Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2021 01:48 | Uwe Geuder | ||
| Ja pitempi keskustelu https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0 . Jotkut videot ei enää ollut, kun katsoin viime kerran, mutta tuo löytyy vieläkin: https://youtu.be/AVwVoj2HyNk | ||||
|
28.12.2021 01:30 | Uwe Geuder | ||
| Jos Rainer muistaa jotakin M:llä alkava, se oli ehkä Minden. Siellä sijaitsi Bundesbahn-Zentralamt. Jonkinlainen tekninen ylivirasto, silloin kuin Bundesbahn oli vielä osaa valtionhallinnosta. | ||||
|
|
28.12.2021 01:26 | Uwe Geuder | ||
| En muista Mainzista mitään. Wikipedian mukaan vuosina 1947 - 1953 Offenbachissa ja 1953 - 2000 Frankfurt a. Mainissa. DB:n pääkonttorin vastapäätä on näköalaterassi. Ehkä siinä talossa, joka näkyy vasemmalla. Tuo kuva näyttää juuri silti, mitä ammattiliitto GdL:n pomo aina haukkuu: Berlinissä pelataan Global Player ja radoilla vanhentunut infra ja kalusto eivät kestää ja myöhästymisiä kertyy. Vaikka sielläkin varmaan etätyösuositus ja talo yhtä tyhjä kuin naapuritalot, pitää kaikki valot olla päällä. Imagosyistä varmaan. Ainakin siitä, mitä joillekulle tarkoittaa hyvä imago. |
||||
|
27.12.2021 00:26 | Uwe Geuder | ||
| > Tuskinpas kaikki 1000 numeroa tai jopa 10000, Laskinpas väärin. Jos haluaa jättää sataset perinteisen mallin mukaan, on tietysti vain 100 numeroa käytettävissä. Tai sitten 1000, jos ottaa vielä tuhannet käyttöön. Ehkä syy poikkeavaan käyttöön on siinä, että alkuperäinen rekisteröinti on Vosslohn eikä DB:n tekemä. Vanhat sarjanumerot ovat DB:n käytäntö, muilla on aina ollut muita käytäntöjä,. |
||||
|
|
27.12.2021 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Ja jopa uudella tunnuksella: https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1042723/die-vossloh-g6-650-301-vor.html | ||||
|
26.12.2021 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Ei Saksassa perinteisesti voinut ajaa avoimella ovella koska ovet avautuvat ulospäin. Ainakin ennen 1965 rakennetuissa vaunuissa olen aika varma, että avattu ovi ylittää kuormaulottuman. Noin 1960-luvulla yleistivät taito-ovet. Nekin avautuvat ulospäin, mutta koska ovessa on vielä toinen sarana se ei vaadi ulospäin niin paljon tilaa. Onko se avattuna kuormaulottuman sisällä, siitä en ole varma. Joka tapauksessa se ei ollut myöskään ennen ovenlukitusten aikana tapana, että juna olisi liikkunut ovi auki. Kun tulin 1990-luvulla Suomeen se oli minulle aikamoinen kauhistus, että juna saattaa kulkea lujaakin ovi auki. Vielä myöhemmin tulivat myös liukuovet. Mutta se oli jo lukitusten aikakausi. En pysty näkemään kuvasta, mistä on kyse. Ylhäällä katsottuna se voisi ehkä olla liukuovi. Mutta alhaalla katsottuna taas ei. Liukuovet ulottuvat alemmille. Kun sisäänpäin avautuvia ovia ei koskaan ollut, onko se sitten näin, että ovi puuttuu kokonaan? Kyseessä on tavarajuna, onko se sitten rikkinäisen henkilövaunun siirto? Myös selitys rekkakuskeista ei oikein käy, koska tuo ei ole rekkajuna. |
||||
|
26.12.2021 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Näyttää Regioshuttlelta. Adtranzin kehittämä, mutta myöhemmin Stadlerin rakentama. | ||||
