Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2023 13:30 | Uwe Geuder | ||
| Täysin villi arvaus on, että tämä oli Baarle-Nassaun asemarakennus: https://www.google.com/maps/@51.4431395,4.9275452,3a,75y,192.74h,86.67t/data=!3m6!1e1!3m4!1sCC41BTKsLmvXHZjF17L0jA!2e0!7i16384!8i8192 Rata oli talon toisella puolella ja se on nyt pyöräbaana. | ||||
|
|
19.02.2023 13:10 | Uwe Geuder | ||
| > Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... Hyvä pointti. Oli siellä joskus rautatie. Meni 5,5 km:n matkalla 7 kertaa valtionrajan yli. https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg Asemasta en ole löytänyt nopeasti kuvaa. Tässä eräs rajanvartijatalo: https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg#/media/Bestand:Bels_lijntje_-_seinwachtershuisje_20_-_Baarle_Nassau.jpg |
||||
|
|
18.02.2023 19:08 | Uwe Geuder | ||
| Esa on kyllä lukenut historiansa. Jos sallitaan sivuraiteen kommentti: Aiheesta Euroopan historia minulle tuli heti mieleen tämä hauska video: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ Vinkki: On erilaisia kieliversioita (puhekuplan takana). Suomi ei ole yksi niistä, mutta jos valitsee toistonopeudeksi 0.75 (hammaspyörän takana) pystyy ehkä seuraamaan koulun vieraskielitaidolla. |
||||
|
18.02.2023 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/13206 keskusteltu, tuo ei ole amerikkalainen Janney-kytkin vaan belgialainen Henricot-kytkin. Linkki on hieman muuttunut, se on nykyisin https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_coupler#Henricot_coupler . | ||||
|
07.02.2023 02:08 | Uwe Geuder | ||
| Mikä vikana DR1:ssa? Ei se tietysti ole modernimmasta päästä, mutta en muista, että kyyti olisi epämukava. Viime kerran kun matkustin, keli oli sama kuin kuvassa. | ||||
|
03.02.2023 01:00 | Uwe Geuder | ||
| > Pitkillä RAUTATIEosuuksilla tuo 25 kV on taas lähes pakko "Lähes pakko" kuulostaa hieman liioitellulta. Kyllä 1,5 kV ja 3 kV tasajännitettä toimii monien maiden rautateillä. Myös 15 kV 16,7 Hz vaihtojännite on laajasti käytössä ja sillä esim. 300 km/h:n luotijunaliikenne onnistuu. Toki 25 kV 50 Hz taitaa nykytekniikalla olla paras ratkaisu maissa, jossa yleisen sähköverkon taajuus on 50 Hz ja muita historiallisia syitä ei ole. |
||||
|
01.02.2023 22:13 | Uwe Geuder | ||
| Saksankielisessa vuoristossa puhutaan tässä tapauksessa puolikenkäturisteista (https://de.wikipedia.org/wiki/Halbschuhtourist ). | ||||
|
01.02.2023 21:58 | Uwe Geuder | ||
| Älä Jimi kerro Otolle. Muuten hän alkaa lottoamaan ja me ei saada enää kuvia. | ||||
|
31.01.2023 02:13 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä. Ja jos haluat nostaa rinkan selkään, kun juna saapuu pienelle väliasemalle, mutta se ei käy koska solki on mennyt erikoisen raon läpi, mutta ei tule vetämällä takaisin, sitten hiki nousee otsalle. Nm. kokemusta on. |
||||
|
05.01.2023 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen video ei enää ole, mutta löytyy toinen (tai sitten sama toisesta osoitteesta, sitä en tiedä) https://www.youtube.com/watch?v=-FA9K6tTp6M | ||||
|
02.01.2023 22:27 | Uwe Geuder | ||
| Jos aikatauluarvio oli parempi kuin Olkuluoto kolmosen. | ||||
|
01.01.2023 23:25 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa parillinen/pariton minäkin olisin arvannut. Mutta sitten näin, että yksi juna on esim. 6419 + 6420. Mutta kun molemmat tässä kuvassa ovat parittomia se ei olisi ollut mitään poikkeavaa. | ||||
