4248-158156 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 30.04. 22:14 Simo Tuominen  
  Kierroslukumittari oli rikki. Nyt olemme saaneet uuden käyttämättömän ja samanlaisen mittarin Saksasta, joten päästään kokeilemaan uudestaan.
kuva 23.04. 21:38 Simo Tuominen  
  Tämä on ruvennut hiukan kiinnostamaan, johtuen mahdollisesti Vr11 käyttökunnostuksesta. Onko tähän jollain tapaa kiinnittettävä huomiota. Mikäli kansia ei ota irti, niin suuttimien huollon yhteydessä nämä toki on nähtävissä.
Mikähän on näitä vaurioita saanut aikaan?

Löysin paperin, missä oli vuoden 1966 dieselvetureiden ongelmista. Näitä polttoainehajottajien vaurioita on toki ilmennyt ja vaurioittanut venttiileitä, mäntiä ja ahtimia.
Kuvasarja:
Vr11
 
 25.03. 20:14 Simo Tuominen  
  Korjaus vaihdelaatikon numeroon; tarkemmin laatan numeroa katsoessa se onkin numero 2 ja varmuus vielä löytyneistä1818 huoltodokumenteista. Eli numero 2 onkin sattumalta 1805 alkuperäinen laatikko.

Nyt veturissa olevan voimansiirron yksilötiedot;

- moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 29 Työ n:o 31611
- vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 2
- suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1103
Kuvasarja:
Vr11
 
 25.01. 18:48 Simo Tuominen  
  Olemme museolla keskustelleet vaihteiston vaihdostakin, jos jostain saisimme Voithin -vaihteiston vielä tänä päivänä, niin voisimme sellaisen varastoida kuitenkin varalle. Asennukseen löytyvät tarvittavat piirrustukset myös.

Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kun tämä SRM-vaihteisto kuitenkin on tässä, niin tutkimme mahdollisuutta ottaa se uudelleen käyttöön. Olisihan se museaalinenkin. Tämän hetken tietojen mukaan, ei ole ollut tiedossa että vaihteisto olisi ollut vaurioitunut. Mikäli vaurio olisi esivaihteessa, tämän korjaus/pois ottaminen ei olisi niin iso töinen kuin itse vaihteiston. Esivaihteen pois nostaminen onnistuu jopa ilman hytin ottamista pois. Toinen heikko lenkki on joidenkin tietojen mukaan ollut planeettavaihteiston jarruvanteet, joita olisi korjausissa vaihdeltu kuitenkin kestävimpiin. Muutenhan tämä vaihteisto olisi aika yleistä ja hyväksi todettua tekniikkaa esivaihdetta lukuunottamatta.

Se minkä takia veturin n:o 1805 hytti ja konepeitot vaihdettiin n:o 1818 veturiin, oli näiden parempi kunto.

Alunperin museoitavaksi yksilöksi tuli 28.6.1985 n:o1812 jossa oli myös SRM-vaihteisto ja alkuperäiset pyöräkerrät. 1805 hylättiin 3.7.1986. Sittemmin suoritetuista teknillisissä tarkastuksissa ja Toijalassa 19.8.1986 käydyissä neuvottelussa todettu sopivammaksi museointitarkoituksiin. Museoveturiseura ry pyysi kirjeellään 8.2.1990 maalaustarjousta veturiin Kuopion konepajalta. Maalaus ja näyttelykuntoon saattaminen onnistui
veloituksetta veturin vaihdolla. Kirjeiden mukaan 1805:ssa oli kevennetyt pyöräkerrat joita voitiin käyttää raidejarrujen kanssa, näistä oli pula Kuopion konepajalla, eikä ollut laitteita ja resursseja teettää näitä.
kuva 23.01. 07:33 Simo Tuominen  
  Timo,

Ajopöydässä vasemmalta oikealle; 1) Suunnanvaihto. 2) Pieni pyöreä musta, Voith- vaihteiston kytkimen irroitusventtiili. 3) Ajoventtiili, (tehonsäätö, suoratoimijarru, kuljettajan valvontaventtiili. 4) Käynnistysventtiili. 5) Westinghouse- jarruventtiili (junajarru). 6) kuljettajan penkin vieressä seinällä, hiekoitusventtiili.
kuva 22.01. 06:09 Simo Tuominen  
  Punavalojen polttimot ovat Vr:n aikaiset. Polttimot ovat ehkä vaihdettu uusiin museokunnostuksen yhteydessä, olivat niin käyttämättömän näköisiä joka vaikuttaa varmasti tuohon värin puhtauteen. Samoin myös lamppujen heijastinpinnat ja lasit ovat uuden veroisia. Polttimon teho taisi olla 5w.
Kuvasarja:
Vr11
 
