32-79937 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 05.03.2013 21:35 Martin Hillebard  
  Herätys viellä kerran kaikki tähän pullamössökeskusteluun osallistujat. Onhan tuossa kuvassa toinenkin heitteillejätön uhri nimittäin Vr 3 Kukko # 755.
Minä kuvasin tämän enempikin Kunniansa kukkuloilla missä kukko lauloi. Löytyypi https://vaunut.org/kuvat/?u=2065 jos ketään kiinnostaa.TÄSSÄ kuvassa tämä on siipi maassa, tai jos kukkona tunkiolla, niin sinne haaskana heitettynä.
Aihetta ajatteluun...? * * * MAH
kuva 05.03.2013 21:14 Martin Hillebard  
  Hiekoitusvaunut olivat VR:llä luku sinänsä. 1950-luvulla oli tavallinen M sitten myös Ma. Mas tuli myöhemmin. Ehkä Eljas tahtoisi laittaa yhteen jotakin, näistä Sisäisen käytön VIRKATAREVAUNUISTA. * * * MAH
kuva 05.03.2013 21:08 Martin Hillebard  
  Minä kuvasin Tampereella 1960-luvun lopussa sekä rautatie-aiheita,että myöskin tuhoontuomittuja työläiskaupunginosia kuten Amuria. Nyt en osaa YHTÄÄN suunnistaa... missä nämä betonimöhkäleet siis seisoskelevetkaan... * * * MAH
kuva 05.03.2013 20:54 Martin Hillebard  
  Kiitos Kalevi. Tämä on sellainen Tositarina elävästä elämästä ja sen ehdoistamme vain pari kolme sukupolvea takaperin. Hoi miehet ja naiset! Enemmän tämmöistä!
pyytää * * * MAH
kuva 02.03.2013 13:01 Martin Hillebard  
  Kuinka voi rautatieasioitten parissa askarrella sellainen, jolla ei ole tämän erikoisalan tuntemusta? Tarkoitan lähinnä työtehtävässä joka vaatii kykyä kohtuullisen nopeasti mieltää suuria kokonaisuuksia ajallisesti,maantieteellisesti ja mieluummin myös teknisesti? Minä vaan kysyn.
Olen vuosien kuluessa tutustunut monensukuisiin museomiehiin ja kyllä niissä hommissa voi olla vaikeata pärjätä teoreetikon,vaikka olisi minkälaiset pumashkat korkeakouluista. No,tarmo ja halu oppia uusia asioita auttaa kyllä. Se oppimis-prosessi näin laajoissa asia-yhteyksissä vain, saattaa ottaa niin vietävän pitkän ajan!
kuva 02.03.2013 12:34 Martin Hillebard  
  Tämä on varmasti taas joku sellainen Eurostoliiton direktiivin vaatima juttu. "Olette nyt kilometrilla 427. Ennakkovaroitus! Kilometrille 425 on etäisyyttä 2000 metriä!"
kuva 01.03.2013 19:45 Martin Hillebard  
  Minun viimeinen muistoni satamanostureista Suomen valtakunnassa on vuodelta 1984 - kuukautta en muista mutta se oli lämmintä vuodenaikaa. Oleskelin Helsingissä ja kerran suoritin iltakävelyn Katajanokan suuntaan. Siellä "Skatan" laiturissa makasi touvein kiinnitettynä ruotsalaisen JOHNSON LINEN konventionaalinen, siis sellainen vanhanaikainen, rahtilaiva - nimeä en muista. Ilta oli jo hämärtynyt ja valomastojen voimakkaitten lamppujen valossa sain seurata näytelmää. Raanat nostivat valtamerten kyntäjän lastiruumasta lavatakkoina säkkejä joissa muistaakseni oli tuontitavarana kahvipapuja Etelä-Amerikasta. Sillä suunnalla varustamo seilasi paljon.
Työ tapahtui täydellisesti vanhan ajan menetelmällä lastaajineen kaikkineen. Häpeäkseni en muista laskettiinko taakat suoraan (avo)rautatievaunuihin mutta satamarata Helsingin pääratapihojen suunnasta, Eduskuntatalon editse ja läpi sen kuilun jossa nyt sijaitsee kevyen liikenteen väylä oli kaikki tyynni jäljellä.
Ainut mitä en täällä enää nähnyt olivat lapsuusvuosieni Kanat.
