15.05.2014 17:13 | Martin Hillebard | |||
Olisipa joku Dm 4 säilynyt käyttökuntoisena, niin siinäpä taloudellinen menopeli nostalgia-matkustamiselle. | ||||
15.05.2014 16:55 | Martin Hillebard | |||
Ihmislajilla(Homo sapiens) lie myötäsyntyinen vietti merkitä reviiriä. Yksi sen esiintymä voisi olla omakotitontin ympäri rakennettu aita, joka on todellisuudessa niin matala että kissakin hyppää siitä yli murtovarkaasta nyt puhumattakaan, mutta joka viestittää: Tämän sisäpuolella on minun "territorioni". Kerrostalossa asuvalle ei tällaiset rakentelut juurikaan ole mahdollisia. Ehkäpä nuo tägit ovat siis jonkinlaisia "tässä elän ja vaikutan minä" -signaaleja. |
||||
15.05.2014 16:44 | Martin Hillebard | |||
Tukholman aluella näkee "ohje"tauluja, joiden sisältö on enempi tuota tyyliä kuin että, jalkapuun uhalla jne. Ehkä on kunkin omasta luonteenladusta kiinni, mihin sanonnan sävyyn paremmin reagoi. Sitten on myös ne kaverukset, joihin ei tehoa mikään tyyli. |
||||
14.05.2014 22:45 | Martin Hillebard | |||
Sana "roikka" tarkoitti ennen tosiaan myös "ryhmä" mutta sitä käytettiin vain miehistä ei koskaan naisista. Väinö Linnan kirjassa Tuntematon Sotilas esiintyy myös "poppoo, porukka, revohka". Hienommin sanottuna, Joukko-osasto. | ||||
14.05.2014 21:57 | Martin Hillebard | |||
Suomen ainoa seisake, jolla on myös englanninkielinen nimi? Ruotsinkielinen olisi nimittäin Djurpark. "Jokela" joka erään englantilaisen koomikon mukaan on Suomen vitsikkäin rautatieliikennepaikan nimi, ei ole englantia. Se vain joittenkin mielestä vaikuttaa siltä. |
||||
14.05.2014 21:45 | Martin Hillebard | |||
Maitolaituri, kylä ja kaupunki... Näitten korvalla odoteltiin linjuria lapsuuteni maaseudun Suomessa. Maitotonkkien seurassa jotka vuorostaan odottivat osuusmeijerin kuorma-autoa. | ||||
14.05.2014 21:39 | Martin Hillebard | |||
Tukholmassa rakennetaan tätä nykyä erittäin paljon, jopa kokonaisia uusia kaupunginosia ja parhaillaan Karolinska yliopistosairaalan laajennustyömaalla. On hämmästyttävää nähdä KUINKA korkeita autonostureita nykyään käytetään! Monella työmaalla jättävät kraanan käsivarren yöksi pystyyn seisomaan joka hieman hirvittää, Täällä meren rantamilla saattaa tuulla aika navakasti. Ehkäpä yhtenä syynä on pitää firman nimi näkyvissä. Suomalaisista yrittäjistä on tuttu ainakin "Janneniska". Sämaa perhettä kuin "Pekkaniska", vai? |
||||
09.05.2014 23:53 | Martin Hillebard | |||
Kuvassa parhaimmin näkyvät veturit ## 588 ja 581 ovat saksalaisen Schwartzskopffin Ensimmäisen maaimansodan tienoilla Suomeen toimittamia Hv kakkosia. Nämä tekivät aktiivipalvelusta Pääradalla viellä niin myöhään kuin 1960 - luvulla, Helsinki - Riihimäki paikallisjunissa. En tiedä kuinka veturit ovat Pieksämäelle joutuneet. |
||||
07.05.2014 13:02 | Martin Hillebard | |||
