1165-80466 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.02.2014 14:35 Martin Hillebard  
  Veturin muuttaminen 1435 raideväliltä 1524:n ei pitäisi olla mikään isompi tehtävä: Ero on vain 89 mm ja ulospäin on tilaa. Oletettavasti akselit on siis korvattava pitemmillä, ja ehkä laakeripoksit 44.5 mm leveämmillä ulospäin mene tiedä. Sylintereitä täytyy kai siirtää vastaavasti eli niitten ja satulan väliin ehkä sijoittaa niinikään 44.5 millimetrin levyiset "spacerit", yksi molemmin puolin.
Tuo edellä mainittu on omaa arviointiani, Missään en ole nähnyt työselostetta koskien veturin raideleveyden muutosta. - Kaventaminen alunperin 1524 millimetriselle rakennetusta ns. normaaliraiteelle lie jo paljon mutkikkaampaa. Vaatinee itse veturin kehyksen kaventamista? jossa poikittaistuet pitäisi siis korvata lyhyemmillä. No, onpahan vetureita rakenneltu uudelleen, joskus suuriakin muutoksia tehden - kun siihen on ollut riittävän vahvat motiivit. Kuten ne Mullitkin. Vaikka tässä raideleveyttä ei sentään tarvinnut vaihtaa.
kuva 08.02.2014 14:10 Martin Hillebard  
  Ennen oli tosiaan teollisuuspaikkakunnilla omat hajumaisemansa. Sulfiittiselluloosatehtaat... Joskus kouluvuosinani Rajamäellä käydessäni, muistelen että siellä olisi haissut yksinkertaisesti viina.
kuva 08.02.2014 14:00 Martin Hillebard  
  Varoventtiilit höyrykuvun päällä vaikuttavat olevan aika wanhanaikaista mallia. En saa kuvasta riittävästi selvää mutta olisiko vastapainolla -varustettuja.
kuva 08.02.2014 13:53 Martin Hillebard  
  Veturin kansainvälisen taustan paljastavat hytin etuikkunat. Lokomon, ja Tampellan tämän mittakaavan tuotteissa oli tiettävästi aina neliskanttiset lasit veturin keulan suuntaan.
kuva 08.02.2014 13:48 Martin Hillebard  
  Kuva Rivarossin tuotekataloogista?
kuva 07.02.2014 21:34 Martin Hillebard  
  Tr 2 Trumaneista kuulin näitten (##1300 - 1319) viimeisinä ajovuosina monenlaisia mielipiteitä pääasiassa kielteisiä. Yksi naurettavimpia oli "ongelmat tenderin ja itse veturin vesiletkujen välillä". Joiden korjaaminen varmaan olisi onnistunut pajalta kuin pajalta.
Eräs 1960 -luvun näkyvimmistä rautatieharrastajista kutsui Trumppia "kertakäyttövetureiksi". No, sen jätkän suusta kuuli niin paljon p... muutenkin "ettei sikakaan syö" = eestiläinen sanonta. Eipä ole enää elossa, Roskanpuheistaan vastaamassa.
Hieman vakavammin, Siihen aikaan monella oli Suomessa käsitys että USA:ssa valmistetut tuotteet olivat jotenkin huitaisten tehtyjä = laadullisestu alamittaisia. Kun aikanani aikuistuin, ja tuli tilanteita oleskella siellä Suurella Lännellä niin sain aivan uuden kuvan asioista. Kuluttajansuojalait ovat raudanlujat.
Ehkä suurin epäluulo Tr kakkosia vastaan oli että perusrakenne monessa suhteessa poikkesi kotimaisista. Mullikuhnureissa Vr 4 se oli luvalla sanoen toivoton. Mutta mikäpäs siinä, rahkeita riitti täysremonttiin. Vr 5 muodossaan suorittivat pitkän ja hyvän työpäivän.
