323-32852 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.07.2014 00:14 Reino Kalliomäki  
  Edelleen samaa mieltä. Maanselän asema pisti silmään , muistaakseni v. 62 "turistissa": Ravintola-asema! Eikä edes risteys. Asemalla tosiaan toimi ruokala, mutta pääasiassa puutavaran käsittelyyn osallistuville. Asemaltahan suunniteltiin jopa metsärataa itään. Maanselkä = ei puroja uittoon. V.88 asema oli vuokrattu , ja perheen 5-vuotias tytär veti komerosta löytyneen punalakin päähänsä, ja pysäytti punalipulla makuuvaunujunan. Pysähdys oli aikataulun mukainen. Vain saksalaiset turistit olivat kovin hämmästyneitä. Eivät junanlähettäjästä, vaan kun olivat mielestään pystyttäneet telttansa tosi syrjäiselle paikalle , ja äkkiä oli koko junallinen seuraamassa heidän touhuaan, ja aivan vierestä!
kuva 04.07.2014 23:59 Reino Kalliomäki  
  Kiva nähdä kokonaisuutta. Uitto oli eräs logistiikan laji. Toivon, että rata säilyy vielä jonkin aikaa.
kuva 03.07.2014 22:48 Reino Kalliomäki  
  Noloa on. Alkuperäinen diakin on väärinpäin. Olen koettanut opiskella skannausta mm. vorgin keskustelupalstalta. Käännän kuvan ja pyydän anteeksi.
kuva 02.07.2014 00:23 Reino Kalliomäki  
  Kyllä se on kakkonen, vieläpä ensimmäinen sellainen. "Suomen Veturit 2" antaa hyvän selvityksen. En malta olla kertomatta pikku tarinaa: V. 1962 talon lehmät karkasivat laitumelta syömään suolaheinää ratapenkalta vähän Ilmajoen asemalta Seinäjoelle päin. Yritin lätän konduktöörin kanssa työntää niitä pois, ja kuljettaja soitti kelloa ja pilliä. Lehmät vain stoalaisesti nauttivat elämästään. Mutta kun Eeva-serkku lähestyi talolta vihaisin elkein, painelivat lehmät häntä sojossa laitumelleen. Eihän toki ylliajon vaaraa ollut. Paikalla rata on jotenkin suora. Eikä minulla ollut kameraa.
kuva 01.07.2014 23:52 Reino Kalliomäki  
  Vasen raide selvästi kapeampi kuin oikea. Laudoitus viittaa kahden hengen työntövoimaan.
kuva 01.07.2014 23:48 Reino Kalliomäki  
  Kapeampi on keskellä siltaa, siis ilmeisesti tehty ennen sähkörataa. Sotilaat ilmeistä päätellen lähinnä lomalla, ja varmasti 40-luvulla.
kuva 01.07.2014 23:39 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kaikille! Löysin päivän allakan marginaalista : 27.07.74 . Pieni töherrys "Schauman,Nykarleby". Palataan jälkimmäiseen, ja Schaumaniin vielä myöhemmin. Tulin siis Haapajärveltä, siksi 58. Korjaan päivän, en muuta tekstiä.
kuva 01.07.2014 02:24 Reino Kalliomäki  
  Jopa jotakin ! "Pässi" viitannee veturiin ; kuljettiko vaunun/vaunuja? Mikä oli raideleveys?
kuva 30.06.2014 09:49 Reino Kalliomäki  
  Sillalla on 3-kiskojärjestelmä. Tätä siltaa eivät veturit ylittäneet. 60 cm raiteelle oli "hyllytavarana" esim. rakennusten sisällä käytettäviä vaunukääntöpöytiä. Ehkäpä kapeampi raide on sähkörataa vanhempi ?
kuva 29.06.2014 16:47 Reino Kalliomäki  
  Tuo numero pahiten hämää. Oletan , että ensimmäisen veturin numerona saatettiin käyttää esim. kirjanpidollista numeroa. Ei näitä pilvin pimein tehty, kyseessä lienee sittemmin numero "11". Ulkonäössä taitaa ainakin pakoputki olla muuttunut. VR:n littera mekaaniselle voimansiirrolle oli Vv14. Koska kuva on noin 60 vuotta vanha , ei ole ihme,että muistajat ovat harvassa.
kuva 28.06.2014 23:01 Reino Kalliomäki  
  Kylläpä on vihreätä! Ihan tulee kapearaiteinen mieleen. On myös paljon kansaa. Olen pannut merkille monien, erityisesti isovanhempien, arvostavan tätä toimintaa täällä Keravalla.
