1826-58344 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.04.2022 01:02 Uwe Geuder  
  Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. En itse asiassa tiedä, onko niitä koskaan käytetty ennen ICE 4:ä, mutta se saattanut mennä minulta vain ohi, en ole seurannut asioita niin tiivisti. Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää, että se on toimitettu 24. 7. 2019. Se on hyväksytty myös Sveitsissä ja Itävallassa. Nykyisin se saa ajaa 265 km/h. Alun perin huippunopeus oli 250 km/h. Sitä saa kuitenkin nostettu ohjelmistopäivityksellä. DB ei asenna päivitystä ennen kaksivuotisen valmistajatakuun päättymistä. Luultavasti takuu ei ole voimassa, jos juna on viritetty?
kuva 15.04.2022 00:33 Uwe Geuder  
  Kiitos Rainer, päivä ja kuukausi olivat sattuneet päättymään amerikkalaiseen tai ruotsalaiseen järjestykseen. Nyt korjattu.
kuva 14.04.2022 22:39 Uwe Geuder  
  > Kroatialaista kalustoa ei vorgissa ole vielä kovin paljon.

Voiko sitä itse asiassa edes tietää? Haku menee kuvauspaikan mukaan, kaluston omistajan maa ei näy missään paitsi mahdollisesti kuvatekstissä. Ei jatkossakaan tuota kuvaa löydä haun avulla.
kuva 11.04.2022 18:57 Uwe Geuder  
  Tšekissä Pendolinoko? En muista nähneeni sellaista. En ole käynyt niin paljon Tšekissä, mutta löytyyhän vorgistakin ihan kiitettävästi kuvia. Ai niin, heillä on vain 1 linja: https://www.cd.cz/pendolino
En ole tosiaankaan koskaan käynyt yhdessäkään näistä kaupungeista. Toinen linja sitten jatkuu Slovakiaan, jos arvaan oikein ymmärtämättä sanaakaan.
kuva 11.04.2022 17:37 Uwe Geuder  
  Tänään Kauniaisten asema pääsi Hufvudstadsbladetin ekasivulle, ei kuitenkaan mairittelevassa yhteydessä. Liian matalat laiturit, asvaltti rikki, ei hissiä. Parempaa luvataan Espoon kaupunkiradan yhteydessä, töitä on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa.
kuva 10.04.2022 23:53 Uwe Geuder  
  Ja oikeinpäin. Tamperelaisesta näkökulmasta olisin arvannut, että Kauniaisissa on varmaan ruotsinkielinen enemmistö. Eipä ole enää. Se vaihtui jo 1960-luvulla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Grankulla
kuva 08.04.2022 19:30 Uwe Geuder  
  > Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa,

En ole ihan varma 194:sta, mutta muistan, että 193 on erittäin äänekäs. Ehkä vaikutelma vahvistuu siitä, että jälkimmäisen korkein nopeus on vain 65 km/h ja siksi moottoreiden ääni kuuluu kauas ajossakin.

Youtubista löytyy jonkun verran 194-videoita, laitan 2 esimerkkiä:

Tuossa ihan "alkuperäinen" ennen museointia: https://youtu.be/dxgF1ES-468 , äänimaisemasta saa vaikutelman esim. kohdassa https://www.youtube.com/watch?v=dxgF1ES-468&t=275s

Tuossa museoveturi vetää pitkän matkan tavarajunan vuonna 2016: https://youtu.be/YeIo9uaZSA8 Rheinstrecke on kaunis matka, mutta historiallisesti ei tässä yhteydessä kovin edustavaa, koska 194:t olivat aina Etelä-Saksassa. Äänimaisema esim. https://www.youtube.com/watch?v=YeIo9uaZSA8&t=745s
kuva 08.04.2022 17:15 Uwe Geuder  
  Vaikka tämä on rautatiefoorumi eikä historiafoorumi, sallittakoon pieni korjaus: Toisin kuin monet muut maat Itävalta ei ollut koskaan Saksan miehitettynä vaan Saksaan liitettynä. Tuo ei ole putininkaltaista puhetta, Hitler sai oikeasti Itävallassa jopa Saksassa isompaa kannatusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anschluss . Itävallan miehitys kesti 1945 - 1955, siis muodollisesti enemmän kuin tuplasti niin kauan kuin Saksan. Miehittäjät olivat 4 liittoutunutta niin kuin Saksassakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet

Kiitos kuvista! Vaikka olen nähnyt 194-vetureita nuorena säännöllisesti esim. Geislingenissä työntiapuna, mutta myös muualla tavarajunaveturina, ei minulla taida olla yhtään kuvaa. Onneksi monta kappaletta on säilynyt, siis voi halutessaan joskus käydä katsomassa.
kuva 08.04.2022 01:01 Uwe Geuder  
  vihreänä https://vaunut.org/sarja/5486
kuva 28.03.2022 10:52 Uwe Geuder  
  Kaikki 4 Suomessa? Aika yllättävä. Venäläiset omistavat 50%, olisin olettanut että he pitävät ainakin omansa. Jos ei vielä enemmän. Lentokoneita on pidetty kai satoja, vaikka he eivät edes omista niitä.
kuva 28.03.2022 10:01 Uwe Geuder  
  Onko niitä 4 yksikköä? Missä ne sijaitsevat nyt?
kuva 20.03.2022 21:26 Uwe Geuder  
  Wikipedian mukaan henkilöliikenne Uppsalaan laukautettiin 1967 ja tavaraliikenne 1977, samat vuosiluvt näkyvät Eljaksen kartasta. Radan itäpää purettiin 1978. Lännessä jäi kuitenkin 33 km museorautatie https://sv.wikipedia.org/wiki/Upsala%E2%80%93Lenna_Jernv%C3%A4g
kuva 20.03.2022 20:42 Uwe Geuder  
  Kuva liittyy keskusteluun https://vaunut.org/kuva/153836
kuva 20.03.2022 20:41 Uwe Geuder  
  Tähän keskusteluun liittyen olen lisännyt vielä kuvan lepovaunusta: https://vaunut.org/kuva/153842 Jos oikein näe, sillä on vain RIC-tunnus ilman maataulukkoa. Se saisi sitten ilmeisesti kulkea kaikissa jäsenmaissa.
kuva 20.03.2022 20:25 Uwe Geuder  
  En osaa unkaria sanaakaan, mutta verkkohaun perusteella hálókocsi on makuuvaunu ja fekvőhelyes kocsi on lepovaunu.

Suomenkielinen käytäntö kuitenkin poikkeaa ainakin saksan-, ruotsin-, ja osittain englanninkielisestä käytännöstä. Schlafwagen / sovvagn / sleeping car olisi suoraan käännettynä nukkumisvaunu ja Liegewagen / liggvagn olisi makuuvauna. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, koska makuuvaunu tarkoittaa Schlafwagen /sovvagn / sleeping car.

Rainerin mukaan unkari seuraa tässä suhteessa saksan, ruotsin ja englannin mallia.
kuva 20.03.2022 16:12 Uwe Geuder  
  Nyt löytyi lista: https://uic.org/IMG/pdf/simplified_list_of_ric_signatories_2019.pdf

Tuo on nyt aika monimutkaista, kun liikennöitsijät ovat jäseniä. Mutta lupa käyttää kalustoa riippuu kai verkosta tai turvallisuusviranomaisesta.
kuva 20.03.2022 15:58 Uwe Geuder  
  Tuo pitkä maalista tarkoittaa itse asiassa, että käyttö RIC-jäsenten verkoilla on rajoitettu. Jos se olisi sallittu kaikialla olisi pelkkä RIC-tunnus. Herää kysymys, mitkät maat puuttuvat. Ehkä Norja ja Espanja? En toki ole varma ovatko ne jäseniä.
kuva 20.03.2022 15:28 Uwe Geuder  
  Piti itsekin etsiä, mutta onneeksi on Internet, ainakin jos osaa arvata oikein ja löytää sopivalla kielellä... p viittaa suojausta ilmapainoon vastaan, mitä on tärkeä kun ajaa suurella nopeudella tunneliin (tai jopa tulee samassa putkessa juna vastaan). )p( on matalampi suojaustaso, esim. ylikulkusillat ovat suojattu ylöslyöntiä vastaan. (p) olisi korkeampi suojaustaso, koko matkustamo on suojatta äkkillistä ilmapainomuutosta vastaan.

Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Druckert%C3%BCchtigte_Schienenfahrzeuge
kuva 20.03.2022 15:05 Uwe Geuder  
  RIC (Regolamento Internazionale delle Carrozze) siis kansainvälisten vaunujen säännöt olivat 1922 - 1982 Sveitsin liittorauteiden (SBB) hallinnoimia, sen jälkeen vastuu on siirretty UIC:lle. Euroopasta Suomi, UK ja Irlanti eivät ole jäseniä.
kuva 20.03.2022 14:54 Uwe Geuder  
  Jopa Viroon, mutta ei Suomeen.
kuva 13.03.2022 09:47 Uwe Geuder  
  Koordinaatien lisäys ei onnistu, vorg on sitä mieltä, että "Asetit sijainnin varsin karkealla zoomitasolla, tarkennathan sitä vielä" vaikka zoomaisin ihan loppuun asti.
kuva 05.02.2022 02:06 Uwe Geuder  
  Kuinka nämä ritilät toimivat kun veturi seisoo luimpyryssä?
kuva 23.01.2022 19:59 Uwe Geuder  
  Bussi näytti minullekin Mersun O305:lta, koska olen kasvanut Mersu-alueella. Luulisin kuitenkin, että Nürnberg sijaitsee MAN-alueella, siis jotakin ei täsmää. Ei myöskään tähteä nokassa meinaa näkyä.

Kun avaa Ollin antamaan linkin, todennäköinen ratkaisu näkyy: MAN:illa oli ihan samanlainen tuulilasi. Vaikka en varsinaisesti näe, luulisin että nokassa lukee M⋅A⋅N.

Ennen EU:n kilpailusääntöjä jokaisella liikennelaitoksella oli oma hovitoimittaja lähinnä omasta osavaltiossa. Ehkä niissä osavaltioissa, joissa ei ollut tehdas valinta ei ollut yhtäkään selvä.
kuva 23.01.2022 15:36 Uwe Geuder  
  Rainer on varmaan oikeassa. Ei minun Norjan rautatiegeografia riittänyt hahmottamaan kokonaiskuvaa. Sivulla https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen , joka ei ole edes kovin pitkä, mainitaan Vestfoldbanen, mutta se ylipäätään ei lähde tuolta asemalta.
kuva 23.01.2022 00:36 Uwe Geuder  
  Asema oli alussa kapearaiteinen. Vasta 1949 tuli muutos normaaliraiteiseksi, viimeisenä pääratana Norjassa. Ehti siis toimia vain 31 vuotta normaaliraiteisena. 1980 rautatieliikenne loppui, siitä on jo yli 40 vuotta.

Lähde: https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen
kuva 23.01.2022 00:26 Uwe Geuder  
  "Uusi" Oslo sentralstasjon avattiin 1. 6. 1980, siis ilmeisesti tasan vuosi tämän kuvanoton jälkeen. Vanhasta asemarakennuksesta (ehkä kuvaajan selän takana?) tuli uuden aseman osa, mutta tästä hienosta asemahallista tuli kulutustemppeli nimeltään Østhallen: https://www.youtube.com/watch?v=K-Rx5TUD8Fg

Lähteet: https://no.wikipedia.org/wiki/Oslo_sentralstasjon https://no.wikipedia.org/wiki/%C3%98stbanestasjonen
kuva 17.01.2022 10:56 Uwe Geuder  
  1980-luvulla oli 2 raitiotielinjaa: Nockeby ja Lidingö. Muistaakseni se oli sama tilanne Dagen H:sta lähtien. Museolinja avattiin myöhemmin.
kuva 16.01.2022 23:21 Uwe Geuder  
  Hyvä huomio Juhana. Tuo oli tyypillinen tee kuin minä sanon älä niin kuin minä teen -tapaus. Helppo sääntö: Toisen persoonan taivutusmuoto päättyy aina s:llä. Ei tule yhtäkään poikkeusta mieleen.

