Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.05.2022 18:51 | Uwe Geuder | ||
| 103 on myös päässyt kuvaan. | ||||
|
08.05.2022 18:36 | Uwe Geuder | ||
| Paikalliset harrastajat kutsuivat niitä nimellä Amtrak shack (siis mökki tai hökkeli) ainakin 1990-luvulla. Vaikka ei ole enää mikään tyypillinen Union Station, tämä esimerkki on vielä oikein koristeellinen. Rumempiakin on nähty. | ||||
|
07.05.2022 11:15 | Uwe Geuder | ||
| Entisen rautatiesillan Ponte D. Maria Pia artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Pia_Bridge | ||||
|
07.05.2022 11:13 | Uwe Geuder | ||
| Kolme korkeaa terässiltaa. Tai itse asiassa ne ovat niin vanhoja, että nykyistä terästä ei ole vielä ollut olemassakaan, siis ne ovat kai enemmän rautasiltoja. * Viaduc de Garabit Ranskassa https://en.wikipedia.org/wiki/Garabit_viaduct, korkeus 122 m, pisin jänneväli 165 m, en muista nähneeni kuvaa vorgissa * Tämä Müngstener Brücke, korkeus 107 m, pisin jänneväli 170 m * Ponte D. Maria Pia https://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Pia_Bridge Portugalin Portossa, mainittu vasta pari päivää sitten keskustelussa https://vaunut.org/kuva/69343, museoitu vuodesta 1991, korkeus 61 m, pisin jänneväli 160 m (olen nähnyt sen vähän kauempana, mutta ei taida löytyä kännykästä julkaisukelpoista kuvaa) |
||||
|
07.05.2022 10:36 | Uwe Geuder | ||
| Ihan hyvä palvelu, että ottavat bussit kyytiin. Onkohan semmoista enää? | ||||
|
30.04.2022 21:09 | Uwe Geuder | ||
| Minulle Ötscher ei sano mitään, ymmärrän itävaltalaisia murteita jonkin verran, mutta en varmaankaan kaikki harvinaisempia sanoja. Wikipedia kertoo, että sana on slaavilaista alkuperää otьčanъ, joka tarkoittaa isä. Vuoren nimi oli jo isävuori 400 e. a. a.. Juna kulkee myös tänä kesänä. Mainostavat, että se olisi maailman vanhin kapearaiteinen sähköveturi. Vaikka en aina usko niihin ennätyksiin. |
||||
|
15.04.2022 10:42 | Uwe Geuder | ||
| Rasvalta näyttää minustakin. | ||||
|
15.04.2022 10:39 | Uwe Geuder | ||
| > Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. Kyllä ICE-junilla on aina ollut niitä numeroita. Vain ICE1:n moottoripäillä ei vielä. Ero on vain, että ne nyt näkyvät niin hyvin. Aikaisemmin ne olivat paremmin piilossa. Tuossa lista vuodelta 2010: https://dybas.de/dybas/index/t/tz.html . Alussa riittivät vielä 2 numeroa. |
||||
|
|
15.04.2022 01:04 | Uwe Geuder | ||
| > Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää Jos ei saksa suju, tiedoksi, että pitää klikata sanaan "Ausklappen". |
||||
|
|
15.04.2022 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. En itse asiassa tiedä, onko niitä koskaan käytetty ennen ICE 4:ä, mutta se saattanut mennä minulta vain ohi, en ole seurannut asioita niin tiivisti. Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää, että se on toimitettu 24. 7. 2019. Se on hyväksytty myös Sveitsissä ja Itävallassa. Nykyisin se saa ajaa 265 km/h. Alun perin huippunopeus oli 250 km/h. Sitä saa kuitenkin nostettu ohjelmistopäivityksellä. DB ei asenna päivitystä ennen kaksivuotisen valmistajatakuun päättymistä. Luultavasti takuu ei ole voimassa, jos juna on viritetty? | ||||
|
15.04.2022 00:33 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Rainer, päivä ja kuukausi olivat sattuneet päättymään amerikkalaiseen tai ruotsalaiseen järjestykseen. Nyt korjattu. | ||||
|
|
14.04.2022 22:39 | Uwe Geuder | ||
