Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.06.2022 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Dm 12 on rakennettu Tšekissä. Onko se (tai hyvin samankaltainen malli) liikenteessä myös siellä? | ||||
|
05.06.2022 13:55 | Uwe Geuder | ||
| Tämä yksikkö valmistui 1998 ja kantaa nimen Claus Deleuran ja matkustomassa hänen piirustuksiaan. On ilmeisesti Tanskassa hyvin tunnettu sarjakuvapiirtäjä. https://www.jernbanen.dk/lyntog_solo.php?lokid=213 https://da.wikipedia.org/wiki/Claus_Deleuran |
||||
|
|
05.06.2022 13:45 | Uwe Geuder | ||
| > Kööpenhaminasta voi lähteä esimerkiksi kolmella yksiköllä ajettava juna ja jokainen yksikkö päätyy eri pääteasemalle matkan lopuksi. Tuo ei ole edes suuri harvinaisuus. Vaatii matkustajalta jo hieman Tanskan maantieteen tuntemusta, että tietää mihin yksikköön pitää nousta, jos aikomus on matkustaa väliasemalle, jota ei mainita näyttöissä. |
||||
|
|
05.06.2022 13:40 | Uwe Geuder | ||
| Kaksi kuvaa, joista näkee hieman tuon läpikulkuratkaisun yksityiskohtia: https://vaunut.org/kuva/130608 https://vaunut.org/kuva/130610 | ||||
|
04.06.2022 14:15 | Uwe Geuder | ||
| En ole käynyt siellä, mutta eikö kaupungilla ole hieno maine. Maailmanperintö ja suuri turistikohde. Tämä asema ei kovin ylelliseltä näytäkään, vaikka kuvittelisi, ettei rakennustarvikeita ole kuvaamishetkellä sen edustalla. | ||||
|
01.06.2022 22:48 | Uwe Geuder | ||
| Ex-saksalainen 628, liitevaunu 928. | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2022 |
29.05.2022 19:46 | Uwe Geuder | ||
| Tiheältä tuntuu ehdottomasti. Matkustajakilometrejä on kuitenkin yhtä vähän kuin Suomessa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Rail_passenger_transport,_2014_(%C2%B9)_(passenger-km_per_inhabitant)_YB16-de.png Luulisin, että ero on kuitenkin, että Suomessa keskimääräinen matka on paljon pitempi, Tšekissä tehtääneen paljon enemmän lyhyitä matkoja. Ehkä pitäisi laskea keskiasukkaan etäisyys lähemmältä rautatieasemalta. Se voi olla hyvin erilainen luku. |
||||
|
21.05.2022 10:48 | Uwe Geuder | ||
| Käytännössä 2 siltaa 2 ihan eri reittiä varten. Ylempi reitti on nykyään suljettu autoilta. Mutta ne käyttävät sitten uutta siltaa, ei saman sillan alempaa kantta. | ||||
|
09.05.2022 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Sivulla http://kareliantrains.fi on jo muutama vuosi ollut vai yksi lyhyt pdf-sivu. Sen voi lukea vielä osoitteesta http://web.archive.org/web/20220131230609/https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/gUF7Uw/WSEe86DbpSbtSwV5gatAzQ/KarelianTrains.pdf > Yhtiön tehtävänä on vuokrata junat operaattoreille sekä vastata junakaluston kunnossapidosta. |
||||
|
08.05.2022 22:09 | Uwe Geuder | ||
| Kievissä muistaakseni. | ||||
|
08.05.2022 21:10 | Uwe Geuder | ||
| Puolassa numeroidaan laitureita ja raitteita erikseen: Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/135190 näkyy laituri 3, jossa ovat raide 3 ja raide 5. Onkohan raide 4 päättyvä raide laiturin toisessa päässä? Tšekissä laitureiden tunnus on kirjaimia A, B, C jne. ja raiteet numeroidaan. |
||||
|
08.05.2022 18:51 | Uwe Geuder | ||
| 103 on myös päässyt kuvaan. | ||||
|
08.05.2022 18:36 | Uwe Geuder | ||
| Paikalliset harrastajat kutsuivat niitä nimellä Amtrak shack (siis mökki tai hökkeli) ainakin 1990-luvulla. Vaikka ei ole enää mikään tyypillinen Union Station, tämä esimerkki on vielä oikein koristeellinen. Rumempiakin on nähty. | ||||
|
|
07.05.2022 11:15 | Uwe Geuder | ||
