2053-55270 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.04.2013 13:15 Martin Hillebard  
  Asiasta kolmanteen. 1950/60 - lukujen taitteen molemmin puolin Dm 4 -kalusto oli vilkkaassa käytössä ns. KIITOJUNISSA kutsuttiin myös MOOTTORIKIITOJUNA. Vetopelinä oli silloin juuri Dm 4 moottorivaunu, ja lopun junasta muodosti se kolmen metallikuorisen vaunun roikka - tyyppimerkintöjä en muista.
Näihin aikoihin kiiti ainakin Järvenpään ohitse myös kokoonpano jossa vetovoimana niinikään Dm 4 mutta perässä kolme puukuorista vaunua mitoiltaan kuten Ei, ja sama ruskea väritys. Mieleeni on jäänyt käsite MoottoriPIKAjuna.
Joihinkin näistä vaunuista oli maalattu korin alanurkkaan teksti, Mot liitevaunu. Ja yksi muistikuvani on, ettei näissä vaunuissa olisi ollut niitä Ei -kalustolle tyypillisiä torpeedoventtiileitä katon koristuksena.
Näissä Dm 4 junissa oli AINA kolme liitevaunua. Kansakoulupojan logiikalla päättelin, että se oli maksimi minkä tuo moottorivaunu jaksoi perässään kiskoa.
Puu-mottia en muista koskaan kaupallisessa liikenteessä nähneeni. Mikähän mahtoi olla niitten kapasiteetti vetokoukussa??
kuva 11.04.2013 12:41 Martin Hillebard  
  Sen enempää sisäpoliittisen historiaan puuttumatta: Olisipa mukavaa tunnistaa nuo kuvassa näkyvät vetojuhdat. Minulta ei onnistunut.
Johtuu ehkä osittain siitä että tuohon maailmanaikaan, olin juuri täyttänyt yksi (1) vuotta. Eli tulevaan rautatiekaluston bongaamiseen oli vielä vierähtävä aikaa tovin.
kuva 10.04.2013 21:55 Martin Hillebard  
  Stanislaw.
Suomenkielen taitosi vaikuttaa olevan suunnilleen samalla tasolla, Kuin oman Eestiläisen aviopuolisoni. Eli Ootshin harashoo, ja Ja ljubljulaa Tibia. Eli hupps emme aina tiedä, jos segannamme Eesti, Soome vai Vene keel.
Minule kaik on aita paita. Oma sukuni joutui noin 100 vuotta sitten Fennomaanien = raivosuomalaisten talibaanien hyökkäyksen kohteeksi pitäköön kulttuurinsa. me kutsuimme
e näiden äidinkieltä "La lingua de Perkele".
Suomessa on erilaisuus aina olut kiellettyä. Alibina ovat nyt kai ne, Somalit jotka maleksivat Helsingin rautatieasemalla.
Palaan vielä as(t)ialle. Tjort! veli
MAH
kuva 10.04.2013 21:28 Martin Hillebard  
  ilkeimmät ulkomaalaiset ystäväni kyselevät joskus että olikohan se Kekkoslovakia koskaan oikea länsimainen demokratia....
tiedättekö muuten mitä YRJÖTÄ on ruotsinkielessä joo se on URRRKKKK.
kuva 10.04.2013 21:20 Martin Hillebard  
  Kyllä, veturi ON Tampellan - senajan Tampereen Pellava - ja Rautateollisuuden valmistama kaikkein ensimmäinen Kana vm/1913.
530 ja sisar 531 luovutettiin sotakorvauksina Neuvostoliitolle - mitähän nämä nyt niillä heikäläisten mittakaavassa pienillä juhdilla tekivätkään. Kouluvuosinani 1960-luvun puolivälissä # 532 oli Valtionrautateitten virkavuosiltaan vanhin veturi.