Tänään kaikki tuo on vain muisto menneisyydestä. Merenkulkutoiminta paikalla on pääasiassa Viking Linen matkustajaliikennettä.
kuva 01.03.2013 13:35 Martin Hillebard  
  Vielä yksi kommentti Pullahuru-keskusteluun tosin vähän hömppä sellainen. Muistan nähneeni yhden ainoan kerran Suomessa veturin kunnolla suojattuna niille seisomilleen kiskojen päällä. Se oli Jokiosten - Forssan rautatien "Viitonen" jonka kattilan kerrottiin revenneen - 1960-luvun lopulla? ja sen edestä,että veturi olisi viivyttelemättä pantu remonttiin, se jätettiin seisomaan eräälle sivuraiteelle en tosin enää muista missä osassa JFR noin 22 km linjapituutta. Veturin ympärille rakennettiin sen perästä TALO,siis niinkuin pieni ja ikkunaton MÖKKI puusta & oikealla harjakatolla varustettuna. Perustusta tupa ei tarvinnut, Se lepäsi viitosen päällä niin että pyörät jopa pilkistivät rakennelman helman alta.
Kun engelsmannit aikanaan confiscated this engine viedäkseen sen Walesiin 2' 6" museorautatielle he luultavasti saivat haltuunsa erittäin hyvin säilyneen rautahevosen. Olkaamme heille kiitollisia siitä, että korjasivat tämän toisen Tubizen -sisaruksista käyttökuntoon. Etenkin kun palauttivat # 5 Orionin sittemmin alkuperäiseen miljööseensä.
Meillä oli joskus 1970 -tienoilla kun liikuimme paljon toimintaansa lopettelevan JFR piirissä sanonta, Viitonen seisoo TALOTETTUNA. Se oli hyvä ratkaisu siinä tapauksessa!
kuva 28.02.2013 21:10 Martin Hillebard  
  Rosenlew-Yhtymästä on kirjoitettu useampiakin historiikkeja ja uusin niistä on nimeltään Sukuyhtiön Aika (tulee molempina kotimaisina kieliversioina). En tänä myöhäisenä iltana saa esille kirjan tilaus-tietoja enkä ole tekelettä itsellenikään ehtinyt hankkia, se kun ei ole kaupallisessa myynnissä. Konsernista on muuten olemassa paljon infoa. Itsekin olen jotakin laatinut sekä kuvaa että tekstiä. Kiinnostuneet ottakaa yhteyttä minut löytää kyllä aina näiltä sivuilta /oo000 ooo MAH.
kuva 28.02.2013 20:55 Martin Hillebard  
  Oikealla asialla tässä ollaan. Nuorena se on se vaihde väännettävä (=vanha rautatieläis-sananparsi).
Itse muistan aina ne Lapsuuden junamatkat. Alati oli jotakin nähtävää,junan ikkunan lävitse. Erisuuruisten asemakylien tsaarinaikainen arkkitehtuuri. Pikkupoika ei tosin tiennyt mitä "arkkitehtuuri" merkitsee, että Suomella oli kauan sitten ollut Venäjän tsaari hallitsijana,kylläkin. Junan kiihdyttäessä vauhtiaan, ne radanvieren hurjasti nousevat ja laskevat puhelinlangat.
Risteysasemien varikot poikalasta kiehtovine monine veturityyppeineen...tyttäret tosin totesivat "ush niin ikäviä".
Sitten tuli kuusikymmentäluku kylmine kumijalkoineen. Kaasu pohjassa suoraa pikitietä loputtomien asumattomien ryteikköjen lävitse. Kitisevät lapset. Siellä kaikilla oli niin ikävää,tulkitakseni oman lapsuuteni Putte Possua.
Näinä Euroopan vapauden aikoina lapsilla on ihan eri mahdollisuudet reisata, kuin silloin minun & Ukko-Pekan -sellaisina. Suokaamme ne heille. Tulevaisuus kuuluu tuleville ja meillä on heistä käsitykseni mukaan täysi vastuu * * * MAH
kuva 26.02.2013 21:33 Martin Hillebard  
  Jonkinlaisena inhimillisenä kommenttina. Monet,ellei jopa useimmat,maamme sittemmin suuriksi kasvaneista teollisuusyrityksistä perustivat yksityiset henkisiltä kyvyiltään kauaskantoiset miehet. Rosenlew...Serlachius. Nykyään kai lähimain kaikki on anonyymien ulkomaalaisten eläkerahastojen ym hallussa. Firmanimetkin ovat enimmäkseen kolmikirjaimisia yhdistelmiä joihin useimmiten liitty pakkomielteenä X.
Toinen pakkomielle on - jälleen ulkomaalaisten esikuvien mukaisesti - YHTIÖITTÄÄ niin moni järkiperäinen toiminta.