| Entisen rautatiesillan Ponte D. Maria Pia artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Pia_Bridge | ||||
|
07.05.2022 11:13 | Uwe Geuder | ||
| Kolme korkeaa terässiltaa. Tai itse asiassa ne ovat niin vanhoja, että nykyistä terästä ei ole vielä ollut olemassakaan, siis ne ovat kai enemmän rautasiltoja. * Viaduc de Garabit Ranskassa https://en.wikipedia.org/wiki/Garabit_viaduct, korkeus 122 m, pisin jänneväli 165 m, en muista nähneeni kuvaa vorgissa * Tämä Müngstener Brücke, korkeus 107 m, pisin jänneväli 170 m * Ponte D. Maria Pia https://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Pia_Bridge Portugalin Portossa, mainittu vasta pari päivää sitten keskustelussa https://vaunut.org/kuva/69343, museoitu vuodesta 1991, korkeus 61 m, pisin jänneväli 160 m (olen nähnyt sen vähän kauempana, mutta ei taida löytyä kännykästä julkaisukelpoista kuvaa) |
||||
|
07.05.2022 10:36 | Uwe Geuder | ||
| Ihan hyvä palvelu, että ottavat bussit kyytiin. Onkohan semmoista enää? | ||||
|
30.04.2022 21:09 | Uwe Geuder | ||
| Minulle Ötscher ei sano mitään, ymmärrän itävaltalaisia murteita jonkin verran, mutta en varmaankaan kaikki harvinaisempia sanoja. Wikipedia kertoo, että sana on slaavilaista alkuperää otьčanъ, joka tarkoittaa isä. Vuoren nimi oli jo isävuori 400 e. a. a.. Juna kulkee myös tänä kesänä. Mainostavat, että se olisi maailman vanhin kapearaiteinen sähköveturi. Vaikka en aina usko niihin ennätyksiin. |
||||
|
15.04.2022 10:42 | Uwe Geuder | ||
| Rasvalta näyttää minustakin. | ||||
|
15.04.2022 10:39 | Uwe Geuder | ||
| > Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. Kyllä ICE-junilla on aina ollut niitä numeroita. Vain ICE1:n moottoripäillä ei vielä. Ero on vain, että ne nyt näkyvät niin hyvin. Aikaisemmin ne olivat paremmin piilossa. Tuossa lista vuodelta 2010: https://dybas.de/dybas/index/t/tz.html . Alussa riittivät vielä 2 numeroa. |
||||
|
|
15.04.2022 01:04 | Uwe Geuder | ||
| > Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää Jos ei saksa suju, tiedoksi, että pitää klikata sanaan "Ausklappen". |
||||
|
|
15.04.2022 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. En itse asiassa tiedä, onko niitä koskaan käytetty ennen ICE 4:ä, mutta se saattanut mennä minulta vain ohi, en ole seurannut asioita niin tiivisti. Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää, että se on toimitettu 24. 7. 2019. Se on hyväksytty myös Sveitsissä ja Itävallassa. Nykyisin se saa ajaa 265 km/h. Alun perin huippunopeus oli 250 km/h. Sitä saa kuitenkin nostettu ohjelmistopäivityksellä. DB ei asenna päivitystä ennen kaksivuotisen valmistajatakuun päättymistä. Luultavasti takuu ei ole voimassa, jos juna on viritetty? | ||||
|
15.04.2022 00:33 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Rainer, päivä ja kuukausi olivat sattuneet päättymään amerikkalaiseen tai ruotsalaiseen järjestykseen. Nyt korjattu. | ||||
|
|
14.04.2022 22:39 | Uwe Geuder | ||
| > Kroatialaista kalustoa ei vorgissa ole vielä kovin paljon. Voiko sitä itse asiassa edes tietää? Haku menee kuvauspaikan mukaan, kaluston omistajan maa ei näy missään paitsi mahdollisesti kuvatekstissä. Ei jatkossakaan tuota kuvaa löydä haun avulla. |
||||
|
11.04.2022 18:57 | Uwe Geuder | ||
| Tšekissä Pendolinoko? En muista nähneeni sellaista. En ole käynyt niin paljon Tšekissä, mutta löytyyhän vorgistakin ihan kiitettävästi kuvia. Ai niin, heillä on vain 1 linja: https://www.cd.cz/pendolino En ole tosiaankaan koskaan käynyt yhdessäkään näistä kaupungeista. Toinen linja sitten jatkuu Slovakiaan, jos arvaan oikein ymmärtämättä sanaakaan. |
