1250-38566 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.05.2021 22:07 Uwe Geuder  
  Luulisin, että ehkä Neustadt ("Uusikaupunki") löytyy kaikista enintään. On sekä esikaupunkia että kokonaisia kuntia sillä nimellä.

Oletan, että kaupungin nimi laitetaan eteen väärinkäsityksien välttämiseksi. Ja vaikka samannimisiä ei olisi muualla, että ymmärtää helpommin mistä alueesta/suunnasta puhutaan. Saksassa on niin monta asemaa, ettei tavallinen rautatieläinenkään tunne läheskään kaikkeja.

Suomessa kai oletetaan, että kaikki tietävät missä on Pasila, Kupittaa tai Eläintarha-Zoo. Siinä taitaa jo olla kaikki opittavaa.

Tilanne ei ole kuitenkaan Saksassakaan täysin yksinselitteinen. Minun havaintojen mukaan siellä, missä liikenne muutetaan S-Bahniksi (lähijunaksi) kaupungin nimi jätetään pois laiturilla. Siis esim. Stuttgart-Vaihingenista tulee Vaihingen. Tämä ei kuitenkaan koske seisakkeen virallista nimeä, vaan vain paikallisia opasteita ja kuulutuksia.

Bochum NOKIA on historia: https://vaunut.org/kuva/35913?s=1

Eräs lista löytyy tuosta: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Varmaan ei ihan ajan tasalla, mutta sinnepäin.
kuva 02.05.2021 17:56 Uwe Geuder  
  Vanha keskustelu, mutta mielenkiintoinen kysymys: Millä perusteella asemasta tulee Hauptbahnhof (päärautatieasema) ja montako niitä on Saksassa? Wikipedia väittää, että 125, mutta tilanne elää jatkuvasti. Periaatteessa Hauptbahnhof tarkoittaa, että kaupungissa tai kunnassa on enemmän kuin yksi asema ja Hauptbahnhof on niistä tärkein.

On kuitenkin jonkun verran poikkeuksia: Kaupungissa saattaa olla vain yksi asema ja se on silti Hauptbahnhof. Hauptbahnhof ei ole ollenkaan asema vaan pieni seisake ja tärkein aseman nimi on jotakin muuta. Kaupungissa saattaa olla kaksi erinimistä Hauptbahnhofia. Tai sitten kaupunki/kunta kutsuu sitä Hauptbahnhofiksi, mutta ei Deutsche Bahn aikatauluissaan tai laiturilla tee sitä. Mikä on kai sama tilanne kuin Suomessa.
kuva 02.05.2021 14:53 Uwe Geuder  
  Löytyy vielä kolmas artikkeli:

https://trainmuseum.blogspot.com/2019/03/coaching-old-coach.html
kuva 02.05.2021 14:47 Uwe Geuder  
  Ensimmäisen luokan vaunu se on.
kuva 02.05.2021 14:45 Uwe Geuder  
  Löysin 2 artikkelia tuosta vaunusta. Paljon teknisiä tietoja ei kuitenkaan anneta.