Juna on tulossa etelän suuntaan - tuo "valtaisa" puhelinlinja kaksoistolppineen sijaitsi ratalinjan länsipuolella. Kuvassa näkyvät kaksi tolppaa "gramofoonintratti" -lyhtyineen voivat olla KYRÖLÄN seisakkeen laiturivalaistusta. Moottorikiitojuna on hiljan ohittanut Järvenpään aseman, ylittänyt Lustikullan tasoristeyksen ja nyt siis porhaltaa Kyrölän kohdalla. Oikealla näkyvän ladon seinässä näkyy alkuosa tekstistä STENBACKA; senniminen kartano sijaitsi juuri näillä kohdin, nyt alue on kai enempi tai vähempi omakotitalo-kaupunginosaa. Tienoo näkyy samoihin aikoihin painetussa 1:20 000 PERUSKARTASSA numero 204 309. Onnistuin googlaamaan sen napauttelemlla Vanhat kartat, mutta en saanut sitä niin suureksi että olisin erottanut yksityiskohtia. Arvioni mukaan tässä ollaan Pääradan km. 36 - 35 välillä. Mitä opastimiin tulee, niin näillä tienoilla käytettiin edelleen siipiopastimia "semafooreja". Tuo AGA-kaasu-esiopastin lie nuorempaa sukupolvea. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena, Paikkojen ruotsinkieliset nimet. En ole koskaan kuullut sille tasoristeykselle kokonaan suomenkielistä nimeä. Siinä oli kukkula jossa seisoi punainen mökki "Lustikullan Torppa". Kirjaimellisesti käännettynä: Huvikumpu... |
||||
06.05.2014 21:51 | Martin Hillebard | |||
Pikajuna pohjoiseen. En jaksa muistaa onko taustan puutalo vielä jäljellä. Järvenpään repimisraivo oli 1960 -luvulla, jopa suomalaisessa mittakaavassa, täysin "Hiroshima" -luokkaa. | ||||
06.05.2014 21:46 | Martin Hillebard | |||
Juna ON matkalla etelään päin. Taustalla näkyvä tavara-makasiini sijaitsi itäpuolella pientä ratapihaa. | ||||
06.05.2014 21:43 | Martin Hillebard | |||
Käsitykseni mukaan sähkölennätin oli vielä käytössä yhteydenpidossa Neuvostoliiton suuntaan. Meitä oli porukka harrastajia kaakkois-Suomen höyrysafarilla ihan 1960 -luvun lopussa ja vierailimme mm. Imatrankosken raja-asemalla. Siellä oli edelleen käytössä sellainen messinkinen laite joka otti vastaan Morse -sanomia "naapurin" puolelta - ilmeisesti se oli helpompaa kuin puhuttu kommunikaatio. Jos kommenttisi oli tarkoitettu sarkastiseksi, niin enpä tiedä onko sen oikea paikka Vorgin sivusto. Olen syntynyt 1949 ja minulla on perustiedot sekä wanhan ajan teletekniikassa, että ornitologiassa. |
||||
06.05.2014 00:28 | Martin Hillebard | |||
Minä olen Saunakallion poika ja asuin tämän kuvan ottohetkellä todella mainitun seisakkeen luona Pääradalla + 39 km luona Helsingistä pohjoiseen. Tämä kuva on minun lapsuudenmaisemani. Tuo valtaisa puhelinlinja edusti sen ajan tele-tekniikkaa. Siitä meni sivu-johtopari myös Järvenpään asemapäällikön komean virka-asunnonn seinään viellä 1960 -luvulla. Sitten kaikki muuttui todella nopeasti: kaikki tämä tekniikka siirtyi historiaan Pääradan sähköistyksen yhteydessä. Radan itäpuolen linjasta en tiedä muuta kuin että se revittiin niin että noina vuosina oli jäljellä enää yksi poikkiorsi neljine lankoineen. Olimme kerran kylässä enoni luona Ristinummella, ennen kotiinpaluuta painoin korvani hetkeksi tolpan kylkeen ja sieltä kuului lennättimen naputus. Isäni sanoi siellä on varmaan vuoto linjassa. |