 18.01. 19:06 Simo Tuominen  
  Nyt veturissa olevan voimansiirron yksilötiedot;

- moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 29 Työ n:o 31611
- vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 3 Työ n:o 31608
- suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1103
kuva 16.01. 10:08 Simo Tuominen  
  Punavalopolttimot on molemmalla puolella. On toki pystytty käyttämään vasemman raiteen opastinta, vasemman ja oikean punavalolle on omat kytkimensä.
Kuvasarja:
Vr11
 
 14.01. 19:50 Simo Tuominen  
  Kiitos Eljas tiedoista, löytyisikö Vr11 1818 minkäänlaista historiatietoja. Kun nyt käytännössä Vr11 1805 ei ole enään olemassa.

En tiedä, olisikohan missään enään olemassa kirjoja Vr11 1818 veturiin. Mitään papereita ei ilmeisesti tullut Toijalaan, kun veturi siirrettiin Kuopiosta museokunnostuksen jälkeen. 1805 alkuperäinen ohje- ja korjaushistoria onkin tallessa. 1818 on tainnut olla Pieksamäen kirjoilla loppuaikansa.
kuva 28.09.2023 09:22 Simo Tuominen  
  Hyvä kuva. Tosiaan valot ovat pimeänä, ei tosin ole unohtunut kuljettajalta. Tähän ongelmaan havahduttiin ja syyksi selvisi sulakkeen palaminen mikä matkan aikana vaihdettiin.
kuva 26.07.2023 22:20 Simo Tuominen  
  Petrin pohdintaan; varsinaista dataa ei ole rungon väristä meillä, kuin päältä raapatut maalikerrokset joiden alta löytyi tumma sävy joka saattoi olla alkuperäinen rungon väri.

Konepajassa maalaus eri värillä rungon kanssa olisi paljon työläämpi urakka "turhine" rajauksin, kun runkotolppa tulee aivan alas asti alusrunkoon joka olisi musta. Korjausmaalauksissa taas olisi, niinkuin tehtykin myös tässä että maalataan kaikki samalla värillä että jäisi rajaukset runkotolppien ja puuosien kanssa pois työn nopeuttamiseksi.
Asiaa voisi kuitenkin vahvistaa se, että ensin on tehty runko pinnoituksineen ja tämän jälkeen verhous pinnoituksineen. Puurunkoinen Gb voisi olla asia erikseen.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta kuitenkin, ja olisi myös mallinrakentajille "pienimuotoinen" haaste jos tällä tavalla tekisi. Minusta myös kiva ja näyttävä yksityiskohta.
kuva 24.07.2023 16:05 Simo Tuominen  
  Vielä tuohon vihreään, käytettiin lähtökohtana värikoodia mikä löytyy Rautatiearkisto sivustolta. Lähin väri 1938 vaunuvihreälle sivuston mukaan on S 8505-G20Y jonka mukaan väriliike löysi Tikkurilan värin TVT V495.
Hieman eroa RGB-arvon mukaan on kuitenkin tuohon RAL 6007.
kuva 23.07.2023 22:21 Simo Tuominen  
  Vihreä maali on Tikkurilan väri V495.

Metallirungon maalia pohdittiin kumpi siinä täytyisi olla, ei löydetty kuitenkaan mitään dokumenttia asiaan. Vanhojen maalikerrosten alta löytyi kuitenkin mustaa. Pähkäiltiin myös olisiko runko maalattu uutena eri värillä kun alapuoli, korjausmaalauksissa sitten olisi vasta maalattu samalla työn nopeuttamiseksi?
kuva 03.03.2023 07:37 Simo Tuominen  
  On tainnut kadota jo Tampereella.


