Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.04.2021 01:13 | Uwe Geuder | ||
| Off-topic, mutta silti: Toisinpäin se toimii. Jos on posti lähettäväksi, sitä voi laittaa omaan postilaatikkoon ja nosta viiriä. Sitten postinkantaja tietää, että pitää noutaa postia. Siitä olen varma. Tuo palvelu pelaa toki vain keskustan ulkopuolella. Keskustassa lähettäjän pitää käyttää kirjelaatikkoa. Jos postinkantaja jakaa postia, hän ei muistaakseni nosta viiriä. On siitä kuitenkin yli 40 vuotta, että olen asunut perheessä, jossa semmoinen postilaatikko oli, muisti saattaa pettää. | ||||
|
30.04.2021 00:38 | Uwe Geuder | ||
| En ole muistanutkaan, että se on niin korkea. Se selittänee, miksi ei kasva muuta kuin heinää. Toisaalta juna tuli Denveristä, joka on 1600 metrin korkeudella. Siis nousua ei todellakaan enää ollut, toisinpäin. | ||||
|
|
29.04.2021 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Maisemat näyttävät suurin piirtein siltä, mitä muistan Wyomingista. Matkustin osavaltion läpi 1990-luvun alussa Amtrakin Pioneerilla. Tuo juna lakkautettiin 1997. Nykyisin Wyoming on yksi niistä osavaltioista, joissa ei ole lainkaan henkilöliikennettä. Eikä tule vielä Bidenin uusienkaan junaliikennesuunnitelmien ansiosta. | ||||
|
27.04.2021 19:27 | Uwe Geuder | ||
| > Voisikohan tässä olla käynyt myös niin, että tuo Decauville-kenttärata on kuitenkin päätynyt mereen Île du Lys:in lähelle? Tämä selittäisi, miksei radasta ole mitään tietoa, koska sitä ei koskaan käytettykään Ei kai vuosiluvut täsmä. Caltaux menettii kenttäratoja 1901 ja 1902. Kuvassa näkyvä veturi on vuodelta 1910. Vai olenko sekoittanut nyt jotakin? |
||||
|
|
27.04.2021 00:24 | Uwe Geuder | ||
| Saan jo huonoa omatuntoa, kun näen, että minun heitosta Eljas tekee kovaa työtä. Mutta kun hän kirjoittaa, että tutki asiaa jo 15 vuotta sitten ehkä asia ei ole niin paha :) Kirjasta Julien François Turgan: Les grandes usines: études industrielles en France et a l'étranger, nide 11, Paris 1878 löytyy tietoa, että yksi Decauville-kenttärata olisi toimitettu Seychellille. Minkälaisia yksityiskohtia ei kuitenkaan anneta: https://books.google.de/books?id=fHgHAAAAQAAJ&pg=RA7-PA42#v=onepage&q&f=false |
||||
|
25.04.2021 18:21 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löytyi Eljakselle kovempi haaste kuin https://vaunut.org/kuva/146848 . Tämä on vorgin tällä hetkellä ainoa kuva Seychelliltä, ainakin väärien tunnisteiden perusteella.Löytyykö tälläkin kerta sopivampaa? | ||||
|
25.04.2021 17:40 | Uwe Geuder | ||
| Nopeasti tuli kuva :) Miksihän Afrikassa käytettiin niin monimutkaisia koneita? Varmaan yksittäisiä on ollut myös Euroopassa, mutta ei kai yleisesti. Pidempien välimatkojen takia, kun oli pakko kuljettaa tarpeeksi vettä mukanaan? | ||||
|
25.04.2021 15:05 | Uwe Geuder | ||
| Kun joku taas matkustaa Espanjassa ja haluaa nähdä muuta kuin suurnopeusjunia ja maisemia paremmin: Asemalta lähtee (tarkemmin lähti viime vuoden tammikuussa) ainakin yksi kaukojuna (MD) San Sebastiániin/Donostiaan keskipäivällä. Se oli hyvin vaikeasti löydettävissä aikatauluista. Niin kuin kuvatekstissa sanotaan, tämä on enimmäkseen lähiliikenteen asema. | ||||
|
25.04.2021 14:39 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on vorgin ainoa kuva Algeriasta. Vaikka sen jälkeen jää ei yhtäkään, kannattaisi korjata tunnisteet, kun ylläpito lukee tämän. | ||||
|
24.04.2021 16:31 | Uwe Geuder | ||