Ensimmäinen persoona on hieman vaikeampi. Useimmiten ei ole s, mutta joissakin ryhmissä ja poikkeuksissa kuitenkin on. Tarkistin oikein https://leconjugueur.lefigaro.fr/conjugaison/verbe/venir.html Vaikka se on tietysti internetin tuoma laiskuus ja epävarmuus, kun koko ajan pitää tarkistaa. Silloin kun piti vielä katsoa kirjasta https://livre.fnac.com/a2558514/Collectif-Le-nouveau-Bescherelle-l-art-de-conjuguer , yritti ajatella ensin ja tarkistaa vasta hätätilassa.
kuva 10.01.2022 00:40 Uwe Geuder  
  Juhana on siinä mielessä oikeassa, että "en" voi korvata "de ..." muissakin merkityksissä kuin partitiivia. En ajattelut sitä (ranskan kielioppi on aina ruosteessa, vaikka sitä toistaisi kuinka usein...)

Tuletko asemalta? Sieltä minä tulen. -- Tu viens de la gare? J'en viens.

Piiloudutko opelta? Häneltä piiloudun. -- Tu te cache du prof? Je m'en cache.

Mutta siitä ei tuossa liikennemerkissä voi olla kyse. Jos ilmaisun takana olisi "peut cacher d'un autre train", lyhyempi versio olisi pelkästään "peut en cacher", koska "en" korvaisi koko "d'un autre train" eikä pelkästään prepositiota. Näin ei lue eikä se olisi mahdollistakaan, koska "autre train" ei ole aikaisemmin mainittu.
kuva 08.01.2022 01:11 Uwe Geuder  
  Un train peut en cacher un autre: Juna voi peittää / piilottaa toisen. Tuo "en" on hieman omituinen. Yleisesti se korvaa partitiivia ("de"), mutta tuossa ei ole partitiivia. Ilmeisesti se tarvitaan koska "autre train" on lyhennetty muotoon "autre". Ranskalainen niin kuin ajattelee, että toinen kaikista junista.
kuva 03.01.2022 23:14 Uwe Geuder  
  Voisi olla tämä malli: https://www.eisenbahnjahre.de/piko-staubgutwagen-kds-67-basf-db-1968-h0

Tekstissä sanotaan:

Deutsche Bundesbahn hankki vuosina 1961 - 65 noin 50 kappaletta kolme säiliön tomuainevaunua kolmeessa hieman erilaisissa erissä. Vaunut myytiin 1970 mennessä yksityisille toimijoille.

Minusta niitä on näkynyt Saksassa sen verran yleisesti, että tainnut olla enemmän kuin 50 vaunua. Varmaan yksityiset toimijat, joista VTG saattaa olla isoin, ovat hankkineet niitä myös uusina.
kuva 03.01.2022 18:41 Uwe Geuder  
  Ai, olisin arvannut, että ainakin 5 vuotta aikaisemmin. Mutta sitten arvaus meni pieleen, minulla ei ole syytä epäillä tiedon oikeellisuutta.
kuva 03.01.2022 01:07 Uwe Geuder  
  > Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty.

Ehkä joskus, mutta ei kai enää vuonna 2005? Milloinhan tuo palvelu on lopetettu?

Tuossa https://vaunut.org/kuva/24771 yksi käyttötarkoitus.
kuva 03.01.2022 00:57 Uwe Geuder  
  Tuosta tulee kyllä pieni matikkapulma: Jos veturisarjassa on n kappaletta ja näkee niistä satunnaisesti 2, mikä on todennäköisyys, että niiden numerot olisivat peräkkäin? Piti miettiä vähän. Lukioaikana laskin semmoisia ihan huvin vuoksi, mutta 40 vuoden aikana taidot ovat ruostuneet. Vastaus on 2 / n, jos en ole laskenut väärin. Siis jos 218.8 alisarja koostuisi 15 kpl:sta, todennäköisyys olisi 13%, jos 20 kpl:sta sitten 10%. Jos hylkäyksistä syntyy aukoja, todennäköisyys laskee. Mutta helpompi kuin voittaa Lotossa joka tapauksessa.
kuva 02.01.2022 23:59 Uwe Geuder  
  Niin sanookin. Mutta kuvat näyttävät, että 800-sarjalaisia käytetään myös ihan tavallisissa vetotehtävissä. Onko se sitten näin, että tuo muutostyö on vain valmistelevaa, mutta veturi kelpaa edelleen tavallisiinkin tehtäviin? Scharfenberg-kytkimen saa nopeasti pois ja takaisin? En tiedä.

