Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.01.2016 19:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Tosi on. Suurennuslasia käyttäen. Eihän juoppojunakaan noin päin kulkisi. Anteeksi! | ||||
|
12.01.2016 19:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Höyrylinkoja oli kai Norjassa useita. Suomen ainoan esikuva on saattanut löytyä sieltä. https://vaunut.org/kuva/107983 | ||||
|
|
12.01.2016 19:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Eljas! Siis vuoden 1953 aikataulussa ei vanhaa asemaa mainita. Talvi 1955 e - humautuksen luin uudelleen, se on oikein. | ||||
|
11.01.2016 20:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Sijainti oli puuvarastoalueena sittemmin. Heti takaoikealla veturitallista. Toki on tullut leikittyä rullavaunuilla, muttei vyörytyslaitoksilla. Vaunun ylös työntäminen käy voimistelusta, ja alastuloraiteella on "jarrukiskot", raiteiden välissä olevat, ja raudoitetut. Näkyvät paremmin kuvassa https://vaunut.org/kuva/95278?t=vy%25C3%25B6rytyslaitos . Alamäessä vaunun akselit kantavat, pyörät ovat pikkuisen ilmassa. Miten jarruvaikutus syntyy, sen osaavat insinöörit selvittää. Kuitenkin mäen alla vaunun vauhti on vain suunnilleen reipas kävely, eikä vaurioita synny, kun vaunu törmää toiseen. | ||||
|
10.01.2016 00:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Tykkään! | ||||
|
10.01.2016 00:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Tapio on oikeassa, 5115 tulee seisontaraiteelta. Vuoden 1987 ilmakuva vahvistaa raiteiston kaavion mukaiseksi. Vuoden 1999 ilmakuvassa ovat purkutyöt meneillään. | ||||
|
08.01.2016 16:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Monen tekee mieli hiihtää, vaikka lunta ei olisikaan! | ||||
|
07.01.2016 23:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Se pakkanen ja tekniikka. Tulin illaksi kotiin Tampereelta. Riihimäellä koetettiin yhdistää kahta Sm4 (?) yksikköä R-junaksi. Tökkäys , kai puolisen tusinaa yritystä, kovaa pakenevan ilman suhinaa. Junailija tuli sisälle kehottaen siirtymään etummaiseen yksikköön. Ja humoristinen vaihe alkoi: Etummaisen yksikön ovia ei saatu auki! Onneksi lämmin asema oli auki, pakkasta oli noin 24 astetta. Seuraavana lähtevään H-junaan sitten noustiin. Se puolestaan joutui odottamaan myöhässä kulkevaa pikajunaa. Se hyöty tästä oli, että R-junan etummaisen yksikön ovet oli lopultakin saatu auki. Ehtivät mukaan. Ei myöhästyminen suurta ollut, mutta noin 40:n minuutin odotus... Matkan varrelta junaan nousi jäätynyttä väkeä, tosin kommenteissa oli kipinää:) | ||||
|
07.01.2016 23:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Rata on ollut, Jarmo, aina tällä paikalla. Vahtituvan aidan pylväät ovat yhä vanhaa VR:n tyyppiä, so. paksumpia kuin paikallisissa pellonaidoissa silloin. Ratavartijan (vaimon) tehtävänä oli junaa odotettaessa sulkea veräjät. Tie oli myös aidattu noin 50 metrin matkalta, jotta odottava karja saatiin pysymään aloillaan. Radan ollessa uusi, kerrottiin mahdollisista lisäjunista levysignaaleilla junan perässä. Kun ei ollut muuta keinoa. On minullakin Jaakkola-leimoja, varmaan kuviakin pysäkkirakennuksesta, laitan, kun löydän. | ||||
|
07.01.2016 00:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Pääraide kulkee joen suuntaisesti aidan viertä. Sillan ylittävä raide kääntyy heti sillan jälkeen vasemmalle vaihteeseen. Kts kartta https://vaunut.org/kuva/107856 . Jo silloin miljöö on idyllisyydellään vaikuttanut kuvaajaan! | ||||
|
06.01.2016 00:57 | Reino Kalliomäki | ||
| 5015:sen ikkunoissa näkyy matkustajia! Määränpääkilven sana on kovin lyhyt. Olisiko "Pori"? Vai "Turku"? Varastoraide näyttää mahtuvan Porkkanan ja tavaravaunujen väliin. | ||||
|