||||
|
11.04.2022 17:37 | Uwe Geuder | ||
| Tänään Kauniaisten asema pääsi Hufvudstadsbladetin ekasivulle, ei kuitenkaan mairittelevassa yhteydessä. Liian matalat laiturit, asvaltti rikki, ei hissiä. Parempaa luvataan Espoon kaupunkiradan yhteydessä, töitä on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa. | ||||
|
|
10.04.2022 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Ja oikeinpäin. Tamperelaisesta näkökulmasta olisin arvannut, että Kauniaisissa on varmaan ruotsinkielinen enemmistö. Eipä ole enää. Se vaihtui jo 1960-luvulla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Grankulla | ||||
|
08.04.2022 19:30 | Uwe Geuder | ||
| > Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa, En ole ihan varma 194:sta, mutta muistan, että 193 on erittäin äänekäs. Ehkä vaikutelma vahvistuu siitä, että jälkimmäisen korkein nopeus on vain 65 km/h ja siksi moottoreiden ääni kuuluu kauas ajossakin. Youtubista löytyy jonkun verran 194-videoita, laitan 2 esimerkkiä: Tuossa ihan "alkuperäinen" ennen museointia: https://youtu.be/dxgF1ES-468 , äänimaisemasta saa vaikutelman esim. kohdassa https://www.youtube.com/watch?v=dxgF1ES-468&t=275s Tuossa museoveturi vetää pitkän matkan tavarajunan vuonna 2016: https://youtu.be/YeIo9uaZSA8 Rheinstrecke on kaunis matka, mutta historiallisesti ei tässä yhteydessä kovin edustavaa, koska 194:t olivat aina Etelä-Saksassa. Äänimaisema esim. https://www.youtube.com/watch?v=YeIo9uaZSA8&t=745s |
||||
|
08.04.2022 17:15 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka tämä on rautatiefoorumi eikä historiafoorumi, sallittakoon pieni korjaus: Toisin kuin monet muut maat Itävalta ei ollut koskaan Saksan miehitettynä vaan Saksaan liitettynä. Tuo ei ole putininkaltaista puhetta, Hitler sai oikeasti Itävallassa jopa Saksassa isompaa kannatusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anschluss . Itävallan miehitys kesti 1945 - 1955, siis muodollisesti enemmän kuin tuplasti niin kauan kuin Saksan. Miehittäjät olivat 4 liittoutunutta niin kuin Saksassakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet Kiitos kuvista! Vaikka olen nähnyt 194-vetureita nuorena säännöllisesti esim. Geislingenissä työntiapuna, mutta myös muualla tavarajunaveturina, ei minulla taida olla yhtään kuvaa. Onneksi monta kappaletta on säilynyt, siis voi halutessaan joskus käydä katsomassa. |
||||
|
08.04.2022 01:01 | Uwe Geuder | ||
| vihreänä https://vaunut.org/sarja/5486 | ||||
|
28.03.2022 10:52 | Uwe Geuder | ||
| Kaikki 4 Suomessa? Aika yllättävä. Venäläiset omistavat 50%, olisin olettanut että he pitävät ainakin omansa. Jos ei vielä enemmän. Lentokoneita on pidetty kai satoja, vaikka he eivät edes omista niitä. | ||||
|
|
28.03.2022 10:01 | Uwe Geuder | ||
| Onko niitä 4 yksikköä? Missä ne sijaitsevat nyt? | ||||
|
20.03.2022 21:26 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedian mukaan henkilöliikenne Uppsalaan laukautettiin 1967 ja tavaraliikenne 1977, samat vuosiluvt näkyvät Eljaksen kartasta. Radan itäpää purettiin 1978. Lännessä jäi kuitenkin 33 km museorautatie https://sv.wikipedia.org/wiki/Upsala%E2%80%93Lenna_Jernv%C3%A4g | ||||
|
20.03.2022 20:42 | Uwe Geuder | ||
| Kuva liittyy keskusteluun https://vaunut.org/kuva/153836 | ||||
|
20.03.2022 20:41 | Uwe Geuder | ||
| Tähän keskusteluun liittyen olen lisännyt vielä kuvan lepovaunusta: https://vaunut.org/kuva/153842 Jos oikein näe, sillä on vain RIC-tunnus ilman maataulukkoa. Se saisi sitten ilmeisesti kulkea kaikissa jäsenmaissa. | ||||