| Näyttää 1000 mm raideleveydeltään. Siis ei Tampereella, vaan pääkaupunkiseudulla. Varmaan joku niistä uusista pikaraitioteistä joista puhutaan. En ole seurannut enkä ole käynyt Helsingissä vuosiin. En varmaan sen jälkeen, kun VR on lopettanut myydä viiden Euron tarjouslippuja. | ||||
|
05.04.2021 14:42 | Uwe Geuder | ||
| Ajattelin, kuinkahan nykyisin maksetaan, kun tarvitsee varmaan ison nipun seteleitä. Wikipedian mukaan ei makseta ollenkaan. Yhtiöllä ei ollut enää vara tuoda maahan paperia lippuihin. |
||||
|
Kuvasarja: Semafooreja ja aurinkopaneeleja |
05.04.2021 14:10 | Uwe Geuder | ||
| Syy semafoorien jatkuneen käyttöön on osaajien puute. Asetinlaitteen suunnitteluun tarvitsee erikoispätevyyden. Ja päteviä suunnittelijoita on yksinkertaisesti liian vähän. Luulisin, että 1960-80 rautaitealan alasajo ja sitten 1990-luvun pyrkymys saada Deutsche Bahn pörssikuntoon ovat jättäneet jälkeensä. Muistaakseni olen lukenut, että nykyvauhdilla se kestää vielä 30 vuotta kunnes kaikki semafoorit on korvattu. | ||||
|
05.04.2021 13:47 | Uwe Geuder | ||
| rautatieasemaylipäällikkö | ||||
|
05.04.2021 12:20 | Uwe Geuder | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES64U2#Lokomotiven_der_DB_AG sanoo, että heinäkuussa 2001. Jostakin kummasta syystä alussa tavarajunien vetoon, vaikka ei niiden huippunopeutta siihen tarvitakaan. | ||||
|
05.04.2021 11:32 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos, oikealla hakusanalla tietoa sitten löytyy https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Linjaradio Taajuus ilmeisesti samankaltainen, siis antenneista ei välttämättä näe kummasta kuvassa on kyse. Jos ei sitten tiedä, että Posti- ja lennätinlaitos käytti erilaisia mastoja kuin VR. |
||||
|
|
05.04.2021 10:18 | Uwe Geuder | ||
| Oliko ARP https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Autoradiopuhelin vai oliko VR:llä siihen aikaan jo jotakin omaa? | ||||
|
03.04.2021 00:24 | Uwe Geuder | ||
| En ole muistanutkaan, että prototyypit (001-004) ovat poikennet niin paljon sarjasta. Prototyypeillä on "vain" 8000 hv, kun sarjavetureilla on 10000 hv (tarkalleen 5.940 kW ja 7.440 kW) Silti prototyypillä vedettiin kesäkuusta lokakuuhun 1965 kansainvälisen liikennemessujen johdosta matkustajajunia 200 km/h:n nopeudella. Monien ajomoottorivahinkojen huolimatta ajettiin 347 kertaa 200:lla. Yksi veturi oli ilman ajomoottoreita messuilla ja loput ajomoottorit korjattiin ja vaihdettiin näin, että kolmesta veturista oli yksi ajossa, yksi varana ja kolmannes konepajalla. Kun yhdellä veturilla on 6 ajomoottoria ilmeisesti siirtelevää oli tarpeeksi. Vaikka esitys pidettiin onnistumisena, sarjaveturit tulivat vasta 5 vuotta myöhemmin ja olivat siis oleellisesti tehokkaampia. Ilmeisesti moottorivahingot olivat olleet aivan liikaa. Aikataulumukainen 200 km/h -liikenne alkoi ilmeisesti vasta 1977. Wikipedia mainitsee myös 1968, mutta en pidä sitä uskottavana, koska sopivia vetureita ei minun tietääkseni siihen aikaan ollut. |
||||
|
02.04.2021 23:22 | Uwe Geuder | ||
| Tuo tuli mieleen, kun luin, että Suomenkin rautateillä käytetään nykyisin NATO-aakkosia. https://vaunut.org/kuva/146393 | ||||
|
|
01.04.2021 17:48 | Uwe Geuder | ||
| Sen sijaan 001 ei ollutkaan ensimmäinen kappale. 002 toimitettiin ensin, mutta sille laitettiin aluksi 001:n numerolaatta, kunnes oikea 001 valmistui. | ||||
|
|
01.04.2021 17:44 | Uwe Geuder | ||