|
|
01.01.2023 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Vastaus tuli minuutissa, kiitos Teemu! | ||||
|
|
01.01.2023 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Jos poikkeavuus liittyy linkitettyyn kuvan, kyse lienee siitä, että toinen juna on toisinpäin kuin toinen. Jää sitten kysymys, mistä sen näkee. Koko junalla on kai vain yksi numero. Ohjaamolla on varmaan oma numeronsa, mutta näkyykö se ulkoapäin? | ||||
|
01.01.2023 21:04 | Uwe Geuder | ||
| Siis VR:llä on maksamaatta jääneitä veroja? Vai onko auto jo myyty eteenpäin? | ||||
|
01.01.2023 20:59 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin huonosti, junan numero ei ole muuttunutkaan 1992:n jälkeen. Portlandin suorat vaunut menivät jo silloin numerolla 27/28. Aikataulussa on ilmeisesti reilusti ilmaa: Kun katsoo juuri nyt junan 28 tilannetta, ilmoitetaan, että se lähti 3:15 tuntia myöhässä, mutta saapuu 17 minuuttia etuajassa. Ei se ole minusta kovin selkeästi ilmoitettu, päivämääränä on vain 1.1. Onko se sitten 1.1 lähtenyt vain 1.1. saapuva juna? Arvaisin jälkimmäinen, mutta sanottu se ei ole. Kun matkustin itse, se saapui kyllä Chicagoon noin 2 tuntia myöhässä. Se tainnut olla siihen asti minun elämäni suurin yksittäisen junan myöhästyminen, ilman että siihen olisi ollut mikään ilmeinen syy, niin kuin esim. rajuilma tai kalustovika. Nykyisin semmoista on tietysti Saksassa jo ihan normaali asia. |
||||
|
|
01.01.2023 02:09 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin juuri voimassa olevasta aikataulusta. Juna numero on nyt 27, se lähtee jo 15:05 ja saapuu Portlandin melkein puolitoista tuntia myöhemmin kuin 30 vuotta sitten. Ei se silloinkaan päätä huimaava ollut (kun Saksassa mentiin jo 160 km/h, 200 km/h ja myös 250 km/h huippunopeutta), mutta nykyisin keskinopeus on pudonnut jo alle 80 km/h. Siis Tampereelta Helsinkiin yli 2 tuntia, vaikka väliasemia on huomattavasti vähemmän. Suomessa yöjunat kulkevat hitaasti, etteivät matkustajat joudu nousemaan klo 5:ltä. Mutta tuskin sama syy päde siellä. | ||||
|
|
01.01.2023 01:32 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, voiko sitä kutsua yöjunaksi. P tarkoittaa PM siis kello 12:00 – 23:59. A tarkoittaa AM siis kello 00:00 – 11:59. Juna lähtee Chicagosta klo. 15:15 ja on seuravana päivänä samaan aikaan jossain Minnesotassa. Tulee vielä toinen yö, kunnes se saapuu kolmantena päivänä Portlandiin ja Seattleen. Siis se on tuplayöjuna ja päiväjuna siinä välissä. On sekä istumavaunuja että makuuvaunuja. Säästäväisenä nuorena miehenä menin tietysti istumapaikalla. Jalkatila oli varmaan melkein metrin verran eikä yleisesti vieressä istunut kukaan. Nukuin jalkatilassa kokolattiamatolla makuupussissa. Ihan hyvät yöunet siellä sai. (Se oli siis paljon pitempi matka kuin vain 1.5 vuorokautta Empire Builderilla.) |
||||
|
|
31.12.2022 16:14 | Uwe Geuder | ||
| Siihen aikaan oli vielä toinenkin juna Chicago - Portland - Seattle: Pioneer. Sen reitti oli minusta silloin vielä mielenkiintoisempi: Denverissä pysähtymisaika riitti ihan kaupunkikierrokseen ja se meni Wyomingin halki. Hannu on ladannut tänne Wyomingin kuvia, mutta matkustajajunia ei ole enää ollut yli 25 vuoteen eivätkä edes palaa Bidenin suuressa laajennusprojektissa (jos se sitten joskus toteutuu). Pioneerin aikataulun pitäisi myös vielä löytyä samasta laatikosta, jos yleisölle riittää kiinnostus. | ||||