06.01.2016 00:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämän alkuperäinen kone oli MWM GS113V 32hv/1200rpm no 65370, käsittääkseni diesel, koska niitä käytettiin laivoissa. Veturi on Lokomo 18/23.04.38, paino 8 tonnia, ja toimitusosoite O.Y. Vuoksenniska A.B., Vuoksenniska. | ||||
|
Kuvasarja: Hankopaana |
04.01.2016 20:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio ajatus ikuistaa liikennepaikat järjestelmällisesti! | ||||
|
04.01.2016 13:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvan paperivedoksen takana on - 33 astetta, ei harmi kyllä päivämäärää. Tammikuun loppupuolella kuitenkin. Se hyytynyt auto oli käytössä 6.82 - 5.86, eli päivämäärä on siis aikaisempi. Ei se hyvä auto ollut , mutta vaihto oli pakko tehdä sopimattomaan aikaan. Edellisen istuin kun petti, ja pakin sai päälle vain ajamalla toisen etupyörän rotvallille tms. | ||||
|
04.01.2016 13:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Hangon koulutoimisto vahvistaa aseman olleen koulukäytössä ennen uuden yläasteen/lukion valmistumista 70-luvun lopussa. Netissä mainitaan , että Harparskogin koulun "jäädyttyä" jopa jossakin baarissa pidettiin koulua (78-79?). | ||||
|
|
03.01.2016 23:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistelen käyneeni joskus asemakahvilassa. Sitten seuraavalla kerralla petyin (80-luvulla?) ja yllätyin. Aseman ovi oli lukossa, ja odotushuoneessa koululaiset istuivat pulpeteissaan! Muualla taisivat asemarakennukset olla vielä avoinna matkustajille. | ||||
|
|
03.01.2016 23:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Poistin junan numeron, mutta junatyyppiä en saanutkaan pois. Kyllä junaa vain ajattelin 146:ksi, oli jo hiukan myöhässä. Isompikin myöhästyminen on tietysti mahdollinen. | ||||
|
|
03.01.2016 09:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Junamerkintä on varmaan väärä. Mikä juna liekin, vuosi lienee oikein. Auto kyllä hyytyi, ja naapurin hinatessa oli ohjauskin voimaa kysyvä. 1/500 päätellen Porkkanan nopeudesta. | ||||
|
02.01.2016 00:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Tampereen Valtatien yli (Oriveden suuntaan) johtava silta on myös kaareva, mutta koostuu suorista osista. Ei tule mieleen kapeillakaan teillä. Ehkä teollisuudessa. | ||||
|
30.12.2015 19:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Liiva (Pärnun kapearaiteisella päälinjalla) - Vääna osuus linnoitusrautateistä säilyi matkustajaliikenteessä vuoteen 1959 (vikipeedia), siitä Liiva - Nomme Väikse aina vuoteen 1971. Vetureina käytettiin Romanian sotakorvauksina toimittamia käytettyjä 764-sarjan 0-8-0T-vetureita. Aikataulussa v. 1930 mainitaan vain 2 junaparia päivässä. | ||||
|
30.12.2015 16:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Liittyikö muutos hiilipolttoiseksi luokkakorjaukseen? Ei kai hiili ollut saman hintaista Joensuussa kuin satamassa. Mikäli halot antoivat riittävän tehon, oli halvinta olla tekemättä muutosta. | ||||
|
30.12.2015 16:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Meilikommentti pyytää mainitsemaan, että taustalla on Dm4. | ||||
|
30.12.2015 16:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Tiirattuani kuvia sanoisin että 478. Kemissä oli samaan aikaan 457. Vain "8" on epäselvä, ja muita 47-alkuisia ei kai ollut siellä kirjoilla. | ||||
|
|
29.12.2015 19:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Suomesta tullut veturi oli HKR 1 , löytyy Ilkan listauksesta keskusteluissa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6822.0 Ykkönen luovutettiin pakko-ottoon, koska siitä ei pidetty turhan pienten sylinterien takia. Myös Jokioisten 3 (ensimmäinen) joutui Viroon, vaikka sitä ilmeisesti kokeiltiin ensin Pitäjänmäen kenttäradalla. Molemmista löytyy Virossa kuvat. Päähyökkäystä Tallinnaan odotettiin maitse, siksi merilinnoituksen rataverkko on monihaarainen. Valleja voi yhä nähdä mantereen puolella. |
||||
|