| Juu, huomasin itsekin että verkosta löytyy ristiriitaista tietoa. Saksankielessä Wikipediassa kirjoitetaan, että veturi olisi ajokunnossa. Minä olin löytänyt artikkelin https://www.eisenbahn-kurier.de/index.php/549-die-baureihe-103-heute-ein-bilderbogen jossa kirjoitetaan, että ajokunnossa vuoteen 2006. Mutta artikkeli on vuodesta 2011 ja ilmeisesti tilanne on muuttunut sen jälkeen. | ||||
|
|
31.03.2021 23:55 | Uwe Geuder | ||
| 2006 oli muuten viimeinen vuosi kun tämä yksilö oli ajokunnossa. Nykyisin se on museossa. Ulkonäkö ei ole vielä ihan se mitä on typillistä 103-sarjalle: On vain yksi rivi tuuletusritilöitä, niin kuin usein muissakin sarjoissa. Sarjavetureille tuli sitten kaksi riviä päälläkkäin. Niiden 8000 hevosen kanssa oli alussa hieman lämpöongelmia. Kun käveli asemalla veturin ohitse, joka oli juuri tuonut junan ja tuuletin huusi vielä suurella teholla, tuntui kyllä aika lämmin tuuli siitä alemmasta rivistä, joka oli ohikulkijan korkeudessa. |
||||
|
|
30.03.2021 20:58 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, milloin olit 12v, mutta olen aika varma, ettei Esslingenissä saanut koskaan ajaa edes 160 km/h. Paikka sijaitsee jokilaaksossa, kaarteita tulee koko ajan. Minulla on hämärä muistikuva, että Plochingenissa oli vielä tasoristeys 80-luvulle asti. Se tarkoittaisi joka tapauksessa 160 km/h yläraja. Nykyisin kyseisellä raitteella saa ajaa 150 km/h. https://openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=48.73906707445798&lon=9.299803376197815&zoom=18 Jos haluaa nähdä junia ajamassa 200 km/h aseman läpi se onnistuu Siegburg/Bonnissa: https://openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=50.793671347402075&lon=7.204381227493286&zoom=17 Olisin arvioinut, että on 250 km/h, mutta arviot taitaa aina mennä vähän yli, kun on hurjasta vauhdista kyse. 250 km/h ja 300 km/h -osuudet alkavat kartan mukaan muutama kilometri asemalta kaakkoon. |
||||
|
Kuvasarja: Pinninkadun uusi alikulkusilta |
29.03.2021 02:28 | Uwe Geuder | ||
| Pinninkatu taitaa olla aika historiallinen nimi. Sitä voisi arvata, että joskus Pinnikatu on mennyt sinne, mutta eikö siitä ole jo yli 50 vuotta? | ||||
|
Kuvasarja: Pinninkadun uusi alikulkusilta |
29.03.2021 02:10 | Uwe Geuder | ||
| Yökuvan kannattaisi vielä ottaa. Silta on hienosti valaistu, tukipilalareissa on valokuvioita. (Minulla ei ole sopiva kamera, jätän sen muille, joilla on.) | ||||
|
28.03.2021 21:25 | Uwe Geuder | ||
| Sarja 139 oli harvinainen. Ero yleisempiin 140 on sen sähköinen jarru. Sarjaa käytettiin jyrkillä radoilla vuoristoissa. | ||||
|
28.03.2021 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Se on entinen kaivosveturi. Saarberg oli kivihiilikaivos Saarbrückenissä. | ||||
|
Kuvasarja: Siniharmaita plootuja. |
27.03.2021 08:17 | Uwe Geuder | ||
| Ennen 16. 10. 64, siis silloin kun vaunut hankittiin, kaupungin nimi kirjoitettiin Eßlingen. Siitä lähtien Esslingen. Muutos tehtiin muun muuassa siksi, koska kaupungin teollisuuden edustajat olivat joutuneet ulkomaanmatkoilla hankaluuksiin, kun heidän passeissaan oli kirjain, jota ulkomaalaiset rajantarkartastajat eivät tunteneet. Oliko semmoisia tapauksia myös Suomen rajalla, sitä tarina ei kerro. Kielellisesti toteutettiin vain se mitä yleisesti tuli vasta 1996: Pitkän vokaalin jälkeen kirjoitetaan ß, lyhyen vokaalin jälkeen ss. (Molempien jälkeen esiintyy myös vain s, se on sitten eri asia. Eikä vokaalin pituutta näe sen kirjoitusasusta: vrt. Wasser ja Straße) |
||||
|
17.02.2021 02:14 | Uwe Geuder | ||