https://trainmuseum.blogspot.com/2019/11/upgrading-coach-213.html

https://trainmuseum.blogspot.com/2020/03/work-continues-on-coach-213.html
kuva 02.05.2021 14:22 Uwe Geuder  
  70' nykyisinkö? En tunne heidän vaunustoa kovin hyvin, mutta Wikipedian mukaan Superliner on 85' = 25,91 m ja Amfleet on 85' 4" = 26,01 m.
kuva 02.05.2021 14:13 Uwe Geuder  
  Onko se panssaroitu vai vain muuten raskas? Postiryöstö oli kai joskus olemassa.
kuva 02.05.2021 10:13 Uwe Geuder  
  Vaikka yleisesti kaikki on isompi USA:ssa se ei päde nykyisin matkustajavaunujen pituuteen: Euroopassa 26,4 m taitaa olla yleisin pituus, mutta USA:ssa hieman lyhyempi.
kuva 02.05.2021 09:29 Uwe Geuder  
  Pitkältä vaikuttaa vai onko se optinen harha? Ainakin niin vanhalle vaunulle.
kuva 30.04.2021 01:13 Uwe Geuder  
  Off-topic, mutta silti: Toisinpäin se toimii. Jos on posti lähettäväksi, sitä voi laittaa omaan postilaatikkoon ja nosta viiriä. Sitten postinkantaja tietää, että pitää noutaa postia. Siitä olen varma. Tuo palvelu pelaa toki vain keskustan ulkopuolella. Keskustassa lähettäjän pitää käyttää kirjelaatikkoa. Jos postinkantaja jakaa postia, hän ei muistaakseni nosta viiriä. On siitä kuitenkin yli 40 vuotta, että olen asunut perheessä, jossa semmoinen postilaatikko oli, muisti saattaa pettää.
kuva 30.04.2021 00:38 Uwe Geuder  
  En ole muistanutkaan, että se on niin korkea. Se selittänee, miksi ei kasva muuta kuin heinää. Toisaalta juna tuli Denveristä, joka on 1600 metrin korkeudella. Siis nousua ei todellakaan enää ollut, toisinpäin.
kuva 29.04.2021 00:40 Uwe Geuder  
  Maisemat näyttävät suurin piirtein siltä, mitä muistan Wyomingista. Matkustin osavaltion läpi 1990-luvun alussa Amtrakin Pioneerilla. Tuo juna lakkautettiin 1997. Nykyisin Wyoming on yksi niistä osavaltioista, joissa ei ole lainkaan henkilöliikennettä. Eikä tule vielä Bidenin uusienkaan junaliikennesuunnitelmien ansiosta.
kuva 27.04.2021 19:27 Uwe Geuder  
  > Voisikohan tässä olla käynyt myös niin, että tuo Decauville-kenttärata on kuitenkin päätynyt mereen Île du Lys:in lähelle? Tämä selittäisi, miksei radasta ole mitään tietoa, koska sitä ei koskaan käytettykään

Ei kai vuosiluvut täsmä. Caltaux menettii kenttäratoja 1901 ja 1902. Kuvassa näkyvä veturi on vuodelta 1910. Vai olenko sekoittanut nyt jotakin?
kuva 27.04.2021 00:24 Uwe Geuder  
  Saan jo huonoa omatuntoa, kun näen, että minun heitosta Eljas tekee kovaa työtä. Mutta kun hän kirjoittaa, että tutki asiaa jo 15 vuotta sitten ehkä asia ei ole niin paha :)

Kirjasta Julien François Turgan: Les grandes usines: études industrielles en France et a l'étranger, nide 11, Paris 1878 löytyy tietoa, että yksi Decauville-kenttärata olisi toimitettu Seychellille. Minkälaisia yksityiskohtia ei kuitenkaan anneta: https://books.google.de/books?id=fHgHAAAAQAAJ&pg=RA7-PA42#v=onepage&q&f=false
kuva 25.04.2021 18:21 Uwe Geuder  
  Nyt löytyi Eljakselle kovempi haaste kuin https://vaunut.org/kuva/146848 . Tämä on vorgin tällä hetkellä ainoa kuva Seychelliltä, ainakin väärien tunnisteiden perusteella.Löytyykö tälläkin kerta sopivampaa?
kuva 25.04.2021 17:40 Uwe Geuder  
  Nopeasti tuli kuva :) Miksihän Afrikassa käytettiin niin monimutkaisia koneita? Varmaan yksittäisiä on ollut myös Euroopassa, mutta ei kai yleisesti. Pidempien välimatkojen takia, kun oli pakko kuljettaa tarpeeksi vettä mukanaan?
kuva 25.04.2021 15:05 Uwe Geuder  
  Kun joku taas matkustaa Espanjassa ja haluaa nähdä muuta kuin suurnopeusjunia ja maisemia paremmin: Asemalta lähtee (tarkemmin lähti viime vuoden tammikuussa) ainakin yksi kaukojuna (MD) San Sebastiániin/Donostiaan keskipäivällä. Se oli hyvin vaikeasti löydettävissä aikatauluista. Niin kuin kuvatekstissa sanotaan, tämä on enimmäkseen lähiliikenteen asema.
kuva 25.04.2021 14:39 Uwe Geuder  
  Tämä on vorgin ainoa kuva Algeriasta. Vaikka sen jälkeen jää ei yhtäkään, kannattaisi korjata tunnisteet, kun ylläpito lukee tämän.
kuva 24.04.2021 16:31 Uwe Geuder  
  Näyttää 1000 mm raideleveydeltään. Siis ei Tampereella, vaan pääkaupunkiseudulla. Varmaan joku niistä uusista pikaraitioteistä joista puhutaan. En ole seurannut enkä ole käynyt Helsingissä vuosiin. En varmaan sen jälkeen, kun VR on lopettanut myydä viiden Euron tarjouslippuja.
kuva 05.04.2021 14:42 Uwe Geuder  
  Ajattelin, kuinkahan nykyisin maksetaan, kun tarvitsee varmaan ison nipun seteleitä.