Minulle tutuimmat olivat Pasilan 787 ... 799. Joissa oli vesisäiliöitten etunurkat viistotut.Ja useimmissa halkopiippu.
kuva 10.04.2013 21:01 Martin Hillebard  
  Eipä tästä näkymästä vanha mies enää mitään tuttua tunnista.
kuva 10.04.2013 14:52 Martin Hillebard  
  Yksi rautatiearkeologian tutkimuskohde voisi olla miksi itsekukin liikennepaikka on aikoinaan perustettu, ts. mikä on sen olemassaolon alkuperäinen tarkoitus tai -oikeutus. On olemassa, tai ainakin ennen oli TIKKURILAN KARTANO, ja tarinan mukaan Venäjän =sivutuottena meidänkin TSAARIn piti rautatien rakentamisaikoina saapua sinne vierailulle. Niinpä rakennettiin tämä ylen korea punatiilinen asemarakennus. Asiaan kuuluu että eipä se tsaari sitten tullutkaan. Asematalo seisoo paikoillaan siihen mihin sen aikanaan pystyttivät.
kuva 08.04.2013 11:29 Martin Hillebard  
  Enontekiö = Making the Uncle.
kuva 08.04.2013 11:19 Martin Hillebard  
  Kun Sm 1 -junat tulivat niin niitä kutsuttiin alussa myös Salama-Santeri. Tämä taisi alunperin olla jokin lastenfilmien tai -sarjiksien sankari.
kuva 08.04.2013 11:05 Martin Hillebard  
  Kun liikenne Helsingin - Hämeenlinnan rautatiellä lähti käyntiin maaliskuulla 1862, olivat ensimmäiset asemat, Helsinki - Tikkurila - Järvenpää - Hyvinkää - Turenki sekä pohjoisena pääteasemana Hämeenlinna. Asemarakennuksista ovat edelleen jäljellä Tikkurila; Järvenpää vaikkakin siirretty etäämmälle raiteistosta nyt kun junat saattavat ohittaa yli 200 kmh nopeuksilla, ja uudelle kivijalalle; Hyvinkää vaikkakin sitä sittemmin laajennettiin; ja Turenki. Riihimäellä ei vielä ollut liikennepaikkaa se syntyi ilmeisesti kun Pietarin rataa alettiin rakentaa.
Oliko muuten Kerava liikennepaikkana olemassa IHAN alusta saakka??? Rautatie oli tullessaan täysin hi tech juttu, ja sen imagoon satsattiin varman meidänkin nurkillamme. Olisipa kummallista jos Keravalla olisi toteutettu jotakin tällaista pikaratkaisua jos aseman perustaminen olisi ollut selviö jo 1850-luvulla eli suunnitteluvaiheessa.
Puuvalon laiturista ei moni kyllä ole kuullut puhuttavankaan. Totta,siinä oli maantie jota länteenpäin pääsi mm. Tuusulan pitäjän kirkolle. Arvatenkin siitä suunnasta saapui rautatien käyttäjiä hevospeleillään.
kuva 07.04.2013 21:45 Martin Hillebard  
  Kimmo You are right, only the Tikkurila building was completed first according to what I read in my younger years. They said Järvenpää had been there 1860, but later on I heard it should be somewhat older. Is there actually any (reliable) statistics from these earliest VR railway stations?
kuva 07.04.2013 21:33 Martin Hillebard  
  Stockholm - Roslagens järnvägar oli ennen II maailmansotaa, ja vielä monta vuotta vuoden 1945 rauhanteon jälkeenkin, varsin mittava kuljetusjärjestelmä. Siihen kuului kolme osa-kokonaisuutta nimittäin Stockholm - Roslagens järnväg linjapituus 166 kilometriä; Rimbo - Sunds järnväg 42 kilometriä; ja Faringe - Gimo järnväg 32 km. Sähköistetyn radan osuus oli 22 kilometriä, henkilöstön määrä 600.
Nämä tiedot ovat kotoisin tietosanakirjasta Svensk Uppslagsbok osa 26 painovuosi 1937. Mielenkiintoista on kirjan maininta että sähköistettyä tietä olisi ollut niin vähän. - Kun minä ajelin näillä raiteilla ensi kertaa 1970-luvun alkuvuosina, oli vain osuus Tukholman Östra Stationilta Rimboon siis 55 kilometriä sähköistettyä. Rimbosta Norrtäljeen/takaisin en enää voinut reissata koska kuten Johannes toteaa, liikenne oli lopetettu kokonaan vuonna 1969.