|
|
31.12.2022 16:00 | Uwe Geuder | ||
| Muutin nyt kuvauspäivämäärän vuodeksi 1992 vaikka kuvattu se on tänään. Nopean haun perusteella näin on ennenkin tehty aikataulukuvien tapauksessa. Se on varmaan haussa hyödyllisempää tietoa. | ||||
|
30.12.2022 01:11 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti Bilbaossa on metrin leveydellä Euskotrenin junat, raitiovaunu ja metro. Se selittää ainakin osittain, miksi on niin monta rataa. | ||||
|
|
30.12.2022 01:00 | Uwe Geuder | ||
| Kun katsoo Bilbaon karttaa, näkee paljon metrirataa: https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=43.26820629110285&lon=-2.9116344451904297&zoom=13 Onko se todella vain 1 linja? Myös Amaran asemasta on jäänyt vaikutelma, että junia lähtee monen suuntaan. Mutta ehkä ne ovat vain erilaisia väliasemia 2:lla linjalla? Sama kuin Helsingissä, josta lähtee monta lähijunalinjaa, mutta lopun lopuksi on vain 2 rataa. Tai 2,5 jos lasketaan vielä Kehäradan :) |
||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
29.12.2022 02:48 | Uwe Geuder | ||
| FEVE on edelleenkin olemassa, siihen kuuluu kaikki metriradat Bilbaon länsipuolella, siis maantieteellisesti hyvin iso verkko, joskin varmaan suurelta osin vähäliikenteinen verkko: https://www.renfe.com/content/dam/renfe/es/Viajeros/Secciones/Cercanias/Mapas/feve/map_feve_general.png Euskotrenilla olen mennyt vain San Sebastianista Hendayeen. Varsinkin alussa rata on hyvin metromainen. Junamatkustajalle Euskotrenin ikävä puoli on, ettei Interrail kelpaa. FEVE on ymmärtääkseni enemmän maaseudulla ja vuoristossa. Interrail pitäisi ymmärtääkseni olla voimassa, mutta konduktöörit eivät ole varmoja asiasta ja saatavat rahastaa uudestaan olen lukenut. Minulle se on vielä täysin haaveen tasolla. En usko, että vorgissa olisi monta "tavallista" kuvaa (https://vaunut.org/sarja/4481 on turistijuna) |
||||
|
26.12.2022 00:27 | Uwe Geuder | ||
| > Ehkä tämä vanha silta palvelee vielä yllättävänkin pitkään...? Eikö Wikipedia kerro, että se puretaan jo ensi vuonna? Pyöräilin sillan yli arkipäivittäin vuoden verran 1987/88. Muistaakseni näin sen kerran avattuna. (Ehkä menin talvella joskus bussilla, mutta silloin lahti on jäässä eikä mitään tarvetta avata.) |
||||
|
25.12.2022 23:47 | Uwe Geuder | ||
| > Längs spåret 2021 Näyttää mielenkiintoiselta. Ikävä kyllä vain vuosikerta 2018 voi ilmeisesti saada Suomen kirjastoista. En oikein halua ostaa kirjoja, tila loppuu, jos ostaa kaiken, mitä näyttää mielenkiintoiselta enkä viitsi heittää pois. |
||||
|
|
25.12.2022 23:22 | Uwe Geuder | ||
| > Eikös etualan vaunun littera ole Bmmbz. Onko vaunun toisessa päässä pyörätuolin piktogrammi? Piktogrammista en saa heijastuksen takia selvää. Mutta paikkoja on ilmeisesti 100. Siksi se voi olla vain Bmmdz tai Bmmz. Bmmbz:ssa on järnväg.net:in mukaan vain 62 + 4 paikkaa. Aikamoinen sillipurkki niistä on tullut. Kun ne rakennettiin, niissä oli 12 hyttiä jossa 6 paikkaa, siis yhteensä 72. Mutta semmoista luksusta saa sitten enää Snälltågetilla, jos he pitävät ym. vaunuja. |
||||
|
|
12.12.2022 22:40 | Uwe Geuder | ||
| Jouni on oikeassa, se jonka muistin on rakennettu 1948: https://vaunut.org/kuva/121847 Mietin vähän oliko 1930 vai 1940-luku, mutta kirjoitin sitten vain 1930-luku tarkistamatta asiaa. Onneksi täällä on tarkkoja lukijoita :) | ||||
|
11.12.2022 01:47 | Uwe Geuder | ||
| Rekisteröity Ruotsiin? Ei kai ne käy koskaan Ruotsissa? | ||||