kuva 28.06.2014 22:49 Reino Kalliomäki  
  Mikko on oikeassa paikan suhteen. Kuvaukseen ei liity soutamista, vaan se on otettu Ranta-Sipilän puolelta. Minusta tuntui, että olen juuri myöhässä , en tällä kertaa , vaan yleensä höyryvetureiden suhteen. Koulupoikana oli tapana usein syödä eväät ( ei kouluruokailua silloin ollut) eteläisen kääntöpöydän rinteessä. Ei ollut kameraa, muta sittemmin olen nähnyt Erkki Nuution kuvia 60-luvun alkupuolelta. Huhhuh !
kuva 28.06.2014 00:48 Reino Kalliomäki  
  Kovalla pakkasella avolinjat kiristyivät niin , että alkoivat "humista". Siis puhelinlangat "lauloivat", muttei kovin romanttisella säällä. Tarkoitin kuitenkin noita rakennuksen päädyssä näkyviä , ilmeiseti konttoritiloista tulevia johtoja. En muuten tiedä, koska purettiin , mutta mielestäni oli jäljellä 1989.
kuva 28.06.2014 00:39 Reino Kalliomäki  
  Tämä oli ensimmäinen kapearaideveturi Suomessa. Muualla kyllä suunniteltiin , mutta tämä toteutui - kumma kyllä tämä on yhä jäljellä. Seuraavaksi piipun alareuna ruostui puhki , ja piippu kenotti pitkään. Ei mikään rautaesine kestä meidän säittemme armoilla.
kuva 28.06.2014 00:32 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kuvasta. Ei niin riipaise kun seuraavan kerran käy serkkua tapaamassa. Rakennuksen kohtalo lienee tavallinen nykyään.
kuva 26.06.2014 22:13 Reino Kalliomäki  
  Täydellinen kommentti, Martin!
kuva 26.06.2014 22:11 Reino Kalliomäki  
  Henkilöjunienkin aikataulut sallivat joustoa. V. 1962 lättä Lieksan ja Nurmeksen välillä pysähtyi erään kaupan kohdalle, jotta kaikki halukkaat saattoivat helteisenä päivänä ostaa virvokkeita. Ja kymmenkunta vuotta myöhemmin Taivalkosken lättä seisahtui eräälle kilometripylväälle korpitaipaleella. Kun mitään ei tapahtunut , soitti kuljettaja kelloa, ja johan metsästä rynnisti kaksi miestä. Kartasta katsoin , että Iijoki kulki lähellä. Kalassa olivat.
kuva 25.06.2014 23:21 Reino Kalliomäki  
  Ai , mitä työtä !
kuva 25.06.2014 23:18 Reino Kalliomäki  
  Tämä oli tultuaan Sorsapuistoon satumaisen kiinnostava. Oli vielä vivut ja venttiilit tallella. Kuin hyvä uni.
kuva 25.06.2014 09:53 Reino Kalliomäki  
  Kuva on Kråkön hiekkaradalta Porvoon edustalta. Raideleveys 900 mm , ja erikoista oli se , etä ennen näitä moottorivetureita siellä oli höyryveturikin. On sama/samanlaisia kuvia. Hiekka lastattiin jaaloihin ja vietiin Helsinkiin.
kuva 23.06.2014 08:51 Reino Kalliomäki  
  Kiitos Mika kuvista. Kattilat olivat muuten tyyppiä Babcock & Wilcox - lienivätkö alkuperäisiä . Kirjoitus oli siis jo seinällä.
kuva 21.06.2014 00:43 Reino Kalliomäki  
  Parempaa kuin kajakkiretki !
kuva 19.06.2014 01:00 Reino Kalliomäki  
  Kuva huokuu Pohjanmaata ja harmoniaa. Sitä jää katselemaan mielellään.
kuva 14.06.2014 22:20 Reino Kalliomäki  
  Eipä taida maksaa vaivaa käydä uudestaan. Vai onko nykyään kiinnostavaa nähtävää?
kuva 14.06.2014 02:35 Reino Kalliomäki  
  Matkaneuvoja Onni Paukkunen muinoin kertoi että hänet hälytettiin apuun , kun kolmosen 2. vaihde kieltäytyi toimimasta.
kuva 14.06.2014 02:16 Reino Kalliomäki  
  Onko tuo sävy sävyyn maalattu resiina junanlähettäjän takana? Tyylikästä.