Vaunusto oli ihan omaa luokkaansa, mm näitä puukorisia sähkömoottorivaunuja, sekä joitakin avopäätyisiä neliakselisia matkustajavaunuja. Muutama sähköveturikin oli ainakin pikajunien vedossa.
Tulihan niitä kuvattuakin sen aikaisella höyrykamerallani (filmillä ladatulla). Täytynee panna jokunen, näille sivuille myös minun vaatimattomuudeltani. * * *
kuva 07.04.2013 21:07 Martin Hillebard  
  Jimin mainitseman kuvan kommentit ovat tosi makeita. Enempikin löytyisi, purtavaa kielikurssilaisille. Porin radan Harjavalta = Borstkraft. Etäinen Kelloselkä: Klocka på ryggen.
Englantilaisten mielestä Jokela on Suomen vitsikkäin rautatieliikennepaikan nimi.
kuva 07.04.2013 20:44 Martin Hillebard  
  Hyvinkään veturitallin luona seisoi 1960-luvulla,ajalla ennenkuin Rautatiemuseo pääsi tänne muuttamaan,kääntöpöydän pistoraiteella SUOMEN MARSALKAN AUTOVAUNU. Se oli ulkomuodoltaan tällainen gee mutta pitempi, ja varustettu leveillä sivuovilla joista Mannerheimin kuski navigoi auton tavaralaiturilta sisään vaunuun, ja määränpäässä taas ulospäin siitä. Tämän päivän näkövinkkelistä aika kauan sitten.
Tietääkö joku tästä kuljetusvälineestä mitään? vai onko sekin jotenkin onnistuttu hävittämään?
Tämä siitä kun Ilkka kirjoitti että "erikoisuuksia" niin jokin rele vetäisi aivokonttorini kytkentäkaapissa.
kuva 07.04.2013 20:28 Martin Hillebard  
  And the original edifice in red brick neo gothic something style will be dwarfed in the shadow of these monstrotities. It is actually the oldest surviving passanger station building in the whole of Finland, was completed before the opening of the first railway line 1862.
kuva 07.04.2013 15:10 Martin Hillebard  
  Those constructors are experts in pouring concrete, and raising large glass screen walls. Do not know whether they are able to spell to "Aesthetics". Probably not.
kuva 07.04.2013 13:22 Martin Hillebard  
  Kielitieteellisellä käsitteellä Homonyymi ei ainakaan ole mitään tekemistä minkään prideporukan kanssa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sanoja,joiden kirjoitettu ulkoasu on täsmälleen sama, mutta merkitys kokonaan eri. Kuten Poro = 1) saamelaisten suosituin kotieläin 2) se mitä jää kahvipannun pohjalle kun perinteellisellä menetelmällä liedellä keitetty kahvi on kaadettu kuppeihin.
Niin, Lättähattu merkitsee sekin monelle vanhalle helsinkiläiselle kahta eri asiaa. Useimmat ehkä osaisivat vieläkin selittää, miksi Dm 6/Dm 7 -kalustoa liitevaunuineen alettiin kutsua näin!
kuva 07.04.2013 12:51 Martin Hillebard  
  Kyllä näkyi. Kutsuttiin "Kalkki- ym. likaavan tavaran vaunuja". Näihin aikoihin alkoi myös Gbk valmistaminen, ja ne alkoivat syrjäyttää niitä tavallisia Gb umpivaunuja - sekä viimeisiä Gd.
Näin joskus myös Gb:n,no niin, Alennettuna, likaavan tavaran kuljetusvaunuksi. Uudeksi litteraksi tuli Gbt. Vaunut Gdt ja Gbt tunnisti jo kaukaa, vaununkorin ylänurkkiin sekä päädyn- että sivuseinän puolille maalatuista valkeista kolmioista.
kuva 06.04.2013 21:46 Martin Hillebard  
  Juuri niin olikin Motti nimitystä käytettiin jo niitten kevyitten 2 - 6 -0 Mogulien ennen sotia vetämistä, joka maitolaiturilla pysähtyneistä paikallisjunista. Kuten sanottu käsitteen alkuperä on hyvinkin monijohtoinen.
kuva 06.04.2013 21:36 Martin Hillebard  
  jotakin ehkä tietäisin/olinhan siellä minäkin
kuva 06.04.2013 21:34 Martin Hillebard  
  Minun lähdeaineistoni mukaan amerikkalaiset olivat valmiita toimittamaan Suomeen viellä entistä suuremman erän Truman'eja lisää ... mieleeni on jäänyt lukumäärä 57 kappaletta... mutta että jostakin syystä Josef Stalinin valtakunta onnistui estämään,tai sabotoimaan,tämän afäärin (ja miksi).
