Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.10.2017 02:36 Reino Kalliomäki  
  Tässä linkissä Tuomaksen mainitsema kartta, ja paikkamerkintä: http://vaunut.org/kuva/122615
kuva 02.10.2017 00:09 Reino Kalliomäki  
  Kovimpana talvena 1960-luvulla Rauma oli pohjoisin avoin satama (1967?), useimmiten taisi Mäntyluotokin olla auki. Vaasasta meni jäätie Uumajaan! Ruotsin puolella oli siis sama tilanne. Tavaraliikenne Porin radalla ainakin kaksinkertaistui, joten parhaina viikkoina palasi Mierontietä useita tyhjävaunujunia päivittäin. Sanomalehtiuutisia varmaan on, mutta onko tilastoa? En pitänyt kirjaa siitäkään, mutta lehtileikkeleitä on. Aamulehti kerran kirjoitti kapasiteetin satamissa olevan rajoittava tekijä.
kuva 01.10.2017 23:33 Reino Kalliomäki  
  Kiitos huomioista! Korjaan maainoksen mukaan. Liikuin tuollapäin vähintäin joka vuosi.
kuva 01.10.2017 17:19 Reino Kalliomäki  
  Myös pohjoisempien satamien jäädyttyä ohjattiin tyhjävaunujunia tätä kautta.
kuva 29.09.2017 11:49 Reino Kalliomäki  
  Oliko tuo SVR:n ensimmäinen veturitalli?
kuva 28.09.2017 16:53 Reino Kalliomäki  
  Kuvan laatu on kaukana Branderin kuvista. Vain keskialueelta tarkahko, mutta asiallisesti tähdätty. Tuskin laatikkokamera, niille on tyypillistä kuvan pehmeys kauttaaltaan. 1930 - 1955 halpa paljekamera, hiukan väärä tarkennus. Henkselien kiinnityshaarake iso, vanhempaa muotia. Vaunun päätyjen poikittainen sidos kierretty puusta. Pyörä kapea, eli kiskomalli, puukiskoilla ei edes rautavahvistetta. Yhden kesän sivuraide. Raskas työntää, onneksi on neljä raavasta työntäjää.
kuva 27.09.2017 23:37 Reino Kalliomäki  
  Ennen junaa matkailtiin diligenssillä. http://vaunut.org/kuva/122361 Myös Pietarin kokoisessa kaupungissa on varmaankin ollut Omnibussien valmistusta.
kuva 26.09.2017 11:48 Reino Kalliomäki  
  Aikataulukirjan A-osa 1957 luettelee vyörytyslaitokset (pvl). Monilla muilla paikoilla mainitaan hihnakuljetin (phk), eikä aina vyörytyslaitetta ole purettu, kuten esim. Karjaa ja Rovaniemi. Useat pienet polttoainekatokset on merkitty pvl.
Katajanokka, Länsisatama, Pasila, Lyly, Inha, Vaasa, Jepua, Ylivieska, Olhava, Kemi, Kotka, Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi, Kontiomäki, Vaala, Syrjä, Joensuu, Korte, Kintaus, ja Jyväskylä..
Mielestäni sopisi Kontiomäeksi, mutta K 43 ? http://vaunut.org/kuva/6835?t=vy%25C3%25​B6rytyslaitos
kuva 24.09.2017 22:00 Reino Kalliomäki  
  Aivan samanlaisen hankin aikoinaan Verkkokarilta, sisällä pieni öljypoltin jossa on kiinni heijastin. Kun lasit olivat rikki, koetin VR:n varaosia. Eivät sopineet. Mahdollisesti metsäradalta? Omassani valmistajan nimi : A.A.Barck, plåtslageri, Helsingfors.
kuva 24.09.2017 21:42 Reino Kalliomäki  
  Pyöräpuheen tarkoitin symbolseksi, tulevaisuus ei luvannut UR:lle hyvää. Polkupyörä oli tuolloin kallis hankinta, silti tavoiteltu. Se tuli mieleeni isoisän kertomuksista 1930-luvulta. Kuopio - Lieksa välillä pyörä voitti junan. Hänellä oli jo ketjuvaihdepyörä, ja Kontiomäen kautta kiertävä juna vaati vain 15 kmh keskinopeutta. 1937 pääsi Pitkälahden kautta (laiva-juna-juna-juna), ja 1939 Varkauden kautta. Aikataulut vaan eivät suosineet junan vaihtajaa. 4.40 aikaisin lähtö Lieksasta, tulo Kuopioon 23 jälkeen!. Mutta onhan meillä nuo Härkäviikot:)
kuva 24.09.2017 11:52 Reino Kalliomäki  
  Sama rähjäinen korttini on kukenut v. 1914. Oletan , että kuva on otettu aikaisemmin, esim. 1912. Kuvan juna on lähdössä etelään, ja kun veturina on F1 (Eljaksen kommenttiin vielä lisäksi: ei näy hiekkakupua, sitä ei F1:ssä ollut), eli on juna 702, Pännäinen - Pietarsaari, jonka lähtöaika oli 11.25.