||||
06.05.2014 00:05 | Martin Hillebard | |||
On myös olemassa versio jossa on vain teksti VARNING FÖR TÅGET = varokaa junaa. Täällä Ruotsissa ei tuo turvallisuus-porno ole niin muodissa vaan oletetaan että kansalaisilla on myös silmät päässä. Turhatarroja ei meillä kyllä käytetä, | ||||
04.05.2014 00:14 | Martin Hillebard | |||
Kuvasta on hieman vaikeata erottaa mutta luulisin että tuo suuri "laani" on kuivumassa olevia ns. lautatapuleita. Olen itse vanha rosenlewilainen ja meillä raakapuu säilytettiin aika paljon altaassa ennekuin vedettiin kiramolla sahaan. Ehkä Toppilalla oli ihan toinen tomintatapa. Meillä oli suuri saha Porissa = Seikku. |
||||
01.05.2014 23:34 | Martin Hillebard | |||
Ruotsi on edelleenkin jonkinasteinen sivistysvaltio. | ||||
27.04.2014 23:16 | Martin Hillebard | |||
Onko kukaan muu tällaista "lash-up" (pullahuru ja Hr 12 huru koskaan nähnyt?) Minä en ole koskaan kuullut puhuttavankaan. | ||||
25.04.2014 21:49 | Martin Hillebard | |||
Nämä veturit ovat jo varsin iäkkäitä, mutta Still going strong - valmistaja ASEA vuosina 1975 - 1982 130 kappaletta. Vaikuttaa siltä että taloudellinen käyttöikä jatkuu. | ||||
25.04.2014 21:40 | Martin Hillebard | |||
Ei ole enää kouluvuosieni Tampereen maisema, ei. Vaan höyrysipä talilla Tk3 silloinkin 1960 -luvulla ... 822. Ja ne monet muutkin, höyryheposet. |
||||
24.04.2014 22:00 | Martin Hillebard | |||
Eipä se tältä näyttänyt, kun perheemme muutti Saunakalliolle vuonna 1955. | ||||
24.04.2014 16:50 | Martin Hillebard | |||
Ja lätsy porhaltaa ohitse ... ikäänkuin sattumalta? | ||||
24.04.2014 13:51 | Martin Hillebard | |||
Tuossa mustavalkoisessa kuvassa # 34918 Kytömaa on todennäköisesti suurinpiirtein kuten minun "aikanani" paitsi että Päärataa ei viellä oltu sähköistetty, ja tuolla radan länsipuolella kulki se kaksoistolppainen puhelinlinja. Siinähän se tie kuvan oikeassa laidassa. Jonka sora ratisi niin mukavasti polkupyörän renkaiden alla. |
||||
23.04.2014 21:45 | Martin Hillebard | |||
Viellä yksi kouluvuosieni - 1960-luku- muisto. Järvenpään sen aikainen Kisko-Kalle (Eljaksella on VARMASTI yksityiskohdat tiedostoissaan) lähti yksittäisenä veturiajona Hyvinkään konepajalle joskus iltapäivän tunteina. Siis äänekkäästi ratisten ja ylös Saunakallion mäkeä km 37 - 39 omalla huippunopeudellaan. Oma nimistöni, tulee vanhasta kirjallisuudesta. |
||||
23.04.2014 21:25 | Martin Hillebard | |||
""Ulkopitäjäläiselle" olisi huvittavaa tietää, missä Myllymäki ylipäätään on. Että veturitallilla ei ole lainkaan vesitornia, on kyllä aika erikoinen järjestely. | ||||
23.04.2014 21:20 | Martin Hillebard | |||
Muualla maailmassa: Zero tolerance. Kova kovaa vastaan. Suomessa kai: Lässyn lässyn. Huligaani hallitsee. Ja "Virtanen" maksaa laskun. |
||||
22.04.2014 22:05 | Martin Hillebard | |||
