11.10.2017 02:36 | Reino Kalliomäki | |||
Tässä linkissä Tuomaksen mainitsema kartta, ja paikkamerkintä: http://vaunut.org/kuva/122615 | ||||
02.10.2017 00:09 | Reino Kalliomäki | |||
Kovimpana talvena 1960-luvulla Rauma oli pohjoisin avoin satama (1967?), useimmiten taisi Mäntyluotokin olla auki. Vaasasta meni jäätie Uumajaan! Ruotsin puolella oli siis sama tilanne. Tavaraliikenne Porin radalla ainakin kaksinkertaistui, joten parhaina viikkoina palasi Mierontietä useita tyhjävaunujunia päivittäin. Sanomalehtiuutisia varmaan on, mutta onko tilastoa? En pitänyt kirjaa siitäkään, mutta lehtileikkeleitä on. Aamulehti kerran kirjoitti kapasiteetin satamissa olevan rajoittava tekijä. | ||||
01.10.2017 23:33 | Reino Kalliomäki | |||
Kiitos huomioista! Korjaan maainoksen mukaan. Liikuin tuollapäin vähintäin joka vuosi. | ||||
01.10.2017 17:19 | Reino Kalliomäki | |||
Myös pohjoisempien satamien jäädyttyä ohjattiin tyhjävaunujunia tätä kautta. | ||||
29.09.2017 11:49 | Reino Kalliomäki | |||
Oliko tuo SVR:n ensimmäinen veturitalli? | ||||
28.09.2017 16:53 | Reino Kalliomäki | |||
Kuvan laatu on kaukana Branderin kuvista. Vain keskialueelta tarkahko, mutta asiallisesti tähdätty. Tuskin laatikkokamera, niille on tyypillistä kuvan pehmeys kauttaaltaan. 1930 - 1955 halpa paljekamera, hiukan väärä tarkennus. Henkselien kiinnityshaarake iso, vanhempaa muotia. Vaunun päätyjen poikittainen sidos kierretty puusta. Pyörä kapea, eli kiskomalli, puukiskoilla ei edes rautavahvistetta. Yhden kesän sivuraide. Raskas työntää, onneksi on neljä raavasta työntäjää. | ||||
27.09.2017 23:37 | Reino Kalliomäki | |||
Ennen junaa matkailtiin diligenssillä. http://vaunut.org/kuva/122361 Myös Pietarin kokoisessa kaupungissa on varmaankin ollut Omnibussien valmistusta. | ||||
26.09.2017 11:48 | Reino Kalliomäki | |||
Aikataulukirjan A-osa 1957 luettelee vyörytyslaitokset (pvl). Monilla muilla paikoilla mainitaan hihnakuljetin (phk), eikä aina vyörytyslaitetta ole purettu, kuten esim. Karjaa ja Rovaniemi. Useat pienet polttoainekatokset on merkitty pvl. Katajanokka, Länsisatama, Pasila, Lyly, Inha, Vaasa, Jepua, Ylivieska, Olhava, Kemi, Kotka, Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi, Kontiomäki, Vaala, Syrjä, Joensuu, Korte, Kintaus, ja Jyväskylä.. Mielestäni sopisi Kontiomäeksi, mutta K 43 ? http://vaunut.org/kuva/6835?t=vy%25C3%25B6rytyslaitos |
||||
24.09.2017 22:00 | Reino Kalliomäki | |||
Aivan samanlaisen hankin aikoinaan Verkkokarilta, sisällä pieni öljypoltin jossa on kiinni heijastin. Kun lasit olivat rikki, koetin VR:n varaosia. Eivät sopineet. Mahdollisesti metsäradalta? Omassani valmistajan nimi : A.A.Barck, plåtslageri, Helsingfors. | ||||
24.09.2017 21:42 | Reino Kalliomäki | |||
Pyöräpuheen tarkoitin symbolseksi, tulevaisuus ei luvannut UR:lle hyvää. Polkupyörä oli tuolloin kallis hankinta, silti tavoiteltu. Se tuli mieleeni isoisän kertomuksista 1930-luvulta. Kuopio - Lieksa välillä pyörä voitti junan. Hänellä oli jo ketjuvaihdepyörä, ja Kontiomäen kautta kiertävä juna vaati vain 15 kmh keskinopeutta. 1937 pääsi Pitkälahden kautta (laiva-juna-juna-juna), ja 1939 Varkauden kautta. Aikataulut vaan eivät suosineet junan vaihtajaa. 4.40 aikaisin lähtö Lieksasta, tulo Kuopioon 23 jälkeen!. Mutta onhan meillä nuo Härkäviikot:) | ||||