Niinkuin Trumpatkin.
kuva 06.02.2014 21:36 Martin Hillebard  
  Miks'siis. Kuvahan on ihan hyvä.
kuva 06.02.2014 21:30 Martin Hillebard  
  Se on joskus pienestä kiinni. Ostin itselleni uuden palvelun ja sain pitkän salasanan jossa keskellä kirjaimet at. En ikinä saanut sivua auki. Syy: Ruotsalainen palvelun toimittaja ei ymmärtänyt, että päivittäiseen englanninkielen käyttöön harjaantuneena käsitin sen @ ja näpäytin aina silleen.
Otti aikaa ja vaivaa selvittää asia. Ja tietenkin minä maksoin laskun.
kuva 06.02.2014 21:19 Martin Hillebard  
  Märklinillä oli tosiaan 1960 -luvulla vielä myynnissä peltikorisia vaunuja - jopa rakennussarjoina ainakin kaksiakselista avopäätyistä matkustajavaunua. Itse kokosin näitä pari kappaletta, viikkoraha riitti ostoon.
Luulen että muoviin siirtyminen johtui siitä, että se tekniikka otti niinä vuosina ylivallan kaikkialla. Todennäköisesti oli edullisempaa plootusta leikkaamiseen ja prässäämiseen verrattuna.
Että boggivaunut olivat usein lyhennelmiä siihen oli käytännölliset syyt. Kilometrin mittainen ratapiha on mittakaavassa HO = 1:87 jotakin yksitoista metriä pitkä eli kenen kämppään sellainen mahtuu. Jonnekin linnoissa kreivien ehkä, ha-ha.
Ne plootukoriset olivat jotenkin niin ihanan realistisia kolisten kulkiessaan sen ajan Märklinin raiteilla. Minulla on työhuoneessani nytkin kaksi matkustajavaunua + konduktöörivaunu, ennen Joulua perinteelliseltä kirppikseltä Hjulmarknaden ostettua.
Kouluvuosien viikkorahan hinnalla.
kuva 06.02.2014 20:54 Martin Hillebard  
  Tarkemmin ilmaisten vaunun kori. Tykinputket ovat mitä on jätetty jäljelle puskimista.
kuva 06.02.2014 20:51 Martin Hillebard  
  Rautaesirippu. Loikkaus. Sanastoa jonka pitäisi kuulua mielenvikaisten harhamaailmaan.
Ehkä niin olikin. Suurpoliittisella tasolla.
kuva 06.02.2014 18:07 Martin Hillebard  
  Lidingön rautatiellä oli 1970 -luvulla tavaraliikennettä pienessä mittakaavassa saaren teollisuuslaitosten tarpeiksi, ja vetovoimana oli kaksi tuollaista "steeplecab" sähköveturia; Niissä oli myös akut jotka mahdollistivat liikennöinnin raiteilla joita ei ollut varustettu ajojohdolla pääasiassa siksi että niitten vaiheilla liikkui nosto-trukkeja.
Tukholman keskusasemalla näki samoihin aikoihin suurempia versioita, ja jopa linja-ajossa eräänlaisia Bo'Bo' -"pikku-Krokotiileja". Väritys oli aina lämpimän punaruskea.
Nyt ne ovat kaikki historiaa, Viimeinen mitä kuulin lidingöläisistä oli että olivat menneet Tukholman liikennelaitokselle SL, metroradoille mahd. vaihtovetureiksi, tai työjunien vetäjiksi. - Niin, "oman" ruotsalaisen 1:87 rautatieyhtiön perustajalle Fleischmannin pseudomallit olivat ehkä aikanaan, hyvinkin käyttökelpoisia.
kuva 06.02.2014 14:22 Martin Hillebard  
  Eestissä lämmitettiin vetureita ainakin maan ensimmäisen itsenäisyyden, siis käytännössä maailmansotien välisenä aikana, ns. palavkivellä englanniksi oil shale eli ilmeisesti palava osa on jonkinlaista maaöljyä. Käsitykseni mukaan polttoaine lastattiin tenderiin kiinteänä, ja lämmittäjä lapioi sitä tulipesään kuten kivi- tai ruskohiiltä tai muuta kiinteätä polttoainetta.