kuva 13.06.2014 09:38 Reino Kalliomäki  
  Mainio huomio tuo eripituisuus, Tommi ! Edessä samanlaiset , vasen pidempi. Aurauslevy tuntuu hyvältä ajatukselta. En uskalla kommentoida tehtaan toimintaa , vanha kartta näyttää mielenkiintoiselta. Muistan vain ihastelleeni firman vanhoja kattiloita. Ehkä joku paremmin tietävä voisi kertoa siitä.
kuva 11.06.2014 23:46 Reino Kalliomäki  
  Köysi on kyllä lujaa , mutta venyy varmaan mielekiintoisesti ...
kuva 11.06.2014 22:26 Reino Kalliomäki  
  Vanha teollisuusradan temppu päästä vähemmällä suppealla raiteistolla : Vedettiin vaunuja viereiseltä raiteella.
kuva 11.06.2014 22:24 Reino Kalliomäki  
  Muistaakseni väri oli lähellä ferrexin harmaata. Tosiaan , alkuperäinen operaattori oli Raahe Oy , kuvan aikaan Rauma-Repola. Kiitos, Tommi linkistä - tarkoitukseni oli se laittaa, vaan en vieläkään osannut.
kuva 08.06.2014 18:37 Reino Kalliomäki  
  Olen näemmä taas aiheuttanut hämmennystä. Kun Mapsin kuva ei ole Erkkilän sillalta tarpeeksi selvä, pitäne ekäydä paikalla. Negalehti on vuoden 74 kansiossa , mutta tarkan päivän merkitsin vain "tärkeihin" tapahtumiin. Kouluun menin Rongankadun aidassa olevasta aukosta, mutta silloin postitalon korttelissa katua lähinnä oli poliisin kahden hevosen "laidun". Kuvan oton aikaan opiskelin Helsingissä, ja seudun rakennustapahtumat ovat jo outoja. Siispä lähestyn asiaa toiselta kannalta. Vaikuttaa siltä, kuin kuva olisi otettu Mamiyaflexin 160 mm optiikalla. Edellinen kamera oli Yashica-Mat, ja siihen oli vain telejatke joka piirsi kuvan reunat pehmeämmin. Ehkäpä kuva on uuden (käytetyn) optiikan testikuvausta - silloin se olisi vuodelta 74.
kuva 08.06.2014 13:39 Reino Kalliomäki  
  Outo sattuma tuo Ardeltin tallin näkyminen. Siinä on savutorvia katolla. Esilämmitys sisätiloissa oli siis mahdollista. Nyt näen vaunun ikkunasta selvästi, ettei tämä ollut tyhjävaunujuna! Missäköhän ajatukseni ovat harhailleet.
kuva 08.06.2014 13:19 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Tapio. Korjaan hakemaan - sanan viemään sanalla. Allakassani on tämä päivämäärä, mutten muistanut kumpaan suuntaan väkeä kuljetettiin.
kuva 08.06.2014 03:26 Reino Kalliomäki  
  Tapio, en muista monennessako vaunussa olin , mutta eiköhän kuvasta voi laskea. Samalla vaunulla jatkoin Mikkeliin. Ja kahvia opin juomaan vasta Lievestuoreella!
kuva 08.06.2014 03:21 Reino Kalliomäki  
  Porttivahti hoiti homman. Mutta oli myös todellinen yleistietäjä - osasi kertoa esim. vanhoista junamiehistä. No , onhan nykyäänkin mm. tietokonehaku. Vanhat paperit kertovat , että tämä oli aikanaan Kirkonmaan pattereiden radalla - siis alkuperäinen ostaja on Venäjän "kruunu". Tuo tehtaan porttivahti oli aikoinaan hieno ammatti : valtaa ja virkapuku. Kiva nähdä, että se on vielä kunnossa.
kuva 06.06.2014 22:19 Reino Kalliomäki  
  Pekka , on muutama muukin vanha kuva tästä, junamiehiäkin. Sana vain..
kuva 02.06.2014 22:26 Reino Kalliomäki  
  Tero, sorry - käsitin väärin. Kartanhan pitäisi kuvata vuoden 1935 tilannetta. Jokseenkin epäloogista. Valinta johtui kai siitä , että jossakin kommentissa muinoin kysyttiin tälläistä. No , Melon Syöstävän (kuten virtapaikkaa vielä 50-luvulla kutsuttiin) voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1971 , ja Nokian padon jäänteitä ruopattiin pois virtaaman tieltä vielä talvella 70/71. Siinä yhteydessä meni vanhemman Schöman hytti lyttyyn. Selvä virhe kartassa on se, että tien Turkuun viitataan menevän Huittisten pikatielle ! Toki silloin Turun- ja Porintiet menivät vielä samaan suuntaan. En tunne voimalaitosten ja verkkojen nykyomistusta. Åbo Kraft Ab ei saanut juuri mitään aikaiseksi. Työradan kaarteetkin oli tehty perättäin asetetuista vaihteista, kertoi eräs Nokian kuljettaja.