Luin tänään lehtiartikkelin virtuaalisesta sodakäynnistä, siis jossa maamme periaatteessa voidaan valloittaa montakaan laukausta ampumatta, vain tietokonepäätettä näpytellen.
takaisin arkitodellisuuteen Moniko meistä näkee mikä on ero SULFIITTI- ja SULFAATTIselluloosatehtaan välillä
kysyy wanha roselewiläinen * * * MAH
kuva 26.02.2013 17:47 Martin Hillebard  
  Kotimainen Plastex,juu. 1950-luvulla ei käsitettä "muovi" vielä tunnettu vaan keinotekoista ainetta kutsuimme "plastiikki". Sitten luotiin tämä uusiosana vanhan käytännön mukaisesti, kuten satakunta vuotta sitten elektricitet = Sähkö, ja telefoonista tuli puhelin. Ja luonnollisesti,lokomotiivia alettiin jo varhain kutsua veturiksi,
kuva 26.02.2013 17:24 Martin Hillebard  
  Sellutehdas? Vaunussa makaavat propsi-pöllit ovat käyneet kuorimossa ja ovat matkalla kohti rakennusta - kuvaajasta poispäin - jossa niistä tehdään haketta josta se sellu sitten keitetään. Ylös oikealle vievä linja olisi siis hakekuljetin joka päättyy kattilarakennuksen korkeimpiin osiin.
Maantieteellistä sijaintia en uskalla arvailla. Oy W. Rosenlew Ab:lle laitos ei ainakan ole kuulunut.
kuva 25.02.2013 20:50 Martin Hillebard  
  vielläkin ehtoolla
Sinun Joni huomiosi puhelinpylvääseen. Tällaiset linjat seurasivat Suomen rautateitä kaikkialla aivan alusta asti. Myös valta-maanteitä maamme kaikissa osissa. Niitä oli jäljellä kaikkialla 1960-luvulle saakka, sitten alkoi uusi tele-tekniikka syrjäyttää ne.
Rautateitten varsilta alkoi puhelin"ilmajohto"linjojen purkaminen käsitykseni mukaan kun VR:n SÄHKÖISTÄMINEN sai vauhtia. Syynä oli kenties pelko että rautatien korkeajännite-johtimien energia siirtyisi ns elektromagneettisen induktion kautta telefoonilankoihin. Ja että käyttäjä odotetun sanoman sijasta, saisikin aikamoisen tällin korvatiehyeisiinsä.
Sittemmin tuli kaapelit, ja nythän meillä on kännykät jo vanhaa tavaraa. - Kuvaamallasi ajalla,kaupungeissa OLI kaapelit, ja pienemmissä taajamissa ILMAkaapelit. Ne paksut johto-ryppäät kun eivät enää olisi minnekään mahtuneet.
Minä kaipaan niitä. Kyllä ne antoivat maisemalle jonkinlaista ryhtiä. Ja iltaisin,ilman kylmetessä,lauloivat tuulessa kuin taivaallinen harppu.
Sukupolveni nais-trubaduuri KATRI HELENA teki siitä jopa kappaleen. Mitä nuoret sukulaisemme - langattomien ajan kasvatit - ovatkaan menettäneet.
kysyy * * * MAH
kuva 25.02.2013 20:22 Martin Hillebard  
  Hieman huvittaa tämä nykyinen VR kaluston vihreiksi töhriminen. Ruotsissa tuli se "Grön" muotiin jo monta vuotta sitten. Lapsikin tietää että juna on ympäristöystävällinen,ilman tällaista symboliikkaakin.
Joka Suomeen tuli taaskin ns juoppojunassa eli henkisesti yömyöhällä. Kun muualla jo etsitään muita muotitrendejä. VR:n visuaalisesta imagosta päättäjät,hei! Tekö matkustitte siinä Unikeonpäivän junassa?
Veturit olivat synnyinmaassani muuten vihreitä jo 1950-luvulla. Kun Teitä ei ollut viellä syntynytkään. Ja monet,jossei jopa useimmat niistä,polttivat uusiutuvaa nk biomassaa = tavallisia koivuhalkoja. Senjälkeen tulivat dieselit jotka 100% kulkivat tuontipolttoaineella.
Santa Simplicissimus * * * MAH
kuva 25.02.2013 17:55 Martin Hillebard  
  Kiitos kommenteista. Minun muistini mitä tulee kuvan ottopaikkaan ei ole vieläkään palannut edes pätkittäin.
kuva 25.02.2013 16:36 Martin Hillebard  
  Onko niitä muovisia Dm nelosia kenelläkään jäljellä?? Minulla oli muistaakseni peräti kaksi kappaletta 1950-luvun loppuvuosina. Joskus aikuistumisen aikoihin ne hävisivät jonnekin,en enää muista miten.
Hr 11 voisi olla sopiva kirjahyllyn koriste. Kiinalaiset valmistavat nykyään siedettävän oloisia skaala-malleja volvoautoista, moottoripyöristä,linjureista ja HÖYRYVETUREISTA viimeksimainitut mittakaavassa 1:100; hinnat erittäin edullisia.