|
|
11.12.2022 01:37 | Uwe Geuder | ||
| > tavallisen ihmisen näkemys siitä, että vaunu on vanha Snälltåget ja Flixtrain ovat halpafirmoja. Ainakin Snälltåget on kertonut joskus avoimesti, että heillä on vanhempaa kalustoa. En ole lukenut viime aikoina, mitä he kirjoittavat nykyisin. En ole seurannut, ovatko ne todella useimmiten SJ:tä halvempaa. Mutta jos yrittää ostaa halpahallista, harvemmin saa parempaa. |
||||
|
|
11.12.2022 01:22 | Uwe Geuder | ||
| > Asiakaskirjeestä en keksinyt linkkaustapaa, joten linkkasin tiedon (jossa jokunen kuva) heidän nettisivultaan omalleni (jonka jätin avoimeksi kaikille. En minäkään keksi, kuva ei avaudu, jos sitä linkataan suoraan. Mutta kiitos vinkistä! Minullekin tuo asiakaskirje tulee, mutta en juuri koskaan avaa sitä, kun matkustaminen ei ole ajankohtaista. > jonka jätin avoimeksi kaikille Ei Facebookikaan suostu näyttämään mitään, se pyytää sisäänkirjoitusta. Tuo hyttikuva on niin kuin suoraan 1970-luvulta! Istuinten päällysmateriaali näyttää hieman erilaiselta eikä silloin ollut pistorasia. Tuo pöytäratkaisu tuli aika myöhään ja oli harvinainen. 2 pienempää ikkunan alla kiinnittyä taitettavaa pöytää oli yleisempi. Mutta muuten ei 50 vuoden aikana ei ole juuri muuttunut mitään. Se ruskea väri toisessa hytissä näyttää oudolta. Semmoinen on ollut käytössä vain ranskalaisissa vaunuissa ja ehkä DDR:n Reichsbahnillakin. |
||||
|
|
11.12.2022 00:31 | Uwe Geuder | ||
| > "kauhea vanha kottura" Koskiko palaute juuri Saksasta vuokrattuja vaunuja? Vai ei niin tarkasti määritelty? Ainakin muutama vuosi sitten Snälltågetilla oli 1930-luvulla rakennettuja lepovaunuja päiväliikenteessä. Ikä ei haitannut minua ollenkaan, päinvastoin siellä näkyi, minkälaista vankkaa laatua on joskus osattu tekemään. Sen sijaan istumamukavuus ei ollut niin hyvää. Istui alapedillä ja selkänojana oli käännetty keskipeti. Ergonomia oli surkeaa, se on enemmän semmoinen hätäratkaisu, että lepovaunussa istutaan. |
||||
|
|
10.12.2022 18:33 | Uwe Geuder | ||
| Talbot itse kirjoittaa, että ne ovat vanhoja Interregio-vaunuja. Vain Instagramissa, ei kunnon teknistä tietoa eikä helppoa linkata tästä. 140 vaunua, aika vaikuttava saneerausprojekti. | ||||
|
|
10.12.2022 13:34 | Uwe Geuder | ||
| Tuo on selvästi saksalainen kaukoliikennevaunu. Tarkasti määritelty on vain 2 lajia: kaukoliikenne (Fernverkehr) ja lähiliikenne (Nahverkehr). Lähiliikenteelle on eri liput, jotka eivät ole voimassa kaikissa junissa. Siksi myös aikatauluhaussa voi määritellä ”vain lähikennettä” (Nur Nahverkehr.) Alueliikenne (Regionalverkehr) ei ole selvästi määritelty käsite. Sitä näkee kyllä poliittisessa keskustelussa ja varsinkin markkinointiyhteydessä. Entinen lähiliikennejuna (Nahverkehrszug) on nykyisin Regionalbahn. Tytäryhtiön nimi on DB Regio (Jälkimmäinen ei ole edes saksalainen sana tai muuten saksan kieliopin mukainen. Merkitystä voi paremmin arvata kuin Itella-sanasta, mutta muuten se on saman muodin tuote.) Joidenkin korvissa se kuulostaa varmaan seksikkäämmältä kuin Nahverkehr, mutta ei se silti muuta ole. Kun tämä ei ole markkinointifoorumi, täällä saa varmaan puhua koruttomasti lähiliikenteestä. Vaikka onkin hyvä kysymys, onko suora käännös paras käännös. Suomen lähiliikenne on hieman ei asia kuin Saksan Nahverkehr. En ole koskaan harrastanut junavaunujen tyyppejä. Mutta luokka Bmmz, joka järnväg.net mainitsee, on varmaan