http://vaunut.org/kuva/67242?t=1088
kuva 09.06.2019 22:09 Simo Tuominen  
  Näin alustavasti ja Sunnuntai illan purtavaksi voisin nim. om. tähän kuvaan kommentoida sekä tuoda tiedon julki, ettei kuvassa esiintyvä veturi ole oikeasti nro. 1805
kuva 09.06.2019 20:27 Simo Tuominen  
  Alun perin halot pinottiin tenderiin käsin ja 13 p-m3 saatiin pienellä ”kukkuralla” sopimaan halkoveturin tenderin metallitangoilla korotettujen laitojen väliin, jossa tilaa on noin 12 m3. Kun vyörytyslaitokset tulivat käyttöön, halot tulivat tenderiin sikin sokin ja veivät enemmän tilaa. Halkokaupassa puhutaan nykyään heitto- tai irtokuutiometreistä, kun tarkoitetaan tällaista sekaisin heiteltyä halkoläjää. Sen lasketaan vievän ainakin 1,5-kertaisen tilan pinokuutioon verrattuna ja tenderin tilantarve kasvoi noin 20 m3:iin. Tuli tarve korottaa tenderin laitoja lisää. Tehtiin metallitankohäkin päälle lankuista korotukset. Niiden rakenne on vanhojen valokuvien perusteella vaihdellut. On ollut ehkä konepaja- tai varikkokohtaisia malleja.

Tv1:n tenderissä hiilitila on rajattu väliseinällä 60 cm lyhyemmäksi kuin metallitangoilla laidoitettu halkotila. 933:ssa lankkulaidat ympäröivät vain hiilitilan ja sen takana oleva osa jää käyttämättä. Näin lankkukorotuksen sisällä tila on noin 16 m3. Vetureissa, joissa korotus alkoi perälaidasta (esim. Rautatiemuseon myyntivalokuva 738:sta), tilaa oli noin 18 m3. Kumpikin oli kuitenkin liian vähän vyörytetyille 13 p-m3:lle ilman huomattavaa ”kukkuraa”.
Sähköturvallisuus sähköradan ajolangan alla vaatii kalterin tenderin päälle. 933:ssa se asennettiin vaakasuoraan lankkulaitojen yläreunan tasoon. Näin se jää katselijalta näkymättömiin eikä riko veturin autenttista ulkonäköä. Halkotäydennys joudutaan tekemään käsin veturin ja tenderin väliköstä. Halot voidaan pinota heittoläjää tiiviimmin ja täysi halkokuorma saadaan sopimaan ilman, että lankkulaidat tulevat täyteen.


Lähde:

Museoveturiseura ry,

Heikki Kellomäki, www.tvyksi933.net/
kuva 12.09.2017 23:41 Simo Tuominen  
  Hups,, tarkoitin Lokomoa. Lokomossa käyntisillan turkkilevyä ei ole käännetty alas reunalle, niinkuin Valmetissa. Näin on enemmän paneutuneet kertonu. Tämän pystyy aika hyvin kuvasta hahmottamaan.

http://vaunut.org/kuva/120833?t=Dv16

http://vaunut.org/kuva/146?t=Dv16
kuva 11.09.2017 11:48 Simo Tuominen  
  Hieman pilkottaisi välijäähdytin, joten Dv16. Vai lisättiinkö niitä myös Dv15:siin? Valmetin valmistama kuitenkin, käyntisillan perusteella.
Kuvasarja:
Ardeltin siirto
 
 29.07.2017 19:51 Simo Tuominen  
  Vesa,

ajatus oli kyllä kuljettaa myös kiskoja pitkin, mutta tähän päädyttiin.
Syynä olivat omat riskinsä jotka piti ottaa huomioon; esim. maholliset laakerivauriot pitkällä siirtomatkalla ym.. Rautateitse laite olisi ollut myös katsastettava, ym. viranomais asiat kunnossa. Siirto olisi ollut myös yöaikana tehtävä, jo pienen hinausnopeuden takia.
kuva 27.07.2017 09:15 Simo Tuominen  
  Tommi, ei tällä hetkellä. Tekniikan joutuu läpi käymään pitkän seisonnan jälkeen ja tietysti kattilan katsastukset ym.
kuva 12.07.2017 12:26 Simo Tuominen  
  Petri Koskela, kyllä myydään edelleenkin Toijalassa.
kuva 17.03.2017 06:26 Simo Tuominen  
  Kyllä tuolla jokin tarkoitus on ollut, kun on ihan pölkytkin. Toijalassa on vastakiskot vain kivikehän päällä, noin puolimetrisiä pätkiä ja vain yksi kohdistuskisko pilttuuta kohden.
kuva 14.03.2017 20:23 Simo Tuominen  
  Wv'n 1.19 kone tosiaan. Toijalaan saatiin myös jokunen vuosi takaperin lahjoituksena Vr'ltä. Hieno peli! Tämän saa myös rekisteröityä nyk.työkoneeksi joka mahdollistaa käytön julkisilla teillä.