Lapsuuteni Dm 4 mallit olivat paljon suurempia.
kuva 25.02.2013 16:16 Martin Hillebard  
  Eilisen kommentistani unohtui että M ja Ma luokiteltiin VIRKATARVEVAUNUT eli niitä ei ollut tarkoitettu kaupalliseen liikenteeseen rautatien asiakkaitten kuljetustarpeitten täyttämiseen, vaan VR:n oman toiminnan ylläpitämiseen. Ehkäpä tästä(kin) säännöstä oli poikkeuksia.
kuva 25.02.2013 14:44 Martin Hillebard  
  Erään kerran 1960-luvun vuosina seisahtui Riihimäkeä kohti taivaltava paikallisjuna Järvenpään asemalle,vetopelinään TRUMAN. Kakkoslaiturilla jäi veturin viereen,hytin kohdalle,mies seisomaan ehkä vaihtaakseen sanan jonkun toisen kanssa. Kuljettaja ei ilmeisesti häntä huomioinut....joka tapauksessa pani kaikessa rauhassa kattilan oikeanpuoleisen injektorin puhaltamaan uutta vettä sisään keitettäväksi höyryksi.
En tunne veturityypin vedensyöttöjärjestelmän kaikkia yksityiskohtia,mutta ainakin hytin alta törrötti putki joka päättyi varsin laajasuiseen torveen - injektoria käytettäessä siitä ilmeisesti purkautui lauhdevettä. Yksityiskohta on näkyvillä kaikille asiasta huvittuneille 1319 yksilössä Rautatiemuseossa.
Vettä siitä nyt ainakin tuli jossakin olomuodossaan, ja suoraan miehen housuille. Seuraavat kommentit eivät olleet ihan koulupojan kuultavaksi sopivaa tekstiä.
Kohtahan juna jatkoi aikataulunmukaista matkaansa eli kuljettajalla oli pätevä syy olla jäämättä osallistumaan keskusteluun joka ehkä olisi suoritettu hyvinkin epämiellyttävään sävyyn.
kuva 24.02.2013 20:36 Martin Hillebard  
  Jorma,
Vanha sanonta kuuluu Vaatteet tekevät miehen. Se voisi tässä saada uutta sisältöä Kamera ei tee miestä vaan pikemminkin päinvastoin...hups se ei ollut ihan onnistunut.
Pyssy miehen kädessä ei ratkaise sodan lopputulosta vaan mies itse. Kiitos onnistuneista laukauksista!
kuva 24.02.2013 16:44 Martin Hillebard  
  Palasin Tallinnan risteilyltä pari päivää sitten mutta olin reisulla sellaisessa flunssassa että raideleveyksien mittaukset jäivät silleen. Joka ajatus oli muutenkin heitetty huumorin pilke silmäkulmassa,ei niin pienten toleranssien tarkastelu ole mielekästä tavallisin kotityökaluin.
Ainakin ennen vanhaan raiteet asetettiin kaarteessa hieman etäämmälle toisistaan kuin suoralla jotta pitkät pyörästöt olisivat kyenneet kulkemaan niissä. Vaihtoehdoksi olisi muuten saattanut muodostua että esim. Truman olisi suorittanut eräitäkin levennyksiä tavalla,jota tässäkin keskustelussa vaikuttaa epäillyn,nimittäin tuon suuren Venäjänmaan käytännöksi.
Teoriasi Jouni on mielenkiintoinen. Minulla ON muistikuva siitä että naapurimaa pitäisi raidevälinsä sittenkin 1524 millissä....miksi?
Miksi ei. Tänään sattuu olemaan Viron 95. itsenäisyyspäivä (ensimmäisestä itsenäistymisestä laskien). Tuli katseltua sotilasparaati tämän aparaatin välityksellä; se on varmaan purkitettuna osoitteessa Eesti Televisioon. Mitä moninaisimpiin asioihin liittyy voimakkaita tunnelatauksia, ja ehkäpä oma kansallinen raideleveys voi olla yksi näistä. Jokin sellainen Äl' yli päästä perhanaa -juttu. Vaikka eihän neljällä millillä teknisesti ole sellaista merkitystä. Ei olisi isommallakaan erolla enää niinkuin esim. viime sotien joukkojenkuljetuksia ajatellen.
kuva 24.02.2013 15:21 Martin Hillebard  
  1960-luvulla tämänmalliset vaunut olivat erittäin yleisiä mm. sorastusjunissa. Vuoden 1969 tilastossa olisi numerosarja 80001....87000 varattu SEKÄ litt. M taara keskim. tonnia 6.2, ETTÄ litt Ma:lle (itsepurkavia) vastaava 8.4 tonnia.