| > Kroatialaista kalustoa ei vorgissa ole vielä kovin paljon. Voiko sitä itse asiassa edes tietää? Haku menee kuvauspaikan mukaan, kaluston omistajan maa ei näy missään paitsi mahdollisesti kuvatekstissä. Ei jatkossakaan tuota kuvaa löydä haun avulla. |
||||
|
11.04.2022 18:57 | Uwe Geuder | ||
| Tšekissä Pendolinoko? En muista nähneeni sellaista. En ole käynyt niin paljon Tšekissä, mutta löytyyhän vorgistakin ihan kiitettävästi kuvia. Ai niin, heillä on vain 1 linja: https://www.cd.cz/pendolino En ole tosiaankaan koskaan käynyt yhdessäkään näistä kaupungeista. Toinen linja sitten jatkuu Slovakiaan, jos arvaan oikein ymmärtämättä sanaakaan. |
||||
|
11.04.2022 17:37 | Uwe Geuder | ||
| Tänään Kauniaisten asema pääsi Hufvudstadsbladetin ekasivulle, ei kuitenkaan mairittelevassa yhteydessä. Liian matalat laiturit, asvaltti rikki, ei hissiä. Parempaa luvataan Espoon kaupunkiradan yhteydessä, töitä on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa. | ||||
|
|
10.04.2022 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Ja oikeinpäin. Tamperelaisesta näkökulmasta olisin arvannut, että Kauniaisissa on varmaan ruotsinkielinen enemmistö. Eipä ole enää. Se vaihtui jo 1960-luvulla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Grankulla | ||||
|
08.04.2022 19:30 | Uwe Geuder | ||
| > Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa, En ole ihan varma 194:sta, mutta muistan, että 193 on erittäin äänekäs. Ehkä vaikutelma vahvistuu siitä, että jälkimmäisen korkein nopeus on vain 65 km/h ja siksi moottoreiden ääni kuuluu kauas ajossakin. Youtubista löytyy jonkun verran 194-videoita, laitan 2 esimerkkiä: Tuossa ihan "alkuperäinen" ennen museointia: https://youtu.be/dxgF1ES-468 , äänimaisemasta saa vaikutelman esim. kohdassa https://www.youtube.com/watch?v=dxgF1ES-468&t=275s Tuossa museoveturi vetää pitkän matkan tavarajunan vuonna 2016: https://youtu.be/YeIo9uaZSA8 Rheinstrecke on kaunis matka, mutta historiallisesti ei tässä yhteydessä kovin edustavaa, koska 194:t olivat aina Etelä-Saksassa. Äänimaisema esim. https://www.youtube.com/watch?v=YeIo9uaZSA8&t=745s |
||||
|
08.04.2022 17:15 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka tämä on rautatiefoorumi eikä historiafoorumi, sallittakoon pieni korjaus: Toisin kuin monet muut maat Itävalta ei ollut koskaan Saksan miehitettynä vaan Saksaan liitettynä. Tuo ei ole putininkaltaista puhetta, Hitler sai oikeasti Itävallassa jopa Saksassa isompaa kannatusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anschluss . Itävallan miehitys kesti 1945 - 1955, siis muodollisesti enemmän kuin tuplasti niin kauan kuin Saksan. Miehittäjät olivat 4 liittoutunutta niin kuin Saksassakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet Kiitos kuvista! Vaikka olen nähnyt 194-vetureita nuorena säännöllisesti esim. Geislingenissä työntiapuna, mutta myös muualla tavarajunaveturina, ei minulla taida olla yhtään kuvaa. Onneksi monta kappaletta on säilynyt, siis voi halutessaan joskus käydä katsomassa. |
||||
|
08.04.2022 01:01 | Uwe Geuder | ||
| vihreänä https://vaunut.org/sarja/5486 | ||||
|
28.03.2022 10:52 | Uwe Geuder | ||
| Kaikki 4 Suomessa? Aika yllättävä. Venäläiset omistavat 50%, olisin olettanut että he pitävät ainakin omansa. Jos ei vielä enemmän. Lentokoneita on pidetty kai satoja, vaikka he eivät edes omista niitä. | ||||
|
|
28.03.2022 10:01 | Uwe Geuder | ||
| Onko niitä 4 yksikköä? Missä ne sijaitsevat nyt? | ||||