24.09.2017 11:52 | Reino Kalliomäki | |||
Sama rähjäinen korttini on kukenut v. 1914. Oletan , että kuva on otettu aikaisemmin, esim. 1912. Kuvan juna on lähdössä etelään, ja kun veturina on F1 (Eljaksen kommenttiin vielä lisäksi: ei näy hiekkakupua, sitä ei F1:ssä ollut), eli on juna 702, Pännäinen - Pietarsaari, jonka lähtöaika oli 11.25. Kuva sopii mainiosti Uudenkaarlepyyn rautatien aikaan. Lähin isompi kaupunki oli Pietarsaari. Matka-aika tätä junaakin käyttäen 1tunti 25 min. Kaksi vaihtoa. Suorempaa maantietä käyttäen (n 20 km) keskinopeus olisi noin 14 km/h. Leveän radan aikaan motilla sama keskinopeus ilman vaihtoja liki 50 km/h. Pyöräilijä ei pärjännyt, mutta henkilöliikennettä oli vain viitisen vuotta. Leveäraidekuvia ei motista sivuilla ole, mutta Tka:sta huomasin toisenkin kuvan, Jorman ottaman: http://vaunut.org/kuva/11436?liikp1=1903 |
||||
20.09.2017 17:03 | Reino Kalliomäki | |||
Samaa mieltä Pasin kanssa. Komea kuvauspaikka = asetteluun on paneuduttu! | ||||
17.09.2017 22:21 | Reino Kalliomäki | |||
Tuntemissani vanhoissa kuvissa ei ole avokuistia, eikä läntistä poikkiharja-osaakaan. Ehkä joku tietää rakennuksen historiaa. | ||||
Kuvasarja: 'Helsingin uusi asematalo' |
17.09.2017 21:48 | Reino Kalliomäki | ||
Kiitos mielenkiintoisista kuvista! | ||||
17.09.2017 14:34 | Reino Kalliomäki | |||
Käy kyllä, Jarmo! Toisessa poikkiharjassa koristetta ei ole. Ehkä se osa rakennuksesta ei ole rautatien aikainen? | ||||
17.09.2017 14:29 | Reino Kalliomäki | |||
Asema avattiin liikenteelle 10.04.1949. Avokuparit ovat oikeasti noin, - jätin roskatkin poistamatta. | ||||
16.09.2017 01:05 | Reino Kalliomäki | |||
Vihjeenä kuva http://vaunut.org/kuva/122165 | ||||
14.09.2017 23:46 | Reino Kalliomäki | |||
Kortin saajan nuoremmat siskot ovat lähettäneet onnittelut. Kieli on monelle tuttu: "Kontin kieli"! Ei mitään erityistä. Heikki on varmaan oikeassa, kyse on tuskin ammatikuvaajasta. "Adam" lienee "Valokuvaustarpeisto Adam, omist. I. P. Mouritzen, Karjalank. 10 puh. 1011." | ||||
31.08.2017 23:19 | Reino Kalliomäki | |||
Hyvä niin, siksi se ei ole kääntynyt! Kiitos, ylläpito! | ||||
31.08.2017 23:01 | Reino Kalliomäki | |||
Oikein, Tero! Tarkkaan pitää katsoa peilikuvaa! | ||||
31.08.2017 20:46 | Reino Kalliomäki | |||
Hyvä huomio, Jimi! Kirjallisuudessa kuva on kuitenkin toisinpäin. Koetin yöllä kääntää sitä, mutta en näemmä onnistunut. Innostuin viimeaikaisista keskusteluista lisäämään tämän. Hellströmiläisyys hämää. | ||||
31.08.2017 10:26 | Reino Kalliomäki | |||
Ei ole Suoniemi , valitettavasti kuva on peilikuva. Korjaus on tulossa. Suoniemestäkin olen kuvan ottanut, vaan en löytänyt. | ||||
31.08.2017 01:50 | Reino Kalliomäki | |||
Vasta nyt huomasin, että kotipysäkki http://vaunut.org/kuva/121754 on alunperin ollut radan pohjoispuolella! Olisiko siirto eteläpuolelle tapahtunut lisärakentamisen yhteydessä? | ||||
28.08.2017 23:08 | Reino Kalliomäki | |||
Seikun Deutz-veturin numero 9896/30 näkyy eräässä kuvassa. Petri Sallisen vastauksessa no 16 keskustelussa "Nokian veturit" on valmistajan listaa http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7185.0.html 900 mm. | ||||