kuva 01.06.2014 21:39 Reino Kalliomäki  
  Aiii! Miten nostalginen kuva. Yritettävä käydä katsomassa
kuva 01.06.2014 21:20 Reino Kalliomäki  
  Mikko. Oikeassa olet. Asioilla on ehkä yhteyttä. Tankkivaunuja käytettiin spriin kuljettamiseen.
kuva 01.06.2014 21:12 Reino Kalliomäki  
  Tero , tietääkseni Emäkoski oli ensimmäinen valtakoski, joka padottiin rannasta rantaan. Tämä tapahtui v.1913. Nokian virtahan on sama kuin Kokemäenjoki, ja Emäkosken putouskorkeus on noin 19 metriä. Esim. Tammerkoski on kaikkiaan noin 17,2 ,metriä, mutta vesimäärä noin puolet. Nokialla oli siis sähköä ylenmäärin. Siksi kai kumitehdas tuli . Toinen iso voimalaitos oli Ahvenkoski Kymijoen läntisessä haarassa , ja niin hankalaa oli sähkön markkinointi, että sähkörataa rannikkoa myöten lobattiin , ja Herttoniemen vapaasatamaa puuhattiin ( Södra Finlands E.). Kun Nokia ( siis vanha), osti Harjavallan , muodostui melkein läänin kokoinen verkkoalue Nokialta aina Paneliaan , (läh. Raumaa), missä Nokian verkko yhtyi Teollisuuden Voimaan. Nykyinen omistaja taitaa olla Vattenfall. Jatkosodan aikana desantteja lähetettiin tuhoamaan voimalaitos. Vanhat isännät lähtivät metsälle koirineen, eikä desanteilla ollut mahdollisuuden rahtuakaan. Kartasta. Viholan satama (telakka) oli yhtiön uittolaivaston tukikohta. Kertoivat radan menneen joskus sinne saakka, mutta en ole saanut vahvistusta mistään, milloin tai mistä. Toinen jännä juttu on puuspriisäiliöt. Muistitieto kertoo linjalastauksesta, ennen kuin sivuraidetta jatkettin.
kuva 01.06.2014 20:38 Reino Kalliomäki  
  Esko, ehdottomasti liika paino oli syynä Riihimäeltä lähtöön. Kertoivat kuljettajat Lindberg ja Markio. Ensimmäinen RLR 5:nen oli taas liian pieni. Se oli varustettu turvepolttoon , ja myytiin pian Lappeenrantaan. Siellä muistan eräästä lehtiartikkelista maininnan : Kyllä oli suuri pettymys, kun veturi jossa oli niin komea-ääninen vihellin, ei ollutkaan tarpeeksi voimakas tehtaan mäkeen ( 40 o/oo). Riihimäellä pettymys oli mm. sen vuoksi , ettei se mahtunut talliin , vaikka mitat oli annettu. Tämä oli 0.4.2T.
kuva 30.05.2014 21:55 Reino Kalliomäki  
  Väri. Muistikuvani sanoo jotakin vähemmän teknistä kuin nämä kommentit: Eri väri kuin vetureissa. Tummempi, sanoisin että "tosi punainen" , ehkä vähän nokinen. Kuva on tosiaan käsitelty Phsh elements 12:sta automaattisesti. Voisi olla, että puomit oli vain sinkitty, ehkä sittemmin maalattu?
Kiitos muuten kommenteista. Sattuma tarjosi minulle tämän" sirkuksen".
kuva 29.05.2014 23:20 Reino Kalliomäki  
  Autoja en tunne , mutta isäni vehje v. 63 oli amerikan vientimalli R4. Sitä pidettiin silloin autona! Tommi on oikeassa - kyse oli höyryvoimalaitoksen hake/kuorijätekuljettimesta. Kasa näkyy toisessa kuvassa. Ja niin on myös Heikki. Naapuri osti Neckar 770:sen metallihotovärillä v. 63, ja parkkeerasi sen tähän happotornin juureen. Se ruostui uskomattoman nopeasti! Kamera vain 4,5 x 6 Super Ikonta 30-luvulta, mutta tuki reunakaiteesta. Kesätyöpalkalla ostin mielestäni "hyvän" kinarin , Yashica Lynx 5000:sen, vaan on sen jälki nykyään jo kehnoa. Käytin siihen kaikki rahat, niin että nykyään usein tulee melkein tippa silmään, kun esim. kävi Pieksämäellä 1968 ja otti 2 kuvaa
kuva 29.05.2014 22:54 Reino Kalliomäki  
  Sorry-en hölmö käynyt sisällä. Mutta savu tuoksui minusta hiileltä.