Kuva sopii mainiosti Uudenkaarlepyyn rautatien aikaan. Lähin isompi kaupunki oli Pietarsaari. Matka-aika tätä junaakin käyttäen 1tunti 25 min. Kaksi vaihtoa. Suorempaa maantietä käyttäen (n 20 km) keskinopeus olisi noin 14 km/h. Leveän radan aikaan motilla sama keskinopeus ilman vaihtoja liki 50 km/h. Pyöräilijä ei pärjännyt, mutta henkilöliikennettä oli vain viitisen vuotta.
Leveäraidekuvia ei motista sivuilla ole, mutta Tka:sta huomasin toisenkin kuvan, Jorman ottaman: http://vaunut.org/kuva/11436?liikp1=1903
kuva 20.09.2017 17:03 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä Pasin kanssa. Komea kuvauspaikka = asetteluun on paneuduttu!
kuva 17.09.2017 22:21 Reino Kalliomäki  
  Tuntemissani vanhoissa kuvissa ei ole avokuistia, eikä läntistä poikkiharja-osaakaan. Ehkä joku tietää rakennuksen historiaa.
Kuvasarja:
'Helsingin uusi asematalo'
 
17.09.2017 21:48 Reino Kalliomäki  
  Kiitos mielenkiintoisista kuvista!
kuva 17.09.2017 14:34 Reino Kalliomäki  
  Käy kyllä, Jarmo! Toisessa poikkiharjassa koristetta ei ole. Ehkä se osa rakennuksesta ei ole rautatien aikainen?
kuva 17.09.2017 14:29 Reino Kalliomäki  
  Asema avattiin liikenteelle 10.04.1949. Avokuparit ovat oikeasti noin, - jätin roskatkin poistamatta.
kuva 16.09.2017 01:05 Reino Kalliomäki  
  Vihjeenä kuva http://vaunut.org/kuva/122165
kuva 14.09.2017 23:46 Reino Kalliomäki  
  Kortin saajan nuoremmat siskot ovat lähettäneet onnittelut. Kieli on monelle tuttu: "Kontin kieli"! Ei mitään erityistä. Heikki on varmaan oikeassa, kyse on tuskin ammatikuvaajasta. "Adam" lienee "Valokuvaustarpeisto Adam, omist. I. P. Mouritzen, Karjalank. 10 puh. 1011."
kuva 31.08.2017 23:19 Reino Kalliomäki  
  Hyvä niin, siksi se ei ole kääntynyt! Kiitos, ylläpito!
kuva 31.08.2017 23:01 Reino Kalliomäki  
  Oikein, Tero! Tarkkaan pitää katsoa peilikuvaa!
kuva 31.08.2017 20:46 Reino Kalliomäki  
  Hyvä huomio, Jimi! Kirjallisuudessa kuva on kuitenkin toisinpäin. Koetin yöllä kääntää sitä, mutta en näemmä onnistunut. Innostuin viimeaikaisista keskusteluista lisäämään tämän. Hellströmiläisyys hämää.
kuva 31.08.2017 10:26 Reino Kalliomäki  
  Ei ole Suoniemi , valitettavasti kuva on peilikuva. Korjaus on tulossa. Suoniemestäkin olen kuvan ottanut, vaan en löytänyt.
kuva 31.08.2017 01:50 Reino Kalliomäki  
  Vasta nyt huomasin, että kotipysäkki http://vaunut.org/kuva/121754 on alunperin ollut radan pohjoispuolella! Olisiko siirto eteläpuolelle tapahtunut lisärakentamisen yhteydessä?
kuva 28.08.2017 23:08 Reino Kalliomäki  
  Seikun Deutz-veturin numero 9896/30 näkyy eräässä kuvassa. Petri Sallisen vastauksessa no 16 keskustelussa "Nokian veturit" on valmistajan listaa http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,7185.0.html 900 mm.