Numerosarja 89000 - 89500 mainitaan samassa listassa kuuluvaksi vain litt. M:lle keskim. taarapaino 6.4 tonnia. Kyllä nämä "ämmät" tyhjennettiin aina lapiopelillä,ei niissä minkäänsukuista automatiikkaa ollut. Olivat lattapohjaisia, kuten sen ajan kuorma-autojen lavat.
Tuo kurkihirsi-rakennelma vaikuttaa olevan tilapäinen,väsätty palvelemaan jotakin senhetkistä tarkoitusta.
kuva 17.02.2013 22:19 Martin Hillebard  
  Harashoo. Jäljelle jääkin kysymys mikä on Eestin virallinen raideleveys = Suomessahan se on takuulla 1524 mm eli se peritty 5 ft. Käväisen nyt viikolla Tallinnassa ja voin yhtä hyvin ottaa mukaan iäkkään timpurin-teräsmittanauhani ja katsoa itse. Kaupungista länteen johtavaa Paldiskin rataa peruskorjattiin viime kesänä niin että kaiken pitäisi olla ainakin teoreettisesti kohdallaan. Juu, siinä mittanauhassa on sekä cm että tuumat. Nuoruudessani kaikki puutavara, ja rakennustyömaalla tarvittavat naulat mitattiin edelleen englantilaisissa mitoissa. Minun on edelleenkin lähes mahdotonta kutsua kakkosnelosta "viisi kertaa kymmenen senttimetriä" puutavaraksi.
Laivan etenemisnopeus lasketaan solmuissa = yksi meripeninkulma, noin 1818 m/tunnissa. Niin ettei se Ranskan vallankumouksesta kotoisin oleva metrijärjestelmä, joka tapauksessa ole vieläkään ainoa autuaaksitekevä.
kuva 17.02.2013 17:41 Martin Hillebard  
  vielä jatkoa
Vilkaisin vanhempaa kuvaa johon viittasit. Puheenaoleville oville vievistä raiteista minulla ei ole kyllä mitään muistoa. MAH
kuva 17.02.2013 17:34 Martin Hillebard  
  Liikenne Hyvinkään-Karkkilan Rautatiellä loppui syyskesällä 1967, ja enimmät, ja ehkä parhaimmat kuvani otin melko lyhyenä ajanjaksona ennen tätä. En ehtinyt nähdä kaikkea, ja paljon lie myös unohtunut.
Veturitallirakennus jäi pystyyn kun radat revittiin,ja siinä majaili monet vuodet kuumasinkitystehdas,siis laitos joka galvanisoiden pintakäsittelee ulkokäyttöön tarkotettuja rautarakenteita. Tallin purkamisesta sain tiedon kuvasi välityksellä...eipä minulla sille nurkalle enää vuosiin ole ollut asiaa.
Ovien sijainnista päätellen talli varmaan ON ollut läpiajettava, vaikka tämä onkin ns. johtopäätös. Varsinkin kun ajatuksen on esittänyt rautatien lakkauttamisen jälkeen talossa työskennellyt kansalainen. Ehkäpä hän oli havainnut jäljelle jätettyjä kiskoja ym. jotka vahvistivat johtopäätöksen tekoa.
Saatan mielelläni kuviani nähtäväksi vaikka juuri tältä istumalta se ei käy. Kuvat ovat fyysisesti paperikuvia albumissa ja kuten sanottua käytössäni ei tällä hetkellä ole skanneria. Harkitsen asiaa viikolla.
Vetureista siis Kolmonen on tallella Karkkilassa, ja Viitonen jopa ajokuntoisena Jokioisten radalla. Viimeinen muistoni Nelosesta on kun kuvasin sen Karkkilassa....sitä oli jo alettu romuttaa. Kaksi kolmesta on erittäin paljon parempi,kuin ei yhtään mitään * * * MAH
kuva 17.02.2013 17:00 Martin Hillebard  
  Ruotsinkielen sana kas voidaan kääntää roihu, vanhoissa paikannimissä se tarkoittaa yleensä VARTIOTULI. Muinaisaikoina oli Suomen etelärannalla mäkiä,joiden huipulle oli sijoitettu vartija, joka sytytti tällaisen ROIHUN varoittamaan,havaittuaan vainolaisen laivojen lähestyvän. Huomaa Roihuvuori/Kasberget!
Vanhan kartan kentällä vaikuttavat kielet sekaantuneen,Kasapelto voisi olla Roihupelto/Kasaåkern. Uudenmaan topograafikarttoja tutkimalla voi paikannimistä vetää moniaita mielenkiintoisia johtopäätöksiä siitä,mitä täällä ennenvanhaan on tapahtunut. Eli mitä esi-isämme puuhasivat auroin,miekoin,miettehin. Kun vartiotuli alkoi kumottaa kukkulaltaan,jätettiin aurat silleen ja haettiin miekat kupeelle. Sitten kävi joko niin tahi näin.