Osa autoista oli hyväksytty ennen
ministeriön erivapaudella pakettiautoksi ilman etu- ja
seisontajarruja, suunnanosoituslaitteita sekä roiskesuojia.
kuva 10.03.2017 23:37 Simo Tuominen  
  Kyllähän nämä varmaan höyrykalustoon liittyviä kaluja pitkälti on, aikakauden puolestakin. Paven mainitsemaa lukkorengas avainta nimitetään myös "haka-avaimeksi" joilla voidaan veturissa kiristää esim. monien höyryputkien liitoksia tai vaikka ilmapumpun männänvarren tiiveste "pokseja" Kuvassa näkyy erikoisempana myös kattilan pesutulppien avaimia, jossa varressa reiät vääntövarrelle. Mutta kyllä veturista paikka noille löytyy :)
kuva 13.02.2017 12:17 Simo Tuominen  
  Perusasiahan tämä ja näillä lähdin venttiilin toimintaa ratkomaan jolla saataisiin kolme asiaa samanaikaisesti hoidettua.

Ryömintämomenttia ei synny lainkaan jos kytkimet ovat irti, eikä pidäkkään. Mekaanisessa laatikossa kun suunta kytketään ja avataan kytkimet (vaihde 0) jolloin syntyy pieni momentti vaihdelaatikkoon joka auttaa suunnan kytkeytymään hampaalle, jonka jälkeen voidaan kytkeä vaihde jolloin veturi pyrkii liikkeelle ryömintämomentilla. Lätässä sama periaate ilman kytkimiä.

Momentinmuuntajalla olevassa voi jäädä rattaat kantamaan ja aina avatta kytkimet, jonka takia asennettu nämä kytkimet joilla nopeuttaa toimintaa.
kuva 13.02.2017 10:43 Simo Tuominen  
  Jorma, epäilen kyllä vahvasti tätä toimintamuotoa. Olisihan tuo kai käytännössä mahdollista, mutta vaatisi hiukan teknillisemmän ohjaimen. Nimittäin suuntaa vaihtaessa moottori irroitettava ensin jonka jälkeen suunnanvaihto ja kytkimet jölleen auki.


(lainaus)
(NYT TIETÄJÄT AVUKSI) onko seuraavat vanhan ukkelin höpinöitä (kuten usein), ajopöydän etupaneelissa on pieni vipunen (ylös/alas), jolla saatin irroituskytkimet avatuksi, mutta hoidettiinko joissain yksilöissä myös suunnanvaihto tuolla vipusella (eteen/irroitus/taakse)?
kuva 13.02.2017 10:28 Simo Tuominen  
  Tulevana kesänä mahdollisuus tulla Veturimuseolle tutustumaan Salon Raakasokeritehtaan Move5 "proto" 501/1949:sen toimintaan. Olisi tarkoitus saada veturi omin konein liikkumaan. Viime syksynä päästiin jo pitkälle, saatiin kummatkin koneet heräteltyä muutaman vuosikymmenen jälkeen eloon. Veturin erikoisuutena mm. aito "tankki" moottori Gm6046, mikä epäselvää oliko muissa alkupään vetureissa myös vastaava vai käytettiinkö jo "kaupallista" GM12107 moottoria. Kompressori oli ainakin vaihdettu 501:sen AtlasCopon sijaa heti 502;seen Westinhouse E25:seen, joka olikin kaikissa Vv13 vetureissakin.
501:ssä vaihdelaatikkona mekaaninen Wilson joka on paineilmaohjattu, voimansiirto tapahtuu nestekytkimen välityksellä. Erona hydrauliseen käytönaikana esim; suunnan voi vaihtaa ilman irroituskytkimiä avaamatta, kun vaihteen voi kytkeä nolla-asentoon ja käynnistyksen voi suorittaa kytkimet avattuna edellyttäen vaihteen nolla-asentoa.