Kuonaa siis joka ei palanut syntyi luokkaa kuusikymmentä prosenttia eli tuhkalaatikko täyttyi menon myötä tosi nopeasti. Niinpä rautatielinjoille oli rakennettu kiskojen väliin tietyin väliajoin pitkulaiset kaukalot, johon laatikon sisältö voitiin tyhjentää täydessä vauhdissa.
Neukkujen miehitettyä Eestimaan kaikki muuttui tavalla jonka yksityiskohtia en tunne: Ainakaan en ole eläissäni nähnyt eestiläisten "omaa" höyryveturia, Ne vaikuttavat kaikki vain kadonneen jonnekin ja sitten tuli näitä suuria 2 - 10 - 0 Kolomnan veturitehtaan tuotteita, saksalaisilta valloitettuja Baureihe 52 sotavetureita ym. Maan vapauduttua vuoden 1990 nurkilla olen luuhannut sielä aika paljon, mutta yritäpä kysyä muistitietoa viiden- kuuden- jopa seitsemän vuosikymmenen takaisista rautatieasioista. Käytännössä, ketään ei enää ole kertomassa.
kuva 06.02.2014 13:47 Martin Hillebard  
  Se oli siis Fleischmann. Muistelisin että mallia sai ostaa sekä vihreä- että punakorisena. Eli Pauline, und Hermine.
kuva 05.02.2014 20:53 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoinen optinen näköharha. Maisema on kuin mustavalkoinen kuva; vain junassa värejä.
kuva 05.02.2014 20:51 Martin Hillebard  
  Veturin keulan yläosan homeenvihreys lie heijastusta jostakin kiinteästä valonlähteestä.
kuva 05.02.2014 17:36 Martin Hillebard  
  1967 vuoden tilastossani Ggv vaunuille on varattu numerosarja 33'601 - 33'800 ja vaunujen lukumäärä 147 kpl. Listassa on seuraavana litt. Ggk niinikään lämminvaunuja mutta(katal. läm.) numerosarja 33'801 - 33'853,kokonaismäärä 53 kappaletta.
Kamiina on kaikkein tuttu, mutta minkähänlainen lie ollut sen ajan katalyyttinen lämmityslaite rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan? Eipä niitä tullut silloin koskaan selville ottaneeksi.
kuva 05.02.2014 16:44 Martin Hillebard  
  Että Pr 2 oli ajossa Latviassa on kyllä meikäläiselle uutinen. Muistelen aikoinani kuulleen vain jonkin ylimalkaisen lausunnon, että veturit oli "alunperin tarkoitettu" Eestin rautateille, mutta lähetettiinkiin Suomeen. Sai siis käsityksen, että ne rahdattiin VR:n käytettäväksi suoraan valmistajalta.
Olisiko täsmällisempää tietoa vetureitten varhaishistoriasta Suomenlahden eteläpuolella?
kuva 05.02.2014 16:11 Martin Hillebard  
  Minkähänlaisessa tuttavapiirissä näiden opettavaisten rivien kirjoittaja on liikkunut, jotka kotinsa ulkopuolella eivät suuriakaan välitä siisteydestä, tai hyvästä järjestyksestä?
Väitetään, että suomalaiset olivat entisinä aikoina puhtaampia, kuin "viikingit". Syy: Viimeksimainitut eivät tunteneet saunaa, ja muut kylpymahdollisuudet olivat nykyistä huomattavasti rajallisemmat.
kuva 05.02.2014 15:58 Martin Hillebard  
  Kiitos tiedosta. Vetureita oli siis peräti viisi ja kaikilla nimet.
Minä kuulin radasta kun jompikumpi Märklin, tai Fleischmann alkoi tuottaa yhdestä näistä vetureista pienoismallia 1:87. Enpä muista että kataloogissa olisi ollut mitään yksityiskohtaisempaa.
