![]() |
18.01.2024 21:16 | Uwe Geuder | ||
Selvä juttu. Sijaintimerkki tai miksi sitä nyt kutsuttaisi näkyy kyllä. Vain kartta ei näy, jos ei pelkästään rantalinjaa halua kutsua kartaksi. | ||||
![]() |
18.01.2024 09:31 | Uwe Geuder | ||
Näkyykö? Minä saan vain valkoista ja kun loitonnan tarpeeksi harmaata. | ||||
![]() |
18.01.2024 00:19 | Uwe Geuder | ||
> Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Eiköhän se tule automaattisesti niin kauan kuin ei vaihda valtiota joksikin muuksi kuin Suomi? |
||||
![]() |
17.01.2024 22:32 | Uwe Geuder | ||
> Onkohan tuohon aikaan ollut niin, että laiturille ei ollut mitään asiaa ilman tuota laiturilippua, Se tainnut olla tavallinen tapa monessa maissa. Lenin on kai sanonut: Saksassa ei ole vallankumous mahdollista. Jos kansan pitää rynnatä rautatieasemaan, he ostavat ensin laiturilipun. Itse muistan vielä lipuntarkastuskopit asemilla 1960-luvun lopussa. Ilman matka- tai laiturilippua ei päässyt laiturialueelle. Wikipedia tietää, että Deutsche Bundesbahn luopui käytännöstä 1974 lopullisesti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä. Ilmeisesti vuodesta 1965 lähtien se on ollut enää tietyillä asemilla. Tarkastaja oli ollut tyypillinen työpaikka sotainvalideille. https://www.nordbayern.de/region/nuernberg/13-august-1965-bahnsteigsperre-gegen-bummler-1.4579988 Hampurin lähiliikenne luopui laiturilipuista vasta 2 viikkoa sitten, vuodenvaihteessa 23/24. 2019 asti laiturilippu maksoi 0,30 euroa, lopussa enää 0,10 euroa. Siis 66% hinnanlaskua 3 vuotta sitten. Itse olen muistaakseni ostanut laiturilipun kerran. Se oli 1982 Pariisissa, kun halusin katsoa TGV:tä, silloin alle vuoden vanha. Hinta oli kai 2 frangia. Ei kukaan kuitenkaan halunnut nähdä lippua. |
||||
![]() |
09.01.2024 21:29 | Uwe Geuder | ||
> Silta on kyllä Eiffelin firman rakentama Luin huonosti. Kuvassa näkyvä silta on ilmeisesti Seyrigin uuden työantajan, belgialaisen Société de Willebroeck rakentama. Lukemani mukaan myös Portossa monet väittävät, että se olisi Eiffelin teos. |
||||
![]() |
09.01.2024 20:02 | Uwe Geuder | ||
Silta on kyllä Eiffelin firman rakentama, mutta ei Eiffelin suunnitelman mukaan. Suunnittelija oli Eiffelin entinen liikekumppani Théophile Seyrig. Hän oli kuitenkin jo lähtenyt firmasta, kun sillan rakennustyöt alkoivat. Silti etualalla hieman näkyvä katu kantaa Eiffelin nimeä. Alakannella on 2 kaksi ajokaistaa. Yleinen painorajoitus on 3,5 tonnia. Mutta tietyin ehdoin jopa 30 tonnia (lähde: Google Streetviewin kuvat) Tämä ei ollut ymmärtääkseni koskaan rautatiesilta. Rautatiesilta Ponte Maria Pia on myös Seyrigin / Eiffelin rakentama, siis samantyylinen kaarisilta, kuitenkin ilman alakanta. Se sijaitsee muutama 100 metriä vastavirtaan, mutta on seisonut vuodesta 1991 käyttämättömänä |
||||
![]() |
08.01.2024 00:03 | Uwe Geuder | ||
Totta, tankovirroittimia on kahdenlaisia, en ajatellut heti kunnolla. Rulla on laahainta vanhempi järjestelmä. Wikipedia kertoo, että rulla on käytössä (ainakin osittain): Lissabon, Porto, Sintra, Barcelona (vain Tramvia Blau), Manx Electric Railway, Blackpool (ja Hampuri 1978 asti) Laahain: Daugavpils (Väinänlinna), Riika, Philadelphia, Toronto. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Stromabnehmer |
||||
![]() |
07.01.2024 22:57 | Uwe Geuder | ||
Riiassa ilmeisesti edelleenkin käytössä: https://vaunut.org/kuva/162854 Myös Manx Electric Railwaylla, mutta siellä koko kalusto on saavuttanut jo museoikää: https://vaunut.org/kuva/116272 Saksassa viimeinen kaupallinen käyttö oli Hamburin raitiovaunuilla. Liikenne lakautettu 1978. Kuvia esim. tuossa: https://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Hamburg |
||||
![]() |
27.12.2023 00:07 | Uwe Geuder | ||
Saksaksi paarmat ovat Bremsen. Siis ihan sama sana kuin jarrut. Jos Fingerporin rautatieyhtiö voittaa ensimmäisen tarjouskilpailun Saksassa voi varmaan tulla kohtalokas väärinkäsitys... | ||||
![]() |
26.12.2023 19:03 | Uwe Geuder | ||
Juu, varmaan näin. Oikeaa sanaa ei vain tullut mieleen enkä jaksanut etsiä verkosta, kun olisi pitänyt sulkea kone jo aikoja sitten ;) | ||||
![]() |
26.12.2023 18:27 | Uwe Geuder | ||
Minun arvaukseni olisi Bruchsal. Siellä oli SWEG:in liikenne, raiteiden lukumäärä on sinnepäin (ehkä hieman muutettu 1970 jälkeen) ja minusta sama talo näkyy siellä vieläkin https://maps.app.goo.gl/1GWUDQ5QPaAer6k96 . | ||||
![]() |
26.12.2023 17:54 | Uwe Geuder | ||
Vaunussa on 3 tuulilasia ja isot valot, se on siis rakennettu 1951 – 1954. Niin kertovat sekä https://de.wikipedia.org/wiki/Esslinger_Triebwagen että https://www.triebwagenarchiv.de/index.php?nav=1001725&lang=de . Jälkimmäinen listaa kaikki 26 yksilöä, jotka on rakennettu. Ne on toimitettu pienille, ei valtionomistuksissa oleville rautatieyhtiöille. Ja koska niiden liikenne aikakaudella on usein supistettu tai lakkautettu, vaunut ovat usein siirtynyt jatkokäyttöön muualle. On hyvin mahdollista että vaunu on toimitettu 1950-luvun alussa muualle kuin missä on tässä kuvattu ehkä 1970-luvun alussa. Kuvassa näkyy minusta oikealla reunalla selkeästi raide 7. Se ei ole siis kovin pieni asema. Kyltti keskellä on paljon vaikeampi tulkita. Minä näkisin numeron 8. Mutta jos raide 7 on aseman viimeinen, tuossa olisivat 5 ja 6. Ylipäätään vain yksi kyltti laiturin keskellä on omituista. Minä en ainakaan tunne saksalaista asemaa, jossa laiturit (eikä raiteita) olisi numeroitu. Onko se sittenkin B? Se olisi sitten laiturisektorin tunnus, merkki siitä että asemalla on myös kaukoliikennettä. Se ei ole varsin yllättävää, kun raiteita on sen verran ja myös rakennuskanta viittaa vähän isompaan kaupunkiin. Väritykseltään se voisi olla SWEG:n moottorivaunu https://www.triebwagenarchiv.de/index.php?nav=1001725&lang=de&file=essl_23349_51&action=image |
||||
![]() |
26.12.2023 02:28 | Uwe Geuder | ||
Hyttysiä vastaan luulisin, ei rautaheppoja. | ||||
![]() |
26.12.2023 02:07 | Uwe Geuder | ||
Ranskassa on kuljettu tavaraliikenteessä vuonna 2021 36 miljardia tonnikilometriä. https://www.insee.fr/fr/statistiques/2016004 Mikä olisi vastaava luku Suomessa? Ainakin nopeasti löydän tähän kellonaikaan vain vaunuakselikilometrejä enkä ymmärrä, mitä luku 1317 tarkoittaa. Kun vie kerran 2 akselia Hangosta Kemijärvelle tulee jo melkein tuplasti. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rtie/statfin_rtie_pxt_12m1.px/table/tableViewLayout1/ |
||||
![]() |
26.12.2023 01:25 | Uwe Geuder | ||
On kyllä komea. Valmistui 1900, paloi 1945 mutta on uudelleen rakennettu alkuperäisen tyylin mukaan. Wikipedia osaa kertoa, että se on Colmarin aseman esikuva. On siitä noin 20 vuotta, että olen nähnyt Colmarin aseman katupuolelta, en olisi voinut enää huomata sitä. | ||||
![]() |
26.12.2023 01:16 | Uwe Geuder | ||
Lyon Perrachessa näkee "aina" rekkajunia, myös Lyonin pohjoispuolella siellä Paul Bocusen ravintolan seudulla seisoi muutama tavarajuna. Vähän Dijonin eteläpuolella oli iso järjestelypiha, jossa oli reilusti kalustoa. Mutta muuten olen kokonaisen viikon aikana https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6884.msg110475 nähnyt vain yhden tavarajunan kulkevan ohi, kun olin asemilla. Se on minusta vähemmän, mitä yleisesti näkee Suomessa. | ||||
![]() |
26.12.2023 01:01 | Uwe Geuder | ||
Eikö se olisi sitten flyktplan ;) Juu, g jäi uupumaan, flygplan oli tarkoitus kirjoittaa... | ||||
![]() |
25.12.2023 23:42 | Uwe Geuder | ||
https://xkcd.com/927/ | ||||
![]() |
25.12.2023 23:36 | Uwe Geuder | ||
Ai niin 1974. Eka kerta luin väärin 1924 ja ajattelin, ettei siihen aikaan flygmaskin varmaankaan ollut kovin kummallinen sana. Mutta 1974 olisi voitu jo tietää, että lentokone on flyplan. Vai onko se sittenkin suomenruotsia? Jotkut suomenruotsalaiset sanat kuulostavat riikinruotsalaisiin korviin vanhoilta, vaikka ihan nykykieltä ovatkin. | ||||
![]() |
25.12.2023 23:18 | Uwe Geuder | ||
Standardit ovat hyvä juttu. Siksi jokaisella on oma :) Pätee myös funktionäppäinten toimintaan... | ||||
![]() |
25.12.2023 23:10 | Uwe Geuder | ||
Jos on jäänyt epäselväksi, miksi Badenille tai nykyisin Saksalle se on niin iso juttu, että heillä on asema Sveitsissä, tuo linjakartta näyttää sen hyvin: https://www.bwegt.de/fileadmin/assets/www.bwegt.de/0000_v2/c_PDFs/Karten/bwegt_Liniennetzplan_Regionalverkehr_BW_21.12.2023_barrierefrei.pdf (Basel on lounasnurkassa). Tämä on vain kaavio (minusta aika kaunis semmoinen), mutta myös topografisesta kartasta näkee, että olisi muuten tarvittu pitkiä tunneleita, jos ei olisi menty Baselin kautta. Korkeuseroja jopa 250 metriä muutaman kilometrin matkalla. https://opentopomap.org/#map=14/47.57212/7.64528 | ||||
![]() |
25.12.2023 22:51 | Uwe Geuder | ||
> Työskentelin tuolloin hankkeessa jossa tutkittiin saksalaisten ja suomalaisten idiomien Että vorgista löytyy vaikka mitä osaamista on ollut tiedossa, mutta tuo ylittää odotukset :) Onko hankkeesta jäänyt julkaisua tms. johon voisi tutustua? Itse käytän kirjaa Jarmo Korhonen: Alles im Griff = Homma hanskassa, |
||||
![]() |
25.12.2023 22:39 | Uwe Geuder | ||
Ai niin, totta :) Ei auttanut minua, mutta odotapas, kunnes tulee lisää lukijia | ||||
![]() |
25.12.2023 22:34 | Uwe Geuder | ||
Sitten sinun pitää varmaan aloittaa antamaan vinkkejä :) (Vaikka se ei taida minua auttaa, mutta varmaan muita.) | ||||
![]() |
25.12.2023 22:23 | Uwe Geuder | ||
Näin se näyttää toimivan. Kun lataa sivun uudestaan (minulla CTRL-R, riippuu käyttöjärjestelmästä / selaimesta) layout menee rikki. Kun lataa uudestaan ilman välimuistia (minulla SHIFT-CTRL-R) layout korjaantuu. Olen aika varma, että se on sivuston buggi. Kehittäjätyökalut näyttävät “overflow” ja sen kohdalla kehittäjä on jättänyt kommentin: Madonna's Sticky & Sweet Tour live album with Coke&Jameson goes great while debugging this layout at 1AM! two nights later Skeewiff's Private Funktion and Spotify premium seem to be the factors keeping me going on with this project.. Varmaan Madonna eikä toinen yökään riittänyt saada koodia kuntoon :) Olen kyllä itse softakehittäjä, mutta en webkehittäjä, en osaa sanoa nopeasti, missä vika. |
||||
![]() |
25.12.2023 21:49 | Uwe Geuder | ||
Et ole yksin. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/141787 sama ongelma: Eka kerta se näkyy kunnolla, mutta kun lataa uudestaan se siirtyy oikealle eikä suostu enää tulla takaisin. Onpas ihmeellistä. Firefox 120.0.1. | ||||
![]() |
25.12.2023 21:34 | Uwe Geuder | ||
Hyvä kuva! Eka kerta selaimeni näytti sen kunnolla keskellä ruutua. Mutta kun latasin toisen kerran se roikkuu lian paljon oikealle ja kaikki seuraavat yritykset yhtä huonoja. En tiedä, mistä semmoista voi johtua. Ei pitäisi olla käyttäjän virhe, mutta sivuston. |
||||
![]() |
24.12.2023 01:34 | Uwe Geuder | ||
Tarkoitat varmaan https://www.geoportail.gouv.fr/carte?c=5.50576118247517,47.10265470558787&z=17&l0=GEOGRAPHICALGRIDSYSTEMS.MAPS.SCAN25TOUR.CV::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&l1=ORTHOIMAGERY.ORTHOPHOTOS::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&permalink=yes En muista, oliko juuri tuo vielä käytössä. Yleinen vaikutelma oli kuitenkin, että tavaraliikenne oli todella vähän. Tyhjiä tai umpeen kasvattuja ratapihoja näkyi paljon enemmän kuin hyvin käytettyjä: https://www.geoportail.gouv.fr/carte?c=3.1217058213739874,45.890602491364575&z=19&l0=GEOGRAPHICALGRIDSYSTEMS.MAPS.SCAN25TOUR.CV::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&l1=ORTHOIMAGERY.ORTHOPHOTOS::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&permalink=yes (radan itäpuolella portaalit pusikon yllä) |
||||
![]() |
22.12.2023 22:58 | Uwe Geuder | ||
> ranskalaiset itse kutsuvat sitä jo Bâle SBB:ksi Mikä on aikamoinen sekamelska. Joko Basel SBB tai Bâle CFF. Jos halutaan ajatella positiiviseksi sen on varmaan merkki siitä, ettei rajoilla ole enää merkitystä. Sanoisin ehkä huolimaton kielenkäyttö :) |
||||
![]() |
22.12.2023 22:12 | Uwe Geuder | ||
https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Basel_SNCF#Gegenwart_und_Zukunft osaa kertoa, ettei SNCF ei ole enää kiinnostunut oman aseman pyörimisestä ja se tulee vaiheittain kokonaan osaksi Basel SBB. Kun katsotaan https://www.ter.sncf.com/grand-est ranskalaiset itse kutsuvat sitä jo Bâle SBB:ksi. Siis harrastajille kiehtova tilanne, että samassa kaupungissa kolmen maan rautatieasemat on päättymässä jos ei jo päättynyt. | ||||
![]() |
22.12.2023 21:52 | Uwe Geuder | ||
Baselissa on siis kolmen maan rautatieasemat: Basel SBB, Basel Bad Bf ja Basel SNCF. Basel SCNF on kuitenkin vain vähän kuin Basel SBB:n siipi, voi kävellä ”sisällä” asemalta toiselle. Kun olin nyt matkalla siellä, ei ole Basel SNCF:lle tullut yhtäkään yhteys. Onkohan se kokonaan suljettu? Remontin takia vai pysyvästi? En ehtinyt käydä paikan päällä. | ||||
![]() |
22.12.2023 21:41 | Uwe Geuder | ||
Jos Wikipediaan on uskomista Rheingold ei ole koskaan päättynyt Basel Bad Bf:iin https://en.wikipedia.org/wiki/Rheingold_(train) Kun se on ollut Basel, sitten Basel SBB. Sen sijaan monien saksalaisten kaukojunien pääteasema on aikaisemmin ollut Basel Bad Bf. Minusta tuntuu, että Schengenin jälkeen se on tullut harvinaisemmaksi, monet jatkavat vielä muutama kilometri Basel SBB:lle. |
||||
![]() |
22.12.2023 21:29 | Uwe Geuder | ||
Minusta aseman erikoisjärjestelyt on käsitelty täällä ennenkin. Nyt löydän kuitenkin vain https://vaunut.org/kuva/127623 sinnepäin. | ||||
![]() |
22.12.2023 21:22 | Uwe Geuder | ||
Kyllä, Rainer viimeisteli Petrin syöttöä... Aseman oikea nimi on Basel Bad Bf. Monet saksalaisetkaan eivät tiedä, mitä se tarkoittaa ja kuinka sitä lausutaan: Basel Badischer Bahnhof. Deutsche Bahnilla ja ennen sitä Deutsche Bundesbahnilla on omia oikeinkirjoitussääntöjä, joiden mukaan lyhennyksiä ei merkitä pisteellä. Että Bad on myös hyvin yleinen osa saksankielistä kaupunkinimistä (tarkoittaa, että se on kylpyläkaupunki) lisää vain sekaannusvaara. Kyseessä on siis saksalainen rautatieasema keskellä Sveitsin valtion alueella. Tulliraja on asematunneleissa. Kun se on perustettu 1852, Saksan valtio ei ollut vielä perustettukaan. Silloin oli rajan takana Badenin suurherttuakunta, joka solmi Sveitsin kanssa valtionsopimuksen aseman erikoisjärjestelyistä. Aseman nimi ei ole koskaan muutettu, vaikka Baden ei ole enää oma valtio eikä edes oma osavaltio (osa Baden-Württembergistä). Saksassa sanotaan aina Fahrrad (polkupyörä), mutta Sveitsissä hyvin yleisesti Velo (sama sana kuin ranskan kielessä). Että Deutsche Bahn on teettänyt ainoalle asemalleen Sveitsin alueella oma versio sitä kieltokyltistä, oli minullekin yllätys. Jokainen saksankielinen sveitsiläinen olisi varmaan myös ymmärtänyt, mikä se Fahrrad on. |
||||
![]() |
22.12.2023 16:32 | Uwe Geuder | ||
Karlsruhe on kyllä nykyisin aika lähellä Ranskan raja. En siltikään usko, että sana Velo olisi siellä minkänlaisessa käytössä. Kieliraja on historiallisesti Savernessa, vielä aika kaukana. Siis Saverne (Zabern) oli vielä saksankielinen, ranskaa puhuttiin vasta vuorten päällä. | ||||
![]() |
22.12.2023 15:49 | Uwe Geuder | ||
Basel on oikea kaupunki, mutta niin kuin Petri kirjoittaa, se on Sveitsissä. Kyltissä lukee kuitenkin DB, siis Deutsche Bahn. Jos saisi vielä hieman lisätietoa, esim. aseman nimi? | ||||
![]() |
22.12.2023 15:06 | Uwe Geuder | ||
Juu, 16 ⅔ on vanha nimellisarvo Keski-Euroopassa, 16,7 on uusi nimellisarvo. Oikeassa elämässä on aina toleransseja. (Julkisen verkon jännitteen puolella vanhat nimellisarvot 220/380 V, uudet 230/400 V. Kun ottaa toleranssit huomioon, muutos oli varsin pieni.) |
||||
![]() |
22.12.2023 14:44 | Uwe Geuder | ||
Kuuma johtolanka, Petri! | ||||
![]() |
22.12.2023 13:19 | Uwe Geuder | ||
Tiedän, mitä laskentaoppi sanoo. Mutta en tiennyt, miksi insinöörit ovat muuttaneet sen. Wikipedia kertoo, että muutos 16 ⅔:sta 16,7:ään on tapahtunut Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä 16.10.1995 klo. 12:00. Onko Ruotsissa tapahtunut joskus sama muutos, sitä en edes tiedä. https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrom#16_2%E2%81%843_Hz_gegen%C3%BCber_16,7_Hz Tarkat sähkötekniikan yksityiskohdat ovat jääneet minulle artikkelin jälkeenkin vielä hieman epäselviä. |
||||
![]() |
22.12.2023 12:35 | Uwe Geuder | ||
Siinä on 2 sanaa, jotka eivät missään nimessä ole esiintyneet koulusaksassa. (Enkä tarkoita Skateboard, joka ei varmaan myöskään ollut, jos tunneista on jo vuosikymmeniä.) Toinen on varmaan vaikea tunnistaa, mutta toinen voi olla helpommin tunnistettavissa. En kerro vielä heti, miksi. | ||||
![]() |
22.12.2023 12:26 | Uwe Geuder | ||
En minäkään ole koskaan nähnyt semmoista pyörillä. Tietysti taajuusmuuntajia tarvitaan maissa, joissa on 16,7 Hz rautatiesähköistys. (Älkää kysykö, miksi joskus aikaisemmin se oli 16 ⅔ ja nykyisin 16,7, mutta mielestäni se on joskus muutettu). Mutta minä tiedän vain, että ne ovat kiinteissä, rakennusmaisissa taajuusmuuntaja-asemissa. Onko tuo sitten vahinkotapauksia varten, jos on joku katko? Tietysti pitää löytää tarpeeksi vahva syöttö julkisesta verkosta. Kuulostaa hieman haastavalta sekin. |
||||
![]() |
22.12.2023 12:02 | Uwe Geuder | ||
Ei ole Halle (Saale). Kyseinen tekstikohta määrää vain, ettei asemahalleissa saa pyöraillä jne. | ||||
![]() |
22.12.2023 00:36 | Uwe Geuder | ||
Kyltissä ei sinänsä mitään kovin yllättävää sisältöä: polkupyörien pysäköinti, pyöräily, rullaluistelu jne. asemalla kielletty. Niin kuin varmaan aika monessa paikassa maailmassa. | ||||
![]() |
03.12.2023 20:39 | Uwe Geuder | ||
Kyllä, 2 vasemmanpuolista on baijerilaisia. Itse en ole nähnyt yhtäkään, mutta en ole kulkenut Baijerissa kovinkaan paljon. Wikipedian mukaan viimeiset pääopastimet otettiin pois käytöstä vasta 2002, vaihdeopastimia jopa vielä myöhemmin. https://de.wikipedia.org/wiki/Bayerische_Eisenbahnsignale |
||||
![]() |
03.12.2023 19:47 | Uwe Geuder | ||
Bad Kleinen on periaatteessa täysin tuntematon paikka, alle 4000 asukasta aika syrjäisellä seudulla. Sen asemalla tapahtui kuitenkin yksi Saksan pahimmista rikosskandaaleista. Melkein 100 poliisia yritti vuonna 1993 ottaa kiinni 3 vasemmistoterroristia, joista yksi oli poliisin yhteyshenkilö. Asia ei mennyt niin kuin suunniteltu ja lopussa yksi poliisi ja yksi terroristi olivat kuolleet. Ei voitu koskaan todistaa, ettei terroristi ole tullut omalla aseellaan poliisin teloittama täysin toimintakyvyttömässä tilassa. Poliisin mukaan hän oli tehnyt itsemurhan, mutta todisteita oli joko hävitetty tai ainakin virallisten asiakirjojen mukaan ei koskaan löydetty, mitä taas viitaa edelliseen, kun ottaa huomioon, että paikalla oli lähes 100 poliisia. Saksan sisäministeri joutui eroamaan, valtionsyyttäjä erotettiin ja kymmenen muuta virkamiestä siirrettiin toisin tehtäviin. Lopussa pyydettiin jopa syyttäjävirasto Sveitsistä avuksi, lopputulos oli, että suuri osa todistajista valehtelee, mutta totuutta on mahdotonta löytää. Kuutena oikeusasteena Euroopan ihmisoikeus päätti, että tapahtumien kulkua ei voida selvittää. Vuonna 2018 asema koki täysremontin ja monet olivat tyytyväisiä, ettei vanhasta paikasta näy enää paljon mitään. Luulisin, että viimeistään silloin myös odotushuone häipyi tuossa muodossa. 1980-luvulla aseman lähellä tapahtui säiliövaunujunan onnettomuus, josta seurasivat ilmeisesti isommat ympäristövahingot läheiselle isolle järvelle (Schweriner See). Mutta se oli DDR:n aikaa eikä asiasta ole puhuttu julkisesti. Kuulin asiasta paikalliselta asukkaalta. Että semmoista historiaa viattoman seinävaatteen takana. Jos haluaa lukea saksaksi: https://www.ndr.de/geschichte/schauplaetze/Unaufklaerbar-Toedliches-Versagen-in-Bad-Kleinen-vor-30-Jahren,badkleinen109.html |
||||
![]() |
24.11.2023 22:59 | Uwe Geuder | ||
> Taitaa olla google käännöksiä. Kyllä työnantajanani käännöstoimistolta ostamassa käännöstöissä löydettiin kappaleita, jotka Google kääntää juurin noin. Siis se ei ole pelkästään vitsi. Kuvan tapauksessa se voidaan kuitenkin sulkea varmuudella pois. Kuva on vuodelta 1995, Google on perustettu vuonna 1998 ja sen käännöspalvelu käynnistetty vuonna 2006. |
||||
![]() |
24.11.2023 00:20 | Uwe Geuder | ||
5 sanaa, 2 virhettä. Kyllä pitäisi kuulua kääntäjän ammattiylpeyteen, että kääntää vain vierasta kielestä äidinkieleensä eikä toisinpäin. Katsottiin juuri eilen töissä tuotteemme saksaksi käännettyä käyttöohjetta. Emme tienneet pitäisikö itkeä vai nauraa. (Selvä juttu, että minunkin teksteissäni on jatkuvasti virheitä, mutta minä en myy niitä.) |
||||
![]() |
24.11.2023 00:06 | Uwe Geuder | ||
Yleinen kuvaus löytyy artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Token_(railway_signalling) . Kovin tarkasti juuri tuota mallia ei kuitenkaan kuvata. Ehkä ne ovat vieläkin käytössä Venäjällä. Artikkeli ei kerro onko se juuri tuota mallia vai joku toinen. Ei vuosilukuakaan mainita, voi tietysti olla vuonna 2010 tai 2015 eikä 2023. Sama laite löytyy ilmeisesti myös Berliinin Technikmuseumista. En tiedä, kuinka hyvin sen toiminta on siellä selitetty. |
||||
![]() |
12.11.2023 22:42 | Uwe Geuder | ||
> Mutta, eikös Luoman seisake olekin jo lakkautettu...? Ei kuitenkaan Fingerporissa. |
||||
![]() |
12.11.2023 22:39 | Uwe Geuder | ||
Artikkelissa https://sv.wikipedia.org/wiki/X40 kirjoitetaan: > Tågtypen går idag (2023) som SJ Regional på sträckorna Stockholm - Västerås - Örebro - Hallsberg - Göteborg och Stockholm - Uppsala samt som SJ InterCity på sträckan Linköping - Stockholm - Gävle - Ljusdal. (Tietysti kannattaa aina suhtautua hieman varoen siihen, mitä Wikipediassa sanotaan. Se voi olla täydellistä tai sitten ei.) |
||||
![]() |
12.11.2023 19:49 | Uwe Geuder | ||
Kuinka korkea tuo kuljetus on? Ei taida mahtua monenkaan maantiesiltojen alle. |