunuja valmistettiin aika pitkän ajanjakson kuluessa ja niinpä niitä ehti ilmestyä monia eri versioita. Kaipa EFi pakaasi-osastoineen voitaneen myös laskea sellaiseksi. |
||||
|
03.05.2013 21:13 | Martin Hillebard | ||
| Suomalainen kulttuurimaisema. | ||||
|
03.05.2013 21:11 | Martin Hillebard | ||
| Kenraalikuvernööri Bobrikoff saapui aikanaan sitä vanhaa pidempää tietä. Me jotka olimme nuorukaisia Kekkoslovakian vuosina ...aikakausi sotien jälkeen... minulta kyllä hymy hyytyy tämän "leikin" yhteydessä. Vaikka yks'kaikki. Nythän me olemme sen Brüsselandin osavaltio. |
||||
|
03.05.2013 13:27 | Martin Hillebard | ||
| Muistan kyllä talven 1966 mutta ihan toisesta asiayhteydestä. Porkkanat olivat uusia eikä niitä ilmeisesti oltu osattu suunnitella ihan Pohjolan ankararissa ilmasto-olosuhteissa toimiviksi. Moottorit ainakin olivat italialaista Bredan valmistetta. Niinpä junat kärsivät vakavista käyttöhäiriöistä monet jäivät jopa seisomaan. Sinä talvena - niitä taisi olla parikin kovaa? - muukin dieselmoottori-kalusto reistaili. Tämä merkitsi monelle höyryveturille revanschia eli jo sivuraiteelle jätettyjä palasi ajoon mikä meille harrastajille tarjosi mielenkiintoisia havainnointimahdollisuuksia. Niinä aikoina minä olin vielä sisämaan kasvatti täysi maakrapu, ja merenkulun asioita seurasin vain sen vähän mitä tavalliset sanomalehdet kirjoittivat. Jaa, ja tulihan "höyry"radiosta päivittäinen Säätiedoitus merenkulkijoille! Tänään näen jäätilanteen tästä ruudusta kun asia minua huvittaa. Karttakuvasta selviää myös kunkin jäänmurtajan sijoitus Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Radio-aparaatti tuolla hyllyllä on jo kauan ollut vaiti. Se kun toimii vain 110 voltin tasavirralla. |
||||
|
|
02.05.2013 12:41 | Martin Hillebard | ||
| Siteeratakseni vanhaa surumielistä englantilaista ballaadia rautatieversioksi muunnettuna, "Where have all the waggons gone?" Ilmeisesti vielä tuohon maailman-aikaan, jäät olivat suuri haitta talvimerenkululle näillä leveysasteilla ja monet satamat suljettuina kuukausia. Itse en ole koskaan seilannut montakaan piirua linjan Suomenlinja - Naissaari itäpuolelle. YHDEN kerran jokin talvi takaperin Silja Linen laiva jolla matkustin Tukholmaan ajoi kiinni jäihin. Siitä selvittiin siten, että kapteeni komensi koneet pakille vauhdin ottoa varten. Sitten TÄYTTÄ ETEEN ja läpi mentiin vaikka aikamoisella rytinällä. |
||||
|
29.04.2013 12:43 | Martin Hillebard | ||
| Vielä 1960-luvulla rullasi Pikkujumpo nenäni editse niin monta kertaa että muoto jäi hyvin mieleen. Minusta tämä on Tk 3. Löytyneekö Sherlock Holmes -tyyppiä joka pystyisi tunnistamaan yksilön. Tässä kuvassa sinänsä ei siihen suuntaan paljon johtolankoja näy. Sarjaa rakennettiin noin 170 kappaletta vv 1927...1953. | ||||
|
26.04.2013 22:07 | Martin Hillebard | ||