Näitä VARTIOVUORIA alias Kasberget oli pitkin rantaa. Kun yksi tuli sytytettiin, oli käsitykseni mukaan tarkoitus että loimu näkyi seuraavalle ja viestiä voitiin kuljettaa eteenpäin niin pitkälle kuin tarpeelliseksi nähtiin. Se oli sen ajan optinen lennätin.
Paljonko lie uhkakuvat muuttunet niistä päivistä. Nyt meillä on ainakin tutka-asemat,ja puhelimet parina viime vuosikymmenä jopa langattomat kännykät.
kumpujen yöstä MAH
kuva 17.02.2013 15:52 Martin Hillebard  
  Kiitos tiedosta Eljas. Kuinkahan monta eri raideleveyttä maailmasta löytyykään,usein aivan mitättömin eroin muutama mm, tai 1/16 tuumaa * * * MAH
kuva 17.02.2013 14:25 Martin Hillebard  
  Jaha,vai on siis Järvenpäänkin siilot purettu. Eli oikeesti SMK, Suomen Maanviljelijöitten Kaupan MYLLY-rakennus kuten sitä lapsuusvuosinani kutsuimme. Asuin käytännöllisesti katsoen koko 1960-luvun Pääradan varressa km 37 kohdalla,eli näin joka päivä kotimme ikkunasta tuon komean rakennelman kohoavan rautatien tässä kohtaa korkean penkereen takana. Se näkyy taustana monessa ottamassani juna-kuvassakin.
Jos julistettaisiin jonkinlainen palkintokilpailu alias RUMA SUOMI (vrt. se kriittisesti suhtautunut TV-sarja) niin minä äänestäisin kyllä alkuperäistä kotikylääni ehdottoman ensipalkinnon saajaksi. Paikkakunnan kuvitetun historiikin yleisin ilmaisu,kielemme sidesanoja huomioonottamatta, on PURETTU.
1960-luvun keskipaikkeilla oleskelin monet kesät Savossa. Kalakukkoa odotellessa tuli kuvattua Mikkelin asemarakennus ratapihan puolelta - jopa koulupoika ymmärsi että se oli "esteettinen" vaikkei itse termiä vielä osannut lausuakaan. Nyt ei siis kuvaaminen enää onnistu. Tiellä seisoo erisukuisista rautatangoista kyhätty suuri harakanpesä.
kuva 17.02.2013 13:21 Martin Hillebard  
  Guten Tag Kimmo ja muut;
Oletko varma että raideväli ei ole 762 mm eli metrijärjestelmään tulkittu klassinen 2'6"? eli kaksi jalkaa kuusi tuumaa = ympäri maailmaa esiintyvä kapea-raideleveys. Tai ehkäpä sitä on kavennettu 2 mm sittemmin kosmeettisista syistä.
Olihan tsaarin Venäjänkin pääasiallinen raideleveys pitkään 5' = viisi jalkaa joka niinmuodoin otettiin käyttöön myös Suomessa,ja Eestissä. Tänään kutsumme sitä - metrijärjestelmän mukaan - 1524 mm joka asian taustaa tuntemattomalta saattaa vaikuttaa täysin kreisiltä... miksei esim. 1.5 METRIÄ.
Näinä EU aikoina useimmat nuoret kansalaiset vaikuttavat luulevan, että metrijärjestelmä on ainoa olemassaoleva. En tiedä miksi neukut kavensivat raideleveytensä 1520 milimetriin oliko sekin jokin kosmeettinen,vai psykologisista syistä johtuva toimenpide. Ainakin siitä on koitunut hieman vaivaa meille naapureille.
Aikanaan kun TUBIZE # 5 oli "lainassa" sillä walesilaisella rautatiellä jonka nimeä en jaksa muistaa (tai ehkä osaa lausuakaan) niin tämä pystyi kulkemaan 2'6" alias 762 tiellä omasta 750 "gaugesta" huolimatta. Suoralla rataosuudella meno oli varmaan hieman keinuvaa mutta eipä Walesin vuorilla monta suoraa pätkää kai olekaan. Vedän tästä sen johtopäätöksen,että belgialaiset veturinrakentajat, tai forssalaset alkuperäis-käyttäjät, eivät ole erityisen ilkeitä...
uskoo MAH * * * Kiitos Sinulle Kenneth hienosta kuvasarjasta! täytynee pistäytyä...
kuva 13.02.2013 21:07 Martin Hillebard  
  Jaaha,niin katosi jälleen palanen maamme sataviisikymmenvuotista rautatiehistoriaa. Eipä ole ensimmäinen kerta kun näin kävi mutta tuskin jää viimeiseksikään.