Wikipedian mukaan ei makseta ollenkaan. Yhtiöllä ei ollut enää vara tuoda maahan paperia lippuihin.
Kuvasarja:
Semafooreja ja aurinkopaneeleja
 
 05.04.2021 14:10 Uwe Geuder  
  Syy semafoorien jatkuneen käyttöön on osaajien puute. Asetinlaitteen suunnitteluun tarvitsee erikoispätevyyden. Ja päteviä suunnittelijoita on yksinkertaisesti liian vähän. Luulisin, että 1960-80 rautaitealan alasajo ja sitten 1990-luvun pyrkymys saada Deutsche Bahn pörssikuntoon ovat jättäneet jälkeensä. Muistaakseni olen lukenut, että nykyvauhdilla se kestää vielä 30 vuotta kunnes kaikki semafoorit on korvattu.
kuva 05.04.2021 13:47 Uwe Geuder  
  rautatieasemaylipäällikkö
kuva 05.04.2021 12:20 Uwe Geuder  
  https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES64U2#Lokomotiven_der_DB_AG sanoo, että heinäkuussa 2001. Jostakin kummasta syystä alussa tavarajunien vetoon, vaikka ei niiden huippunopeutta siihen tarvitakaan.
kuva 05.04.2021 11:32 Uwe Geuder  
  Kiitos, oikealla hakusanalla tietoa sitten löytyy https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Linjaradio

Taajuus ilmeisesti samankaltainen, siis antenneista ei välttämättä näe kummasta kuvassa on kyse. Jos ei sitten tiedä, että Posti- ja lennätinlaitos käytti erilaisia mastoja kuin VR.
kuva 05.04.2021 10:18 Uwe Geuder  
  Oliko ARP https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Autoradiopuhelin vai oliko VR:llä siihen aikaan jo jotakin omaa?
kuva 03.04.2021 00:24 Uwe Geuder  
  En ole muistanutkaan, että prototyypit (001-004) ovat poikennet niin paljon sarjasta. Prototyypeillä on "vain" 8000 hv, kun sarjavetureilla on 10000 hv (tarkalleen 5.940 kW ja 7.440 kW)

Silti prototyypillä vedettiin kesäkuusta lokakuuhun 1965 kansainvälisen liikennemessujen johdosta matkustajajunia 200 km/h:n nopeudella. Monien ajomoottorivahinkojen huolimatta ajettiin 347 kertaa 200:lla. Yksi veturi oli ilman ajomoottoreita messuilla ja loput ajomoottorit korjattiin ja vaihdettiin näin, että kolmesta veturista oli yksi ajossa, yksi varana ja kolmannes konepajalla. Kun yhdellä veturilla on 6 ajomoottoria ilmeisesti siirtelevää oli tarpeeksi.