|
|
26.12.2021 23:09 | Uwe Geuder | ||
| En pysty lukemaan veturin numeroa: 98 80 0650 3??-1 D-DB ehkä? Se on siinä mielessä omituinen, että 650 on perinteisen sarjanumeron (Baureihe, BR) paikalla. Mutta 600-numerot ovat dieselmoottorivaunut. Dieselveturit ovat 200 ja pienoisveturit 300. En ymmärrä, miksi vanhaa mallia ei enää käytetä. Tuskinpas kaikki 1000 numeroa tai jopa 10000, jos käytetään myös ensimmäistä numeroa ovat jo varattuja? BR 650 on perinteisesti DB:llä Regioshuttle: https://www.vaunut.org/kuva/4349 (kuvassa toisen kuin DB:n omistama, en ole löytänyt DB:n kuva, vaikka hämärästi muistan, että semmoinenkin on). Ei varsinaista sekaannusvaara tietysti ole: Alussa 98 kertoo sen olevan järjestelyveturi. Moottorivaununa se olisi 95. |
||||
|
24.12.2021 00:46 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa S-Bahnilla on 2 turvajärjestelmää. Kuvassa näkyvät uuden järjestelmän baliisit. Näyttää ETCS:ltä, mutta ei ole yhteensopiva. Se on rakennettu vuodesta 2011 ja vanhan järjestelmän hyväksyntä päättyi alussa vuodessa 2015, sen jälkeen korkein sallittu nopeus olisi ollut enää 50 km/h. Sitten on kuitenkin saatu vielä poikkeuslupa vuoteen 2025:een asti. En tiedä, kuinka paljon vanhaa järjestelmää on vielä käytössä. Tuossa varmaan näkee vanhan järjestelmän toimintaa, vaikka ei kieltä ymmärtäisikään: https://youtu.be/x7ilLVfUbJI |
||||
|
|
24.12.2021 00:25 | Uwe Geuder | ||
| Metrojärjestelmiä on 2: ison ulottuman ja pienen ulottuman linjat. Eikö se ollut vielä näin, että niiden virtakiskojen napaisuus oli toisinpäin? S-Bahn ja muu rautaliikenne ovat usein yhdessä, niin kuin kuvassakin. S-Bahn käyttää kuitenkin virtakiskoa ja muu liikenne ajolankoa (kuvassa oikealla reunalla) tai jonkin verran dieseliä. Yhdistämisen jälkeen melkein kaikki on sähköistetty. Myös S-Bahnin opastimet ja turvajärjestelmät ovat erilaisia kuin muun junaliikenteen. Onko olemassa "tasaristeyksiä" tai yhteisessä käytössä olevia rataosuuksia, sitä en muista. |
||||
|
23.12.2021 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Taustalla näkyy pieni mäki. Berliini on aika tasaista, luonnollisia mäkiä on vähän. Tuo on itse korkea bunkkeri (15.000 paikkaa) ja ilmatorjuntatorni (rakennusta voi aavistaa kuvasta). Ranskalaiset yrittävät räjäyttää sitä sodan jälkeen, mutta koska rautatie oli liian lähellä, sitä ei ole saatu pois. Sen sijaan tornin ympäri kasattiin sotaraunioiden kiviainesta ja näin syntyi mäki, joka on nykyisin osa suosituista puistosta. Ylhäältä voi katsoa Gesundbrunnenin vilkasta junaliikennettä. | ||||
|
23.12.2021 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Se on alue, jossa rata oli DDR:n alue niin kuin talotkin. Mutta muuri kulki talojen ja radan välissä ja rata oli lännen liikenteen käytössä. Varmaan länsi maksoi siitä muhkeasti. Se on joskus mainittu esim. https://vaunut.org/kuva/132172 On myös toinen keskustelu jossakin, mutta en muista enää tarkasti missä. |
||||
|
Kuvasarja: Berliini joulukuussa 2021 |
23.12.2021 17:15 | Uwe Geuder | ||