En nyt tässä yhteydessä tahtoisi 'pilkkua fiilata' mutta kyllä minulle käsite Vaununsiirtolaite on aika outo. "Veturit" ovat vetureita, Sitten tulee Pienveturit kuten aikoinaan Otsot. Kisko-Kallet olivat myös näitä. 1960 -luvulla viimeksimainittuja kutsuttiin myös nimellä Lokomoottorit, tai Raidetraktorit. Minulla on myös sota-aikainen Zeiss Ikon kaapissani. Kaikki toimii jopa valotusmittari! ilman akkuja, aurinko-energialla. Kyllä saku osasi. Ikävää että tuhlasivat kaiken luovuutensa ja kykynsä niihin iänikuisiin, sotaseikkailuihinsa. |
||||
22.04.2014 12:33 | Martin Hillebard | |||
1960-luvulla radan itäpuolta seurailevaa hiekkatietä pyöräillessä, Kytömaan seisakkeen seutu oli lähinnä maalaisidylli. Täällä kuului vain tuulen humina ja lintujen viserrys ja välillä porhalsi ohi juna, vaikkakaan ei niin usein, ja eritoten ei sellaisella vauhdilla kuin nykyjään. Raiteita oli kaksi. Puhelinlangat roikkuivat tolpissaan. Iltapäivällä saattoi nähdä höyryveturi + puuvaunut -paikallisjunan pysähtyvän Kytömaalla. Ja sitten Ristinummella. Ja sitten Kyrölässä. Fillarilla polkien saattoi jopa vähän aikaa pysyä mukana rinnalla. Junan jo kadottua näkyvistä pitkän suoran päässä, saattoi viellä kuulla sen lähtevän Järvenpään asemalta edelleen kohti Riihimäkeä, puhisten nousemaan jyrkkään Saunakallion mäkeen. Miltähän tässä näyttää 2090 -luvulla. Luotettavasti Päärata on edelleen paikoillaan. |
||||
21.04.2014 14:40 | Martin Hillebard | |||
Tk kolmosia nämä eivät ole. "Pikkujumpoissa" on kattilan päällä ensin hiekkakupu, sitten höyrykupu, Jumpoissa Tv 1 höyrykupu edessä. Tk 3 hiekkaputket 2 kpl molemmin puolin ohittavat kattilan kyljen noin 45 asteen kulmassa takaviistoon. Tässä etumaisessa veturissa näkee, että ne tulevat varsin taakse sijoitetusta hiekkakuvusta. Tk 3 hiilipolttoisissa oli suora torvi. (Ainakin yksi poikkeus on tosin havaittu.) Takimmaisen veturin piippu on tyyppiä jota sovellettiin Tv 1 & Hv 1 - 2 - 3 sarjoissa. Syksyllä 1967 seisoi Riihimäen veturijonoissa Tv 1:t 740 (hylätty); 694; 739 hylätty; 693; sekä 695. Yhdeksäs lokakuuta olen havannoinut myös ## 738 ja 741 "yksinäinen, kylmä" mutta muistiinpanon mukaisesti ne EIVÄT seisoneet jonoissa, joita mainittuna päivänä oli kaksi, ja niissä yhteensä 28 veturia kylmiä ja osa hylättyjä. |
||||
21.04.2014 13:40 | Martin Hillebard | |||
Meitä oli joitakin tuohon aikaan aikuistumisen kynnyksellä olevia harrastajia, jotka havainnoimme tapahtumista rataverkolla ja minä olin kyllä yksi näistä. Minulla on raportti Riihimäeltä jonka olen päivännyt 9. lokakuuta 1967 ja siinä olen listannut noissa kylmäjonoissa seisoneita mm. Vr 1 792 kylmä Hv 2 579 kylmä Hv 2 580 hylätty Hv 2 581 hylätty Hv 2 583 hylätty Tr 2 1317 hylätty Tr 2 1316 hylätty YM YM. Eljaksella on arkistoa vaikka huru mycket noilta höyryveturien viimeisiltä aktiivivuosilta Suomessa. Tämä dokumentti oli itseltäni hukassa lähes puoli vuosisataa. Muutama viikko sitten hän oli läpikulkumatkalla Tukholmassa, ja junanvaihdon