|
20.03.2022 21:26 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedian mukaan henkilöliikenne Uppsalaan laukautettiin 1967 ja tavaraliikenne 1977, samat vuosiluvt näkyvät Eljaksen kartasta. Radan itäpää purettiin 1978. Lännessä jäi kuitenkin 33 km museorautatie https://sv.wikipedia.org/wiki/Upsala%E2%80%93Lenna_Jernv%C3%A4g | ||||
|
20.03.2022 20:42 | Uwe Geuder | ||
| Kuva liittyy keskusteluun https://vaunut.org/kuva/153836 | ||||
|
20.03.2022 20:41 | Uwe Geuder | ||
| Tähän keskusteluun liittyen olen lisännyt vielä kuvan lepovaunusta: https://vaunut.org/kuva/153842 Jos oikein näe, sillä on vain RIC-tunnus ilman maataulukkoa. Se saisi sitten ilmeisesti kulkea kaikissa jäsenmaissa. | ||||
|
|
20.03.2022 20:25 | Uwe Geuder | ||
| En osaa unkaria sanaakaan, mutta verkkohaun perusteella hálókocsi on makuuvaunu ja fekvőhelyes kocsi on lepovaunu. Suomenkielinen käytäntö kuitenkin poikkeaa ainakin saksan-, ruotsin-, ja osittain englanninkielisestä käytännöstä. Schlafwagen / sovvagn / sleeping car olisi suoraan käännettynä nukkumisvaunu ja Liegewagen / liggvagn olisi makuuvauna. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, koska makuuvaunu tarkoittaa Schlafwagen /sovvagn / sleeping car. Rainerin mukaan unkari seuraa tässä suhteessa saksan, ruotsin ja englannin mallia. |
||||
|
|
20.03.2022 16:12 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löytyi lista: https://uic.org/IMG/pdf/simplified_list_of_ric_signatories_2019.pdf Tuo on nyt aika monimutkaista, kun liikennöitsijät ovat jäseniä. Mutta lupa käyttää kalustoa riippuu kai verkosta tai turvallisuusviranomaisesta. |
||||
|
|
20.03.2022 15:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuo pitkä maalista tarkoittaa itse asiassa, että käyttö RIC-jäsenten verkoilla on rajoitettu. Jos se olisi sallittu kaikialla olisi pelkkä RIC-tunnus. Herää kysymys, mitkät maat puuttuvat. Ehkä Norja ja Espanja? En toki ole varma ovatko ne jäseniä. | ||||
|
|
20.03.2022 15:28 | Uwe Geuder | ||
| Piti itsekin etsiä, mutta onneeksi on Internet, ainakin jos osaa arvata oikein ja löytää sopivalla kielellä... p viittaa suojausta ilmapainoon vastaan, mitä on tärkeä kun ajaa suurella nopeudella tunneliin (tai jopa tulee samassa putkessa juna vastaan). )p( on matalampi suojaustaso, esim. ylikulkusillat ovat suojattu ylöslyöntiä vastaan. (p) olisi korkeampi suojaustaso, koko matkustamo on suojatta äkkillistä ilmapainomuutosta vastaan. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Druckert%C3%BCchtigte_Schienenfahrzeuge |
||||
|
|
20.03.2022 15:05 | Uwe Geuder | ||
| RIC (Regolamento Internazionale delle Carrozze) siis kansainvälisten vaunujen säännöt olivat 1922 - 1982 Sveitsin liittorauteiden (SBB) hallinnoimia, sen jälkeen vastuu on siirretty UIC:lle. Euroopasta Suomi, UK ja Irlanti eivät ole jäseniä. | ||||
|
|
20.03.2022 14:54 | Uwe Geuder | ||
| Jopa Viroon, mutta ei Suomeen. | ||||
|
13.03.2022 09:47 | Uwe Geuder | ||
| Koordinaatien lisäys ei onnistu, vorg on sitä mieltä, että "Asetit sijainnin varsin karkealla zoomitasolla, tarkennathan sitä vielä" vaikka zoomaisin ihan loppuun asti. | ||||
|
05.02.2022 02:06 | Uwe Geuder | ||
| Kuinka nämä ritilät toimivat kun veturi seisoo luimpyryssä? | ||||
|
