Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.08.2021 20:22 | Uwe Geuder | ||
| Z6100-sarjan junat eivät varmaan ole koskaan olleet Côte d'Azurilla. Ne ovat yhden järjestelmän 25 kV / 50 Hz -malleja. Côte d'Azur on 1500 V -tasajännitteen alue. Z6100 on ollut koko palveluajansa sijoitettu La Chapellen varikkoon, siis Pariisiin. Z5300-sarjan junat näyttävät hyvin samankaltaisia, ne ovat 1500 Voltille ja niitä on siirretty vuosien varrella Pariisin alueelta eri varikkoihin. En kuitenkaan näe suoraan, että ne olisivat käyneet Côte d'Azurille asti. Olisiko vielä kolmas samannäköinen sarja olemassa? |
||||
|
18.08.2021 01:09 | Uwe Geuder | ||
| 16 vuotta aikaisemmin, 1996 asti. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=50.752314254763995&lon=10.435466766357422&zoom=12 | ||||
|
08.08.2021 00:52 | Uwe Geuder | ||
| Asemien lipunmyynnistä: Se on enemmän huono vitsi. Monellako asemalla, jossa kiskobussi pysähtyy, on lipunmyynti? Matkahuollon asiamiespisteistä: Yllättävää. Perinteisesti matkahuolto ja rautatieasema ei edes ole ollut samassa paikassa, ettei vaihto kilpailijalle olisi liiankin helppo. Se voi ehkä olla ihan hyvä palvelutaso, niitähän on joskus ollut paljon. En ole kuitenkaan vuosiin liikkunut "maalla", en tiedä, onko niitä vielä. Ja sitten tietysti aukioloaika saattaa olla rajallinen ja sijainti missä sattuu aseman näkökulmasta. |
||||
|
Kuvasarja: Chemin de fer de Petite Ceinture |
07.08.2021 18:52 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka olen kuullut tuosta radasta ennenkin ja puhun jonkin verran ranskaa en ole koskaan miettinyt sen nimeä. Ceinture tarkoittaa vyö tai remmi. (Olisin pitänyt muistaa, koska kerran Brysselissä hajosi matkalaukkuni ja piti käydä kaupoissa etsimään semmoista.) Kyse on siis kehärata. Se kulkee hyvin lähellä kaupunginraja, mutta kuitenkin aina sen sisäpuolella koko kaupungin ympäri. (Lukeehan se myös tämän kuvasarjan kuvauksessa, mutta kuka lukee, kun voi katsoa kuvia…) Metroverkon kehittäminen johti matkustajamäärien romahtamiseen. En osaa sanoa 1900-luvun alusta, mutta 1970-luvusta tiedän, että metrolippu oli vaihtoineen kiinteähintainen ja halpa. Epäilen, ettei rautatielippu sitä välttämättä ollut eikä vaihto-oikeutta metroon tuskin ollut. Että rautatieharrastaja pitää aihetta mielenkiintoisena ei liene täällä kenellekään yllätys. Yllätyin kuitenkin, että Pariisin kaupungilla on aiheesta erittäin hyvä verkkosivu: https://www.paris.fr/pages/la-petite-ceinture-2537 |
||||
|
01.08.2021 23:34 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, Wikipedia väärässä. Luultavasti DB ei enää käyttänyt 109:ä 1990-luvun jälkeen, mutta möi ne muille. | ||||
|
01.08.2021 23:27 | Uwe Geuder | ||
| > Nykyisin voi varata lisämaksua vastaan semmoisia paikkoja, johon myydään vain 4 paikkaa hyttiä kohti. Näin se on Keski-Euroopassa, jossa liikennöi ÖBB. Ilmeisesti SJ tarjoaa samaa vain 4:n tai 5:n hengen ryhmille. |
||||
|
|
01.08.2021 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Makuuvaunussa on kunnon patja ja peite, ihan kunnon sänky ja valmiiksi petattu. Yleisesti vain 2 sänkyä päälläkkäin. Suomessa, jossa vaunut ovat melkein metrin korkeampi myös kolme. Lepovaunussa ei ole kunnon sänky, mutta enemmän semmoinen makuutaso. Ohuempi pehmuste ja kapeampi kuin sänky. Hytissä perinteisesti 6 paikka vaikka on paljon vähemmän tila kuin Suomessa. Aikamoinen sillipurkki, kun on 6 matkustajaa matkatavaroineen. Peite on semmoinen ohuempi mutta painavampi laatu ilman toppausta. Konduktööri jakaa lakanoita ja sen jälkeen se on itsepalvelu. Nykyisin voi varata lisämaksua vastaan semmoisia paikkoja, johon myydään vain 4 paikkaa hyttiä kohti. |