välisaumassa ehdimme tuopille Tukholman Centralin kanta-kapakkaani ja jossa hän luovutti minulle kopiot kolmesta eri "matkakertomuksestani" noiden vuosien rautateitten Suomessa tiimoilta. Samana päivänä 9/10 1967 kävin myös Hyvinkäällä. Siellä havainnoin viisi (5) Trumania, ja Riksussa peräti yksitoista (11)! Kaikki veturit olivat kylmiä osa hylättyjä; ainoastaan # 1307 seisoi Riihimäen tallissa muut ulkosalla. Tuona yhtenä päivänä havainnoin siis kuusitoista yksilöä Suomen kaikenkaikkiaan 20 Tr 2 "Truman" raskaista tavarajunanvetureista. Kaikki tyynni on sittemmin romutettu paitsi # 1319 säilytetään Hyvinkäällä rautatiemuseossa. |
||||
20.04.2014 13:44 | Martin Hillebard | |||
Muistuttaa eniten vankivaunun matkustajien odotushuonetta. | ||||
20.04.2014 13:26 | Martin Hillebard | |||
Keravalla seisoi tämmöinen, ratapihan ylittävän sillan eteläpuolella ja itse raiteitten itäpuolellla. Tulipa sitä junamatkoilla välillä Järvenpää - Helsinki ja takaisin, ihailtua monta kertaa. Yhtenä päivänä se vaan sitten oli ... poissa. Sääli ettei säilytetty. Tällaisen hirsirakennuksen siirtäminen on suhteellisen helppoa, Numeroidaan hirret puretaan varovasti, ja kohotetaan taas uuteen osoitteeseen. Tallin varhaishistoriasta minulla ei ole mitään tietoa. Olisko jossakin yhteydessä Porvoon rataan??? |
||||
18.04.2014 21:23 | Martin Hillebard | |||
Kyllä Sinun arkisto vanhaa koskettaa. | ||||
18.04.2014 20:51 | Martin Hillebard | |||
jälkikommentti Kanadan suomalaisilla taisi olla oma versionsa Saatolle SUDBURYiin. | ||||
18.04.2014 18:00 | Martin Hillebard | |||
Oliskos "Dickson-veturista" lähempiä tietoja? | ||||
18.04.2014 17:57 | Martin Hillebard | |||
"Niin pitkä matka/niin pitkä matka on suatolle Suhmuraan." Kaikkien näitten vuosikymmenien jälkeen ... Suhmura on siis olemassa, ja vieläpä rautatieliikennepaikka. Ehkäpä saattaja jatkoi sitten matkansa lätsyllä mene tiedä. |
||||
17.04.2014 21:46 | Martin Hillebard | |||
Ha-ha. James Bond -filmeissä Ms. Moneypenny on Britannian salaisen palvelun 007:n esimiehen sihteeri. Joka joutuu joskus ratkaisemaan eri tilanteita joihin agentti sotkeutuu ... ei vähiten eri naisten kanssa. Voi tuota englantilaista huumoria. |
||||
17.04.2014 21:20 | Martin Hillebard | |||
The couplings, anyway, are rather of Model Railway fashion. | ||||
17.04.2014 16:57 | Martin Hillebard | |||
Eivätkö feministit koskaan käy rautatie-sivustoilla? Meinaan, kun kukaan la femme ei ole koskaan kysynyt, että missäs ne kiviNAISET viipyvät?? | ||||
17.04.2014 16:53 | Martin Hillebard | |||
En ole tainnut siellä eläinpuistossa käydä sitten lapsuusvuosieni 1950 -luvun lopulla, enkä muista mitä kaikissa kilvissä luki muuta ilmeisesti siis Korkeasaari/Högholmen. Saari jolla itse asun on Lidingö. "Lidingön" saattaa nähdä jossakin vanhassa runollisessa tekstissä. |
||||
17.04.2014 16:39 | Martin Hillebard | |||