Olen nähnyt jopa vanhan valokuvan jossa nämä veturit odottavat, jossakin määrin osiin purettuina, laivausta satamassa USA:ssa. Artikkelin mukaan, toimittamatta jääneet juhdat ROMUTETTIIN ennenkuin olivat ehtineet tehdä työtään ensimmäistäkään mailia, Tai kilometriä, hyötykäytössä.
Vai onko tämäkin nyt taas jokin rautatiemiesten legenda?
kuva 06.04.2013 21:17 Martin Hillebard  
  Amerikassa oli ihan tavallista suurina pulavuosina Wall Street -pörssiromahduksen 1929 jälkeen, että työttömiksi/kodittomiksi joutuneet matkustivat niissä suurissa Boxcar umpivaunuissa paikasta toiseen jotakin hengenpitimikseen löytääkseen. Oletettavasti Sinun tilanteesi ei ollut niin vakava.
Gd vaunuja ei enää mainita VR:n Tärkeimmät yleisen liikenteen tavaravaunujen mitat ja lukumäärät 1 tammikuuta 1967 tilastossa, jossa esim Gb määrä on edelleen 6987 vaunua. Mainitsemanasi aikana ne olivat jo todella harvinaisuuksia.
kuva 06.04.2013 13:01 Martin Hillebard  
  Monien käsitteitten tai nimitysten alkuperästä on useita eriäviä mielipiteitä, joista osa tutkittaessa osoittautuu täysin tuulesta temmatuiksi. Ehkäpä tuo oma kommenttini kuuluu viimeksimainittuihin...
Tai sitten nimitys Motti vakiintui sotavuosina, vaikka itse vaunut 1939 olivat jo hyvin "sisäänajetut".
Kuten sanottu lempinimelle on monia selityksiä.
kuva 05.04.2013 22:09 Martin Hillebard  
  Kiitos Tapio!
En siis vieläkään kärsi Alzheimerista. Ilman huumorin pisaraakaan: VR on todella muuttanut kaluston litterointia ajasta aikaan. Sen seuraaminen on joskus nk rautatiearkeologin työtä.
kuva 05.04.2013 22:01 Martin Hillebard  
  Kiitos jälleen Kurt.
Minulla on koti-arkistossani kuvauksia siitä kuinka SVR - sittemmin VR vaunuja rakennettiin - luotamme että huomenna ehdin syöttää jotakin tälle sivustolle. Tämän sukupolven matkustajavaunujen katot siveltiin ihan tietynlaisella sotkulla joka saisi Ranskan mestarikokit kalpenemaan -ilmeisesti olet todennut että näin ei ole tehty kuvan # 1004 Ek tapauksessa - minä en ikävä kyllä osaa sitä erottaa tämän pienen "purkin" ruudulta.
Niinä kouluvuosinani johon alati vetoan nämä Ek:t olivat vakiokalustoa Helsingin - Riihimäen paikallisliikenteessä, niinkuin nyt sanottaisiin Lähiliikenteessä.
Mihinkähän nekin ovat kaikki kadonneet. Niinkuin niin paljon muutakin. Hunnit tulivat, hunnit menivät. Ikävä kyllä omat kotimaiset.
kuva 05.04.2013 21:38 Martin Hillebard  
  Oikeesti tätä kutsutaan "Motti". Yhteenlyönti käsitteistä Moottorivaunu, sekä sota-ajan suomalaisille ominaisesta piiritystekniikasta jonka arvoisat vastustajamme saivat karvaasti kokea.
kuva 05.04.2013 21:31 Martin Hillebard  
  Kun saisi viellä kerran höyryn nostaa. Jäänee unelmaksi.
kuva 05.04.2013 16:15 Martin Hillebard  
  Kiitos Kurt,
Siis se kuvan julkaisun tarkoitus olikin. Nämä ovat ilmeisesti ne vaunut joita kaipailin, ja muistikuva ei ollut tuulesta temmattu.