En tiedä mitä pitää muuttaa kytkimen lisäksi. Jarruihin liittyvää? Sähköt? Jonkinlainen dataväylä, jota ei 1970-luvun veturista muuten löydy?
kuva 02.01.2022 16:42 Uwe Geuder  
  Katsoin huonosti, kyllä ne sieltä löytyy Wikipediasta löytyvät. Niiden alkuperäiset numerot olivat 218 233-5 ja 218 237-6, valmistusnumerot 19600 ja 19604.

Niistä löytyy paljon kuvia. Joskus ICE-hinauskytkimella tai hätäapujunalla ja joskus taas ihan normaalisti linjaliikenteessä. En tiedä, kuinka nopeasti kytkimen saa vaihdettu. Ehkä se onkin vain pieni toimenpide.

https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+824-1.html
https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-db-v-164/1190858/218-824-umbau-aus-218-233.html
https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/192689/218-824-1-in-doppeltraktion-mit-218.html
https://rail.pictures/picture/35850
https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+825-8.html
https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/432544/die-218-825-8-und-die-218.html

https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=27218&fahrzeugsuche=218+233-5&art=1&such_start=0
https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=-758775426&fahrzeugsuche=218+237-6&art=1&such_start=0

Tuossakin hieo kuva ennen numeronvaihtoa: https://rail.pictures/picture/12031
kuva 01.01.2022 18:02 Uwe Geuder  
  Sarjasta 218 rakennettiin 399 kpl., sen lisäksi oli 12:kpl:en esisarja.

Siis numeroille yli 800 ei olisi oikein tarvetta. Wikipedia https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_218 ei taida olla ihan tasalla. Voisi ehkä arvata, että ne ovat muutettu hinausvetureiksi rikkoutuneille ICE-junille. Ne ovat saaneet 800-numeroita. Mutta tavallinen ruuvikytkin, joka näkyy, puhuu kyllä sitä vastaan.
kuva 01.01.2022 17:38 Uwe Geuder  
  > Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi

Ei Saksassa ole varsinaisesti sisäänpäin avautuvia ovia, en muista ainakaan koskaan nähneeni. Tuon taitto-oven nimi on kääntötaitto-ovi. Se ei ole varsinaisesti saksalainen, vaan UIC 560 -muistion mukainen. Vaatimus on kai, että avattuna se ei ulotu yli 20 cm vaunun profiilin ulkopuolelle.
https://de.wikipedia.org/wiki/Drehfaltt%C3%BCr

Käytännössä se näkyy selkeästi:

https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wagen_(DB)#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg
https://www.bahnbilder.de/bild/Deutschland~Wagen~D-Zuge/1156997/ein-bimz-beim-flixtrain-nach-stuttgartam.html
https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1040130/leo-express--locomore-wagen-mit.html

Minusta tässä Larin kuvassa ei semmoista näy. Jos olisi, sitten varsinkin oviaukon vasen yläkulma näyttäisi kuvassa erilaiselta.
kuva 30.12.2021 02:21 Uwe Geuder  
  > Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja.

Ei taida pitää ihan paikkaansa. http://www.fvme.de/maschinenfabrik-esslingen/produkte sivulla 11 näkyy vaunu DB:lle: Kuvatekstsissa sanotaan:

"Kun tämä DB:lle tarkoitettu ensimmäisen luokan vaunu Ap4üm (vuodesta 1976: Apmh 121) syntyi 1960-luvun keskivaiheella, tehtaan loppu oli jo näköpiirissä. Vähäiset vaunutilaukset eivät pystyneet pelastamaan tehdasta. [...]"