Japp. Wiki tietää, että asema (siis nykyinen Matku) sijaitsikin Forssan kaupungin alueella. Ehkäpä täältä on ollut maantieyhteys itse teollisuuskaupunkiin, ja jota myöten on hoidettu kuljetuksia hevospelillä ennen JFR linjan valmistumista. Autoja ei silloin Suomessa vielä ollut. | ||||
17.04.2014 16:22 | Martin Hillebard | |||
Aika hyvin. Minä olin monena kesänä 1960-luvun jälkipuoliskolla Anttolassa jossa meillä oli kesämökki lähellä Kokkosenlahden sahaa. En muista oliko sahan laanilla rillikiskorataa lautojen tapuleille kuljettamista varten, mutta lähin oikea rautatie oli Mikkelissä = Savon rata. No niin, nyt siis Anttolastakin tulee rautatiepaikkakunta. Lycka till projektillesi! |
||||
16.04.2014 21:24 | Martin Hillebard | |||
Zero tolerance! Jos se on mennyt näin pitkälle, niin turvallisuus-tarkastakaamme eläkemummot junaan noustessa. Virkkuukoukku = Valmistautuminen terroritekoon. Kutsutaan SUOPO paikalle. Amerikassa, kukkahattutädit kantavat kuudestilaukeavia käsilaukuissaan. Mitä viellä odotamme! |
||||
16.04.2014 21:13 | Martin Hillebard | |||
Ja tottelevat sokeasti valtaventtiilin vetäisyä, tai ruorirattaan kiepautusta. Näkisipä sen naisen... | ||||
16.04.2014 21:08 | Martin Hillebard | |||
"Miehet jotka menevät, näkevät ja tekevät, vetävät ne väkevät." | ||||
16.04.2014 21:04 | Martin Hillebard | |||
Jokin puolen tuuman marginaali tuossa kohtaa on kyllä todella vähäisen. | ||||
16.04.2014 20:56 | Martin Hillebard | |||
Tämän aikataulun suurin arvoitus lie junan pysähtyminen Forssan asemalla. Turku - Toijala rata kun ei koskaan kulkenut tämän perinteisen teollisuuspaikkakunnan lävitse vaan paljon pohjoisempana kuten tänäkin päivänä. HUMPPILAN asemalta oli yhteys Jokioisten - Forssan kapearaiteisen yksityisrautatien kautta (750 mm) mutta se valmistui liikennöitävään kuntoon vasta vuonna 1898. |
||||
15.04.2014 21:36 | Martin Hillebard | |||
Englantilaiset kutsuvat sekä laivojaan, että vetureitaan SHE = siis naispuolinen henkilö-pronomini. En tiedä mistä se alunperin tulee. Maskuliinisempaa konetta, kuin Höyryveturia on tosiaan vaikeata kuvitella. Olen joskus seissyt hampaisiin aseistetun sotalaivan komentosillalla, ja sielläkin päällystö sanoi "hon" = oli kysymys suuresta ruotsalaisesta taisteluristelijästä. En tiedä mikä on käytäntö Suomen merivoimissa. |
||||
15.04.2014 21:25 | Martin Hillebard | |||
Korkeasaari on ruotsiksi Högholm. | ||||
15.04.2014 21:16 | Martin Hillebard | |||
Legenda. Nämä olivat aivan uusia eikä monikaan ollut dieseleitä viellä nähnyt. Eräällä asemalla, "mökin mummo" odottaa junaa. Juna saapuu. Yrittää kiivetä sisään Hr 12 hyttiin. - Kyllä nämä uudet teräsvaunut ovat sitten epämukavia. |
||||
13.04.2014 21:59 | Martin Hillebard | |||
"Huokaus". Olen samaa mieltä kanssasi. Ei opi vanha ... veturimies istumaan uudensorttiselle penkille. | ||||
13.04.2014 21:43 | Martin Hillebard | |||
Minulle tämä vaikuttaa kuten lapsuusvuosieni VR:n Vv 13. Onko mahdollista että näitä olisi edelleen "elossa"?? |