Olet Jussi todella seisonut kuvaa ottaessasi melko tarkkaan siinä jossa HKR linja ohitti Hyvinkään varikkonsa länteen päin, Karkkilan suuntaan. Tallin iainoa ovi josta minä tiedän vetureitten ajaneen sisään ja ulos,oli kuitenkin tästä tarkastelu-vinkkelistä poispäin eli kuvassa näkymättömäksi jääneessä itäpäädyssä=tuossa rakennusrungossa jonka suurten ikkunoitten yläpuolella pieniä pyöreitä. Niitten ikkunoitten takana saattoi veturi viettää yönsä,lähteäkseen jälleen aamulla tosi toimeen junia kiskomaan.
Minä kävin täällä monet kerrat 1960-luvun puolivälin jälkeen yleensä kameraa kantaen. Yhdessä näppäämässäni kuvassa Vitonen tulee täyttä höyryä tallin taitse - sen ympäri oli rakennettu raidekolmio eli Wye kuten jenkit sanovat sillä varikolla ei ollut kääntöpöytää, ja ne sen ajan kolme höyryveturia ## 3, 4 ja 5 ajoivat linjalla minun nähteni aina keula edellä vaikka tankkivetureita olivatkin.
Ottamassani kuvassa jossa veturi tulee suoraan minua kohti näkyy todellakin PARIOVI tuon etumaisen aukon kohdalla, mutta oven edessä kasvaa täysikasvuinen heinikko. Ehkäpä oikeanpuoleista aukkoa peitti samankokoinen uksi mutta sitä en enää muista, ja kuvassani veturi peittää se joa tapauksessa kokonaan.
Oikealle jäävän seinän takana oli hyvinvarustettu VERSTAS monine sorvi- ym työstökoneineen. Sisäkuva siitä on julkaistu jutussani Saunakallion poika, koskas se painettiinkaan... Resiinan 150's eli juhlanumerossa Nr 2/2005!
Oville ei muistaakseni ollut kiskotustakaan. Ehkä joku toinen muistaa muuta. - Kuva ontuossa vieressäni albumissa mutta...kun minulla ei ole tässä skanneria niin en pane näytille! * * * MAH
Kuvasarja:
PKP 1435mm 1976
 
 11.02.2013 22:40 Martin Hillebard  
  Ilkka & muutkin;
Minä olin suunnilleen samoihin aikoihin Puolassa turistamassa autolla. Se ei ollut tosin omani vaan jonkin tamperelaisen "liikekaverini" täysin alkoholisoituneen Ford Escort. Mukana oli myös sen aikainen elämäntoverini Eva sekä tämän paras naiskaveri Marita joka useimmiten istui takapenkillä tämän härmäläis-urhon kanssa joka harvoin oli kunnossa ohjastamaan omaa ajokkiaan. Lähennellä naisparkaa tsuhna kylläkin jaksoi jota en ikävä kyllä aina ehtinyt taustapeilistä seurata, Tärkeämpää oli pitää silmällä sosialismin saavutusten senaikaista tieverkkoa.
Tai pikemminkin sen puutetta. Eräässä pikkukaupungissa pamautin Fordin pohjapanssarin kadulta ylös törröttävään viemärikaivon valurautakanteen jolloin kuultuani takapenkiltä alla härmä pultsare PR-toimintaa (=sitä tavanomaista aakosten loppupäätä) onnistuin löytämään paikallisen verstaan jossa totseivat että vain kolme pulttia panssaria paikoillaan pitävästä plootusta oli revennyt irti ja että kyllä tämähän tästä.
Kun hoppaa korjattiin niin minulle jäi aikaa tirkistellä harvan lauta-aidan läpi paikallista vanhanajan roundehouse veturitallia,sekä kaikkia niitä veturityyppejä joita Sinä Ilkka omalla matkallasi kuvasit.
Minä en ottanut reisullamme yhtäkään kuvaa. Syyt siihen ovat "ihan toinen juttu = another story" kuten Rudyard Kipling kauan sitten asian ilmaisi
* * * I am afraid MAH
Kuvasarja:
Nostalgiakuvia nostalgiamatkoilta
 
 11.02.2013 22:18 Martin Hillebard  
  Hienoja kuvia eräältä aikakaudelta * MAH
kuva 10.02.2013 22:11 Martin Hillebard  
  Die gute alte P acht (=8) kuten veturia vielä kutsuttiin kouluvuosinani saksalaisissa julkaisuissa. Sotaseikkailuitten tuloksena eri veturiyksilöt saivat aktiiviuransa kuluessa kokea monenmoisia kohtaloita.* * * MAH
kuva 10.02.2013 14:37 Martin Hillebard  
  Latvialaisista vetureista ei kuvia usein näe, Eestiläisistä kylläkin kun Tallinnan-reisulla osaa etsiä mm. hyvinvarustetuista kirjakaupoista. Originaalien suhteen on vieläkin hullummin, ne harvat harvat höyryveturiyksilöt joita olen Suomenlahden takaisessa naapurimaassamme nähnyt ovat olleet Neukkuajan perintöä. Mitähän tapahtui Eestin omille alkuperäisvetureille kun miehittäjät tulivat? Niitä tietoja ei ole koskaan edes vahingossa eteeni sattunut.