kuva 24.08.2017 23:50 Reino Kalliomäki  
  Löysin mielestäni tilanteesta värikuvan, arvelen alkuperäisen ajoitukseni vääräksi. Kuvassa (kuvissa) näkyy sama Dv12-pari: http://vaunut.org/kuva/121613 . Hämmästyttää tuo autojen tuntemus, mutta sen tiedän, että myin Dacian ennen kesää 1982. Rakkineen vähiä hyviä puolia oli ns. "huonon tien alusta". Tässä kuvassa muuten näkyy vielä vesiviskuri!
kuva 19.08.2017 22:47 Reino Kalliomäki  
  Koskien matkustusta ennen rautatietä, on Topelius mainio tietolähde. Häneltä on lukuisia merkintöjä päiväkirjoissaan matkustamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Eipä ihme, että hän kirjeessään äidilleen rautatien valmistuttua kirjoitti seuraavasti.
"No, perjantaina meni ensimmäinen juna Hämeenlinnaan. ... Matkan varrella olevat talonpojat ovat viimeiseen asti epäilleet, ettei siitä mitään tule, ja seisoivat suut ammollaan, kun höyryvaunu kiiti ohi sellaista vauhtia, että se hetkittäin nousi noin 6 penikulmaan tunnissa. Tuntee elävästi, että Suomelle alkaa uusi tulevaisuus."
kuva 14.08.2017 11:34 Reino Kalliomäki  
  Tampellan kuvalista : 172/1911 4.4.1911 , Tie-, ja Vesirakennusten Ylihallitus no "1". Lista antaa vain veturien luovutuspäivän, joka ei välttämättä ole kuvauspäivä. On myös yhteiskuva 172 + 173. Kuvaajatietoa ei ole merkitty negatiiviinkaan, ne olivat Tampellalla. Olen samaa mieltä Ilkan kirjasta kuin Petri.
kuva 09.08.2017 03:14 Reino Kalliomäki  
  Kirjoitettua listaa en ole tutkinut, mutta mielestäni tämä on "valmistajanlaatta: http://vaunut.org/kuva/104149?s=1
kuva 08.08.2017 20:00 Reino Kalliomäki  
  Käsittääkseni nuo aitaukset liittyivät karjan ajoon. Eläimet saatiin pidettyä aloillaan. Kotikylässä oli kaksi vartioitua tasoristeystä, molemmissa aitaukset, ja useita vartioimattomia aitauksettomia. En tiedä olisiko vartioimaton voinut olla aitauksellinen. Aitauksen ulommassa päässä oli tuntemassani tapauksessa riukuveräjä , sen sai itse sulkea.
kuva 01.08.2017 10:03 Reino Kalliomäki  
  Sorry, 4117. Kolmas ja neljäs 17 täysin selvästi.
kuva 29.07.2017 09:37 Reino Kalliomäki  
  Meili:
Vähän lisätarkennusta on löytynyt. Se Jyväskylän kone on mitä ilmeisimmin sveitsiläisvalmisteinen G1. Näistä ainakin numerot 198-201 ja 212 oli silloin sijoitettu Jyväskylään. Veturin savutorvi on ns. Jakobssonin mallia, jota oli monessa tuolloisessa veturissa; mm. Jyväskylän varikon koneissa. Alkuperäiskuvan on tiettävästi ottanut Olga Oksanen keväällä 1898.

Venäjän lippu on alkuperäiskuvassakin, mutta sitä on korttiin retusoitu paremmin erottuvaksi. (SKS)
kuva 28.07.2017 13:58 Reino Kalliomäki  
  G8 tuolloin Jyväskylässä on helppo ennakkokäsitys. Jos tenderin levkehyksen keskimmäinen aukko jousien välissä merkitsee jotakin, voisi olla vaikka G1. Tamperelaisten savutorvi oli erilainen, ja kuvaan ehtiminen olisi ollut täpärällä.
kuva 28.07.2017 13:53 Reino Kalliomäki  
  Kommentti sähköpostilla : Toista mieltä... G8 vandrinki kokonaan vetopyörien yläpuolella. Olisiko G1, G2, G4, G6 tai G9 ? (SKS)
kuva 24.07.2017 22:57 Reino Kalliomäki  
  Ansaittuja!