Se on TEE-vaunu. En ole kertaakaan matkustanut TEE:llä. Ainakin yksi syy miksen ole tiennyt moisesta :)
kuva 30.12.2021 01:59 Uwe Geuder  
  Kun Maschinenfabrik Esslingen lakkasi olemassa 1960-luvulla toinen osa meni Daimler Benzille ja toinen osa Stillille. Siniset vaunut ja kuvassa oleva kärry ovat siis tavallaan sukulaisia, ainakin ottolapsen tasolla :)
kuva 30.12.2021 01:50 Uwe Geuder  
  > Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja.

Hyvin mahdollista. Vaikka olen kasvanut 30-40 km Esslingenista kuulin ensimmäinen kerta Suomessa täytenä yllätyksenä, että Maschinenfabrik Esslingen (ME) on ylipätään valmistanut "nykyaikaisia" (siis esim. 1950 jälkeen) matkustajavaunuja. Että ne he olivat valmistanut ennen sitä vaikka mitä, oli kyllä tiedossa. Tunsin ME:n tuotteista omalla kokemuksella enimmäkseen Stuttgartin raitiovaunuja (GT4) tai sitten kun sattui näkemään jossakin funikulaarin, se oli usein ME:n valmistama.

Tuossa joitakin ME:n tuotteita: http://www.fvme.de/maschinenfabrik-esslingen/produkte
kuva 28.12.2021 01:48 Uwe Geuder  
  Ja pitempi keskustelu https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0 . Jotkut videot ei enää ollut, kun katsoin viime kerran, mutta tuo löytyy vieläkin: https://youtu.be/AVwVoj2HyNk
kuva 28.12.2021 01:30 Uwe Geuder  
  Jos Rainer muistaa jotakin M:llä alkava, se oli ehkä Minden. Siellä sijaitsi Bundesbahn-Zentralamt. Jonkinlainen tekninen ylivirasto, silloin kuin Bundesbahn oli vielä osaa valtionhallinnosta.
kuva 28.12.2021 01:26 Uwe Geuder  
  En muista Mainzista mitään. Wikipedian mukaan vuosina 1947 - 1953 Offenbachissa ja 1953 - 2000 Frankfurt a. Mainissa.

DB:n pääkonttorin vastapäätä on näköalaterassi. Ehkä siinä talossa, joka näkyy vasemmalla.

Tuo kuva näyttää juuri silti, mitä ammattiliitto GdL:n pomo aina haukkuu: Berlinissä pelataan Global Player ja radoilla vanhentunut infra ja kalusto eivät kestää ja myöhästymisiä kertyy. Vaikka sielläkin varmaan etätyösuositus ja talo yhtä tyhjä kuin naapuritalot, pitää kaikki valot olla päällä. Imagosyistä varmaan. Ainakin siitä, mitä joillekulle tarkoittaa hyvä imago.
kuva 27.12.2021 00:26 Uwe Geuder  
  > Tuskinpas kaikki 1000 numeroa tai jopa 10000,

Laskinpas väärin. Jos haluaa jättää sataset perinteisen mallin mukaan, on tietysti vain 100 numeroa käytettävissä. Tai sitten 1000, jos ottaa vielä tuhannet käyttöön.

Ehkä syy poikkeavaan käyttöön on siinä, että alkuperäinen rekisteröinti on Vosslohn eikä DB:n tekemä. Vanhat sarjanumerot ovat DB:n käytäntö, muilla on aina ollut muita käytäntöjä,.
kuva 27.12.2021 00:09 Uwe Geuder  
  Ja jopa uudella tunnuksella: https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1042723/die-vossloh-g6-650-301-vor.html
kuva 26.12.2021 23:56 Uwe Geuder  
  Ei Saksassa perinteisesti voinut ajaa avoimella ovella koska ovet avautuvat ulospäin. Ainakin ennen 1965 rakennetuissa vaunuissa olen aika varma, että avattu ovi ylittää kuormaulottuman. Noin 1960-luvulla yleistivät taito-ovet. Nekin avautuvat ulospäin, mutta koska ovessa on vielä toinen sarana se ei vaadi ulospäin niin paljon tilaa. Onko se avattuna kuormaulottuman sisällä, siitä en ole varma. Joka tapauksessa se ei ollut myöskään ennen ovenlukitusten aikana tapana, että juna olisi liikkunut ovi auki. Kun tulin 1990-luvulla Suomeen se oli minulle aikamoinen kauhistus, että juna saattaa kulkea lujaakin ovi auki.