||||
|
01.08.2021 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Toinen Esslingen, ei se joka tunnetaan Suomessa rautatieaiheisena. Enpä tiennyt, että sillä on semmoinen kaima. | ||||
|
01.08.2021 21:34 | Uwe Geuder | ||
| Ei tuo ole edes englantia. Englanninkielisena sen pitäisi olla Triple Mall tai sitten Tri-Mall. Se on vain huonoa sekamelskaa. Huonoja nimejä taitaa olla ajan henki. Myös raiteiden yläpuolella Tampereelta löytyy sovinistinen Uros Live. | ||||
|
|
01.08.2021 19:13 | Uwe Geuder | ||
| 109? Oletko varma? Wikipedian mukaan 109 ei ollut enää 1990-luvun jälkeen. | ||||
|
|
01.08.2021 19:06 | Uwe Geuder | ||
| Tuon junan ongelma on ollut, että matka Sassnitz - Berlin on liian lyhyt. Ettei juna saapuisi keskellä yötä Berliinin se on seisonut kauan Sassnitzissa. Ja kun se viihdoin lähtee matkalle, ei varmaan ole vielä kiirettä. Lyhyt juna, alhainen nopeus, lähiliikenteen veturi sopii hyvin. | ||||
|
07.07.2021 01:40 | Uwe Geuder | ||
| Eikö littera tule UIC:ltä? Vaikka eri maat käyttävät sitä hieman eri tavalla (ja Suomi kai ollenkaan, kun matkustjavaunut eivät lähde muihin UIC-maihin). B = toinen luokka F = matkatavara WL = wagon lits siis makuuvaunu |
||||
|
20.06.2021 11:38 | Uwe Geuder | ||
| Ensimmäinen verkkohaku kertoo, että tulenkestäviä teräslaatuja löytyy 600 - 1200 astetta asti. Nuo 1500 astetta kuulostaa edelleenkin liian korkea. Eihän höyryveturi ole huippuun viritetty kone. | ||||
|
|
20.06.2021 10:45 | Uwe Geuder | ||
| > tulipesässä olisi noin 1500 astetta celsiusta. Raudan sulaamispiste on 1536 astetta, teräksen noin 1400 astetta. Ennen sitä se pehmenee jo. En ole höyryveturien asiantuntija, mutta numero ei kuulosta uskottavalta. Toisaalta, kun joku teollisuushalli palaa, näkyy kuinka teräspalkit vääntyvät. Onko höyryveturissa sitten käytössä jotakin erikoisterästä? |
||||
|
03.06.2021 22:48 | Uwe Geuder | ||
| Ai, kysymys olikin Tampellalla. Minä vastasin toiseen kysymykseen, jota ei ollut kysytty: Tampereella. | ||||
|
|
02.06.2021 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Muistaakseni väitetään, että yli 100. Riippuu varmaan siitä, kuinka pieniä lasketaan vielä mukaan. Melkein 10 taitaa olla jäljellä. | ||||
|
|
29.05.2021 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä kysymys. Eikö tuo ole Tampellan savupiippu? Tampereen korkein, 98 m (hieman erilaisiakin lukuja löytyy). Rakennettu 1940-luvulla. | ||||
|
25.05.2021 03:05 | Uwe Geuder | ||
| Timon antamassa lehdistöntiedotteessa ABB kirjoittaa: "Raitiotieverkostoissa käytetään tasavirtaa, koska sen avulla voidaan minimoida siirtohäviöt." Ei siihen minun koulufysiikka riitä. Jos raitiotieverkostossa tasavirta minimoi siirtohäviöt, miksei sitä käytetä paljon laajemmin? Ei tietysti suurjänniteverkossa, koska tarvitaan vielä muuntajia, mutta sitten lähempänä kuluttajia. |
||||
|
|
23.05.2021 23:06 | Uwe Geuder | ||
| Tuon mukaan raitiovoaunut käyttävtä aina tasajännitettä: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Bahnstromsysteme | ||||