| Jimi on oikeassa, vuonna 2018 kaikki kiskot olivat poissa: https://goo.gl/maps/aUNZqQCDmVhNbFJU9 Oikealla laituri ja vasemmalla ylhäällä kuvaajan paikka. Onneksi kysessä oli vain perusparannus, nyt junat kulkevat taas Nizzan ja Saint-André-les-Alpesin välillä. Entrevaux on kiva päiväretki Nizzasta, minäkin suosittelen. Mutta vaaraton tuo koko alue ei ole. Kallio on hyvin kulunutta, maanvyöryä ja sortumia tulee varmaan lisää. En nyt pelkäisi käydessäni kerran turistina, mutta avataanko rata uudelleen, kun taas pahemmin rysähtää, se on joka kerta kysymysmerkki. Jussin antamasta artikkelista löytyy kuva http://www.hauteprovenceinfo.com/photos/galeries/24385/2533.jpg Enemmän mursketta kuin kalliota. |
||||
|
17.02.2021 01:16 | Uwe Geuder | ||
| Sarja 405 ei voi pitää paikkaansa. 400-luvat ovat sähkömoottorijunia ja 600-luvut ovat dieselmoottorijunia. Näin ollen kuvassa taitaa näkyä 605. Logo junan kärjessä onkin DSB:n sen aikainen logo. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_TD (vaihtamalla saksaksi saa paljon enemmän yksityiskohtia) | ||||
|
17.02.2021 00:13 | Uwe Geuder | ||
| Linkki ei toimi enää. Uusi osoite: https://finna.fi/Cover/Download?id=hkm.HKMS000005:km0000pgnw&index=0&size=master&format=jpg | ||||
|
16.02.2021 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Tuo busglobe, johon oli linkki, poistui 2 viikkoa sitten keskuudestamme. Onneksi kuva on säilynyt: https://web.archive.org/web/20160407132112/http://busglobe.com/picture/9371 | ||||
|
|
16.02.2021 23:45 | Uwe Geuder | ||
| Venezian Translohrista tuli äskettäin kuva vorgiin https://vaunut.org/kuva/145394 Lisää villejä insinööri-ideoita: https://vaunut.org/kuva/33534 (ja sopivasti tuli vielä satunnaiskuva https://vaunut.org/kuva/136223) |
||||
|
16.02.2021 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ihan hyvä, että saatiin kuva. Ei niitä taida olla jo liikaa, jos edes yksi. Tuo Eljaksen viittaama artikkeli on oikein hyvä (mikäli ymmärtää tai käännösohjelmat ovat tarpeeksi hyviä…). Järjestelmällä haetut edut ovat sinänsä järkeviä: Rata on kevyempi kuin tavallinen raitiotie. Melutaso on matalampi kuin raitiovaunun varsinkin kaarteissa. Kumipyörien kitka on parempaa. Vaunu voi liikennöidä ahtaassa, pimeässä tunnelissa toisin kuin johdinauto. Myös kapasiteetti ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin johdinauton, koska tieliikenteen ylärajat ajoneuvon pituudelle eivät päde. Onko hyvien tavoitteiden huolimatta lopputulos sitten toimivaa, sitä en tiedä. Suurin haitta on kilpailun puute. On vain yksi valmistaja. Luulisin, että järjestelmä on patentoitu, siis monen vuoteen ei voikaan syntyä kilpailu, vaikka järjestelmä olisi kuinka toimivaa. Ranskassa onkin tutkittu, että Translohr-linjojen yksikköhinta on ollut melkein 2 kertaa niin paljon kuin samaan aikaan toteutettujen raitiotielinjojen. Jos sen lisäksi järjestelmästä ei tulekaan lastensairauksien jälkeenkään menestys, riski on ilmeinen, että valmistus loppuu eikä varaosia saa enää mistään. Ilmeisesti 2012 oli jo kerran semmoinen kriisi kun alkuperäinen valmistaja Lohr halusi päästää irti tehtaasta. Sitten Alstom (51%) ja Ranskan valtio (49%) tuli avuksi ja Pariisin liikenneyhtiö RATP luopui sopimussakoista joihin se olisi ollut oikeutettu. Oli mennyt minulta ohi, että 2 Pariisin ympäristökuntien uusista ”raitiovaunu”linjoista (T5 ja T6) ovat itse asiassa Translohr. Pitää kai joskus käydä kokeilemassa, jos joskus taas matkustetaan. |
||||
|
15.02.2021 15:10 | Uwe Geuder | ||