26.12.2015 17:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Höyryputki-riippusilta oli jo 60-luvulla, näkyy vuoden 1966 ilmakuvassa. Siinä oli jotain erikoista, ehkä esim. pisin vapaa jänneväli aikanaan. | ||||
|
26.12.2015 16:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Nykytilanne näkyy hyvin ilmakuvissa: Lahden karttapalvelu/ortokartat. Vuoden 1946 kuvassa näkyy korkeaharjainen alkuperäinen asematalo ( samanlainen kuin Valkoon tehtiin ). 1960 ja 1979 kuvissa tilanne kuten tässä kuvassa, jopa kello näkyy. Sen hiljainen ääni yllättää, toisaalta menneinä vuosina oli yleensä hiljaista. Makasiinin laudoitus on vaihtunut vaakamallista pystyyn, ja ovi ikkunan alla on laudoitettu umpeen. 1986 kaikki on purettu. 1995 kaikki on pusikoitunut. 2008 alue on vauras kerrostaloalue venesatamineen. | ||||
|
26.12.2015 10:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Tein eilen vääryyttä Jyrkille. Haapaniemenkatuhan jatkuu nimellä 5:des linja! Anteeksi! | ||||
|
|
25.12.2015 22:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kommentista, Petri! En olisi uskonut! Eiköhän vielä piirustuksiakin löydy. Vahvistaa mielikuvaa, että LWR oli vakavasti johdettu yhtiö aikanaan. | ||||
|
|
25.12.2015 21:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein, Jaakko ! En uskaltanut heti sanoa, että kapearaiteinen. Vaihtoehdot olisivat sitten olleet vähissä! Mutta tuo kaasukäyttöinen , valo/äänivaroituslaite? Tästä kuljettiin raiteiden yli satamaan, ei ihan kaikki kulkenut junalla. Mistä saisi tietoa näistä varhaisista laitteista. Yläosa kaiketi puuttuu? Seuraavaksi vihjeeksi suunnittelin: "Läheisen veturitallin vesitornin päällä oli pumpun käyttäjänä aluksi tuulimylly"... Lisään kohta kuvat "ennen ja jälkeen" asemakuvaa. |
||||
|
|
25.12.2015 18:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole Karjalasta eikä ole Immola. Hämäykseni liittyy millimetreihin. Vihje: Asemarakennuksessa oli alun perin komea jyrkkä katto. Laajennusosa etualla lienee tehty vain asuinkäyttöön. | ||||
|
|
25.12.2015 15:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Osasuurennos numerosta: https://vaunut.org/kuva/107340 , eli nelonen. Aivan suora selkä ei siis voine olla 7 tai 9. | ||||
|
|
25.12.2015 10:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole Säynäjärvi. Olen koettanut hämätä, en ole kertonut jotain mielestäni liiaksi helpottavaa. | ||||
|
|
25.12.2015 10:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Pave on vakuuttavasti oikeassa! Korjaan vuodeksi 1973, koska seuraavana kesänä olin Haapajärvellä. Raitiovaunujen tekniikkaan en osaa ottaa kantaa, näillä vanhoilla vehkeillä oli vain ihan pakko ajaa. | ||||
|
20.12.2015 00:55 | Reino Kalliomäki | ||
| Ajankohta 1950 +- pari vuotta. | ||||
|
19.12.2015 22:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Meni syksyllä 68 varusmiesaikana pyörä yllättäen rikki. Pysähdyttävä oli! En ollut osannut odottaa rataa korpitaipaleella! | ||||
|
18.12.2015 23:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Varkauden Museon kuvassa http://piipunjuurella.fi/viewimage.php?id=40016&imgres=hres näkyy veturi no 7, koska hytin yläosan takaseinä on vedetty "ulos". Katolla on tuuletusluukku auki, lyhdytkin näkyvät kuvassa https://vaunut.org/kuva/80057?tag0=0%7CE1%7C . "8"ssa on suora takaseinä : https://vaunut.org/kuva/80056?tag0=0%7CE1%7C , eli tämän kuvan veturi vaikuttaisi olevan "8". Milloin hyttimuutokset tehtiin? Kuvan ajoitus onnistunee ympäristön rakennuksista paremmin. | ||||
|
17.12.2015 23:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Vieläkö radalla oli liikennettä? Keväällä 1976 kuvan https://vaunut.org/kuva/81492?u=388&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen juna on juuri (10.05) saapunut Stutowosta, 19 km 47:ssä minuutissa. | ||||
|