|
17.05.2021 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Seuraavalla lennolla pyydät sitten menemään tuon jännän paikan yli :) https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=52.332795373059405&lon=13.266549110412598&zoom=14 |
||||
|
|
17.05.2021 22:50 | Uwe Geuder | ||
| Ollaan tuossa: https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=52.54985788728111&lon=12.988607883453367&zoom=15 Ilmansuunnat suuren piirtein niin kuin kartalla. Suurnopeuslinja keskellä lähtee vasemman reunan kautta Hannoverin. Risteävä linja varastohallien edessä on Außenring (Berliinin ulkorengas). Jos Jyrki lukee tämän vielä, hän voi syöttää Googlen koordinaatit 52.546207, 12.991572 |
||||
|
17.05.2021 22:17 | Uwe Geuder | ||
| Ja ajolanka on oikeastaan ajotanko. | ||||
|
16.05.2021 01:01 | Uwe Geuder | ||
| Pyöräpaikat tulevat EU-sääntöjen mukaan pakolliseksi. Ainakin uusissa ja saneeratuissa junissa. | ||||
|
11.05.2021 01:51 | Uwe Geuder | ||
| Missä sijatsee Bombardierin raitiovaunutoiminnat? Verkosta löytyy, että ainakin osa tuotannosta on kai siirretty Berliinistä Wieniin. Mutta ylläpito saattaa tietysti olla vielä Berliinissä tai sitten ylipäätään muualla. | ||||
|
10.05.2021 23:23 | Uwe Geuder | ||
| > Lähimmälle grillikioskille on 850 metrin kävelymatka Eikö niitä ole 2? Toinen Kanjoninkadulla ja toinen Turtolankadulla. En ole kyllä yrittänyt tarkista, kumpi on lähempänä. Mutta ei taida olla suuri ero. |
||||
|
|
10.05.2021 21:34 | Uwe Geuder | ||
| Arvatakseni PB = Paderborn. Freiburg olisi FR. | ||||
|
|
10.05.2021 19:49 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka joistakin heidän kuljetuksistaan löytyy lehdistötiedote (rautatienäkökulmasta mielenkiintoisiakin), tuosta ei löydy tietoa: https://www.universal-transport.eu/news/ |
||||
|
09.05.2021 01:24 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Eilisessä (lauantain) Hesarissa on artikkeli siitä, kuinka hiilituotanto laskee Wyomingissa. Mutta jos tuosta viivasta otetaan 30-50% pois, se on edelleenkin kartan paksuin rautatieviiva. Olen aina ajatellut, että USA liikkuu paljon tavaraa rautateitse. Sen vaikutelman saa, kun näkee niitä kaksinkerroksia pitkiä konttijunia ja niistä paljon. Kun katsotaan tuota karttaa paljastuu kuitenkin, että rautateitse liikkuukin vähemmän kuin kumipyörillä. Paitsi tuota Wyomingin hiiltä. |
||||
|
09.05.2021 01:00 | Uwe Geuder | ||
| Joskus olen lukenut psykologista tulkintaa, miksi se on suomen kielessä (niin kuin myös ruotsin ja saksan) hengenvaara ja ranskan kielessä kuolemanvaara. Löytyy muistaakseni lisää vastaavia esimerkkejä. Olen vain unohtanut tulkinnan sisällön :( | ||||
|
09.05.2021 00:50 | Uwe Geuder | ||
| Olinkin unohtanut laittaa linkin, josta olen katsonut niitä 60cm https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-tiedot/kuormaulottuma/euroopan-rautateiden-kuormaulottumat/ | ||||
|
|
09.05.2021 00:49 | Uwe Geuder | ||
| Eikö se ole ollut aina näin? Kun näin 1995 elämäni ensimmäisen venäläisen matkustajavaunun Helsingin päärautatieasemalla se oli leveämpi kuin samassa junassa oleva suomalainen vaunu. Näin haluaisin ainakin vahvasti muistaa, kuvatodiste ei ole... Vai onko se näin, ettei suomalainen matkustajavaunu ei olekaan yhtä leveä kuin kuormaulottuma sallisi? Ja sinä viitat nyt vielä leveämpiin vaunuihin, jotka eivät Suomessa voisi edes kulkea??? |