oikea, samaa tietoa löytyy muualtakin. ”B” on UIC:n mukaan toinen luokan matkustajavaunu. ”m” on kaukoliikenteen vaunu, ”mm” on modernisoitu semmoinen. ”z” tarkoittaa, että sähköä otetaan pääjohdosta (onko 1500 voltin -johdolle parempi nimi? Saksalaisessa vaunussa se on pääasiallistesti 1000 Volttia joka tapauksessa). Luokka ei kerro vielä mitään, sen lisäksi on vielä tyypin numero. Ainakin 3 lukua, joskus vielä lisäksi ”desimaali”. Siitä löytyy verkosta kehnosti tietoa noiden vaunujen tapauksessa. Märklin tietää, että Flixtrainilla on Bmmz 264.4 https://www.maerklin.de/de/produkte/details/article/42955. Heillä on ollut erilaisia tyyppejä, en osaa sanoa, näkyykö kuvassa nyt varmasti 264.4. Usein hyvä tietolähde matkustajavaunuille on sivusto https://www.deutsche-reisezugwagen.de , mutta viime aikoina päivityksiä on tullut vähemmän eikä typpi 264 löydy ollenkaan. Tuossa https://www.fotocommunity.de/photo/bmmz-264-makna/45834618 kerrotaan, että ne ovat entisiä Interregio-vaunuja, luokka olisi sitten ollut varmaan Bimz, mutta se ei kerro vielä mitään, niin kauan kuin silloinen tyyppinumero ei ole tiedossa. https://www.railjournal.com/passenger/main-line/flixtrain-to-launch-swedish-service-on-may-6/ kertoo, että vaunut olisi rakennettu jo 1960-luvulla. Silloin Interregio ei ollut vielä olemassa. Se ei silti ole ristiriita, monet Interregio-vaunut olivat modernisoituja D-Zug-vaunuja. Saksassa matkustajavaunuja on ollut käytössä yli 50 vuotta ja niiden elinaikana muunneltu toiseen tyyppiin enemmän kuin kerran. (Ei se ole vielä mitään Ruotsiin verrattuna, jossa on 1930 tai 1940-luvulla rakennettu kalusto on edelleenkin käytössä.) Kun järnväg.net kirjoittaa, että regiontrafik se voi olla väärinkäsitys. Interregio on alueiden välistä eikä alueiden sisäistä liikennettä. Siis kaukoliikenne. On myös tapahtunut niin kuin Hannu ja Teppo kirjoittavat, että lähiliikenteessä on jossain vaiheessa käytetty vanhempaa kaukoliikennekalustoa. |
||||
|
|
04.12.2022 18:59 | Uwe Geuder | ||
| Hindenburg oli presidentti, joka nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi. Siksi Hindenburg-nimiä on viime vuosina mennyt jonkun verran vaihtoon. Tällä hetkellä Südtondernin kunnallisvaltuustossa on vireillä aloite, että Hindenburgdammin nimi olisi jatkossa Sylter Damm. Ongelma on vain, että Hindenburgdamm ei olekaan virallinen nimi. Deutsche Bahn antaa vain tunneleille nimet. Lähde: Der Spiegel |
||||
|
24.11.2022 01:03 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoista, jopa saksankielinen nimi on ilmoitettu. Paikka on hyvin lähellä Itävallan raja ja oli 1910 96% saksankielinen. Kylmän sodan aikana se oli rajavyöhykkeellä. | ||||
|
16.11.2022 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Tänään oli paikallislehdessä kuva samasta junasta (numeroa ei näy, mutta laiturin kello kyllä) ja siinä väitettiin, että se oli ensimmäinen juna. Ehkä se on sitten totta. Mutta toisaalta toistettiin taas, että tämä juna olisi korvannut epäluotettavaa IC2-junaa. Se ei kuitenkaan voi pidä paikkaansa, koska tämä vuoro (IC 185) menee ilman vaihtoa Zürichiin eikä IC2 ole koskaan saanut viranomaishyväksyntää Sveitsissä. Siis se korvaa sveitsiläistä vaunujunaa. Ainoa etu on, ettei veturivaihtoa Singenissä enää tarvita (itävaltalainen veturi ei kuulemma jatkanut Sveitsiin, mutta sillä osuudella tuli sveitsiläinen veturi). Kaikki IC2-vuorot ajetaan toistaiseksi vielä epäluotettavalla kalustolla. Ja jos jälkimmäinen taas kerran sanoo sopimuksensa irti, sitten todennäköisyys, että myös hieno KISS-vuoro kärsii ei ole pieni, koska Gäubahn on keskiosuudellaan vain yksiraiteinen. | ||||