23.01.2022 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Bussi näytti minullekin Mersun O305:lta, koska olen kasvanut Mersu-alueella. Luulisin kuitenkin, että Nürnberg sijaitsee MAN-alueella, siis jotakin ei täsmää. Ei myöskään tähteä nokassa meinaa näkyä. Kun avaa Ollin antamaan linkin, todennäköinen ratkaisu näkyy: MAN:illa oli ihan samanlainen tuulilasi. Vaikka en varsinaisesti näe, luulisin että nokassa lukee M⋅A⋅N. Ennen EU:n kilpailusääntöjä jokaisella liikennelaitoksella oli oma hovitoimittaja lähinnä omasta osavaltiossa. Ehkä niissä osavaltioissa, joissa ei ollut tehdas valinta ei ollut yhtäkään selvä. |
||||
|
23.01.2022 15:36 | Uwe Geuder | ||
| Rainer on varmaan oikeassa. Ei minun Norjan rautatiegeografia riittänyt hahmottamaan kokonaiskuvaa. Sivulla https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen , joka ei ole edes kovin pitkä, mainitaan Vestfoldbanen, mutta se ylipäätään ei lähde tuolta asemalta. | ||||
|
|
23.01.2022 00:36 | Uwe Geuder | ||
| Asema oli alussa kapearaiteinen. Vasta 1949 tuli muutos normaaliraiteiseksi, viimeisenä pääratana Norjassa. Ehti siis toimia vain 31 vuotta normaaliraiteisena. 1980 rautatieliikenne loppui, siitä on jo yli 40 vuotta. Lähde: https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen |
||||
|
23.01.2022 00:26 | Uwe Geuder | ||
| "Uusi" Oslo sentralstasjon avattiin 1. 6. 1980, siis ilmeisesti tasan vuosi tämän kuvanoton jälkeen. Vanhasta asemarakennuksesta (ehkä kuvaajan selän takana?) tuli uuden aseman osa, mutta tästä hienosta asemahallista tuli kulutustemppeli nimeltään Østhallen: https://www.youtube.com/watch?v=K-Rx5TUD8Fg Lähteet: https://no.wikipedia.org/wiki/Oslo_sentralstasjon https://no.wikipedia.org/wiki/%C3%98stbanestasjonen |
||||
|
17.01.2022 10:56 | Uwe Geuder | ||
| 1980-luvulla oli 2 raitiotielinjaa: Nockeby ja Lidingö. Muistaakseni se oli sama tilanne Dagen H:sta lähtien. Museolinja avattiin myöhemmin. | ||||
|
16.01.2022 23:21 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä huomio Juhana. Tuo oli tyypillinen tee kuin minä sanon älä niin kuin minä teen -tapaus. Helppo sääntö: Toisen persoonan taivutusmuoto päättyy aina s:llä. Ei tule yhtäkään poikkeusta mieleen. Ensimmäinen persoona on hieman vaikeampi. Useimmiten ei ole s, mutta joissakin ryhmissä ja poikkeuksissa kuitenkin on. Tarkistin oikein https://leconjugueur.lefigaro.fr/conjugaison/verbe/venir.html Vaikka se on tietysti internetin tuoma laiskuus ja epävarmuus, kun koko ajan pitää tarkistaa. Silloin kun piti vielä katsoa kirjasta https://livre.fnac.com/a2558514/Collectif-Le-nouveau-Bescherelle-l-art-de-conjuguer , yritti ajatella ensin ja tarkistaa vasta hätätilassa. |
||||
|
|
10.01.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Juhana on siinä mielessä oikeassa, että "en" voi korvata "de ..." muissakin merkityksissä kuin partitiivia. En ajattelut sitä (ranskan kielioppi on aina ruosteessa, vaikka sitä toistaisi kuinka usein...) Tuletko asemalta? Sieltä minä tulen. -- Tu viens de la gare? J'en viens. Piiloudutko opelta? Häneltä piiloudun. -- Tu te cache du prof? Je m'en cache. Mutta siitä ei tuossa liikennemerkissä voi olla kyse. Jos ilmaisun takana olisi "peut cacher d'un autre train", lyhyempi versio olisi pelkästään "peut en cacher", koska "en" korvaisi koko "d'un autre train" eikä pelkästään prepositiota. Näin ei lue eikä se olisi mahdollistakaan, koska "autre train" ei ole aikaisemmin mainittu. |
||||
|
|
08.01.2022 01:11 | Uwe Geuder | ||