Ehkä on merkki alkavasta demens'sistä, mutta muistan vieläkin paremmin mitä kalustoa rataverkolla liikkui 1960-luvulla. 57'000 ... numeroidut olivat standardikalustoa, sekä puu- että muototeräs -tukisine vaununkoreineen, ja rullalakereineen. Ainoa että mielestäni ne olivat kaikki Gb - Gbr:stä "mää en muista mittää". Mystillistä.
kuva 04.04.2013 21:53 Martin Hillebard  
  Kurt,
Minulla oli muistaakseni hiljattain hieman polemiikkiä joistakin Gb vaunuista siinä sivuraiteella. Väitin kai erheellisesti, että ne olisivat seisoneet siinä jossa Sinä kuvasit joitakin Gbk. Näistä vaunuista oli kysymys.
Käyn harvoin Hyvinkäällä, eikä minulla silloin ole "tuumastukkia" mukanani määritelläkseni missä joku vaunun tarkalleen seisoo. Rautatievaunut on muutenkin jo George Stephensonin ajoilta varustettu pyörillä, eli niitä on mahdollista liikutella, lyhyemminkin kuin esim Helsingin ja Kuopion välillä.
Gbr vaunutyypistä en ole ikinä kuullut puhuttavankaan.
kuva 04.04.2013 21:37 Martin Hillebard  
  Täällä seisoi opiskeluvuosinani 1970-luvulla sivuraiteella viellä höyryveturi # 3132, tyyppimerkintä taisi olla Gp 9. Sekä tankkiveturi 2 - 8 - 2 suunnilleen mitoiltaan Karkkilan Vitosen luokkaa. Käsitykseni mukaan edellinen 2 - 8 - 0 on tänäpäivänä aktiivikäytössä Uppsala - Länna - museorautatiellä.
kuva 04.04.2013 21:30 Martin Hillebard  
  Östra Station. Stockholm.
kuva 04.04.2013 21:26 Martin Hillebard  
  ...kolme edellistä kuvaa. Niklas osaat kyllä aika hyvin. Minä muistan kaluston opiskeluajoiltani, nytten enää ympäristöjä.
kuva 02.04.2013 21:51 Martin Hillebard  
  ...ikävä kyllä. Ennen Maailmasotaa Roslagsbananin rataverkko oli erittäin suuri (kiinnostuneille löytyy kyllä Netistä) mutta autoistumisen myötä sitä napsittiin, Kuin entisen koiran hännästä pala-palalta jottei tekisi niin kipeää. Kårstan maisemissa on muuten harvinaisuus talonpoikaiskulttuurin ystäville KÅRSTA KYRKOBY wanhanajan kirkonkylä, tiiviisti rakennettu punamullan värisine rakennuksineen.
kuva 02.04.2013 21:40 Martin Hillebard  
  vaihtoehto jos Iille olisi pitänyt löytää myös ruotsinkielinen nimi. Varkauden asemasta olisi ainakin tullut, Stöld.
kuva 02.04.2013 21:36 Martin Hillebard  
  Oli porukoita jotka olisivat tahtoneet säilyttää myös Vanhan sillan mutta ei mennyt läpi.
kuva 02.04.2013 21:26 Martin Hillebard  
  Se on kyllä KALEVIPOEG = Eeestimaan Väinämöistämme vastaava sankari. Katsokaa vaan noita voimakkaita piirteitä!
kuva 02.04.2013 05:33 Martin Hillebard  
  Rimbo sijaitsee Tukholmasta 55 km pohjoiseen Roslagen'ina tunnetulla luonnonkauniilla alueella. Stockholm Östra -pääteaseman ja Rimbon välinen rataosuus oli kokonaan sähköistetty, mutta täältä saattoi jatkaa matkaansa itäänpäin NORRTÄLJEN satamaan josta oli laivayhteys Suomeen. Sitä linjaa liikennöivät nämä iloisenväriset lätsyt.