|
|
14.11.2022 20:18 | Uwe Geuder | ||
| Nyt ymmärsin, miksi juna tuli yllättäen ”väärään aikaan”. Joka toinen vuoro ajettiin ennen tätä päivää itävaltalaisen ÖBB:n veturilla ja perinteisillä sveitsiläisen SBB:n vaunuilla Zürichin asti. Kuvassa näkyvä juna ei sitten korvannutkaan kaksikerroksista IC-junaa. Paikallislehti, josta olin saanut tietoa uudesta kalustosta ei ollut selittänyt asioita niin tarkasti. Tänään näin kaikki 3 kalustolajia: uusi KISS vanha Bombardierin kaksikerroksinen IC 147-sarjan veturilla vanhat sveitsiläiset vaunut ÖBB:n veturilla (luulisin Taurus, mutta en tunne niitä tarpeeksi hyvin ollakseni varma, meni liian nopeasti isolla vauhdilla pensasaidan takana, en saanut kuvaa) Ilmeisesti vaiheittain KISS on tarkoitus jäädä ainoaksi. |
||||
|
14.11.2022 14:11 | Uwe Geuder | ||
| Jonkun verran lehdistöä ja/tai harrastajia paikalla ikuistamassa historiallista tapahtumaa. | ||||
|
31.10.2022 20:35 | Uwe Geuder | ||
| Ja sama vuonna 1941: https://www.deutsches-kursbuch.de/1941/4_141.htm (taulukko 318b) Silloin oli vielä toinen haara Schönaichiin, mutta se on purettu. | ||||
|
|
31.10.2022 20:18 | Uwe Geuder | ||
| Osittain jopa joka 15:des minuutti. Kun menee osoitteeseen https://www3.vvs.de/mng/#!/XSLT_TRIP_REQUEST2@init?language=en , klikkaa oikealla "Timetable book pages" ja syöttää linjana RB46 sitten saa perinteisen aikataulun PDF-muodossa. Paitsi että vanhanaikaisia symboleja enää ole. Aikaisemmin näki aikataulusta heti, jos ei juna kulje päivittäin, kellonaikojen edessä oli aaltomerkki. Nykyisin se on enää sarakkeen ylärivillä. Ja S on tärkeä, koska se tarkoittaa, että vain koulupäiväisin. Mutta ST on suurille enemmistölle merkitsemätön, koska se viittaa vain kalustoon. Ja vielä tyhmempi, myös koulupäivä (Schultag) voisi ilman muuta lyhentää ST:ksi. |
||||
|
30.10.2022 02:30 | Uwe Geuder | ||
| Keijo taitaa olla oikeassa, numero 19687 vuonna 1923. | ||||
|
|
30.10.2022 02:08 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä minäkin olisin arvannut 1927 19837. Mutta tuon listan kanssa se ei täsmä myöskään: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_schmalspuriger_Lokomotiven_von_Henschel Ehkä 1922? | ||||
|
|
30.10.2022 01:54 | Uwe Geuder | ||
| Etsiskelin vähän uutisia jarruongelmista: 2 viikkoa sitten raportoitiin, että vuoden 2024 alussa pitäisi olla kunnossa, melkein 3 vuoden odotusajan jälkeen. https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/schoenbuchbahn-110.html | ||||
|
|
30.10.2022 01:37 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa koko matka Dettenhausenista Böblingeniin juuri sähköistetyllä ja uusitulla radalla veturinkuljettajan näkökulmasta: https://youtu.be/xCvQOZl6SXQ Ja sattuneista syistä Deutsche Bahnilta vuokratulla sarjan 426 sähkömoottorijunalla. | ||||
|
|
30.10.2022 01:25 | Uwe Geuder | ||
| Moottorivaunut kuljetettiin ainakin osittain Suomessakin tuttujen Railadventurin Loco Buggyilla: https://cabootergroup.com/newscenter/schonbuchbahn/ Miksi niin on tehty, sitä en tiedä. Nehän ovat ihan tavallisia 1435 mm raideleveyden junat, jotka kulkevat (tai ainakin pitäisi kulkea) tavallisella rautatieradalla. Ehkä niitä ei saanut edes hinata ilman tyyppihyväksyntää? Böblingeniin ainakin yksi tuli rekkakyydissä: https://youtu.be/PvmOnsmof4E En tiedä miksei sinne asti Loco Buggyilla. |