Olen joskus ajellut autolla alppiteitä Münchenin takamaastossa, mutta rautateitä ei tullut havainnoitua. Onhan Baijerissa näkemistä. Siellähän se Aatukin aikoinaan majaansa piti.
kuva 05.02.2014 14:35 Martin Hillebard  
  Jorma,
Linja jatkui Päärataa pohjoiseen päin, linjan länsipuolella mutta kuinka pitkälle kaksoispylväin en jaksa muistaa, Matkustin Riihimäkeä pitemmälle kouluvuosinani vain ani harvoin.
Riksun ratapihan pohjoispäästä alkoi oma linjansa Lahden suuntaan, siinä oli runsaasti poikkiorsia mutta ei kaksois-tolppia. Lahdesta edelleen Kouvolaan, Kouvolasta jälleen linja Savon radalle jne. - näitä oli 1960- luvulla viellä joka paikassa ratalinjoja seuraamassa, ja langat edelleen "kuumana".
1960 -luvun alussa oli Pääradan ITÄPUOLELLA toinenkin linja välillä Hki - Ri. Siinä oli aikoinaan myös paljon lankoja, mutta viimeisinä vuosina vain yhdet poikkiorret = kaksi johtoparia. Siihen linjaan liittyy minulla aika epätavallinen muisto.
Olimme vieraisilla Kalevi -enoni perheen luona - he asuivat omakotitalossa Ristinummella, radan toisella puolella noin kilometrillä 34. Lähtiessämme kotia kohti, Painoin pikkupojan mielijohteesta korvani kiinni yhteen linjan pylväistä. Sieltä kaikui selvänä rytmikäs naputus ... vaikka olin vain naskali niin tiesin jo, mikä "Morse-sanoma" oli.
Isäni sanoi, Linjassa on varmaan vuoto. Ehkäpä. Kostea ilma tai jotakin. Niin tai näin, olin kuullut lennättimen naputtavan.
kuva 05.02.2014 14:14 Martin Hillebard  
  Kiitos.
Wikin mukaisesti rata kulki pääosassa Sievin kunnan alueella - äidinäitini Elisabethin synnyinpitäjässä. Hän meni ikävä kyllä pois jo vuonna 1960 niin en tiedä, näkikö hän koskaan näitä junia.
Tosin monia muita. Kun olin pikkupoika niin istuin usein Mummin huoneessa, ja havainnoimme ikkunan takana Pääradalla kulkevia. Kuinka monella on ollut isoäiti, jonka kanssa opeteltiin tunnistamaan eri veturityyppejä?!
kuva 05.02.2014 13:50 Martin Hillebard  
  Preparaatin ensimmäinen kommentti oli ajatuksia herättävä. Arkipäiväisestäkin otoksesta voi jostakin yksityiskohdasta havannoida ajanvirran mukanaan tuomia muutoksia.
Kuten tässä tuoreessa dokumentissa, yksinäinen puhelinpylväs, joka viellä kaksikymmentä vuotta sitten kantoi lankoja jotka välittivät sähköisiä viestejä yksinkertaista tekniikkaa käyttäen. Kännykät ja kotitietokoneet olivat 1990 -luvun alussa vielä suhtellisten harvojen kansalaisten arkikäyttö -tavaraa.
Toisin on nyt. Eräänlainen kommunikaatio -vallankumous on läpikäyty ajanjaksolla jonka lapsi tarvitsee kehittyäkseen hädin tuskin aikuiseksi.
kuva 05.02.2014 13:25 Martin Hillebard  
  Joskus 1960 -luvulla oli jotensakin kuuluisaan Oberammergau'n pikkukaupunkiin (en muista mistä käsin) matkustajajunien vetopelinä samanmallinen "Steeplecab" sähköveturi. Rata on normaaliraiteinen. Tuossa alppikaupungissa on säännöllisin väliajoin näytelty ns. Passionsspiel = kärsimysnäytelmiä vähintään 1600 -luvulta saakka; niillä lie yhteytensä menneitten aikojen rutto-epidemioihin ja muihin kauheuksiin. Veturin sanottiin silloin (1960-luvulla!) olleen Deutsche Bundesbahnin vanhimman arkikäytössä olleen sähköveturin ... jos nyt pyhiinvaeltajien kuskaamista voi arkitouhuksi kutsua.