| Un train peut en cacher un autre: Juna voi peittää / piilottaa toisen. Tuo "en" on hieman omituinen. Yleisesti se korvaa partitiivia ("de"), mutta tuossa ei ole partitiivia. Ilmeisesti se tarvitaan koska "autre train" on lyhennetty muotoon "autre". Ranskalainen niin kuin ajattelee, että toinen kaikista junista. | ||||
|
03.01.2022 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Voisi olla tämä malli: https://www.eisenbahnjahre.de/piko-staubgutwagen-kds-67-basf-db-1968-h0 Tekstissä sanotaan: Deutsche Bundesbahn hankki vuosina 1961 - 65 noin 50 kappaletta kolme säiliön tomuainevaunua kolmeessa hieman erilaisissa erissä. Vaunut myytiin 1970 mennessä yksityisille toimijoille. Minusta niitä on näkynyt Saksassa sen verran yleisesti, että tainnut olla enemmän kuin 50 vaunua. Varmaan yksityiset toimijat, joista VTG saattaa olla isoin, ovat hankkineet niitä myös uusina. |
||||
|
03.01.2022 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Ai, olisin arvannut, että ainakin 5 vuotta aikaisemmin. Mutta sitten arvaus meni pieleen, minulla ei ole syytä epäillä tiedon oikeellisuutta. | ||||
|
|
03.01.2022 01:07 | Uwe Geuder | ||
| > Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty. Ehkä joskus, mutta ei kai enää vuonna 2005? Milloinhan tuo palvelu on lopetettu? Tuossa https://vaunut.org/kuva/24771 yksi käyttötarkoitus. |
||||
|
03.01.2022 00:57 | Uwe Geuder | ||
| Tuosta tulee kyllä pieni matikkapulma: Jos veturisarjassa on n kappaletta ja näkee niistä satunnaisesti 2, mikä on todennäköisyys, että niiden numerot olisivat peräkkäin? Piti miettiä vähän. Lukioaikana laskin semmoisia ihan huvin vuoksi, mutta 40 vuoden aikana taidot ovat ruostuneet. Vastaus on 2 / n, jos en ole laskenut väärin. Siis jos 218.8 alisarja koostuisi 15 kpl:sta, todennäköisyys olisi 13%, jos 20 kpl:sta sitten 10%. Jos hylkäyksistä syntyy aukoja, todennäköisyys laskee. Mutta helpompi kuin voittaa Lotossa joka tapauksessa. | ||||
|
|
02.01.2022 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Niin sanookin. Mutta kuvat näyttävät, että 800-sarjalaisia käytetään myös ihan tavallisissa vetotehtävissä. Onko se sitten näin, että tuo muutostyö on vain valmistelevaa, mutta veturi kelpaa edelleen tavallisiinkin tehtäviin? Scharfenberg-kytkimen saa nopeasti pois ja takaisin? En tiedä. En tiedä mitä pitää muuttaa kytkimen lisäksi. Jarruihin liittyvää? Sähköt? Jonkinlainen dataväylä, jota ei 1970-luvun veturista muuten löydy? |
||||
|
|
02.01.2022 16:42 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin huonosti, kyllä ne sieltä löytyy Wikipediasta löytyvät. Niiden alkuperäiset numerot olivat 218 233-5 ja 218 237-6, valmistusnumerot 19600 ja 19604. Niistä löytyy paljon kuvia. Joskus ICE-hinauskytkimella tai hätäapujunalla ja joskus taas ihan normaalisti linjaliikenteessä. En tiedä, kuinka nopeasti kytkimen saa vaihdettu. Ehkä se onkin vain pieni toimenpide. https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+824-1.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-db-v-164/1190858/218-824-umbau-aus-218-233.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/192689/218-824-1-in-doppeltraktion-mit-218.html https://rail.pictures/picture/35850 https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+825-8.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/432544/die-218-825-8-und-die-218.html https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=27218&fahrzeugsuche=218+233-5&art=1&such_start=0 https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=-758775426&fahrzeugsuche=218+237-6&art=1&such_start=0 Tuossakin hieo kuva ennen numeronvaihtoa: https://rail.pictures/picture/12031 |