kuva 28.05.2014 23:56 Reino Kalliomäki  
  Kiitos faktoista , erityisesti Tapio ! Ose varmaankin, sitä mieltä olen kuvia katseltuani. Ja mukava kuulla että samanlaisa oli vaan kaksi.
kuva 28.05.2014 23:33 Reino Kalliomäki  
  Tuo "6" on Schaumanin numero Pts
kuva 28.05.2014 20:49 Reino Kalliomäki  
  Hytin katto oli aluksi matalampi. Kun katto meni hieman lyttyyn Nokialla veturin törmätessä laahusruoppaajan mastoon korjattiin sitä näkyvän sauman verran korkeammaksi. Alkuperäinen oli matala kai kaivoskäyttöä tms ajatellen. Oli siis kai kiire tilata, niin saatiin tämä kone.
kuva 28.05.2014 20:39 Reino Kalliomäki  
  Näiden mustavalkoisten jälkeen otin muutamia väridioja. Ehkä niistä löytyy kuvia autoistakin. Olematon on kuvieni arkistointijärjestys, oma vikani, olen etsinyt niitä viikon vapaat hetket.
kuva 28.05.2014 20:34 Reino Kalliomäki  
  Muistaakseni äänimaailma oli jokseenkin vaisu - eri koneiden käynnin erotti kyllä. Kierrosluvut olivat korkeat ja äänet paljon vaatimattomampia kuin höyryvetureissa.
kuva 27.05.2014 01:20 Reino Kalliomäki  
  Jorma, sinulla on aarre ! PK VII valmistui 1965 (vasta), ja sillä aloitetiin pehmopaperituotanto. PK VIII aloitti tuotannon 1969. Kaikki kolme viimeistä konetta ovat Beloitin valmistamia. Aikanaan "silkkipaperia" käytettiin pääasiassa kaupoissa paketointiin - kauppiaallahan oli velvollisuus paketoida myymänsä tavara - , jotkut laittoivat kaksiväriseen paperinaruun vielä pienen puisen kantopalikan, sellaisen tupakankokoisen. Silk oli siis myynninedistysidea. Muitakin oli , muistan esim. omenankäärepaperit, kivan vihreät, joita koetettiin myydä ulkomaille, kasvinsuojeluaineella käsiteltynä, tietty. Siis varmaan WC-Silk:iä oli saatavana 60-luvun loppuun.
Toinen nostureista oli tuo no 15, BOk-suurnosturin suojavaunuineen. Mutta mikä oli toisen numero? Vai oliko niitä pahuksia 3 ? Syväkuormausvaunu lienee Osf, koska Yankee-sylinteri on noinkin raskas?
kuva 26.05.2014 14:48 Reino Kalliomäki  
  Tämä oli vielä kasvun aikaa Nokialla. 80-luvulla pehmopaperin tuotanto kasvoi saavuttaen maailman kakkostilan 165000 t / vuosi. Koskapa muutakin liikennettä oli, niin raiteilla riitti liikennettä. Mutta 80-luvulla alkoi myös henkilöstön vähentäminen, ja Nokian keskittyessä muualle, myytiin tehdas James River - yhtiölle v. 1989 (myöhemmin Fort James Suomi Oy) ja edelleen v. 1997 Georgia Pacific Finland Oy:lle, v. 2001 Georgia Pacific Nordic Oy:lle ja nyt omistaja on ruotsalainen SCA vuodesta 2012. Ja paperikone no IX on ainoa toiminnassa, vuosikapasiteetti 52000 t. Jätepaperia siistataan ja sellua tuodaan. Autoilla.
Henkilöstö on vähentynyt murto-osaan, ainakin 1200 työpaikkaa on vähentynyt. Ainakin Tervakoski Oy vähensi rajusti väkeä jo 70-luvulla. En silloin ymmärtänyt mihin ollaan menossa.
Kiitos Tapio kommentista. Pieniähän nämä olivat laivoihin verrattuna.
<<   >>