Valmistusvuotta en muista. On varmaankin viellä tallessa jossakin.
kuva 05.02.2014 13:08 Martin Hillebard  
  Autonpyörien pölykapseleita ja soittojohtoa? Mitähän tuo paikannimikin tarkoittaa. Ei kuullosta saksankieleltä ... jotakin paikallismurretta?
kuva 03.02.2014 21:45 Martin Hillebard  
  Missä sijaitsi Eskolan metsärata?? Tässä veturissa on paljon Hyvinkään - Karkkilan Rautatien veturien näköä vaikkakin säilyneet ## 3 ja 5 ovat pidempiä ja 2 - 8 - 2 T. Oliko raideleveys täälläkin 0.750 mm?
Varsinkin Iso-Britanniassa on vanha perinne, että hyvät veturinsuunnittelijat saavat nimensä julkisuuteen "tuotteensa" yhteyteen. Oliskohan Suomessakin siihen tarvetta?? Kunnia sille kelle kunnia kuuluu.
kuva 03.02.2014 21:37 Martin Hillebard  
  Uskomatonta. Nähdä vihdoinkin kuva HKR veturista ennen aikaa ## 3 - 4 ja 5.
Molemmat ## 1 ja 2 hävisivät erilaisten sotaseikkailuitten yhteydessä. Minulla oli 1960 -luvulla vihkonen "Kapeat raiteet kasvattivat kauppalan", aika hyvä HKR:n historiikki Se ikävä kyllä hukkui jossakin muutossa.
kuva 03.02.2014 17:40 Martin Hillebard  
  1960 -luvun alun tienoilla oli vielä "edellisen vaunusukupolven" Hdk Valtionrautateitten yleisin yleis-avotavaravaunu. Näiden taarapaino oli keskimäärin 8.5 tonnia ja kuorma (kantavuus) 17.0 tonnia. Hkk:lla vastaavat luvut olivat taara 12.2, ja kuorma 27.5 tonnia eli siis kantavuus edeltäjään verrattuna luokkaa 60 % suurempi.
Tilastossa 1. tammikuuta 1967, Hdk:ita oli edelleen liikenteessä 4 604 yksikköä. Hkk vaunujen lukumäärä oli ehtinyt nousta tasolle 2 238 yksikköä. Kuusikymmentäluvulla -uusia avovaunuja oli viellä litt. Hk; taara n 10.6 ... 11.3 tonnia ja kuorma 19 t. Lukumäärä samana tilastovuonna 1.1. 4 996 eli olivat ohittaneet Hdk lukumäärän.
Eipä niistä tarkkoja havaintoja tullut tehdyksi; tässä hieman toisten laatimaa jos se ketäkin kiinnostaa.
kuva 03.02.2014 13:44 Martin Hillebard  
  Etuvasemmalla näkyvä valkea kaksiakselinen # 33'643-8 litt. Ggv luokiteltiin LÄMMINVAUNU. Äitini kutsui näitä aina Maitovaunuiksi; ilmeisesti niitä käytettiin meijeri-tuotteitten kuljetukseen. Asian logiikka lienee se, että osassa vaunuja oli lämmitys-, osassa (sen ajan tekniikan mukaiset??) jäähdytyslaitteet. Litteroita oli muitakin kuin Ggv.
Vaununkori oli ainakin lämpöeristetty, ja tavara lie pääasiassa ollut pilaantumiselle herkkää, kuljetettavaksi ilmasto-olosuhteissa joissa kesällä voi olla + 32 C varjossa, ja sydäntalvella luokkaa jopa - 40.