Vaikka esitys pidettiin onnistumisena, sarjaveturit tulivat vasta 5 vuotta myöhemmin ja olivat siis oleellisesti tehokkaampia. Ilmeisesti moottorivahingot olivat olleet aivan liikaa.

Aikataulumukainen 200 km/h -liikenne alkoi ilmeisesti vasta 1977. Wikipedia mainitsee myös 1968, mutta en pidä sitä uskottavana, koska sopivia vetureita ei minun tietääkseni siihen aikaan ollut.
kuva 02.04.2021 23:22 Uwe Geuder  
  Tuo tuli mieleen, kun luin, että Suomenkin rautateillä käytetään nykyisin NATO-aakkosia. https://vaunut.org/kuva/146393
kuva 01.04.2021 17:48 Uwe Geuder  
  Sen sijaan 001 ei ollutkaan ensimmäinen kappale. 002 toimitettiin ensin, mutta sille laitettiin aluksi 001:n numerolaatta, kunnes oikea 001 valmistui.
kuva 01.04.2021 17:44 Uwe Geuder  
  Juu, huomasin itsekin että verkosta löytyy ristiriitaista tietoa. Saksankielessä Wikipediassa kirjoitetaan, että veturi olisi ajokunnossa. Minä olin löytänyt artikkelin https://www.eisenbahn-kurier.de/index.php/549-die-baureihe-103-heute-ein-bilderbogen jossa kirjoitetaan, että ajokunnossa vuoteen 2006. Mutta artikkeli on vuodesta 2011 ja ilmeisesti tilanne on muuttunut sen jälkeen.
kuva 31.03.2021 23:55 Uwe Geuder  
  2006 oli muuten viimeinen vuosi kun tämä yksilö oli ajokunnossa. Nykyisin se on museossa.

Ulkonäkö ei ole vielä ihan se mitä on typillistä 103-sarjalle: On vain yksi rivi tuuletusritilöitä, niin kuin usein muissakin sarjoissa. Sarjavetureille tuli sitten kaksi riviä päälläkkäin. Niiden 8000 hevosen kanssa oli alussa hieman lämpöongelmia.

Kun käveli asemalla veturin ohitse, joka oli juuri tuonut junan ja tuuletin huusi vielä suurella teholla, tuntui kyllä aika lämmin tuuli siitä alemmasta rivistä, joka oli ohikulkijan korkeudessa.
kuva 30.03.2021 20:58 Uwe Geuder  
  En tiedä, milloin olit 12v, mutta olen aika varma, ettei Esslingenissä saanut koskaan ajaa edes 160 km/h. Paikka sijaitsee jokilaaksossa, kaarteita tulee koko ajan. Minulla on hämärä muistikuva, että Plochingenissa oli vielä tasoristeys 80-luvulle asti. Se tarkoittaisi joka tapauksessa 160 km/h yläraja.

Nykyisin kyseisellä raitteella saa ajaa 150 km/h. https://openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=48.73906707445798&lon=9.299803376197815&zoom=18

Jos haluaa nähdä junia ajamassa 200 km/h aseman läpi se onnistuu Siegburg/Bonnissa: https://openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=50.793671347402075&lon=7.204381227493286&zoom=17 Olisin arvioinut, että on 250 km/h, mutta arviot taitaa aina mennä vähän yli, kun on hurjasta vauhdista kyse. 250 km/h ja 300 km/h -osuudet alkavat kartan mukaan muutama kilometri asemalta kaakkoon.
Kuvasarja:
Pinninkadun uusi alikulkusilta
 
 29.03.2021 02:28 Uwe Geuder  
  Pinninkatu taitaa olla aika historiallinen nimi. Sitä voisi arvata, että joskus Pinnikatu on mennyt sinne, mutta eikö siitä ole jo yli 50 vuotta?
Kuvasarja:
Pinninkadun uusi alikulkusilta
 