16.12.2015 23:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Mäntän nelosen piirustuksessa kattilan halkaisija on 63 cm, turbiinipiipun 70 cm! Kattilan tulipinta vain 11 m2. Tämän kuvan valitsin, koska naapurin Uudenkaarlepyyn matkalla oli jompikumpi. (keskustelu/junakuvaus) | ||||
|
16.12.2015 23:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Tiedustelematon kuvauspaikka. Koska en muista ylittäneeni rataa, taitaakin juna olla menossa itään. Katsoin vain GT-kartasta jonkun pikkutien, ja pöräytin sinne. | ||||
|
14.12.2015 01:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Hämmästyttävä paikka tämä sikasuora. V. 1962 seisoin Tuoresluoman sillalla, ja aurinkoisena päivänä en saanut laskettua kirkkaina näkyviä kilometripylväitä .Kumpaankaan suuntaan. Etäämpänä sekoittuivat toisiinsa. Jonkin aikaa on kestänyt sikasuoran kiitäminen :) | ||||
|
12.12.2015 21:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Väkevä ja hieno! | ||||
|
12.12.2015 20:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on samanlainen kuin Hyrynsalmi - Kuusamo radan höyryveturit. Kiva että kuvasit sen sivuille! HF = Heeres - Feldbahn, ja 110 hv-teho. Tyyppi (HF 110 c) on ymmärtääkseni alun perin Henschelin, mutta sitten muutkin tehtaat tekivät niitä. Wehrmachtin sotaveturityyppi. Kenttäraiteita oli Viron palavakivialueella rintaman takana. Kuvia ja tietoja löytyy netistä tyyppihaulla. | ||||
|
12.12.2015 20:26 | Reino Kalliomäki | ||
| VP-1 sarjan veturit tehtiin Votkinskin veturitehtaalla 1947 - 60. Veturia kehitettiin edelleen , ja sarjanumeroiksi tuli sitten VP-2 ja VP-4. Tyyppi perustuu Kolomnan tehtaan ennen sotia suunnittelemaan P24-veturiin, joita valmistui ehkä 7 kpl. Yhtään ei ole jäljellä, mutta kerrotaan ,että Eskolan muistomerkkiveturissa olisi alkuperäinen P24-tenderi? Ainoa laatuaan. PT4:sen teko lähti tältä pohjalta, ja lisäksi vetureita tekivät Skoda, Ganz-Mavag ja Chrzanów. Kiinassa niitä tehtiin pitkälle 80-luvulle asti. Kiinassa käytetty ohjekirja on PT4:sen (on kopio). Kaikenkaikkiaan ylivoimaisesti suurin kapearaiteinen höyryveturityyppi maailmassa. Votkinsk yksinään teki jo noin 2350kpl, ja muut ehkä yhteensä sinnepäin. | ||||
|
11.12.2015 21:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Tielle syntyy lammikoita, eikä asemarakennuksen katto ole kunnossa. Mutta vahtituvan (?) ikkunassa loistaa lämpimästi. | ||||
|
07.12.2015 23:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiva oivallus tuo: Pudonneet lehdet avaavat maiseman. Niinhän se oli. Ellei ottanut tuulta huomioon ei ehkä nähnyt kuin höyryä. Nostalginen maisema. Ellei vek pikaisesti sulje valtaventtiiliä, niin Amuriin ei pysähdytä. Ehkä Santalahteen? | ||||
|
07.12.2015 15:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos tiedoista, Antti ! Samoin Eljas, Kahalan veturin numerosta! | ||||
|
06.12.2015 17:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiva maisema lähdön odotuksesta. Linkin takana sama tunnelma aikaisemmilta vuosilta: https://vaunut.org/kuva/101966?tag0=0%7CHv1%7C557 | ||||
|
05.12.2015 09:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Esko ja Petri! Filmi oli nelisataista. | ||||
|
04.12.2015 15:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Lisäpainotkin on askarreltu pätkityistä kiskoista. 2x15x1,20 , noin pari tonnia. Siuron asemamies väitti, että tunkilla voisi nostaa tyhjän vaunun päätä. Kuinka paljon tunkilla sai lisäadhesiota? Kaiketi sitä käytettiin vain irtiottoon? | ||||
|
03.12.2015 16:41 | Reino Kalliomäki | ||
| On kuvakin Hurusta Hietalahden sillalla tulossa Merisatamasta. Näin negan joku viikko sitten. Olen ihan toivoton järjestelijä. Kiva piirre on, että jotain muuta löytyy. Lisään , kun löydän. | ||||
|
01.12.2015 20:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Sivuilla ei taida ollakaan kuvaa tästä. Torniosa on tavallista jykevämpi. Vesikate on jo repeillyt, kuinka käynee? | ||||