Yhteys Tukholman,käytännössä,keskustasta suomensatamaan oli erittäin mukava ja nopea. Väliä kulki mm. jokunen kiskobussi-pikajuna!
kuva 02.04.2013 05:22 Martin Hillebard  
  Kuvassa keskellä näkyvä merkinantolaite on MATKUSTAJIEN KÄYTETTÄVÄKSI tarkoitettu opastin. Kun sen kääntää tässä näkyvään asentoon, niin veturin- tai useimmiten moottorivaunun- kuljettaja näkee pyöreän levyn joka tarkoittaa, että Rö:n seisakkeella odottaa halukkaita mukaanpyrkiviä matkustajia. Jos levy käännetään asentoon 90 astetta tästä, kuljettaja näkee vain pystysuoran viirun. Kun aikataulussa seisoo, että Juna pysähtyy vain tarpeen vaatiessa, niin ei ole silloin tarvis seisottaa ainakaan uusia matkalaisia kyytiin ottamaan.
Huomatkaa taustalla, Maaseudun runsaslankainen puhelinlinja! Kännyköitä nykyisessä mielessä, ei vielä ollut jokamiehen ja -naisen käytettävissä.
kuva 01.04.2013 13:35 Martin Hillebard  
  ? Mikä on tämän homman nimi ?
kuva 31.03.2013 11:31 Martin Hillebard  
  Myönteistä on ainakin että keskustelu jatkuu,jopa rakentavine mielipiteineen ja ehdotuksineen. Kyllä tästä päättäjienkin korviin jotakin kuuluu. Jolla vuorostaan, kuten toivoa sopii, on vaikutusta siihen tahtotilaan.
kuva 30.03.2013 18:50 Martin Hillebard  
  En käy erityisen usein Hyvinkäällä enkä muista, millä kerralla Gb:t viimeksi näin. VR:n tapahtumaan en osallistunut; sitä edellisellä kerralla Not ja Fo seisoivat vielä raiteella joka sittemmin kolmi-kiskotettiin. Tässä yhteydessä sopii kai mainita, että viimeksimainittu oli myös aika pitkällä, passiivisen kierrätyksen prosessissa. Paneli oli ainakin alareunoistaan tosi lahoa. Tämä siitä ulkosäilytyksestä.
kuva 30.03.2013 15:39 Martin Hillebard  
  Gb oli 1960-luvun puolivälissä tosiaan Valtionrautateitten todellinen yleis-umpitavaravaunu. Muistona menneisyydestä näki edelleen yksittäisiä, vieläkin pienempiä Gd- vaunuja. Ne tunnisti jo kaukaa mm. Gb:tä matalakaareutuvammasta katostaan.
Tilaston 1 tammikuuta 1967 mukaan VR:llä oli tuolloin käytössään 6987 geebeetä. Vaunun pituus oli metriä 7.93;leveys 2.64 ja korkeus 2.20 m. Oviaukon leveys mainitaan myös: se oli kaksi metriä. Kantavuus "Kuorma" kuten vaunun kylkeen oli tekstattu oli tonnia 16.5, ja kuutiosisältö 46 kuutiometriä.
Ottamiesi kuvien, Kurt, raiteella seisoi kaksi tai kolme Gb:tä ennenkuin aluetta alettiin valmistella VR:n 150 -vuotisbileitä varten. Niidenkin kohtalo olisi kiinnostava.
Gbk sarjaa oli 1.1.1967 otettu käyttöön 608 kappaletta eli noin 8.7 % veteraani-edeltäjiensä senhetkisestä lukumäärästä.
kuva 30.03.2013 11:54 Martin Hillebard  
  Drone eli miehittämätön vakoilu-lennokki? Jonka käyttäjä, sotaisten tehtävien puuttuessa, bongailee rautatiekalustoa. Ei, niitä ei kuvan ottohetkellä tainnut olla viellä yhtäkään käytössä.
kuva 30.03.2013 11:46 Martin Hillebard  
  Hytin kyljestä olen eroittavinani 55- jotakin. 998 tämä ei voi olla. Hv kolmosissa oli/on neliakselinen tenderi, siis kahdella telillä. Tämä tenderi kuuluu Hv 1/Hv 2 - sarjoille.