 29.03.2021 02:10 Uwe Geuder  
  Yökuvan kannattaisi vielä ottaa. Silta on hienosti valaistu, tukipilalareissa on valokuvioita. (Minulla ei ole sopiva kamera, jätän sen muille, joilla on.)
kuva 28.03.2021 21:25 Uwe Geuder  
  Sarja 139 oli harvinainen. Ero yleisempiin 140 on sen sähköinen jarru. Sarjaa käytettiin jyrkillä radoilla vuoristoissa.
kuva 28.03.2021 00:42 Uwe Geuder  
  Se on entinen kaivosveturi. Saarberg oli kivihiilikaivos Saarbrückenissä.
Kuvasarja:
Siniharmaita plootuja.
 
 27.03.2021 08:17 Uwe Geuder  
  Ennen 16. 10. 64, siis silloin kun vaunut hankittiin, kaupungin nimi kirjoitettiin Eßlingen. Siitä lähtien Esslingen. Muutos tehtiin muun muuassa siksi, koska kaupungin teollisuuden edustajat olivat joutuneet ulkomaanmatkoilla hankaluuksiin, kun heidän passeissaan oli kirjain, jota ulkomaalaiset rajantarkartastajat eivät tunteneet. Oliko semmoisia tapauksia myös Suomen rajalla, sitä tarina ei kerro.

Kielellisesti toteutettiin vain se mitä yleisesti tuli vasta 1996: Pitkän vokaalin jälkeen kirjoitetaan ß, lyhyen vokaalin jälkeen ss. (Molempien jälkeen esiintyy myös vain s, se on sitten eri asia. Eikä vokaalin pituutta näe sen kirjoitusasusta: vrt. Wasser ja Straße)
kuva 17.02.2021 02:14 Uwe Geuder  
  Jimi on oikeassa, vuonna 2018 kaikki kiskot olivat poissa: https://goo.gl/maps/aUNZqQCDmVhNbFJU9 Oikealla laituri ja vasemmalla ylhäällä kuvaajan paikka. Onneksi kysessä oli vain perusparannus, nyt junat kulkevat taas Nizzan ja Saint-André-les-Alpesin välillä. Entrevaux on kiva päiväretki Nizzasta, minäkin suosittelen. Mutta vaaraton tuo koko alue ei ole. Kallio on hyvin kulunutta, maanvyöryä ja sortumia tulee varmaan lisää. En nyt pelkäisi käydessäni kerran turistina, mutta avataanko rata uudelleen, kun taas pahemmin rysähtää, se on joka kerta kysymysmerkki.

Jussin antamasta artikkelista löytyy kuva http://www.hauteprovenceinfo.com/photos/galeries/24385/2533.jpg Enemmän mursketta kuin kalliota.
kuva 17.02.2021 01:16 Uwe Geuder  
  Sarja 405 ei voi pitää paikkaansa. 400-luvat ovat sähkömoottorijunia ja 600-luvut ovat dieselmoottorijunia. Näin ollen kuvassa taitaa näkyä 605. Logo junan kärjessä onkin DSB:n sen aikainen logo. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_TD (vaihtamalla saksaksi saa paljon enemmän yksityiskohtia)
kuva 17.02.2021 00:13 Uwe Geuder  
  Linkki ei toimi enää. Uusi osoite: https://finna.fi/Cover/Download?id=hkm.HKMS000005:km0000pgnw&index=0&size=master&format=jpg
kuva 16.02.2021 23:59 Uwe Geuder  
  Tuo busglobe, johon oli linkki, poistui 2 viikkoa sitten keskuudestamme. Onneksi kuva on säilynyt: https://web.archive.org/web/20160407132112/http://busglobe.com/picture/9371
kuva 16.02.2021 23:45 Uwe Geuder  
  Venezian Translohrista tuli äskettäin kuva vorgiin https://vaunut.org/kuva/145394

Lisää villejä insinööri-ideoita: https://vaunut.org/kuva/33534

(ja sopivasti tuli vielä satunnaiskuva https://vaunut.org/kuva/136223)
kuva 16.02.2021 23:40 Uwe Geuder  
  Minusta ihan hyvä, että saatiin kuva. Ei niitä taida olla jo liikaa, jos edes yksi.