Sen edestä lehtiartikkeli joka muutama vuosi sitten kertoi,että ennen sota-aikaa maassa oli ollut käytössä RÖÖPASBUSSID = lätsyt mutta että ne hävisivät kiiltäviltä kiskoilta neukkujen otettua vallan. Neuvostoliitossa, jonka osavaltioksi nyt Eestimaakin joutui, suosittiin kuitenkin suurimittaisia raskassoutuisia järjestelmiä idästä hamaan länteen.
Minulla on se lehtiartikkeli jossakin kaapissani ja kuvan moottorivaunu muistutti kaukaisesti muodoltaan Dm 7 -vaunua. Kirjoittaja totesi myös että tämmöisiä kannattaisi varmaan käyttää nytkin,vähäliikenteisillä radoilla.
Yksi tyhmä kysyy enemmäin kuin...jne... Onko Latviaan aikoinaan viedyistä Jumpoista (alias VR:n Tv 1) yhtään kuvia olemassa? MAH
kuva 10.02.2013 14:10 Martin Hillebard  
  Kiitos tiedosta! Vai niin se olikin. - Se kuinka voimakkaana kokee veturin vihellyksen äänen,johtuu monista akustisen ympäristön ominaisuuksista.
Kuulin joskus kouluvuosinani 1960-luvulla, että 1800-luvun lopulla Hyvinkää - Hanko -rautatietä liikennöineet amerikkalaisvalmisteiset A 4 -veturit - pyöräjärjestys 4 - 4 - 0 ulkomuodoltaan "Villin Lännen" leffoista tuttuja,että niitten viheltimen ääni olisi kantanut Hyvinkäältä RIIHIMÄELLE = etäisyys luokkaa kaksikymmentä kilometriä. Eihän nämä rautatiemiesten legendat kaikki ihan paikkaansapitäviä ole, mutta yhtäkaikki nämä veturit oli ilmeisesti jo tehtaalla varustettu nk. Preeriaviheltimellä,jonka jossakin määrin laivan sumusireeniä muistuttava ääni saattaa kuulua todella kauas. "Akustisen ympäristön" ominaisuuksista riippuen.
Vetureita oli kaikkiaan yhdeksän eikä meille ole säilytetty yhtäkään. Valokuvatkin ovat, Harvassa kuin kanan hampaat. * * * MAH
kuva 09.02.2013 18:42 Martin Hillebard  
  Erittäin mielenkiintoinen rakenne. Mihinkähän käyttötarkoitukseen tämä pienokainen olisi omiaan? Junalauttasatamaan, vaunujen raideleveyden vaihtolaitteiston liepeille?
Kuka lie veturin suunnittelija ollut...insinööri läheistä sukua tohtori Frankensteinille. Jokin motiivi tämän veturin luomiselle on kyllä ollut! uskoo MAH
kuva 09.02.2013 18:24 Martin Hillebard  
  Trumanin ulospuhallus-ääni oli helposti tunnistettavissa. Kun esim. Riston tai Pekan tuottama on suhteellisen pehmeä "tussutus" niin mielestäni Trumpan oli "puputtava" - musiikkimiehet ehkä kuvailisivat sitä termissä Staccato. Minulla on myös muistikuva että kimeän viheltimen ääni oli kantavampi kuin esim. edellämainituissa kotimaisissa tuotteissa. Tr 2 kattilapaine oli korkeampi kuin näissä - joku varmaan muistaa ne luvut.
Sen kankikoneiston klonksumisen kuulen heti korvissani kun asiasta tulee puhe. Vai että riittää muutaman millimetrin sadasosan välys tämän musiikin tuottamiseen...
Rahalla saa ja hevosella pääsee... ja varsinkin veturilla. Mikä lie 1319 kunto?? muuten kuin kosmeettisesti. Voisihan tämän remontoida käyttökuntoon.
Jos toimeen tartutaan kuten ent. elämäntoverini usein sarkastisesti kommentoi projekteja(ni) jotka eivät oikein ottaneet tuulta purjeisiinsa. No,leikki sijansa saakoon.... Todellisessa elämässä tämänsukuinen toiminta maksaa rahaa. Mikähän firma alkaisi sponsoroida AMERIKKALAISperäistä vetojuhtaa? McDonalds?
ihmettelee MAH
<<