kuva 30.03.2013 11:16 Martin Hillebard  
  1960-luvun puolivälissä tämä vanha Hyvinkää - Hanko Rautatien asema/varikkoalue oli käsittääkseni jo määritelty suojelukohteeksi - kuulin sitä nimitettävän "reservaatti" - mutta Rautatiemuseon toiminta ei ollut vielä alkanut täällä. Museo sijaitsi edelleen Helsingin rautatieaseman itäsiivessä, siis siinä jonka julkisivu Rautatientorilta katsellessa jää suoraan lännen puolelle. Hieman kellotornin juurelta oikealle oli muinainen TSAARIN sisäänkäynti....siitä lienee myös kenraalikuvernööri Nikolai Ivanovitsch BOBRIKOFF käyttäneen - ja näihin aikoihin kävelimme siitä sisään myös Rautatiemuseon tiloihin. Siellä oli vain pien-esineistöä, ja valokuvia, mutta tunnelma oli jotenkin valtavan alkuperäinen.
Museolle säilytettyä 5' = 1524 mm kalustoa säilytettiin vallan muualla tuntematonta tulevaisuutta odottamassa. Kaipiaisissa, Pietarin rataa Kouvolasta jonkin matkaa itään, seisoi suuri puinen suuli jonka alkuperäistä käyttötarkoitusta en tunne, mutta nyt siellä seisoivat ne vanhimmat, eli tsaarinajan veturit suojassa. Sisätilassa ja muutenkin kaukana valtavirroista. Eipä näistä moni tiennyt; meitä kävi kerran porukka vetureita bongaamassa ja saimme oikein luvan kanssa lykätä ne ulos majapaikastaan kuvaamista varten. Edellytyksenä että palautamme ne sitten lukittujen tallinovien taakse, Prinsessa ruususen uniaan jatkamaan. Onneksi prinssejä näinä vuosina alkoi ilmaantua enenevässä määrin, ja lopputuloksen näemme tänään Hyvinkäällä.
En muista, mitä Hyvinkään pikku veturitalissa silloin seisoi, mutta tallinpätkissä ulkopuolella mm. Motti # 13. Tallin takana kulkevalla pitemmällä raitella amerikkalaisvalmisteinen höyrynosturi Bucyrus-Erie siis kiskoilla kulkeva ja kattila oli samaa rakennetta kuin esim. Vr 5:ssä.
Yhdessä pätkistä sitäpaitsi todellinen harvinaisuus MARSALKAN AUTOVAUNU. Se oli muodoltaan kuin eri aikakausien katetut G - jotakin mutta pitkilläsivuilla oli epätavallisen leveät ovet joista auto aikoinaan oli vemputeltu sisään. Sittemmin vaunu katosi jäljettömiin. Liekö jäljellä jossakin.
Rautatievaunut on useimmiten tarkoitettu ulkokäyttöön. Silloin edellytyksenä on, että ne huolletaan & pikkuviat korjataan säännöllisin väliajoin. Meidän ilmastossamme, oman onnensa nojaan jätetty yksilö alkaa kohta palata luontoon. Ja sitten tulevat nämä töhrijät. Niitä ei edellä kuvaamanani aikana viellä käytännössä tunnettu.
kuva 28.03.2013 11:20 Martin Hillebard  
  Just niin. Kun veturi jätettiin pitemmäksi ajaksi säiden armoille seisomaan ilman minkäänlaista pinta-suojakäsittelyä, niin hytin ja tenderin veturinvihreä muuttui vähitellen kuvassa näkyväksi siniseksi. Ilmeisesti pigmentissä tapahtui kemiallisia muutoksia, ehkäpä auringon UV -säteilyn ansiosta??
kuva 27.03.2013 20:24 Martin Hillebard  
  Vihreä väri teollisuus- kauppa- ja liikenne- asiayhteyksissä on useimmiten tarkoitettu korostamaan tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyyttä. Asia asiana onkin tärkeä: ainakin vielä 1970- luvulla senajan raskaan teollisuuden tehtaat tupruttivat mustaa savua, laskivat jäteliemiään jokiin ja järviin ja olikohan edelleen joitakin yhdyskuntia jotka laskivat viemärivetensä täysin puhdistamattomina vesistöihin. Maalaus- puhdistus- ym töissä monet työntekijät altistettiin suoranaisille myrkyille jotka tekivät heidät sairaaksi ja jopa lyhensivät elinikää tuntuvasti. Autojen bensiiniin lisättiin nk. oktaaniluvun korottamiseksi lyijypitoisia yhdisteitä, jotka sitten pelmusivat pakoputkista kansalaisten hengitettäväksi.