| Jani tiesi vastauksen. Teppo oli sillä tavalla lähellä, että kyse on lentoaseman rautatieasema. Varsinkin asianomaiset väittävät, että Lyon olisi ensimmäinen lajinsa. Niin kuin usein näissä ennätyksissä, pitää vain määritellä lajia tarpeeksi suppeaksi. Tämä asema on avattu 1994, mutta Frankfurtin lentoaseman rautatieasema jo 1972. Jos laji olisikin suurnopeusjunien asema lentoasemalla, sitten ennätys saattaa olla oikea. Ensimmäinen kerta asema avattiin väliaikaisesti jo 1992 kolmeksi viikoksi. Silloin oli jonkinlainen sukkulaliikenne Albertvillen talviolympialaisille. Alussa aseman nimi oli Satolas-TGV. Vuonna 2000 lentoasema sai nimen Saint-Exupéry ja siitä lähtien aseman nimi on Gare de Lyon-Saint-Exupéry TGV. Vuodesta 2010 löytyy asemalta myös pikaraitiovaunun pääteasema. Kyseessä on ilman verorahoja operoiva (siis korkeahintainen) linja keskustan ja lentoaseman välillä. Kriitikot ovat nostaneet esiin, että matkustajia, jotka vaihtavat junasta lennolle tai toisinpäin ovat harvalukuisia. Näin oli myös silloin, kun minä kävin, vaikka lentoasemalla riitti vilinä. Raitiovaunulle oli sopivasti matkustajia hinnasta huolimatta. Tepon arvauksen BER:istä on tunnettu se seikka, että Deutsche Bahn joutui kulkemaan vuosia tyhjäjunilla tunnelissa estääkseen uusien laitteiden korroosiota. Lyonistakin löytyy kaksiraiteinen putki aseman läpi. Junat, jotka eivät pysähdy, voivat kulkea aseman läpi 300 km/h. Jos ratanumero kiinnostaa, se on 752 000 https://fr.wikipedia.org/wiki/Ligne_de_Combs-la-Ville_%C3%A0_Saint-Louis_(LGV) ja ratakilometri 409,505 tai 409,705 (molemmat luvut löytyvät) https://fr.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%A9ma_de_la_LGV_Rh%C3%B4ne-Alpes Raitiotien ratakilometri on 21,784. |
||||
|
|
15.02.2021 09:16 | Uwe Geuder | ||
| Ei ole DDR:n alueella. | ||||
|
15.02.2021 02:53 | Uwe Geuder | ||
| Ei VR taida edes yrittää myydä niitä? Eiköhän entisen NL:n alueelta joku maksaisi vielä enemmän kuin romuarvon? Ja kun ajattelee, että Uudessa-Seelannissa, jossa käytössä kap-raideleveys on käytetty vanhoja Iso-Britannian vaunuja ei raideleveys tai rahtikulut pitäisi olla ylipääsemätön este. Tai sitten Berliinin metrovaunut, jotka liikennöivät Pohjois-Koreassa. Tai Cisalpinon Pendolinot, jotka on myyty Kreikkaan vaikka ne pitää muuttaa 15 kV:ista 25 kV:iin. Deutsche Bahnilla on jatkuvasti kaikenlaista myytävänä: https://www.dbresale.com/en/verkauf/suche--xkat2.htm | ||||
|
|
15.02.2021 02:12 | Uwe Geuder | ||
| Vinkki 1: Valtio ei pidä paikkaansa :) | ||||
|
06.12.2020 04:09 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, kello on vasta 4. Ilmeisesti eilinen päiväuni on mennyt harmaan loskasään takia vähän pitkälle ja nyt jaksaa jo ltaihminenkin herätä aikaisin :) | ||||
|
|
06.12.2020 04:02 | Uwe Geuder | ||
| Samat värit olivat käytössä Saksassa. En muista enää Italian, Sveitsin, Itävallan tai Ranskan rautateiden mallia, vaikka niitäkin olen nähnyt 80-luvulla välillä jopa päivittäin. Eikä niin arkisista asioista koskaan tullut otettu kuvaa. | ||||
|
24.11.2020 02:40 | Uwe Geuder | ||
| En ole sähköveturien ammattilainen, mutta arvaisin että se on sähköpuolella Sr2:den kantaisä. | ||||
|
|
24.11.2020 02:11 | Uwe Geuder | ||
| Oli käytössä 33 vuotta. On sanottu, että se oli ensimmäinen moderni 3-vaiheen vaihtovirtakone. Sillä ajetttiin päivisin IC-junia 200 km/h ja öisin raskaita tavarajunia. Rasitus johti vikoihin, ei luotettavuus ollut aina ihan paras. Rakennettiin vain 65 kpl, joka on DB:n mittakaavassa aika vaatimaton määrä. Toisaalta tekniikkaa käytettiin melkein muuttamattomana ICE-vetovaunuissa ja uudemmissa vetureissa. Siinä mielessä se oli tärkeä kehitysaskel eikä epäonnistuminen. |