Tuo Eljaksen viittaama artikkeli on oikein hyvä (mikäli ymmärtää tai käännösohjelmat ovat tarpeeksi hyviä…). Järjestelmällä haetut edut ovat sinänsä järkeviä: Rata on kevyempi kuin tavallinen raitiotie. Melutaso on matalampi kuin raitiovaunun varsinkin kaarteissa. Kumipyörien kitka on parempaa. Vaunu voi liikennöidä ahtaassa, pimeässä tunnelissa toisin kuin johdinauto. Myös kapasiteetti ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin johdinauton, koska tieliikenteen ylärajat ajoneuvon pituudelle eivät päde. Onko hyvien tavoitteiden huolimatta lopputulos sitten toimivaa, sitä en tiedä.

Suurin haitta on kilpailun puute. On vain yksi valmistaja. Luulisin, että järjestelmä on patentoitu, siis monen vuoteen ei voikaan syntyä kilpailu, vaikka järjestelmä olisi kuinka toimivaa. Ranskassa onkin tutkittu, että Translohr-linjojen yksikköhinta on ollut melkein 2 kertaa niin paljon kuin samaan aikaan toteutettujen raitiotielinjojen. Jos sen lisäksi järjestelmästä ei tulekaan lastensairauksien jälkeenkään menestys, riski on ilmeinen, että valmistus loppuu eikä varaosia saa enää mistään. Ilmeisesti 2012 oli jo kerran semmoinen kriisi kun alkuperäinen valmistaja Lohr halusi päästää irti tehtaasta. Sitten Alstom (51%) ja Ranskan valtio (49%) tuli avuksi ja Pariisin liikenneyhtiö RATP luopui sopimussakoista joihin se olisi ollut oikeutettu.

Oli mennyt minulta ohi, että 2 Pariisin ympäristökuntien uusista ”raitiovaunu”linjoista (T5 ja T6) ovat itse asiassa Translohr. Pitää kai joskus käydä kokeilemassa, jos joskus taas matkustetaan.
kuva 15.02.2021 15:10 Uwe Geuder  
  Jani tiesi vastauksen. Teppo oli sillä tavalla lähellä, että kyse on lentoaseman rautatieasema. Varsinkin asianomaiset väittävät, että Lyon olisi ensimmäinen lajinsa. Niin kuin usein näissä ennätyksissä, pitää vain määritellä lajia tarpeeksi suppeaksi. Tämä asema on avattu 1994, mutta Frankfurtin lentoaseman rautatieasema jo 1972. Jos laji olisikin suurnopeusjunien asema lentoasemalla, sitten ennätys saattaa olla oikea. Ensimmäinen kerta asema avattiin väliaikaisesti jo 1992 kolmeksi viikoksi. Silloin oli jonkinlainen sukkulaliikenne Albertvillen talviolympialaisille.

Alussa aseman nimi oli Satolas-TGV. Vuonna 2000 lentoasema sai nimen Saint-Exupéry ja siitä lähtien aseman nimi on Gare de Lyon-Saint-Exupéry TGV.

Vuodesta 2010 löytyy asemalta myös pikaraitiovaunun pääteasema. Kyseessä on ilman verorahoja operoiva (siis korkeahintainen) linja keskustan ja lentoaseman välillä.

Kriitikot ovat nostaneet esiin, että matkustajia, jotka vaihtavat junasta lennolle tai toisinpäin ovat harvalukuisia. Näin oli myös silloin, kun minä kävin, vaikka lentoasemalla riitti vilinä. Raitiovaunulle oli sopivasti matkustajia hinnasta huolimatta.