|
|
20.03.2022 20:25 | Uwe Geuder | ||
| En osaa unkaria sanaakaan, mutta verkkohaun perusteella hálókocsi on makuuvaunu ja fekvőhelyes kocsi on lepovaunu. Suomenkielinen käytäntö kuitenkin poikkeaa ainakin saksan-, ruotsin-, ja osittain englanninkielisestä käytännöstä. Schlafwagen / sovvagn / sleeping car olisi suoraan käännettynä nukkumisvaunu ja Liegewagen / liggvagn olisi makuuvauna. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, koska makuuvaunu tarkoittaa Schlafwagen /sovvagn / sleeping car. Rainerin mukaan unkari seuraa tässä suhteessa saksan, ruotsin ja englannin mallia. |
||||
|
|
20.03.2022 16:12 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löytyi lista: https://uic.org/IMG/pdf/simplified_list_of_ric_signatories_2019.pdf Tuo on nyt aika monimutkaista, kun liikennöitsijät ovat jäseniä. Mutta lupa käyttää kalustoa riippuu kai verkosta tai turvallisuusviranomaisesta. |
||||
|
|
20.03.2022 15:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuo pitkä maalista tarkoittaa itse asiassa, että käyttö RIC-jäsenten verkoilla on rajoitettu. Jos se olisi sallittu kaikialla olisi pelkkä RIC-tunnus. Herää kysymys, mitkät maat puuttuvat. Ehkä Norja ja Espanja? En toki ole varma ovatko ne jäseniä. | ||||
|
|
20.03.2022 15:28 | Uwe Geuder | ||
| Piti itsekin etsiä, mutta onneeksi on Internet, ainakin jos osaa arvata oikein ja löytää sopivalla kielellä... p viittaa suojausta ilmapainoon vastaan, mitä on tärkeä kun ajaa suurella nopeudella tunneliin (tai jopa tulee samassa putkessa juna vastaan). )p( on matalampi suojaustaso, esim. ylikulkusillat ovat suojattu ylöslyöntiä vastaan. (p) olisi korkeampi suojaustaso, koko matkustamo on suojatta äkkillistä ilmapainomuutosta vastaan. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Druckert%C3%BCchtigte_Schienenfahrzeuge |
||||
|
|
20.03.2022 15:05 | Uwe Geuder | ||
| RIC (Regolamento Internazionale delle Carrozze) siis kansainvälisten vaunujen säännöt olivat 1922 - 1982 Sveitsin liittorauteiden (SBB) hallinnoimia, sen jälkeen vastuu on siirretty UIC:lle. Euroopasta Suomi, UK ja Irlanti eivät ole jäseniä. | ||||
|
|
20.03.2022 14:54 | Uwe Geuder | ||
| Jopa Viroon, mutta ei Suomeen. | ||||
|
13.03.2022 09:47 | Uwe Geuder | ||
| Koordinaatien lisäys ei onnistu, vorg on sitä mieltä, että "Asetit sijainnin varsin karkealla zoomitasolla, tarkennathan sitä vielä" vaikka zoomaisin ihan loppuun asti. | ||||
|
05.02.2022 02:06 | Uwe Geuder | ||
| Kuinka nämä ritilät toimivat kun veturi seisoo luimpyryssä? | ||||
|
23.01.2022 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Bussi näytti minullekin Mersun O305:lta, koska olen kasvanut Mersu-alueella. Luulisin kuitenkin, että Nürnberg sijaitsee MAN-alueella, siis jotakin ei täsmää. Ei myöskään tähteä nokassa meinaa näkyä. Kun avaa Ollin antamaan linkin, todennäköinen ratkaisu näkyy: MAN:illa oli ihan samanlainen tuulilasi. Vaikka en varsinaisesti näe, luulisin että nokassa lukee M⋅A⋅N. Ennen EU:n kilpailusääntöjä jokaisella liikennelaitoksella oli oma hovitoimittaja lähinnä omasta osavaltiossa. Ehkä niissä osavaltioissa, joissa ei ollut tehdas valinta ei ollut yhtäkään selvä. |
||||
|
23.01.2022 15:36 | Uwe Geuder | ||
| Rainer on varmaan oikeassa. Ei minun Norjan rautatiegeografia riittänyt hahmottamaan kokonaiskuvaa. Sivulla https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen , joka ei ole edes kovin pitkä, mainitaan Vestfoldbanen, mutta se ylipäätään ei lähde tuolta asemalta. | ||||