501:nen on ulkoisesti kuin sisäisesti erittäin hyvässä kunnossa, veturi oli loppuaikoina käynyt täyskonepajaremontissa Valmetilla ja ollut vähäisellä käytöllä ennen museointia. Remontin hinnaksi muodostui 70-luvun lopulla 167.000mk. Veturiin on myös vaihdettu uusi moottorikokonaisuus.
kuva 05.02.2017 08:22 Simo Tuominen  
  Samalla linjalla Jorman kanssa
kuva 28.01.2017 18:25 Simo Tuominen  
  Kiitos, tämä kaide malli on hyvä vertaus, ei sinänsä merkkaa välttämättä mtn. koska entisöinti suoritettiin mallina alkuperäinen. 1805 oli samaan aikaan pajalla 1808'kanssa, vaihtoivat tosiaan hytinkin koska 1808'n hytti oli huonommassa kunnossa.
kuva 28.01.2017 17:54 Simo Tuominen  
  Paperitietojen mukaan olisi 1818. Rungosta ei pikaisella etsinnällä löytynyt minkäänlaista stanssausta..
kuva 28.01.2017 15:09 Simo Tuominen  
  Hämmennetään soppaa nyt oikein kunnolla! Museoveturiseuran ja Kuopion konepajan perinneyhdistyksen kanssa lähdettiin tutkimaan 1805'sen taustaa. Museoveturiseuran arkistojen kätköistä löytyi varsin mielenkiintoista tekstiä. On puhuttu monessa paikkaa että Voith- vaihteiston tilalle on museoinnin yhteydessä vaihdettu viallinen Srm-vaihteisto, tämä tieto osoittautuikin virheelliseksi uusien tietojen mukaan. Veturiin on kuitenkin vaihdettu Srm'n vaihteisto mutta koko alustan kanssa!!! veturin hytti sekä konepeitto on kuitenkin 1805'sta. Eli toistaiseksi rikkonaisen pelkän vaihdelaatikon vaihto on vain huhuja. Mahdollisuudet hieman nousi jotta tämä nähtäisiin vielä joskus ajossa..
kuva 24.12.2016 14:21 Simo Tuominen  
  Töitä tiedossa....
kuva 11.12.2016 17:33 Simo Tuominen  
  Kiitos Reino hienosta kuvasta, tämä sopii hienosti ajankohtaan. Onhan Ankka hieman käytön jäljissä, verrattuna 7.8.1973 Vaasan konepajakäynnin jälkeen.. Heinäkuussa 1971 veturi siirtyikin Valkeakoskelle Yhtyneet paperitehtaat Oy'lle vuokralle höyrynantoon.

Linkin takaa löytyy Mike Morantin harvinaislaatuinen kuva Turusta 1966
https://mikemorant.smugmug.com/Trains-Ra​ilway-overseas/Europe-Scandinavia/Finlan​d-railways/i-tbN2Mx4/A
kuva 19.11.2016 11:33 Simo Tuominen  
  Tämähän on sitä harrastamista, eikä lähdetä vanhoilla vioilla uuteen kauteen. Kunnossapito on yksi tärkeimmistä osa-alueista liikennöinnissä.
kuva 28.07.2016 20:51 Simo Tuominen  
  Vaunuissa on Alkali akustot. Vaunuista löytyy myös 2* ulkoverkko liitäntä, vanhan mallinen vaunun alta paristokotelon vierestä sekä sisäänmeno-oven yläkulmasta uudempiaikainen liitäntä(karavaanaripistoke).
Tiedä vielä varaako myös akkuja, ohjekirjan mukaan ainakin pitäisi, mutta täytyy tutkailla.
kuva 26.07.2016 21:09 Simo Tuominen  
  Uskoaksemme vaunun kunto on kaikin puolin hyvä. Onni kuitenkin että vaunut on ollut hyvässä sääsuojassa ja ilmanvaihto toiminut. Aikaisempia vuotojälkiäkään ei vaunuja tarkastaessa ilmennyt, vaunun puulattia alapuolelta katsoessa oli myös terveen näköinen heikommasta puunsuojasta huolimatta. Kuten kuvista voi todeta, niin vaunut ovat ainakin pinnoiltaan lähes ykkösluokkaa, jopa valotkin syttyivät 30-vuoden jälkeen ilman välilatauksia täydellä kirkkaudella. Vaunujen massakatot joutuu kuitenkin osittain paikkailemaan halkeamien takia, jotka ehkä johtuvat liiankin kuivasta säilytyksestä.
kuva 17.07.2016 08:18 Simo Tuominen  
  Olisihan se hienoa saada arvokkaat museopelit sisälle, mutta on tämä ainainen tilanpuute ympäri Suomea.
kuva 06.06.2016 23:15 Simo Tuominen  
  555:sen vasenkone on ohitusputkellinen mikä on tulpattu, eikö lie ollut konepajalla tuolloin samaa paria.
kuva 07.12.2015 08:43 Simo Tuominen  
  Tässä oiva esimerkki... http://vaunut.org/kuva/49747?t=veturimus​eo
kuva 01.10.2015 08:11 Simo Tuominen  
  Pitäähän sitä eväät lämpimäksi saada :)
kuva 05.08.2015 09:18 Simo Tuominen  
  Kuljettajan puolella hytin etuseinässä oleva musta mittari on tulistusmittari, joka näyttää tulistuksen suuruuden celsius asteikolla (höyrykoneeseen johdettavan höyryn lämpötila).
Mittaritelineessä "kruunussa" oikeanpuoleinen mittari jarrusylinterin painemittari, keskellä höyrykattilan painemittari sekä vasemmalla höyrylämmitysverkon painemittari.