Tuo kasi vaunun varsinaisen numeron perässä ei ole alkuperäinen, Tulivat joskus 1960 -luvulla mahtoiko merkitä vaunun kotiasemaa tai -liikennepiiriä.
kuva 03.02.2014 13:22 Martin Hillebard  
  Googlaamalla löytyy aika hyvät kuvaukset - englannin kielellä - mikä ilmiö Steampunk on. Ruotsissa vaikuttaa olevan jonkinlaista toimintaa näiltä tiimoilta, ainakin yksi sensuuntainen sivu löytyi. Suomesta en viellä tiedä.
kuva 03.02.2014 13:14 Martin Hillebard  
  Kouluvuosien välituntivitsi:
Miksi (neuvosto-)venäläisessä poliisiautossa istuu kolme virkavallan edustajaa?
Vastaus: Yksi osaa lukea ... toinen kirjoittaa ... ja kolmas pitää silmällä näitä kahta älymystön edustajaa.
kuva 03.02.2014 13:07 Martin Hillebard  
  Päärataa seurasi tuollainen linja välillä Hki - Ri pitkälle 1960 -luvulle saakka. Siinä oli jopa kaksoispylväät, latvastaan toisiinsa pitkällä rautaisella poikkiorrella ankkuroituina. Parhaimmillaan linjassa oli jopa 50 lankaparia.
Alkuaikoina oli tavallisinta, että näitä johtimia myöten lähetettiin viestejä sähkölennättimen välityksellä; loppua kohti ne palvelivat pääasiassa puhelinliikenteen tarpeita.
kuva 02.02.2014 11:59 Martin Hillebard  
  Kyllä näitten yleisilme mielestäni on jotenkin samansuuntainen. Ainut että Ruotsissa olen nähnyt kiskojen päällä myös enemmän, no, klassisesti sisustetun ravintelivaunun - Suomessa ei tällaisia vaihtoehtoja kai enää ajossa ole??
kuva 02.02.2014 11:41 Martin Hillebard  
  Hämäysliike No. 2: Aikoinaan 3 T saapuessa kilvessä seisoi jotta Eläintarha Djurgården josta ainakin kaikki minun ikäiseni Hesassa seikkailleet tietävät heti missä se on ... jopa jotkut ruotsalaiset aikoinaan autourheilua harrastaneet. Nyt teksti kuului Nordenskjöldinkatu/Nordenskjöldsgatan, enkä niinä viimeisinä sekunteina ennen vaunun seisahtumista pysäkille ehtinyt raksuttaa esiin, missä tämän kuuluisan tutkimusmatkailijan nimeä kantava katu oikein sijaitsi... minulla kun ei ole koskaan ollut asiaa yhteenkään osoitteeseen sen väylän varrella.
Oli kuitenkin niin vietävän kylmä, että kiipesin kiireen vilkkaa vaunun lämpöön vieköön sitten minut vaikka ... Pohjoisväylälle. Lyhykäinen matka päättyi kuitenkin onnellisesti Senaatintorin lounaisnurkalle, muinaisen Pohjoismaisen Yhdyspankin, sittemmin ainakin pari kertaa nimeä vaihtaneen nyt se on kai joku Nordea, massiivisen pääkonttori-rakennuksen eli päiväni ensimmäisen matkakohteen eteen.
Alati muuttuvassa kaupunkiviidakossa, Eksyy muutkin kuin Tarzan.
kuva 01.02.2014 18:14 Martin Hillebard  
  Eirasta päin tullut vaunu oli tosiaan kakkonen ja ilmeisesti muuttivat numeroa ennen kuin vaunu ehti näköpiiriini. Tuntuu vain niin hämäävältä kun 3T/3B eivät enää kulje samoja reittejä kuin jo 1950 -luvulla. Vaikka niinhän se on kaikki muuttuu. Pääasia että panostavat raitiotieliikenteen jatkumiseen.
kuva 31.01.2014 21:48 Martin Hillebard  
  Kävin Hesassa viikko sitten, Kolmonen ei enää tullut Olympiasataman pysäkille. Okei oli mielestäni hieman turhan kylmä lähteä käymään Pasilan (vanhoilla) veturitalleilla mutta enpä olisi sinne enää löytänytkään. Ennenvanhaan linjan sen pään pysäkki olisi ollut Eläintarha/Djurgården.