Vielä myöhemmin tulivat myös liukuovet. Mutta se oli jo lukitusten aikakausi.

En pysty näkemään kuvasta, mistä on kyse. Ylhäällä katsottuna se voisi ehkä olla liukuovi. Mutta alhaalla katsottuna taas ei. Liukuovet ulottuvat alemmille. Kun sisäänpäin avautuvia ovia ei koskaan ollut, onko se sitten näin, että ovi puuttuu kokonaan? Kyseessä on tavarajuna, onko se sitten rikkinäisen henkilövaunun siirto? Myös selitys rekkakuskeista ei oikein käy, koska tuo ei ole rekkajuna.
kuva 26.12.2021 23:15 Uwe Geuder  
  Näyttää Regioshuttlelta. Adtranzin kehittämä, mutta myöhemmin Stadlerin rakentama.
kuva 26.12.2021 23:09 Uwe Geuder  
  En pysty lukemaan veturin numeroa: 98 80 0650 3??-1 D-DB ehkä?

Se on siinä mielessä omituinen, että 650 on perinteisen sarjanumeron (Baureihe, BR) paikalla. Mutta 600-numerot ovat dieselmoottorivaunut. Dieselveturit ovat 200 ja pienoisveturit 300. En ymmärrä, miksi vanhaa mallia ei enää käytetä. Tuskinpas kaikki 1000 numeroa tai jopa 10000, jos käytetään myös ensimmäistä numeroa ovat jo varattuja?

BR 650 on perinteisesti DB:llä Regioshuttle: https://www.vaunut.org/kuva/4349 (kuvassa toisen kuin DB:n omistama, en ole löytänyt DB:n kuva, vaikka hämärästi muistan, että semmoinenkin on).

Ei varsinaista sekaannusvaara tietysti ole: Alussa 98 kertoo sen olevan järjestelyveturi. Moottorivaununa se olisi 95.
kuva 24.12.2021 00:46 Uwe Geuder  
  Itse asiassa S-Bahnilla on 2 turvajärjestelmää. Kuvassa näkyvät uuden järjestelmän baliisit. Näyttää ETCS:ltä, mutta ei ole yhteensopiva. Se on rakennettu vuodesta 2011 ja vanhan järjestelmän hyväksyntä päättyi alussa vuodessa 2015, sen jälkeen korkein sallittu nopeus olisi ollut enää 50 km/h. Sitten on kuitenkin saatu vielä poikkeuslupa vuoteen 2025:een asti. En tiedä, kuinka paljon vanhaa järjestelmää on vielä käytössä.

Tuossa varmaan näkee vanhan järjestelmän toimintaa, vaikka ei kieltä ymmärtäisikään: https://youtu.be/x7ilLVfUbJI
kuva 24.12.2021 00:25 Uwe Geuder  
  Metrojärjestelmiä on 2: ison ulottuman ja pienen ulottuman linjat. Eikö se ollut vielä näin, että niiden virtakiskojen napaisuus oli toisinpäin?

S-Bahn ja muu rautaliikenne ovat usein yhdessä, niin kuin kuvassakin. S-Bahn käyttää kuitenkin virtakiskoa ja muu liikenne ajolankoa (kuvassa oikealla reunalla) tai jonkin verran dieseliä. Yhdistämisen jälkeen melkein kaikki on sähköistetty. Myös S-Bahnin opastimet ja turvajärjestelmät ovat erilaisia kuin muun junaliikenteen. Onko olemassa "tasaristeyksiä" tai yhteisessä käytössä olevia rataosuuksia, sitä en muista.
<<   >>