Eiköhän tuo musta, pyöreä sekä kannellinen tila ole nimenomaan eväitä varten, pysyy kahveet ja keitot lämpöisinä.
kuva 12.05.2015 14:29 Simo Tuominen  
  Move5, 501,502 ja 503'ssa on ainakin SCG'n CA5 tai CA4 planeettavaihteisto.
Tietojen mukaan nämä oli jostain syystä herkkiä hajoamaan, tai muuten vain joutui toiminta kyvyttömäksi.
Riittää kuin yhden planeettavaihteen mäntä takertuu kiinni.
Allisonin vaihteiston vaihtaminen olisi ollut aika järjestely tuohon kokoonpanoon.
kuva 30.04.2015 09:21 Simo Tuominen  
  Voisin koittaa etsiä Veturimuseon arkistosta, myös Heikki Kellomäeltä saattaisi löytyä.
Kuitenkin aikavähän tuntuu olevan vanhempaa kuvaa.
kuva 28.03.2015 11:08 Simo Tuominen  
  Hieno kuva Reino!! Komeassa maalissa 963. Erkkerit on kaikki jälkikäteen tehtyjä, 50-luvulla vai olikohan jokunen vielä 60-luvun puolella?
kuva 20.03.2015 09:21 Simo Tuominen  
  18.4 kevään ensimmäiset talkoot :)
kuva 19.03.2015 10:45 Simo Tuominen  
  Komia on ollut pajalta tullessaan, vaikka eihän se ruma nytkään ole. Värisävyt ei kuitenkaan aivan kohtaa, jos tuohon kuvaan on luottoa.
kuva 05.03.2015 09:02 Simo Tuominen  
  Tää on kyllä hyvän näköinen. Väritys kohdallaan ja varmaan aika osa puutteeton.
kuva 27.02.2015 21:29 Simo Tuominen  
  Näin siinä on käyny:)
https://www.youtube.com/watch?v=kWZj8EKr​awA
kuva 27.02.2015 21:26 Simo Tuominen  
  Tämmöistä faktaa löytyi.

Ministeriön erivapaudella (päätökset 915/773-73 ja 698/771-68) on hyväksytty pakettiautoksi ilman etu- ja seisontajarruja, suunnanosoituslaitteita, roiskesuojia ja lukkolaitetta (rattilukkoa).
kuva 27.02.2015 21:17 Simo Tuominen  
  Ite en tarkemmin vanhemmista rekisteri tavoista tiedä, mutta nykyäänkin nämä vehkeet voi rekisteröidä vaikka moottorityökoneeksi, joka mahdollistaa ajon yleisillä paikoilla.
kuva 27.02.2015 20:34 Simo Tuominen  
  Onse vain komia peli, ja boxeri laulaa. Viime keväänä saatiin Veturimuseolle Toijalaan vastaava Valmet laituriauto, Toijalan aseman nurkista.

https://www.facebook.com/veturimuseo/pho​tos/pb.199686316736027.-2207520000.14250​61806./686374544733866/?type=3&theater
   >>