||||
|
|
01.01.2022 18:02 | Uwe Geuder | ||
| Sarjasta 218 rakennettiin 399 kpl., sen lisäksi oli 12:kpl:en esisarja. Siis numeroille yli 800 ei olisi oikein tarvetta. Wikipedia https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_218 ei taida olla ihan tasalla. Voisi ehkä arvata, että ne ovat muutettu hinausvetureiksi rikkoutuneille ICE-junille. Ne ovat saaneet 800-numeroita. Mutta tavallinen ruuvikytkin, joka näkyy, puhuu kyllä sitä vastaan. |
||||
|
01.01.2022 17:38 | Uwe Geuder | ||
| > Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi Ei Saksassa ole varsinaisesti sisäänpäin avautuvia ovia, en muista ainakaan koskaan nähneeni. Tuon taitto-oven nimi on kääntötaitto-ovi. Se ei ole varsinaisesti saksalainen, vaan UIC 560 -muistion mukainen. Vaatimus on kai, että avattuna se ei ulotu yli 20 cm vaunun profiilin ulkopuolelle. https://de.wikipedia.org/wiki/Drehfaltt%C3%BCr Käytännössä se näkyy selkeästi: https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wagen_(DB)#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg https://www.bahnbilder.de/bild/Deutschland~Wagen~D-Zuge/1156997/ein-bimz-beim-flixtrain-nach-stuttgartam.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1040130/leo-express--locomore-wagen-mit.html Minusta tässä Larin kuvassa ei semmoista näy. Jos olisi, sitten varsinkin oviaukon vasen yläkulma näyttäisi kuvassa erilaiselta. |
||||
|
|
30.12.2021 02:21 | Uwe Geuder | ||
| > Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. Ei taida pitää ihan paikkaansa. http://www.fvme.de/maschinenfabrik-esslingen/produkte sivulla 11 näkyy vaunu DB:lle: Kuvatekstsissa sanotaan: "Kun tämä DB:lle tarkoitettu ensimmäisen luokan vaunu Ap4üm (vuodesta 1976: Apmh 121) syntyi 1960-luvun keskivaiheella, tehtaan loppu oli jo näköpiirissä. Vähäiset vaunutilaukset eivät pystyneet pelastamaan tehdasta. [...]" Se on TEE-vaunu. En ole kertaakaan matkustanut TEE:llä. Ainakin yksi syy miksen ole tiennyt moisesta :) |
||||
|
|
30.12.2021 01:59 | Uwe Geuder | ||
| Kun Maschinenfabrik Esslingen lakkasi olemassa 1960-luvulla toinen osa meni Daimler Benzille ja toinen osa Stillille. Siniset vaunut ja kuvassa oleva kärry ovat siis tavallaan sukulaisia, ainakin ottolapsen tasolla :) | ||||
|
|
30.12.2021 01:50 | Uwe Geuder | ||
| > Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. Hyvin mahdollista. Vaikka olen kasvanut 30-40 km Esslingenista kuulin ensimmäinen kerta Suomessa täytenä yllätyksenä, että Maschinenfabrik Esslingen (ME) on ylipätään valmistanut "nykyaikaisia" (siis esim. 1950 jälkeen) matkustajavaunuja. Että ne he olivat valmistanut ennen sitä vaikka mitä, oli kyllä tiedossa. Tunsin ME:n tuotteista omalla kokemuksella enimmäkseen Stuttgartin raitiovaunuja (GT4) tai sitten kun sattui näkemään jossakin funikulaarin, se oli usein ME:n valmistama. Tuossa joitakin ME:n tuotteita: http://www.fvme.de/maschinenfabrik-esslingen/produkte |
||||
|
28.12.2021 01:48 | Uwe Geuder | ||
| Ja pitempi keskustelu https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0 . Jotkut videot ei enää ollut, kun katsoin viime kerran, mutta tuo löytyy vieläkin: https://youtu.be/AVwVoj2HyNk | ||||
#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg){kind=link}