| Matias, Minä kuvasin näitä vanhoja kaksiakselisia aika paljon käytössä niitten ihan viimeisinä vuosina. Vanhanaikaiselle filmille joka silloin oli käytössä elektroniikkaa ei meillä vielä silloin ollut. Ovat ehdottaneet minulle että panisin kirjan kokoon siitä. Saammepa nähdä. |
||||
|
26.04.2013 21:52 | Martin Hillebard | ||
| OIkeassa olet Jyrki. Minä muistan kyllä Vitosen käyntiäänen Hyvinkään - Karkkilan rautatieltä. Tsho-tsho-tsho-(tyhjä) tsho-tsho-tsho-(ei mitään). Koulupoikana minulla ei ollut aavistustakan mistä "ontuminen" johtui. Jonka koin myös suuremmassa mittakaavassa myöhemmin: Järvenpään asemakylässä Pääradalla + 37 km Helsingistä jossa 1960 -luvulla asuimme. Kun Tr 1 Risto # 1051 lähestyi Helsingin suunnasta tavarajunassa - joka sinänsä oli harvinaista päiväsaikaan - niin se joka neljäs poistoisku aina jäi jotenkin pois. |
||||
|
Kuvasarja: Savonrataa vähän ennen ja jälkeen sähköistyksen |
26.04.2013 21:38 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos Jukka. Perheemme vietti 1960-luvulla kesänsä Savossa. Kalakukollahan sinne aina mentiin. Savonradalla jota ei viellä oltu peruskorjattu & oikaistu. Knoppikysymys: Kekkolan seisake! Mikkelistä etelään. Jossa lätsyt viellä 1964 pysähtyivät. Sitä ei enää ole (radanoikaisu) ja Vuolinkokin kai, rationalisoitiin pois jo vuosia sitten. |
||||
|
26.04.2013 16:38 | Martin Hillebard | ||
| Suomen ja Viron kielissä on monia sanoja joitten äänneasu on keskenään melkein samanlainen mutta merkitys kokonaan toinen. Tämä saattaa johtaa hyvinkin vakaviin väärinkäsityksiin. Minulla on tuttava Toomas joka asuu Tallinnan itäpuolella. Monta vuotta sitten kun neukkula oli sortunut niin hänkin pääsi ulkomaanmatkalle = Suomeen. Kai se oli Helsingissä mies tapasi jonkun mukavan nais-immeisen ja juttu lähti luistamaan. Kumpaisenkin omalla äidinkielellä. En tiedä mistä asioista mutta yht'äkkiä tyttö loihe lausumahan:"Katso minua". Tietämättä ollenkaan että vironkielen verbi katsota merkitsee samaa kuin suomen koskea. Virossa "katso" on "Vaata". Toomas parka teki työtä käskettyä (omaa kielitaitoaan seuraten) ja seuraus oli äänneasu jota sarjakuvanpiirtäjät kuvaavat LÄPS LÄPS. Oppia ikä kaikki. |
||||
|
26.04.2013 16:22 | Martin Hillebard | ||
| Metallihan laajenee lämmetessään, ja supistuu jäähtyessään. Siksi meillä ainakin ennen oli rautateillä kiskonjatkeet jotka sallivat tämän tapahtua ilman että raide vääntyi kuumana kesäpäivänä lengoksi. Hellepäivinä puhelinlangat roikkuivat letkeinä; talvien tulipalopakkasilla ne saattoivat olla kireällä kuin viulun kielet. Ja soivat myös: sirr-sirr- sirr mikä sitten olikin fyysikaalinen ilmiö joka sai ne niin värähtelemään tuulettomana pakkasyönä. Kun sitten aamupäivällä suojentui niin ääni madaltui hurr- hurr- hurr. Taisi olla niinkin, että opimme näistä sävelistä arvioimaan, mihin suuntaan sää oli kehittymässä. |
||||
|
26.04.2013 16:02 | Martin Hillebard | ||