||||
|
30.10.2022 00:39 | Uwe Geuder | ||
| Sitä en itse asiassa muista kuuluneenkaan, vaikka olen asunut siellä vuosikymmeniä. Minulle se aukeaa heti, jätetään nyt toisillekin mahdollisuus. Vinkki: Kuva https://vaunut.org/kuva/128959 ei autakaan, mutta ehkä https://vaunut.org/kuva/150636 |
||||
|
|
29.10.2022 21:31 | Uwe Geuder | ||
| Avoinna 24/7. Asemalla on myös vielä perinteinen lipunmyynti, mutta se on avoinna vain maanantaista lauantaihin ja sulkee illalla. Minulla ei ollut tarvetta käyttää sitä. Mutta Youtubesta näkyy, kuinka se toimii: https://youtu.be/Hid93Y_X-Tg Oikeassa ruudussa ilmestyy lipunmyyjä. Vasemmassa ruudussa näkyy ilmeisesti tavallisen lippuautomaatin näyttö. Erona vain, että myyjä syöttää tiedot. Idea kai, että ihmiset osaavat käyttää automaattia joskus ilmankin myyjää. |
||||
|
22.10.2022 01:05 | Uwe Geuder | ||
| Eri värit johtuvat osittain jo siitä, että on monta rautatieyhtiötä: https://en.wikipedia.org/wiki/Transport_in_Greater_Tokyo | ||||
|
22.10.2022 00:17 | Uwe Geuder | ||
| EXIF kertoo: Software: Adobe Photoshop Express (Android) Mutta uskon, että niin hienoja maisemia on, luultavasti vain kevyesti käsitelty. Hieno kuva! |
||||
|
27.08.2022 02:47 | Uwe Geuder | ||
| Hyvin joustava semmoinen rautatiekisko. Miksi sitten Tampereen raitiotiekiskot väännettiin yksitellen jo Luxemburgissa eikä vasta paikan päällä? Muistan hyvin, kun ne tulivat, niissä luki esim. Rieväkatu ja tarkat tiedot säteestä jne. Joskus näki ranskankielisten vaikeuksia kirjoittaa suomenkielisiä kadunnimiä :) (Jossakin minulla on kuva, joka oli tarkoitus ladata vorgiin, se on jäänyt vain tekemättä.) Siis ei vain urakiskot (voisin kuvitella, että ne ovat ehkä jäykempiä), mutta myös tavalliset vignol-kiskot. |
||||
|
26.08.2022 15:50 | Uwe Geuder | ||
| Suomalaisia naisia, jotka ovat menneet naimisiin Saksassa 1970 ja 80-luvuilla on tosiaan hieman enemmän kuin vain satunnaisia. Mutta se ei selitä minun taustaa millään tavalla. Olin jo täyttänyt 30, kun aloitin opiskella suomea. Ja "niin hyvin" tarkoittanee, että joskus tulee lause jopa ilman virheitä :) Siinä on se jatkuva ristiriita: Työkaverit kehuvat, että Uwe osaa niin hyvin ja illallispöydällä oma lapsi sanoo monta kertaa, että taas väärin. Takaisin asiaan. Että nykyisin löytyy Youtubesta mitä vaan, ei taida olla kenellekään yllätys. Mutta että löytyy aito harrastajamateriaali vuodesta 1975, oli minulle sittenkin yllätys: https://youtu.be/wUrdEA5pzQY Kuinka se on edes tehty? Super 8 kaitafilmi oli tietysti olemassa, mutta minä muistan sukujuhlien Super 8 -esityksistä, laatu oli paljon huonompi. Videosta näkyy melkein kaikki, josta tässä on keskusteltu: DoT4 perävaunuineen (yleinen yhdistelmä): https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=344 GT4 perävaunuineen (harvinainen yhdistelmä): https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=452 (yleisin kokoonpano oli GT4 + GT4, siihen ei tarvitse erikseen viitata) GT4:n äänimaailma: https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=132 Tekstitys on ulkomaalaisen tekemä, siinä on muutama paikallisnimien kirjoitusvirhe. Tämä vain tietona, ei valituksena. Näin kuin alussa todettu, kieltä "hyvin" osaava ulkomaalainen saattaa hyvinkin tehdä jatkuvasti virheitä... |
||||