kuva 17.07.2017 01:10 Reino Kalliomäki  
  Ihan kuin, hytin takaseinä on tenderissä, mutta tilaa ei ole. Muistaakseni ikknoista ei näy hyvin. http://vaunut.org/kuva/120791
kuva 17.07.2017 00:26 Reino Kalliomäki  
  Tuo pohjoisviitta kertoo järveksi Kuloveden, vasta seuraava on Rautavesi, sitten Liekovesi, jonka jälkeen alkaa Kokemäenjoki. Toki kaikki K:n vesistöä. Kuvan ottopaikka on reilu kilometri Siuron jälkeen.
kuva 24.06.2017 20:10 Reino Kalliomäki  
  Kauppahan se. Onnitelut, Jukka! Nyt, kun kaupasta ja rautatiestä on kauan, taitaa paikka olla nimensä veroinen.
kuva 24.06.2017 18:54 Reino Kalliomäki  
  Timo ensin, ja Juhana sitten ovat aseman suhteen oikeassa, mutta katto ei ole aseman.
kuva 24.06.2017 10:16 Reino Kalliomäki  
  Ei sieltäkään!
kuva 24.06.2017 07:36 Reino Kalliomäki  
  Erno näyttää valvoneen koko suviyön! Mutta kuva ei ole Turun suunnalta.
kuva 24.06.2017 00:52 Reino Kalliomäki  
  Sepä se. Jarkko vastasi oikein ennen kuin ehdin lisätä toisen kysymyksen!
kuva 22.06.2017 01:06 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuva, ja oikea paikka. Näkymä taustan puun alta http://vaunut.org/kuva/99171?u=3399&paik​=Tampere+asema ja katolla oleva valomainoskin näkyy 10 vuotta myöhemmissä kuvissa.
kuva 13.06.2017 10:24 Reino Kalliomäki  
  Kyllä avattiin. Oikoradan takia kai tämä jäikin 60-luvun asuun.
kuva 12.06.2017 12:33 Reino Kalliomäki  
  Rautatieharrrastajaa kiinnostanee se, että E.M.Staf kuvasi paljonkin veturitehtailla. Muistan hänet ystävällisenä vanhana herrana, joka myi neljä kuvaa niistä kiinnostuneelle opiskelijalle, ne sattuivat olemaan liikkeessä valmiina, en siis voinut valita. (kuitti on tallella: valokuvia...)
Vv-12 veturien valmistumispäivät ovat 18.7, 31.9, ja 20.10.53 .
kuva 07.06.2017 07:37 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuin mielikuva!
kuva 30.05.2017 07:30 Reino Kalliomäki  
  Terävä-suorakulmainen, leveäharteinen ilme . Vaikuttaa karskilta työkalulta.
kuva 27.05.2017 08:04 Reino Kalliomäki  
  Sami on oikeassa, avainsana on mansikka. Odotetaan, ei höyryveturia, vaan tyttöjä! Parkkipaikka oli aivan täynnä. Erään vaunun kyljessä oli mainos; "Huber 110 vuotta".
kuva 27.05.2017 00:19 Reino Kalliomäki  
  Kiitos korjauksesta! Onhan talli selvästi Joensuun.
kuva 25.05.2017 10:02 Reino Kalliomäki  
  Paha arvioida raideleveyttä kuvasta. Venäjän kenttäratojen standardi oli 750 mm, jopa niin tiukka, ettei kapeampi liikkuva kalusto kelvannut 1915-16. Kiskot kyllä, melkein joka saarelle tehtiin rata. Luulisin mahdollisesti kapeamman raiteen olevan suomalaista perua.
kuva 24.05.2017 08:37 Reino Kalliomäki  
  Olisikohan tuo kuvausvuosi kuitenkin 1977?

Tr1 1049 oli ollut Pasilassa vielä varsinaisen höyryajan päätyttyä höyrynantotehtävissä. Niiden päätyttyä se hinattiin Pieksämäelle. Lähtö Pasilasta oli 30.3.1977 hieman ennen puoltayötä, Kuopion konepajalle menevän Dv15:n hinaamana. Riihimäelle tultaessa Ristossa alkoi esiintyä laakeriongelmaa, minkä takia veturi jätettiinkin sinne. Se havaittiin Riihimäellä aprillipäivänä ns. ”Mailanderin pätkässä” (nyk. r. 349) ja tässä kuvan esittämässä paikassa ainakin vielä kesäkuun alussa. (SKS)
kuva 21.05.2017 19:48 Reino Kalliomäki  
  Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. !
Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys.