Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.05.2023 17:35 | Uwe Geuder | ||
| Ero näkyy kai tässä: http://vaunut.org/kuva/161862 Ja varmistakseen, että 3059:llä on myös se toinen puoli: http://vaunut.org/kuva/153623 Olen joskus huomannut, että toisella on sivussa keskellä "Made in USSR" -laatta ja toisella semmoinen viisikulmainen symboli. Taitaa olla näin, että "Made in USSR" on sillä puolella, jossa on pitempi ritilärivi. |
||||
|
23.05.2023 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Hauska yhteensattuma. Illinoisin La Grangessa oli veturitehdas (nykyisin enää tehtaan postiosoite) ja Kentuckyn La Grangessa on näyttävä (joskin epäkäytännöllinen) rata kadulla (street running train). * https://en.wikipedia.org/wiki/La_Grange,_Illinois * http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13431.msg109254.html#msg109254 |
||||
|
20.05.2023 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Niitä videoita en ole enää löytänyt. Se on se nykyaika, että paljon tietoa häipyy vain bittiavaruuteen. Sen sijan löysin videon, kuinka Vectronin ohjelmisto käynnistetään: https://youtu.be/U5M9Hb1qDXo Yli viiden minuutin proseduuri ei näyttänyt kovin loogiselta tai helpolta. Siksi tarvitaan ammatti-ihmisiä, että voivat käyttää modernia tietotekniikkaa. Videossa veturin perus-ETCS:n lisäksi on italialainen kulunvalvontajärjestelmä, joka kuitenkin jätetään poiskytkettynä. Sen sijaan kytketään saksalaista PZB/LZB:tä. Luulisin, että vastaavasti Suomessa on sitten se JKV-lisäosa, joka sai alkuvuosina huonoa julkisuutta. Automaattinen tekstitys toimii, mutta ammattisanaston takia aika huonosti, vaikka hän puhuu selkeästi ja hitaasti. Automaattikäännös lienee jo enemmän vitsi. |
||||
|
13.05.2023 19:09 | Uwe Geuder | ||
| Tänään kastepäivä (20 sekuntia) https://www.youtube.com/watch?v=PO-XQJi7pJw Ja jos jaksaa katsoa 30 minuuttia https://www.youtube.com/watch?v=RiQ3WvLJ4qE , näkee Stadlerin tehdasta ja myös vanhempaa kalustoa (tekstitys ei toimi, en tiedä miksei) |
||||
|
08.05.2023 00:41 | Uwe Geuder | ||
| Jos näin on, Hannun kannattaa korjata tunnisteet. Minä en tiedä Turun raitiovaunuista mitään, jäätelökioskin olen tainnut nähdä. | ||||
|
|
08.05.2023 00:18 | Uwe Geuder | ||
| > Itse asiassa nuo Zacken vaunut vaikuttavat vielälin hyvin ryhdikkäilyä la hyvin rakennetuilta! Stuttgart on yksi Saksan vauraimmasta alueesta. En usko, että siellä kalusto ole aidosti ajettu ihan loppuun. Siellä ostetaan uutta hieman aiempikin. |
||||
|
|
08.05.2023 00:08 | Uwe Geuder | ||
| 2 vaunua oli myynnissä. Museot ovat kieltäytyneet, sitten etsittiin yksityishenkilöitä. 10.000 - 20.000 € kappale kuljetuksineen. Luulisin, että ehdit vielä, mutta kuljetushinta saattaa hieman kasvaa :) Jos ei ostajia löytyy, on edessä romutus. Muista hammasradoista ei puhuta mitään. Luulisin, että se on jo kartoitettu. Lähde: https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/zacke-stuttgart-zahnradbahn-wagen-liebhaber-abzugeben-100.html |
||||
|
|
07.05.2023 23:46 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, en ole lukenut mitään. Mutta saman yhtiön GT4-raitiovaunun historia kertoo, ettei ole vieras ajatus myydä kalustoa eteenpäin. https://www.tramtrain.de/2019/02/01/strassenbahnen-im-exil-gt4-der-mf-esslingen/ Varmaan lähes 200 kpl. päätyvät muualle, esim. paljon Romaniaan ja jopa Japaniin asti. Hammasratoja ovat kuitenkin harvinaisia ja teknisesti vielä erilaisia. Stuttgartissa hammastanko ja siksi myös hammaspyörä ovat alemmalla kuin monessa muissa radoissa, koska rata kulkee raitiotien tavalla myös kadulla. Ehkä ei ole ostajia? | ||||
|
|
06.05.2023 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Tämä yksilö on ilmeisesti ainoa ZT4, joka on vielä jäljellä omalla radallaan. Ja sen jäähyväismatka on viikon päästä 14.5.23: http://shb-ev.com/2023/04/27/familientag-zahnradbahn/ Samalla kastetaan uudet vaunut ZT4.2, jotka ovat jo aikataulunmukaisessa liikenteessa. Mitä tällä vaunulla tapahtuu, sitä en tiedä. Lienee romutus edessä. Sisarvaunu 1003 pääsi jo raitiovaunumuseoon viime kesällä: https://youtu.be/jLnbErtOW-Y (videossa näkyy myös uusi ZT4.2) | ||||
|
06.05.2023 23:11 | Uwe Geuder | ||
| Vaunun 19 etulasista ei oteta enää kuvia, se on viety tällä viikolla romutukseen: https://yle.fi/a/74-20029958 | ||||
|
|
06.05.2023 23:09 | Uwe Geuder | ||
| Vaunu 17 on viety tällä viikolla romutukseen: https://yle.fi/a/74-20029958 | ||||
|
20.04.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa kuva saksalaisesta höyryputkikytkimestä: https://de.wikipedia.org/wiki/Dampfheizung_(Eisenbahn)#/media/Datei:Dampfheizung_Kupplung_01.jpg | ||||
|
|
20.04.2023 00:25 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos. Niinpä tietysti. Siksi se näyttää paksummalta. Se onkin oikeasti paksumpi. Haluaisin muistaa, että Saksassa höyryjohdossa ei ole käytetty kumiletkuja, mutta jonkinlaisia rautaputkikappaleita. Niitä näkyi ratapihoilla telineissä. Muistikuvat kuitenkin hataria. Olen kasvanut alueella, jota on sähköistetty 1930 - 1960 -luvulla, höyrylämmitys on minulle aina ollut eksoottinen harvinaisuus. | ||||
|
20.04.2023 00:12 | Uwe Geuder | ||
| Aloitetaan vanhoista junista, jossa on vain yksi johto: jarrujohto. Junan paineilmajarru toimii juuri toisinpäin: Jos paine laskee, juna jarruttaa. Tämä on tärkeä, jos juna katkeaa tai tulee muuten vuoto jarrujohtoon. Vikatilanteessa kaikki vaunut jarruttavat automaattisesti. Siksi semmoinen järjestelmä kutsutaan automaattiseksi jarruksi. Että se voi toimia, pitää ennen matkaa ja jarruttamisen jälkeen täyttää kaikkien vaunujen apupaineilmasäiliöt täydellä paineella. Pääsäiliöjohto on uudempi järjestelemä. Sitä ei tarvita jarrujen perustoiminalle. Tavarajunissa semmoinen ei edes yleisesti ole. |
||||
|
|
19.04.2023 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Kuvan http://vaunut.org/kuva/20827 yhteydessä oli keskustelu paineilmajohdoista. Sen mukaan täällä näkyisi nyt 2 pääsäilöjohtoa ja 1 jarrujohto? Jos muistan oikein, johtoja on tuplasti vain siksi, ettei koko ajoneuvosta tule käyttökelvottomaksi, jos joku letku on vahingoittunut. Kerrallaan kytketään aina vain toinen niistä tuplajohdoista. Jos kaikki tämä pitää paikkansa, tällä veturilla voisi mennä toinen pääsäiliöletku rikki, mutta se voisi jatkaa vielä toisella. Mutta jos jarruletku menee rikki, junan matka päättyy siihen. Tämä tuntuu nurinkuriselta: Vanhalla kalustolla niin kuin varmaan puuvaunuilla pääsäiliöjohto ei edes ole. Sama kai tavarajunissa. Jarrujohto tarvitaan kuitenkin joka tapauksessa. Olen varmaan ymmärtänyt jotakin väärin, mutta mitä? |
||||
|
|
19.04.2023 23:12 | Uwe Geuder | ||
| Värikoodaus ei taida olla kansainvälinen. Tuoreessa kuvassa Slovakiasta http://vaunut.org/kuva/161653 näkyy punaista ja keltaista. Saksassa kovin näkyvä värikoodaus ei edes aina ole. Ja jos on, punainen tarkoittaa pääsäiliöjohto. Se mitä on kansainvälisesti standardisoitu, on sijainti: Puskurin lähellä on pääsäiliö, sisäpuolella on jarru. Liittymät ovat erilaisia, siis ristiin ei voi vahingossa kytkeä. Sveitsissä oli aikaisemmin jarrujohto puskurin lähellä. Mutta se piti muuttaa ainakin sille kalustolle, joka meni ulkomaille. |
||||
|
17.04.2023 00:30 | Uwe Geuder | ||
| Tukholman Roslagsbananilla oli sääntö, että puuvaunut junan loppupäähän, koska onnettomuustapauksessa teräs aiheuttaa vähemmän loukkaantumisia kuin kun puu menee säpäleiksi. Näin olen lukenut. Vaatisi kai pääteasemilla lisää ympärisiirtoa? En ole varma, olenko itse nähnyt Roslagsbananilla 80-luvulla enää puuvaunuja. Epäilen etten, vaikka varmaan vanhin nähneeni kalusto olikin avoimine ylikäyntisiltoineen. Olen varma, etten ole Saksassa koskaan nähnyt puuvaunua, ei 1970-luvulla, ei museoliikenteessä eikä DDR:ssäkään. Kun aloitin katsomaan vorgia, oli aikamoinen kulttuurishokki, että Suomessa oli vielä puuvaunuja käytössä 1980-luvullakin. | ||||
|
15.04.2023 23:05 | Uwe Geuder | ||
| Ja nádražní tarkoittaa muistaakseni rautatieasema. | ||||
|
07.04.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Oranssit kärryt edessä ovat DB:n matkatavaroita ja pikarahtia varten. Keltaiset kärryt taustalla DBP:n (Deutsche Bundespostin) postia varten. Kaikki historiaa. | ||||
|
01.04.2023 01:20 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoista, enpä tiennyt siitä. Aika lyhyeksi Tukholman käyttöaika kuitenkin jäi. Miksihän hienot isot ohjaamon ikkunat piti vaihtaa? Ovatko ne Tukholmassakin lämmitetty? Ei nyt Tukholman sää ole niin paljon kylmempää kuin Saksan. Vanhat taskuovet ovat muistaakseni joskus reistaillut pakkasella, mutta Tukholman junissa oli juuri niitä. | ||||
|
|
25.03.2023 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Sarjan elinkaaren toisesta päästä melkein 45 vuotta myöhemmin: http://vaunut.org/kuva/134436 | ||||
|
25.03.2023 19:53 | Uwe Geuder | ||
| Pikkukuvasta näin Flixtrainia, mutta se tuli vasta 3 vuotta myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Josef Plátek, Turnov |
12.03.2023 15:52 | Uwe Geuder | ||
| Openrailwaymap: https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=50.58661541667374&lon=15.155446529388426&zoom=15 Openstreetmap: https://www.openstreetmap.org/#map=16/50.5859/15.1517 |
||||
|
06.03.2023 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Mikä yksikkö on dt? Desitonni olisi 100 kg, Jos kirjoitetaan kahdella numerolla 08 olisi vain 800 kg. Ei kai höyryveturi pääse sillä kovin pitkälle. Myös suurin mahdollinen määrä 9,9 tonnia ei kuulosta vielä kovin paljolta. Ilmeisesti vuodesta 1964? |
||||
|
06.03.2023 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Juu, en tarkoittanut, että se olisi suuri ongelma. Rautatiekalustoa on iät ja ajat kuljettu laivalla ilman että se olisi ollut junalautta. Se oli vain semmoinen havainto, että rekisteröinti toiseen maahan näyttää olevan helppoa, mutta hyväksyntä ei ole. Taitaa Tanskassa olla erilainen turvajärjestelmä? | ||||
|
|
06.03.2023 00:05 | Uwe Geuder | ||
| Rekisteröity Saksaan. Ruotsissa EU-jäsenyys näkyy raiteella enemmän, Suomessa kai vielä harvemmin. Mielenkiintoista, että veturi saa kulkea Ruotsissa ja Saksassa, mutta ei Tanskassa. Nyt kun rautatielautta Sassnitz - Trelleborg ei enää ole, veturi ei kai pääse enää omilla pyörillään kotiin. | ||||
|
05.03.2023 23:53 | Uwe Geuder | ||
| > Hyvin mielenkiintoisia ovat tuo huomiomerkin lisäkilvet! Minusta tuntuu, että kävelyreitti laiturilta jatkuu raiteen yli kuvan oikeassa alakulmassa. Raidetta ylittäviä matkustajia varoitetaan siis junasta. Tuo sähköjunasymboli korvasi aikanaan edellisen symbolin, jossa näkyi hyvin alkeellinen höyryveturi, jossa ei ollut edes suljettu ohjaamo. Sitä ei enää pidetty ajantasaisena yli 100 vuotta sen jälkeen kuin semmoinen malli oli liikenteessä ja yli 10 vuotta sen jälkeen että viimeinenkin höyryveturi oli ollut poistettu liikenteestä. Uusi symboli sai kritiikkiä siitä, että rautatiesäännökset vaativat junille 3 etuvaloa kolmiomuodossa, mutta symbolissa on automaiset valot. Liikenneministeriössä oli töissä vain autoilijoita. |
||||
|
05.03.2023 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Scheuerle teki 1980-luvulla konkurssin, mutta pelastettiin pienemmässä muodossa. Se on vieläkin olemassa, vaikka ei enää itsenäisenä: https://www.tii-group.com/de/tii-scheuerle/ En tiedä, löytyisikö enää Suomessa senmerkkinen ajoneuvo. | ||||
|
20.02.2023 00:01 | Uwe Geuder | ||
| Pitää kai ilmoittaa yhdistykselle, että ensi kerta ei tolpan taakse, kiitos! :) | ||||
|
19.02.2023 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Hauska VKM-tunnus: D-ZUG. Sehän tarkoitti perinteisesti Saksassa pikajuna. | ||||
|
19.02.2023 13:30 | Uwe Geuder | ||
| Täysin villi arvaus on, että tämä oli Baarle-Nassaun asemarakennus: https://www.google.com/maps/@51.4431395,4.9275452,3a,75y,192.74h,86.67t/data=!3m6!1e1!3m4!1sCC41BTKsLmvXHZjF17L0jA!2e0!7i16384!8i8192 Rata oli talon toisella puolella ja se on nyt pyöräbaana. | ||||
|
|
19.02.2023 13:10 | Uwe Geuder | ||
| > Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... Hyvä pointti. Oli siellä joskus rautatie. Meni 5,5 km:n matkalla 7 kertaa valtionrajan yli. https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg Asemasta en ole löytänyt nopeasti kuvaa. Tässä eräs rajanvartijatalo: https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg#/media/Bestand:Bels_lijntje_-_seinwachtershuisje_20_-_Baarle_Nassau.jpg |
||||
|
|
18.02.2023 19:08 | Uwe Geuder | ||
| Esa on kyllä lukenut historiansa. Jos sallitaan sivuraiteen kommentti: Aiheesta Euroopan historia minulle tuli heti mieleen tämä hauska video: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ Vinkki: On erilaisia kieliversioita (puhekuplan takana). Suomi ei ole yksi niistä, mutta jos valitsee toistonopeudeksi 0.75 (hammaspyörän takana) pystyy ehkä seuraamaan koulun vieraskielitaidolla. |
||||
|
18.02.2023 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/13206 keskusteltu, tuo ei ole amerikkalainen Janney-kytkin vaan belgialainen Henricot-kytkin. Linkki on hieman muuttunut, se on nykyisin https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_coupler#Henricot_coupler . | ||||
|
07.02.2023 02:08 | Uwe Geuder | ||
| Mikä vikana DR1:ssa? Ei se tietysti ole modernimmasta päästä, mutta en muista, että kyyti olisi epämukava. Viime kerran kun matkustin, keli oli sama kuin kuvassa. | ||||
|
03.02.2023 01:00 | Uwe Geuder | ||
| > Pitkillä RAUTATIEosuuksilla tuo 25 kV on taas lähes pakko "Lähes pakko" kuulostaa hieman liioitellulta. Kyllä 1,5 kV ja 3 kV tasajännitettä toimii monien maiden rautateillä. Myös 15 kV 16,7 Hz vaihtojännite on laajasti käytössä ja sillä esim. 300 km/h:n luotijunaliikenne onnistuu. Toki 25 kV 50 Hz taitaa nykytekniikalla olla paras ratkaisu maissa, jossa yleisen sähköverkon taajuus on 50 Hz ja muita historiallisia syitä ei ole. |
||||
|
01.02.2023 22:13 | Uwe Geuder | ||
| Saksankielisessa vuoristossa puhutaan tässä tapauksessa puolikenkäturisteista (https://de.wikipedia.org/wiki/Halbschuhtourist ). | ||||
|
01.02.2023 21:58 | Uwe Geuder | ||
| Älä Jimi kerro Otolle. Muuten hän alkaa lottoamaan ja me ei saada enää kuvia. | ||||
|
31.01.2023 02:13 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä. Ja jos haluat nostaa rinkan selkään, kun juna saapuu pienelle väliasemalle, mutta se ei käy koska solki on mennyt erikoisen raon läpi, mutta ei tule vetämällä takaisin, sitten hiki nousee otsalle. Nm. kokemusta on. |
||||
|
05.01.2023 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen video ei enää ole, mutta löytyy toinen (tai sitten sama toisesta osoitteesta, sitä en tiedä) https://www.youtube.com/watch?v=-FA9K6tTp6M | ||||
|
02.01.2023 22:27 | Uwe Geuder | ||
| Jos aikatauluarvio oli parempi kuin Olkuluoto kolmosen. | ||||
|
01.01.2023 23:25 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa parillinen/pariton minäkin olisin arvannut. Mutta sitten näin, että yksi juna on esim. 6419 + 6420. Mutta kun molemmat tässä kuvassa ovat parittomia se ei olisi ollut mitään poikkeavaa. | ||||
|
|
01.01.2023 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Vastaus tuli minuutissa, kiitos Teemu! | ||||
|
|
01.01.2023 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Jos poikkeavuus liittyy linkitettyyn kuvan, kyse lienee siitä, että toinen juna on toisinpäin kuin toinen. Jää sitten kysymys, mistä sen näkee. Koko junalla on kai vain yksi numero. Ohjaamolla on varmaan oma numeronsa, mutta näkyykö se ulkoapäin? | ||||
|
01.01.2023 21:04 | Uwe Geuder | ||
| Siis VR:llä on maksamaatta jääneitä veroja? Vai onko auto jo myyty eteenpäin? | ||||
|
01.01.2023 20:59 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin huonosti, junan numero ei ole muuttunutkaan 1992:n jälkeen. Portlandin suorat vaunut menivät jo silloin numerolla 27/28. Aikataulussa on ilmeisesti reilusti ilmaa: Kun katsoo juuri nyt junan 28 tilannetta, ilmoitetaan, että se lähti 3:15 tuntia myöhässä, mutta saapuu 17 minuuttia etuajassa. Ei se ole minusta kovin selkeästi ilmoitettu, päivämääränä on vain 1.1. Onko se sitten 1.1 lähtenyt vain 1.1. saapuva juna? Arvaisin jälkimmäinen, mutta sanottu se ei ole. Kun matkustin itse, se saapui kyllä Chicagoon noin 2 tuntia myöhässä. Se tainnut olla siihen asti minun elämäni suurin yksittäisen junan myöhästyminen, ilman että siihen olisi ollut mikään ilmeinen syy, niin kuin esim. rajuilma tai kalustovika. Nykyisin semmoista on tietysti Saksassa jo ihan normaali asia. |
||||
|
|
01.01.2023 02:09 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin juuri voimassa olevasta aikataulusta. Juna numero on nyt 27, se lähtee jo 15:05 ja saapuu Portlandin melkein puolitoista tuntia myöhemmin kuin 30 vuotta sitten. Ei se silloinkaan päätä huimaava ollut (kun Saksassa mentiin jo 160 km/h, 200 km/h ja myös 250 km/h huippunopeutta), mutta nykyisin keskinopeus on pudonnut jo alle 80 km/h. Siis Tampereelta Helsinkiin yli 2 tuntia, vaikka väliasemia on huomattavasti vähemmän. Suomessa yöjunat kulkevat hitaasti, etteivät matkustajat joudu nousemaan klo 5:ltä. Mutta tuskin sama syy päde siellä. | ||||
|
|
01.01.2023 01:32 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, voiko sitä kutsua yöjunaksi. P tarkoittaa PM siis kello 12:00 – 23:59. A tarkoittaa AM siis kello 00:00 – 11:59. Juna lähtee Chicagosta klo. 15:15 ja on seuravana päivänä samaan aikaan jossain Minnesotassa. Tulee vielä toinen yö, kunnes se saapuu kolmantena päivänä Portlandiin ja Seattleen. Siis se on tuplayöjuna ja päiväjuna siinä välissä. On sekä istumavaunuja että makuuvaunuja. Säästäväisenä nuorena miehenä menin tietysti istumapaikalla. Jalkatila oli varmaan melkein metrin verran eikä yleisesti vieressä istunut kukaan. Nukuin jalkatilassa kokolattiamatolla makuupussissa. Ihan hyvät yöunet siellä sai. (Se oli siis paljon pitempi matka kuin vain 1.5 vuorokautta Empire Builderilla.) |
||||
|
|
31.12.2022 16:14 | Uwe Geuder | ||
| Siihen aikaan oli vielä toinenkin juna Chicago - Portland - Seattle: Pioneer. Sen reitti oli minusta silloin vielä mielenkiintoisempi: Denverissä pysähtymisaika riitti ihan kaupunkikierrokseen ja se meni Wyomingin halki. Hannu on ladannut tänne Wyomingin kuvia, mutta matkustajajunia ei ole enää ollut yli 25 vuoteen eivätkä edes palaa Bidenin suuressa laajennusprojektissa (jos se sitten joskus toteutuu). Pioneerin aikataulun pitäisi myös vielä löytyä samasta laatikosta, jos yleisölle riittää kiinnostus. | ||||
|
|
31.12.2022 16:00 | Uwe Geuder | ||
| Muutin nyt kuvauspäivämäärän vuodeksi 1992 vaikka kuvattu se on tänään. Nopean haun perusteella näin on ennenkin tehty aikataulukuvien tapauksessa. Se on varmaan haussa hyödyllisempää tietoa. | ||||
|
30.12.2022 01:11 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti Bilbaossa on metrin leveydellä Euskotrenin junat, raitiovaunu ja metro. Se selittää ainakin osittain, miksi on niin monta rataa. | ||||