Kovasti tuntuu linjaverkko muuttuneen. Onko tuolla liikennelaitoksella mitään karttoja turisteilleen? Meillä täällä Tukholman seudulla on, ei tarvitse (pakko)turvautua johonkin virtuaalisiin.
JK Selvisin Stockmannin kulmalta takaisin satamaan, vaunua kerran vaihtaen. Ensimmäinen oli nelonen toinen ??kakkonen.
Herra anna mun kaikki kestää ;)
kuva 30.01.2014 14:49 Martin Hillebard  
  Onko näiden vaunujen ns. operaattori koskaan mahtanut tehdä markkinatutkimusta siitä, minkälaisessa salongissa matkustajat haluavat ruokansa ja juomansa nauttia? Tuo varhempi sarkastinen kommenttini leikkaussalin valaistusmiljööstä ei nyt tarkoittanut sitä, että tahtoisin jollakin Rovaniemen reisulla, suomalaisilla raiteilla istua englantilaistyyliseesä pubissa mutta jotenkin nämä spartaaniset,suomeksi kai pelkistetyt, ympäristöt tuovat mieleen takavuosien suurten tehtaitten työmaaruokalat.
Tukholman Keskusasemalla olen monena iltapäivänä nähnyt (Kiirunan?) yöjunaan kytketyn melko iäkkään boggivaunun, päämitat kuten VR:n klassikko Ei mutta plootu-korinen. Ikkunoista sisään kurkistellessani paljastuu että kysessä on ravintolavaunu, ilmeisesti juuri tavallisesta päivävaunusta uudelleensisustettu ja melkoisen yksinkertaisin menetelmin. Pöydät ikkunaruutujen kohdalla ja jokaisella "retro" pöytälamppu, ja vaunussa ehtoolla hillitty valaistus. Jotenkin Idän pikajunan tunnelmainen vaikka kamat oli suurelta osalta sellaista, joita ehkä voi haalia kokoon kuolinpesien huutokaupoista, ja tavallisista sähköliikkeistä. Tällaisessa miljöössä taitaisi illallinen maistua, ja myös se iltakaljakin.
Mutta kuten sanottu, olisipa mielenkiintoista jos "käyttäjät" = matkustavaiset joskus antaisivat äänensä kuuluviin mitä oikein haluavat. Vai eikö se olekaan tärkeätä? Että syömässä käynti onkin vain jonkinlainen arkipäiväinen bunkraus, tai tankkaus.
kuva 29.01.2014 21:33 Martin Hillebard  
  Minusta kyllä tuntuu, että ulkokuntalaiselle, tieto siitä missä raitsikkapysäkki sijaitsee, voi olla tärkeämpi kuin mistä löytyy paikallinen tanssikoulu.
kuva 28.01.2014 22:16 Martin Hillebard  
  Just nii. Olen elämäni eri reissumiehen matkoilla, tämän kirjavan kulkuni tiellä, kuluttanut housuntakamuksiani monensorttisia penkkejä vasten. Lapsena 1950 -luvulla kaksiakselisten Ek -vaunujen kovia listapenkkejä. Työikään ehdittyä laivoja lentokoneita yhä nopeammaksi muuttuneita junia alati uusine ratkaisuineen.
Tuon aika lapsellisen koulupoika-tasoisen vitsin laukaisi kyllä maininta Yhdeksän asentoa. Melkein kaikissa käyttämissäni kulkuneuvoneuvoissa, tuolien säätö on ollut portaatonta.
Takaisin sille koulupoika -tasolle. Joskus kauan sitten kun autojen tuonti Suomeen vapautui - siis kun sai ostaa näitä muitakin kuin Idän ihme, Lännen kauhu -neukkuajokkeja - niin yksi parhaasta päästä oli ranskalainen Peugeot. Sen aikainen suuri moottorilehti Tekniikan Maailma tapasi "testata" tuontiautoja ja niin myöskin Pösööä.