24.08.2017 23:50 | Reino Kalliomäki | |||
Löysin mielestäni tilanteesta värikuvan, arvelen alkuperäisen ajoitukseni vääräksi. Kuvassa (kuvissa) näkyy sama Dv12-pari: http://vaunut.org/kuva/121613 . Hämmästyttää tuo autojen tuntemus, mutta sen tiedän, että myin Dacian ennen kesää 1982. Rakkineen vähiä hyviä puolia oli ns. "huonon tien alusta". Tässä kuvassa muuten näkyy vielä vesiviskuri! | ||||
19.08.2017 22:47 | Reino Kalliomäki | |||
Koskien matkustusta ennen rautatietä, on Topelius mainio tietolähde. Häneltä on lukuisia merkintöjä päiväkirjoissaan matkustamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Eipä ihme, että hän kirjeessään äidilleen rautatien valmistuttua kirjoitti seuraavasti. "No, perjantaina meni ensimmäinen juna Hämeenlinnaan. ... Matkan varrella olevat talonpojat ovat viimeiseen asti epäilleet, ettei siitä mitään tule, ja seisoivat suut ammollaan, kun höyryvaunu kiiti ohi sellaista vauhtia, että se hetkittäin nousi noin 6 penikulmaan tunnissa. Tuntee elävästi, että Suomelle alkaa uusi tulevaisuus." |
||||
14.08.2017 11:34 | Reino Kalliomäki | |||
Tampellan kuvalista : 172/1911 4.4.1911 , Tie-, ja Vesirakennusten Ylihallitus no "1". Lista antaa vain veturien luovutuspäivän, joka ei välttämättä ole kuvauspäivä. On myös yhteiskuva 172 + 173. Kuvaajatietoa ei ole merkitty negatiiviinkaan, ne olivat Tampellalla. Olen samaa mieltä Ilkan kirjasta kuin Petri. | ||||
09.08.2017 03:14 | Reino Kalliomäki | |||
Kirjoitettua listaa en ole tutkinut, mutta mielestäni tämä on "valmistajanlaatta: http://vaunut.org/kuva/104149?s=1 | ||||
08.08.2017 20:00 | Reino Kalliomäki | |||
Käsittääkseni nuo aitaukset liittyivät karjan ajoon. Eläimet saatiin pidettyä aloillaan. Kotikylässä oli kaksi vartioitua tasoristeystä, molemmissa aitaukset, ja useita vartioimattomia aitauksettomia. En tiedä olisiko vartioimaton voinut olla aitauksellinen. Aitauksen ulommassa päässä oli tuntemassani tapauksessa riukuveräjä , sen sai itse sulkea. | ||||
01.08.2017 10:03 | Reino Kalliomäki | |||
Sorry, 4117. Kolmas ja neljäs 17 täysin selvästi. | ||||
29.07.2017 09:37 | Reino Kalliomäki | |||
Meili: Vähän lisätarkennusta on löytynyt. Se Jyväskylän kone on mitä ilmeisimmin sveitsiläisvalmisteinen G1. Näistä ainakin numerot 198-201 ja 212 oli silloin sijoitettu Jyväskylään. Veturin savutorvi on ns. Jakobssonin mallia, jota oli monessa tuolloisessa veturissa; mm. Jyväskylän varikon koneissa. Alkuperäiskuvan on tiettävästi ottanut Olga Oksanen keväällä 1898. Venäjän lippu on alkuperäiskuvassakin, mutta sitä on korttiin retusoitu paremmin erottuvaksi. (SKS) |
||||
28.07.2017 13:58 | Reino Kalliomäki | |||
G8 tuolloin Jyväskylässä on helppo ennakkokäsitys. Jos tenderin levkehyksen keskimmäinen aukko jousien välissä merkitsee jotakin, voisi olla vaikka G1. Tamperelaisten savutorvi oli erilainen, ja kuvaan ehtiminen olisi ollut täpärällä. | ||||
28.07.2017 13:53 | Reino Kalliomäki | |||
Kommentti sähköpostilla : Toista mieltä... G8 vandrinki kokonaan vetopyörien yläpuolella. Olisiko G1, G2, G4, G6 tai G9 ? (SKS) | ||||
24.07.2017 22:57 | Reino Kalliomäki | |||
Ansaittuja! | ||||
17.07.2017 01:10 | Reino Kalliomäki | |||
Ihan kuin, hytin takaseinä on tenderissä, mutta tilaa ei ole. Muistaakseni ikknoista ei näy hyvin. http://vaunut.org/kuva/120791 | ||||