Kuvaus siitä miten tästä kehityssuunnasta herättiin ja mihin toimenpiteisiin sitten ruvettiin ei taida kuulua tälle sivustolle, mutta kyllä kehitys "vihreämpään" suuntaan on ollut valtaisa.
Minun ärtymykseni syy johtuu mm siitä, että rautatie on niinkauan kuin näistä asioista on keskusteltu, koettu käyttäjiensä keskuudessa aika ympäristöystävällisenä. Monestakin syystä. Energiataloudellisena, maantieliikenteeseen verrattuna vähän tilaa vaativana. Ja "Sokeakin näkee kepillänsä" ettei ainakaan sähkövetureista ja -moottorivaunuista päästöjä tule. Siis, tässä värjäilyssä on kysymys juuri ylikorostamisesta.
Toinen syy on se, että vihreitten arvojen korostaminen on nyt niin vanha juttu, ettei sillä enää ole uutis/uutuus arvoa toiminnan myyntivalttina. Eli,kyllä tässä PR-väki on jäänyt illan viimeiseen eli juoppojunaan.
Suomalaisessa maisemassa muutenkin - kesällä VIHREÄ ja talvella varsin valkoinen, iloiset värit olisivat paikallaan. Kuten tuo punainen.
kuva 26.03.2013 21:59 Martin Hillebard  
  Kiitos keskustelun tavanomaisesta Viisaitten miesten tasosta.
Rosenlew-Yhtymällä oli viimeisinä toimintavuosinaan Porissa Länsimaiden suurimmaksi kutsuttu saha = Seikku. Mietimme että Kanadassa voisi olla jotakin VIELÄKIN suurempaa, ja emämaastamme Neukkulasta ei kukaan luonnollisesti tiennyt.
No niin meillä oli PORISSA se suuri saha, ja 110 000 hehtaaria metsää pääasiassa Keski-Suomessa nk Keuruun ja Virtain piireillä. Jossa havupuu kasvaa hitaasti = priima tavara.
Kuljetusetäisyys 1980-luvulla kasvoi kuitenkin liika pitkäksi, Rekoilla oli yli 200 km niin että yhtiölle ei jäänyt enää penniäkään käteen. Meillä oli kuitenkin silloin niin hyvät yhteydet VR suuntaan, että saimme kuljetus-sopimuksen jossa nämä varasivat meille avovaunu-junan sovittuina päivinä viikoissa, häpeä kylläkin en enää muista aseman nimeä mutta se oli todelisesti Keuruu tai Virrat. Kaksikymmentä sen ajan avovaunua Hk tai Hdk (nuoremmat please päiväntäkää).
Toiminta loppui kun vanhan suomenruotsalaisen sukuyhtiön nielaisi, Vihamielisessä valtauksessa, jonkinasteitten junttien Rauma-Repola.
Tämä oli senaikaista Pendolointia. Lycka till I. V.
kuva 26.03.2013 21:20 Martin Hillebard  
  Vihreäksi höpöhöpöksi. Ruotsista viisi vuotta jäljessä.
kuva 25.03.2013 21:00 Martin Hillebard  
  niinkuin ex - Neukkukaupungeissa yleensäkin. Kun liikenne Suomessa loppui niin päättäjät valehtelivat että uutta kalustoa ei ole saatavissa. Oli kyllä pilvin pimein.
kuva 25.03.2013 20:45 Martin Hillebard  
  Mikä on Hanko - Kemi paperipendeli? En ole asunut Suomessa enää pitkiin aikoihin mutta rautatieliikennettä kyllä seuraan - etäältä - suurella mielenkiinnolla.
Kuvan esittämä jyminä on varmaan tämän päivän, rauhanomainen "Lapuan liike"...
<<   >>