|
|
23.01.2022 00:36 | Uwe Geuder | ||
| Asema oli alussa kapearaiteinen. Vasta 1949 tuli muutos normaaliraiteiseksi, viimeisenä pääratana Norjassa. Ehti siis toimia vain 31 vuotta normaaliraiteisena. 1980 rautatieliikenne loppui, siitä on jo yli 40 vuotta. Lähde: https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen |
||||
|
23.01.2022 00:26 | Uwe Geuder | ||
| "Uusi" Oslo sentralstasjon avattiin 1. 6. 1980, siis ilmeisesti tasan vuosi tämän kuvanoton jälkeen. Vanhasta asemarakennuksesta (ehkä kuvaajan selän takana?) tuli uuden aseman osa, mutta tästä hienosta asemahallista tuli kulutustemppeli nimeltään Østhallen: https://www.youtube.com/watch?v=K-Rx5TUD8Fg Lähteet: https://no.wikipedia.org/wiki/Oslo_sentralstasjon https://no.wikipedia.org/wiki/%C3%98stbanestasjonen |
||||
|
17.01.2022 10:56 | Uwe Geuder | ||
| 1980-luvulla oli 2 raitiotielinjaa: Nockeby ja Lidingö. Muistaakseni se oli sama tilanne Dagen H:sta lähtien. Museolinja avattiin myöhemmin. | ||||
|
16.01.2022 23:21 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä huomio Juhana. Tuo oli tyypillinen tee kuin minä sanon älä niin kuin minä teen -tapaus. Helppo sääntö: Toisen persoonan taivutusmuoto päättyy aina s:llä. Ei tule yhtäkään poikkeusta mieleen. Ensimmäinen persoona on hieman vaikeampi. Useimmiten ei ole s, mutta joissakin ryhmissä ja poikkeuksissa kuitenkin on. Tarkistin oikein https://leconjugueur.lefigaro.fr/conjugaison/verbe/venir.html Vaikka se on tietysti internetin tuoma laiskuus ja epävarmuus, kun koko ajan pitää tarkistaa. Silloin kun piti vielä katsoa kirjasta https://livre.fnac.com/a2558514/Collectif-Le-nouveau-Bescherelle-l-art-de-conjuguer , yritti ajatella ensin ja tarkistaa vasta hätätilassa. |
||||
|
|
10.01.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Juhana on siinä mielessä oikeassa, että "en" voi korvata "de ..." muissakin merkityksissä kuin partitiivia. En ajattelut sitä (ranskan kielioppi on aina ruosteessa, vaikka sitä toistaisi kuinka usein...) Tuletko asemalta? Sieltä minä tulen. -- Tu viens de la gare? J'en viens. Piiloudutko opelta? Häneltä piiloudun. -- Tu te cache du prof? Je m'en cache. Mutta siitä ei tuossa liikennemerkissä voi olla kyse. Jos ilmaisun takana olisi "peut cacher d'un autre train", lyhyempi versio olisi pelkästään "peut en cacher", koska "en" korvaisi koko "d'un autre train" eikä pelkästään prepositiota. Näin ei lue eikä se olisi mahdollistakaan, koska "autre train" ei ole aikaisemmin mainittu. |
||||
|
|
08.01.2022 01:11 | Uwe Geuder | ||
| Un train peut en cacher un autre: Juna voi peittää / piilottaa toisen. Tuo "en" on hieman omituinen. Yleisesti se korvaa partitiivia ("de"), mutta tuossa ei ole partitiivia. Ilmeisesti se tarvitaan koska "autre train" on lyhennetty muotoon "autre". Ranskalainen niin kuin ajattelee, että toinen kaikista junista. | ||||
|
03.01.2022 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Voisi olla tämä malli: https://www.eisenbahnjahre.de/piko-staubgutwagen-kds-67-basf-db-1968-h0 Tekstissä sanotaan: Deutsche Bundesbahn hankki vuosina 1961 - 65 noin 50 kappaletta kolme säiliön tomuainevaunua kolmeessa hieman erilaisissa erissä. Vaunut myytiin 1970 mennessä yksityisille toimijoille. Minusta niitä on näkynyt Saksassa sen verran yleisesti, että tainnut olla enemmän kuin 50 vaunua. Varmaan yksityiset toimijat, joista VTG saattaa olla isoin, ovat hankkineet niitä myös uusina. |
||||
_(passenger-km_per_inhabitant)_YB16-de.png){kind=link}