17.07.2017 00:26 | Reino Kalliomäki | |||
Tuo pohjoisviitta kertoo järveksi Kuloveden, vasta seuraava on Rautavesi, sitten Liekovesi, jonka jälkeen alkaa Kokemäenjoki. Toki kaikki K:n vesistöä. Kuvan ottopaikka on reilu kilometri Siuron jälkeen. | ||||
24.06.2017 20:10 | Reino Kalliomäki | |||
Kauppahan se. Onnitelut, Jukka! Nyt, kun kaupasta ja rautatiestä on kauan, taitaa paikka olla nimensä veroinen. | ||||
24.06.2017 18:54 | Reino Kalliomäki | |||
Timo ensin, ja Juhana sitten ovat aseman suhteen oikeassa, mutta katto ei ole aseman. | ||||
24.06.2017 10:16 | Reino Kalliomäki | |||
Ei sieltäkään! | ||||
24.06.2017 07:36 | Reino Kalliomäki | |||
Erno näyttää valvoneen koko suviyön! Mutta kuva ei ole Turun suunnalta. | ||||
24.06.2017 00:52 | Reino Kalliomäki | |||
Sepä se. Jarkko vastasi oikein ennen kuin ehdin lisätä toisen kysymyksen! | ||||
22.06.2017 01:06 | Reino Kalliomäki | |||
Hieno kuva, ja oikea paikka. Näkymä taustan puun alta http://vaunut.org/kuva/99171?u=3399&paik=Tampere+asema ja katolla oleva valomainoskin näkyy 10 vuotta myöhemmissä kuvissa. | ||||
13.06.2017 10:24 | Reino Kalliomäki | |||
Kyllä avattiin. Oikoradan takia kai tämä jäikin 60-luvun asuun. | ||||
12.06.2017 12:33 | Reino Kalliomäki | |||
Rautatieharrrastajaa kiinnostanee se, että E.M.Staf kuvasi paljonkin veturitehtailla. Muistan hänet ystävällisenä vanhana herrana, joka myi neljä kuvaa niistä kiinnostuneelle opiskelijalle, ne sattuivat olemaan liikkeessä valmiina, en siis voinut valita. (kuitti on tallella: valokuvia...) Vv-12 veturien valmistumispäivät ovat 18.7, 31.9, ja 20.10.53 . |
||||
07.06.2017 07:37 | Reino Kalliomäki | |||
Hieno kuin mielikuva! | ||||
30.05.2017 07:30 | Reino Kalliomäki | |||
Terävä-suorakulmainen, leveäharteinen ilme . Vaikuttaa karskilta työkalulta. | ||||
27.05.2017 08:04 | Reino Kalliomäki | |||
Sami on oikeassa, avainsana on mansikka. Odotetaan, ei höyryveturia, vaan tyttöjä! Parkkipaikka oli aivan täynnä. Erään vaunun kyljessä oli mainos; "Huber 110 vuotta". | ||||
27.05.2017 00:19 | Reino Kalliomäki | |||
Kiitos korjauksesta! Onhan talli selvästi Joensuun. | ||||
25.05.2017 10:02 | Reino Kalliomäki | |||
Paha arvioida raideleveyttä kuvasta. Venäjän kenttäratojen standardi oli 750 mm, jopa niin tiukka, ettei kapeampi liikkuva kalusto kelvannut 1915-16. Kiskot kyllä, melkein joka saarelle tehtiin rata. Luulisin mahdollisesti kapeamman raiteen olevan suomalaista perua. | ||||
24.05.2017 08:37 | Reino Kalliomäki | |||
Olisikohan tuo kuvausvuosi kuitenkin 1977? Tr1 1049 oli ollut Pasilassa vielä varsinaisen höyryajan päätyttyä höyrynantotehtävissä. Niiden päätyttyä se hinattiin Pieksämäelle. Lähtö Pasilasta oli 30.3.1977 hieman ennen puoltayötä, Kuopion konepajalle menevän Dv15:n hinaamana. Riihimäelle tultaessa Ristossa alkoi esiintyä laakeriongelmaa, minkä takia veturi jätettiinkin sinne. Se havaittiin Riihimäellä aprillipäivänä ns. ”Mailanderin pätkässä” (nyk. r. 349) ja tässä kuvan esittämässä paikassa ainakin vielä kesäkuun alussa. (SKS) |
||||
21.05.2017 19:48 | Reino Kalliomäki | |||
Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. ! Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys. |