Tepon arvauksen BER:istä on tunnettu se seikka, että Deutsche Bahn joutui kulkemaan vuosia tyhjäjunilla tunnelissa estääkseen uusien laitteiden korroosiota. Lyonistakin löytyy kaksiraiteinen putki aseman läpi. Junat, jotka eivät pysähdy, voivat kulkea aseman läpi 300 km/h.

Jos ratanumero kiinnostaa, se on 752 000 https://fr.wikipedia.org/wiki/Ligne_de_Combs-la-Ville_%C3%A0_Saint-Louis_(LGV) ja ratakilometri 409,505 tai 409,705 (molemmat luvut löytyvät) https://fr.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%A9ma_de_la_LGV_Rh%C3%B4ne-Alpes

Raitiotien ratakilometri on 21,784.
kuva 15.02.2021 09:16 Uwe Geuder  
  Ei ole DDR:n alueella.
kuva 15.02.2021 02:53 Uwe Geuder  
  Ei VR taida edes yrittää myydä niitä? Eiköhän entisen NL:n alueelta joku maksaisi vielä enemmän kuin romuarvon? Ja kun ajattelee, että Uudessa-Seelannissa, jossa käytössä kap-raideleveys on käytetty vanhoja Iso-Britannian vaunuja ei raideleveys tai rahtikulut pitäisi olla ylipääsemätön este. Tai sitten Berliinin metrovaunut, jotka liikennöivät Pohjois-Koreassa. Tai Cisalpinon Pendolinot, jotka on myyty Kreikkaan vaikka ne pitää muuttaa 15 kV:ista 25 kV:iin. Deutsche Bahnilla on jatkuvasti kaikenlaista myytävänä: https://www.dbresale.com/en/verkauf/suche--xkat2.htm
kuva 15.02.2021 02:12 Uwe Geuder  
  Vinkki 1: Valtio ei pidä paikkaansa :)
kuva 06.12.2020 04:09 Uwe Geuder  
  Jaaha, kello on vasta 4. Ilmeisesti eilinen päiväuni on mennyt harmaan loskasään takia vähän pitkälle ja nyt jaksaa jo ltaihminenkin herätä aikaisin :)
kuva 06.12.2020 04:02 Uwe Geuder  
  Samat värit olivat käytössä Saksassa. En muista enää Italian, Sveitsin, Itävallan tai Ranskan rautateiden mallia, vaikka niitäkin olen nähnyt 80-luvulla välillä jopa päivittäin. Eikä niin arkisista asioista koskaan tullut otettu kuvaa.
kuva 24.11.2020 02:40 Uwe Geuder  
  En ole sähköveturien ammattilainen, mutta arvaisin että se on sähköpuolella Sr2:den kantaisä.
kuva 24.11.2020 02:11 Uwe Geuder  
  Oli käytössä 33 vuotta. On sanottu, että se oli ensimmäinen moderni 3-vaiheen vaihtovirtakone. Sillä ajetttiin päivisin IC-junia 200 km/h ja öisin raskaita tavarajunia. Rasitus johti vikoihin, ei luotettavuus ollut aina ihan paras.

Rakennettiin vain 65 kpl, joka on DB:n mittakaavassa aika vaatimaton määrä.

Toisaalta tekniikkaa käytettiin melkein muuttamattomana ICE-vetovaunuissa ja uudemmissa vetureissa. Siinä mielessä se oli tärkeä kehitysaskel eikä epäonnistuminen.
kuva 23.11.2020 01:17 Uwe Geuder  
  Ai, ajattelin, että tuo oli uusi kommentti. Mutta ei ollutkaan, ilmeisesti satunnaiskuva. Joka taupauksessa aikaisempaa keskustelua aiheesta löytyy tuosta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.new. Lisäsin äsken vielä uuden videolinkin.
<<   >>