| Viipurin synty kauppapaikaksi myöhäiskeskiajalla johtuu ehkä siitä, että aikoinaan Saimaan suuri vesistö oli yhteydessä Vuoksen kautta suoraan Viipurinlahteen. Rännit olivat purjehduskelpoisia, mutta tukkeutuivat ja lakkasivat olemasta sittemmin, maaperän nousemisen seurauksena. Ruotsi levitti vaikutusvaltaansa idän suuntaan ja vuonna 1293 alkoi valtakunnanmarski (= hallinnollinen virkanimike) Torgils Knutsson rakennuttaa linnaa eräälle saarelle niin, että siitä voitiin kontrolloida liikennettä lahden sisempiin osiin. Linnan muurien läheisyyteen alkoi myös siviili-kaupunki kasvaa ja kehittyä. Viipuri kuuluu olleen Ruotsin kuninkaan vallan alla 407 vuotta. En tiedä kuinka Torkkeli Knuutinpoika kommentoisi tuota aseman lähtevien junien kylttiä. Eri paikannimien oikeinkirjoitus on joka tapauksessa vuosisatojen vieriessä saattanut muuttua hyvinkin rajusti. Sitäpaitsi kieliversiot usein enempikin kuin kaksi. |
||||
|
|
26.04.2013 15:29 | Martin Hillebard | ||
| Mistä tulee tuo nimitys Sohvi? Minä en muista veturia sen aktiivipalvelus-vuosina kutsutun muuksi, kuin Vitoseksi. Jos asialla on jotakin yhteyttä tähän nyt niin kuuluisaan kirjailijattareen, niin jompi kumpi nimi on ilmeisesti kirjoitettu väärin. |
||||
|
|
25.04.2013 21:30 | Martin Hillebard | ||
| Lasse, kiitos kommentista. Oletko alan miehiä? Minä en ole mutta minua kiinnosti teletekniikka jo kouluvuosinani kun se oli kuvassa näkyvää tasoa. Maa-kaapeleitakin oli mutta ei vielä itsestään selvyytenä kaikkialla. Minulla on kyllä muistikuva että johtimet olisivat olleet rautaa. Kupari kuuluu johtavan sähköä rautaa seitsemän kertaa paremmin mutta oli jo siihenkin aikaan PALJON kallimpaa. Valokuvasin 1960-luvulla aika paljon tätä maanteitten- rautateitten- vierien & "Katri Helenan" melodian vanhaa ja nopeasti silloin katoavaa tekniikkaa. Koulutovereitteni keskuudessa minut rautatieharrastukseni johdosta leimattiin "höyrypääksi" ja kun luokkatoverit näkivät minut kuvaamassa näitä viestilinjoja niin johtopäätös oli että olin valmis tapaus Kellokoskelle =sen ajan Suomen suurin hullujenhuone. En tiedä mitä te tämän nyt lukevat ajattelette. Puhelinlangat eivät enää laula. Kuten sanoin joka ajalla on omat sävelensä. |
||||
|
|
25.04.2013 21:05 | Martin Hillebard | ||
| Tuttu muoto siis. Tulihan niitä kuvattua 1970 ympärillä kun vielä juoksivat ruuhkaratikkoina. (Hei onko hymiöissä mitään niinkuin "Haikeuden kyynel/joskus putoaa"?) Ei vai. No kyllähän se silti kohtaa, Konkariakin. |
||||
|
|
25.04.2013 14:45 | Martin Hillebard | ||
| Uudelleenrakennettu 1920-luvun ASEAvaunusta vai ??? | ||||
|
|
25.04.2013 13:08 | Martin Hillebard | ||
| Kyllä Juice oikeassa on ei puhelintolpalle juuri kukaan ajatusta omistanut. Täytyy kai olla vähän taiteilijaksi syntynyt, jotta kokee jotakin sielukasta aikansa arkipäiväisissä kapineissa. Katri-Helenan versio on vanha tuttu. Hänen aikanaan näitä linjoja vielä piisasi. Kyllähän ne lauloivat, Kun illalla ilma kylmeni niin rautaiset johtimet kiristyivät ja alkoivat hyristä, kuin jonkinlaiset harpun kielet. Joka ajalla on omat sävelensä. |