||||
|
23.11.2020 01:17 | Uwe Geuder | ||
| Ai, ajattelin, että tuo oli uusi kommentti. Mutta ei ollutkaan, ilmeisesti satunnaiskuva. Joka taupauksessa aikaisempaa keskustelua aiheesta löytyy tuosta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.new. Lisäsin äsken vielä uuden videolinkin. | ||||
|
14.11.2020 08:19 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Ari-Pekka, että korjasit. Edellinen väite onhan ollut koko ajan uutisissa. | ||||
|
24.09.2020 22:07 | Uwe Geuder | ||
| Paikallisella baskin kielellä kaupungin nimi on siis Donostia. Ei tule ihan heti mieleen, että se on sama asia kuin espanian San Sebastiàn. | ||||
|
13.09.2020 02:26 | Uwe Geuder | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=971.msg95920 | ||||
|
13.09.2020 01:27 | Uwe Geuder | ||
| 12 vuotta myöhemmin toimii tämä https://www.rheinbahn.de/unternehmen/fuhrpark/historische_strassenbahnen_triebwagen/Seiten/1269.aspx | ||||
|
06.09.2020 13:34 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen kaupungin sivusta https://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/hoyryveturi.html löytyy linkki (älä vältämättä käy siellä) rautatie.org , joka vie indonesiankieliselle(?) roska- tai jopa haittasivulle. Selvisi, että rautatie.org oli aikanaan Suomen Rautatiemuseon sivu. Nykyisin linkki voisi ehkä olla https://rautatiemuseo.finna.fi. Kun sieltä hakee esineitä haulla G9 saa 7 osumaa, josta 6 liittyvät suoraan aiheeseen. En kuitenkaan löydä vetureita. En tiedä, onko heillä G9/Sk2, mutta ei löydy muitakaan, vain pienoismalleja. | ||||
|
|
06.09.2020 13:06 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos vastauksesta! Keskisuuren siivousoperaation jälkeen Resiina 4/2015 löytyi. Sarjatunnus oli alussa G9. VR toteutti vuonaa 1942 sarjamerkintäuudistuksen, jossa G9 muutettiin Sk2:ksi. 315 oli kuitenkin myyty jo vuonna 1937 Serlachiuksen tehtaalle Mänttään eikä tehdas ole antanut veturille koskaan uutta tunnusta. Olin sen varmaan lukenut aikoinaan. Poistan virheelliset kuvatunnukset. Samaa kannattaa varmaan tehdä tällä hetkellä viidelle muille kuvalle https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=Sk2&i2=315 , josta olin varmistanut nyt vääräksi osoittautuneen tiedon. Ihmettelen keneltä Aamulehden toimittaja (https://www.aamulehti.fi/a/70518223-7379-4fa1-8d68-c7696371ad5b , vain tilaajille) on saanut väärän tietonsa koska artikkelin faktaruudussa on myös G9 ja Sk2. Tuskinpas toimittaja tiesi sarjoja itse, mutta sai tietoa haastattelussa kunnostusprojektin tekijöistä. Ja heidän pitäisi tietää semmoisen yksityiskohdan :) |
||||
|
06.09.2020 01:47 | Uwe Geuder | ||
| Vaalea on minusta selvästi Opel Rekord, matikkaopettajani oli siihen aikaan semmoinen (toki ei farmaria). Saimme joskus kyydin viimeisen tunnin jälkeen. Ennätys oli 13 8-vuotiaita ja kuski. | ||||
|
|
06.09.2020 01:38 | Uwe Geuder | ||
| 2 vaunua, 2 kieltä :) Finlands nationaldryck - Suomen kansallisjuoma | ||||
|
|
06.09.2020 01:32 | Uwe Geuder | ||
| Miksi se kuuluu kahteen luokkaan vai mitä tuo Sk2 ja G9 tarkoittaa? Onko se joskus muutettu? Wikipedia ei tunne kumpaakaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_h%C3%B6yryveturit . Joku tietävä voisi kirjoittaa :) | ||||