||||
|
|
08.05.2021 23:25 | Uwe Geuder | ||
| Vanha keskustelu, mutta asia ei muutu: Raideleveydellä ei ole paljon merkitystä. Ero on vain 9 cm. Kuormaulottuman leveyden erot ovat pienehköjä. Se oleellinen ero tulee korkeudesta, noin 60 cm. | ||||
|
08.05.2021 03:33 | Uwe Geuder | ||
| 403 oli myös Norjassa. | ||||
|
|
08.05.2021 03:31 | Uwe Geuder | ||
| Kuva numerosta löytyy: https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=0&id=273431&u=146580 | ||||
|
|
08.05.2021 03:18 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa sarjassa oli edellisen saneerauksen/muutostyön vuonna 2003 jälkeen vain 15 vaunua. Niiden numerot löytyvät tuosta sivusta: https://www.deutsche-reisezugwagen.de/wagendaten/874-bdcm/#more-155 . 8 niistä on nyt myyty Norjaan, niiden tarkkoja numeroita en tiedä. Yksi niistä D-TRAIN 61 85 82-90 410-7 tuli kuvattu Norjassa 31.12.2020 https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=0&id=276821 Haltijana (VKM) oli silloin merkattu D-TRAIN, siis saksalainen TRI Train Rental GmbH. Vaunut ovat kuitenkin rekisteröity Sveitsiin (85), ilmeisesti jo heti edellisen saneerauksen jälkeen. Luulisin, että Norjassa rekisteröinti voisi muuttua. Onko näin jo tapahtunut, siitä minulla ei ole minkälaista tietoa. |
||||
|
03.05.2021 23:41 | Uwe Geuder | ||
| > Powder Riverin hiilialue on pääasiassa Gillettn ja Douglasin välillä Totta. Kun skrollaa linkin karttanäkymästä suoraan etelään tulee lisää silmukoita viekä kymmeniä kilometrejä. |
||||
|
03.05.2021 16:42 | Uwe Geuder | ||
| 8 mm enemmän kuin Espanjassa ja Portugalissa. Toleranssit taitavat olla paljon enemmän kuin tuo ero. Mutta kaluston siirtäminen Espanjasta Intiaan taitaa olla harvinainen tapahtuma. | ||||
|
|
02.05.2021 23:05 | Uwe Geuder | ||
| Kuka laskee vaunut? https://www.google.com/maps/@44.388675,-105.5082908,816m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
|
02.05.2021 22:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuosta se hiili tulee: https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=44.343862179964226&lon=-105.41021347045898&zoom=12 Jännä, kääntösilmukoita niin kuin raitioteillä. | ||||
|
|
02.05.2021 22:53 | Uwe Geuder | ||
| Nyt katsoin vähän kartoista. Wyoming on yhtä iso kuin Suomi ilman Lappia. Ja tuo Powder River Basin on koillisessa, kartassa näkyy Gilette. Pioneer-juna, jolla olen matkustanut meni eteläistä rataa Cheyenne - Ogden haluaisin muistaa. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=43.632099415557754&lon=-107.2100830078125&zoom=7 Siinä mielessä se olisi niin kuin menisi Turusta Helsinkiin ja väittäisi, että olen nähnyt Järvi-Suomea. Paitsi että nyt näytti todella samankaltaiselta :) |
||||
|
|
02.05.2021 22:33 | Uwe Geuder | ||
| Hiilituotanto vähenee kovaa vauhtia. Tuossa näkee loputtomasti vetureita erään kaivoksen konkurssin jälkeen. https://www.npr.org/2019/09/04/757245551/it-s-the-stone-age-of-fossil-fuels-coal-bankruptcy-tests-wyoming-town | ||||
|
02.05.2021 22:07 | Uwe Geuder | ||