||||
|
|
25.04.2013 12:34 | Martin Hillebard | ||
| Viron kielessä pääilmansuunnat ovat, kellon viisareitten kiertosuuntaan lueteltuna, Põhja, ida, lõuna, ja läänes. Väli-ilmansuuntia kutsutaan kirde, kagu, edela, ja loode. Huomionarvoista on, että suomenkieleen verrattuna, etelä ja lounainen ovat siis verbaalisesti vaihtaneet paikkaa! Kieli on muuttunut sukupolvesta toiseen huomattavasti. Mitä vanhempaa tekstiä lukee, sitä lähempänä toisiaan vaikuttavat suomen ja viron kieli olevan - joka asiantila nyt tuskin kenellekään yllätys onkaan. Veljeskansan arkikielessä esiintyy sitäpaitsi runsaasti sanoja, jotka Suomenlahden pohjoispuolella mielletään lähinnä runonlaulajien maailmaan. Kuten Uks = ovi, tai Maja = talo. Eestimaalla liikkuessani olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että eri paikkaseuduilla puhutaan hyvinkin eri MURTEITA; jopa sanavarasto eriää. Koillis-Eestissä Võrumaalla puhuttua võru keel kutsutaan jopa omaksi kielekseen. Ilmeisesti sieltä on haksahtanut suomen kieleen myös koko valtakuntaa tarkoittava nimitys Viro. Keski-Eestissä ... siis Virossa sijaitsee pikkukaupunki nimeltä PAIDE. Sen läpi kulki ennen kapearaiteinen 750 mm. rautatie. Linja purettiin jo monta vuotta sitten mutta matkustaja- asemarakennus on yhä jäljellä, sekä kivinen tavaramakasiini. Niiden liepeillä on kaksi katua joista toista kutsutaan Jaama, ja toista Vaksali. Siis genetiivissä, mutta ilman "tänav" eli katu. Vertauksen vuoksi, läheisen linnanraunion lähistön katua kutsutaan Rüütli eli Ritarinkatu. Rüütel = ritari. Ne tosin ratsastivat matkoihinsa, jo kauan ennen kuin rautateitä alettiin rakentaa. |
||||
|
|
24.04.2013 21:12 | Martin Hillebard | ||
| Vanhan mieltä liikuttaa tuo klassillinen PUHELINLINJA. Ne seurasivat maamme rautateitä, Sekä valta-maanteitä, Rautateitten osalta sähköistyksen tulovuosiin saakka. Sittemmin tekniikka täysin muuttui nykyäänhän käytämme pääasiassa langattomia kännyköitä. Viime kesänä matkustin Ruotsin Östra Södermanlands Järnvägilla eli sillä 600 mm jo klassiseksi muuttuneella museopaanalla, ja huomiotani kiinnitti - kaiken muun hyvän lisäksi - mahtava 16-lankainen PUHELINLINJA jonka pojat olivat rakentaneet, rataa seuraamaan. Muistikuvani on, että tämän JFR vastineen ruuvasi kokoon jokun eläkkeelle jäänyt, viellä tätä vanhaa tekniikka hallitseva SUOMALAINEN puhelinasentaja. Kuka mies? Minulla vielläkin sellainen vanhanajan, Bakeliittikuorinen aparaatti pöytäni päällä. Helisee kerran viikossa... |
||||
|
22.04.2013 21:34 | Martin Hillebard | ||
| Oliko kaikki lännessä niinä aikoina aina vain paremmin? | ||||
|
22.04.2013 12:23 | Martin Hillebard | ||
| Näkeekö vanha oikein: 1) sähkö-lyhdyt 2) ilmajarrut 3) höyrylämmitys vaunuihin. Kahdet letkut tuossa ainakin on kytkettyinä. | ||||