Auton erkoisuutena siihen aikaan oli, että etuistuimet oli mahdollista kaataa täysin makuuasentoon: käytänöllinen yksityiskohta kun oltiin matkalla eikä ollut majataloa näköpiirissä/valuuttaa yöpymisen maksamiseksi. No ranskalaillahan on se maine, Mon amour jne... niin konstruktio sai pian Suomessa nimen seksipenkit.
Timon kommentti on oikeellinen. Nykyinen puolisoni on estlanna. Segannan näitä kahta kieltä. Oikea käännös voisi kuulua, Eihän minulta mitään puutu.
Jumal (kuka oletkin) siunaa minu sünnimaa. Ja minu oma Enekkese kaa.
Head ööd! Nüüd paneb Lidingö telegraaf-jaam ABSOLUUTILISEST õiseile kinn!
kuva 27.01.2014 21:52 Martin Hillebard  
  Saku on saanut maksaa kovan hinnan yrityksestään ratkaista kaikki konfliktit raa'alla väkivallalla - liekö Fritz mitään oppinut, vaan odottaako taaskin tilaisuuttaan.
Se elää ken näkee.
kuva 27.01.2014 21:42 Martin Hillebard  
  Seksipenkit vai? Sorry ei minun iässä kyllä enää ole vajaa.
kuva 27.01.2014 21:28 Martin Hillebard  
  Sallittakoon myös ulko-pitäjäläisen kannanotto. En minä kyllä tahtoisi ottaa ilta-oluttani leikkaus-salissa.
kuva 27.01.2014 12:50 Martin Hillebard  
  "Pike Bay" ... Haukilahti?
kuva 26.01.2014 20:17 Martin Hillebard  
  Melko uskomaton ajatus, että tämä on edustanut joskus arkiliikennettä. Vaikka miksei, olihan autoilijoilla Morris/Austin "Mini".
kuva 26.01.2014 20:03 Martin Hillebard  
  Nyt minulta Ruotsissa asuvana on täysin jäänyt paitsi, mikä tapahtuma tämä oikein oli. "Länge leve tåget, hurra, hurra etc" siis jotakin rautateille myönteistä. Lycka till järjestäjille.
kuva 26.01.2014 19:55 Martin Hillebard  
  Tuo Mikon video-pätkä toi mieleeni ajatuksen, "Mr. Bean kaivinkoneen kuljettajana".
kuva 25.01.2014 18:40 Martin Hillebard  
  Kutsuttiin Camelback, myös Mother Hubbard.
kuva 20.01.2014 16:57 Martin Hillebard  
  Onhan tuo kaikki niin muuttunut. Taisi olla viimeisiä kertoja 1950 -luvulla, kun viellä "pokasaha soi". Ja tukit vedettiin palstalta hevospelillä (Equus caballus + reki).
kuva 17.01.2014 22:32 Martin Hillebard  
  Kesätyöllä ansaitsemieni rahojen turvin ostin itselleni kameran Minolta jolla aloin ikuistaa Suomen rautatie-historiaa. Yksi ensimmäisiä ruutuja oli # 859 Mikkelin veturitallilla. Ruuvatessani filmiä sisään, sen ajan kameraani, käytin veturin nokkaa työpöytänäni.
Koelaukaus viistoon ylöspäin. Senperästä ihan oikeat kuvat.... 1966 ja uskollinen palvelija oli höyryssä siinä tallinpätkässä seisoessaan.
Tämähän se minunkin kuvakulmani oli. Hyvää yötä talvinen maailma.
kuva 17.01.2014 22:13 Martin Hillebard  
  Onko Helsingin kaasulaitos vielä käytössä? Tukholmassa on kyllä vaikkakin nykyään täysin tuonti(maa)kaasulla.
kuva 17.01.2014 22:11 Martin Hillebard  
  Kutsuttiin ennenvanhaan Rosenlewillä Harvester eli sadonkorjaaja. Kaataa karsii tukkipuut.
Mittayksikkö ft = foot = jalat paljastaa kohdemaat-
<<   >>