| Luulisin, että ehkä Neustadt ("Uusikaupunki") löytyy kaikista enintään. On sekä esikaupunkia että kokonaisia kuntia sillä nimellä. Oletan, että kaupungin nimi laitetaan eteen väärinkäsityksien välttämiseksi. Ja vaikka samannimisiä ei olisi muualla, että ymmärtää helpommin mistä alueesta/suunnasta puhutaan. Saksassa on niin monta asemaa, ettei tavallinen rautatieläinenkään tunne läheskään kaikkeja. Suomessa kai oletetaan, että kaikki tietävät missä on Pasila, Kupittaa tai Eläintarha-Zoo. Siinä taitaa jo olla kaikki opittavaa. Tilanne ei ole kuitenkaan Saksassakaan täysin yksinselitteinen. Minun havaintojen mukaan siellä, missä liikenne muutetaan S-Bahniksi (lähijunaksi) kaupungin nimi jätetään pois laiturilla. Siis esim. Stuttgart-Vaihingenista tulee Vaihingen. Tämä ei kuitenkaan koske seisakkeen virallista nimeä, vaan vain paikallisia opasteita ja kuulutuksia. Bochum NOKIA on historia: https://vaunut.org/kuva/35913?s=1 Eräs lista löytyy tuosta: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Varmaan ei ihan ajan tasalla, mutta sinnepäin. |
||||
|
|
02.05.2021 17:56 | Uwe Geuder | ||
| Vanha keskustelu, mutta mielenkiintoinen kysymys: Millä perusteella asemasta tulee Hauptbahnhof (päärautatieasema) ja montako niitä on Saksassa? Wikipedia väittää, että 125, mutta tilanne elää jatkuvasti. Periaatteessa Hauptbahnhof tarkoittaa, että kaupungissa tai kunnassa on enemmän kuin yksi asema ja Hauptbahnhof on niistä tärkein. On kuitenkin jonkun verran poikkeuksia: Kaupungissa saattaa olla vain yksi asema ja se on silti Hauptbahnhof. Hauptbahnhof ei ole ollenkaan asema vaan pieni seisake ja tärkein aseman nimi on jotakin muuta. Kaupungissa saattaa olla kaksi erinimistä Hauptbahnhofia. Tai sitten kaupunki/kunta kutsuu sitä Hauptbahnhofiksi, mutta ei Deutsche Bahn aikatauluissaan tai laiturilla tee sitä. Mikä on kai sama tilanne kuin Suomessa. |
||||
|
02.05.2021 14:53 | Uwe Geuder | ||
| Löytyy vielä kolmas artikkeli: https://trainmuseum.blogspot.com/2019/03/coaching-old-coach.html |
||||
|
|
02.05.2021 14:47 | Uwe Geuder | ||
| Ensimmäisen luokan vaunu se on. | ||||
|
|
02.05.2021 14:45 | Uwe Geuder | ||
| Löysin 2 artikkelia tuosta vaunusta. Paljon teknisiä tietoja ei kuitenkaan anneta. https://trainmuseum.blogspot.com/2019/11/upgrading-coach-213.html https://trainmuseum.blogspot.com/2020/03/work-continues-on-coach-213.html |
||||
|
|
02.05.2021 14:22 | Uwe Geuder | ||
| 70' nykyisinkö? En tunne heidän vaunustoa kovin hyvin, mutta Wikipedian mukaan Superliner on 85' = 25,91 m ja Amfleet on 85' 4" = 26,01 m. | ||||
|
02.05.2021 14:13 | Uwe Geuder | ||
| Onko se panssaroitu vai vain muuten raskas? Postiryöstö oli kai joskus olemassa. | ||||
|
|
02.05.2021 10:13 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka yleisesti kaikki on isompi USA:ssa se ei päde nykyisin matkustajavaunujen pituuteen: Euroopassa 26,4 m taitaa olla yleisin pituus, mutta USA:ssa hieman lyhyempi. | ||||
|
|
02.05.2021 09:29 | Uwe Geuder | ||
| Pitkältä vaikuttaa vai onko se optinen harha? Ainakin niin vanhalle vaunulle. | ||||
|
30.04.2021 01:13 | Uwe Geuder | ||
| Off-topic, mutta silti: Toisinpäin se toimii. Jos on posti lähettäväksi, sitä voi laittaa omaan postilaatikkoon ja nosta viiriä. Sitten postinkantaja tietää, että pitää noutaa postia. Siitä olen varma. Tuo palvelu pelaa toki vain keskustan ulkopuolella. Keskustassa lähettäjän pitää käyttää kirjelaatikkoa. Jos postinkantaja jakaa postia, hän ei muistaakseni nosta viiriä. On siitä kuitenkin yli 40 vuotta, että olen asunut perheessä, jossa semmoinen postilaatikko oli, muisti saattaa pettää. | ||||