| > Schwartzkoppfin suuri veturitehdas Jos osaa lukea saksaa tai luottaa konekäännöksiin, tuossa lisätietoa: https://de.wikipedia.org/wiki/Schwermaschinenbau_Wildau |
||||
|
Kuvasarja: Berliini joulukuussa 2021 |
23.12.2021 01:07 | Uwe Geuder | ||
| Hannun antama linkki antaa 7 vuotta vanhan kartan. Ajankohtaisen version saa esim. tuosta: https://www.bvg.de/de/verbindungen/netzplaene-und-linien tai sama sivu englanniksi https://www.bvg.de/en/connections/network-maps-and-routes | ||||
|
Kuvasarja: Berliini joulukuussa 2021 |
22.12.2021 23:50 | Uwe Geuder | ||
| Minä käytän https://www.openrailwaymap.org/?style=standard&lat=52.49072467767573&lon=13.342208862304688&zoom=10 Mutta koko Berliinin kiskoliikenne ei mahdu kunnolla ruudulle. Raitiotiet (joita on pääasiallisesti vain idässä) tulevat näkyviin vasta kun zoomaa vielä kerran. Mutta sitten ulkorengas saattaa jo häipyä (riippuu tietysti näytön koosta). Jos zoomaa tarpeeksi, pystyy jopa tutkimaan opastimia https://www.openrailwaymap.org/?style=signals&lat=52.49980743032978&lon=13.285887837409973&zoom=17 |
||||
|
22.12.2021 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Ei taida olla enää DB:n omistuksessa? | ||||
|
29.11.2021 23:43 | Uwe Geuder | ||
| > Vähän kauempana Hausachissa oli Euroopan suurin pienoisrautatie, joka on rakennettu luonnollisen esikuvan mukaan. Se suljettiin kuitenkin vuonna 2019. Uusi avattiin 3 km vanhasta paikasta, nyt Gutachissa vasta 2 kk sitten. Löytyy vähän huonosti tietoa, onko se yhtä iso ja kuinka luonnonmukainen malli. Tuossa vähän kehno video https://www.youtube.com/watch?v=6h7YBhEm5hA |
||||
|
|
29.11.2021 23:12 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka sekaannus on varsin yleinen, ei rautatieharrastajan kannattaa tehdä sitä virhettä :) Käkikellojen yksi "pääkaupunki" on Triberg https://en.wikipedia.org/wiki/Triberg_im_Schwarzwald#/media/File:Reuse-koekoekklok_naby_Triberg.jpg , joka sijaitsee Schwarzwaldbahnin väliasemalla. Schwarzwaldbahn on näkemisen arvoinen rata vuoristossa https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Forest_Railway_(Baden) . Tribergin kotiseutumuseossa on sekä Schwarzwaldbahnin osasto että mekaanisien soittimien osasto (ei liity rautateihin, mutta minusta silti mielenkiintoinen). Turistipuolella löytyvät vielä vesiputoukset kaupan päälle https://en.wikipedia.org/wiki/Triberg_im_Schwarzwald#/media/File:Triberger_wasserfall_1900.jpg Vähän kauempana Hausachissa oli Euroopan suurin pienoisrautatie, joka on rakennettu luonnollisen esikuvan mukaan. Se suljettiin kuitenkin vuonna 2019. |
||||
|
28.11.2021 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa karteessa nopeusrajoitus 150 km/h. En tiedä, mitä se on ollut 15 vuotta sitten, mutta tuo rata ei ole koskaan ollut sallittu 200 km/h:lle. En haluakaan kiistää, että se tuntuu nopealta, kun seisoo laiturilla ja vielä nopeammalta kun pitää painaa laukaisinta juuri oikealla hetkellä. https://www.openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=50.256095718778674&lon=9.329195022583008&zoom=13 |
||||
|
Kuvasarja: Vy Tog AS:n vaunujen siirtojuna. |
28.11.2021 22:38 | Uwe Geuder | ||
| Samat vaunut myöhemmin Ruotsissa https://www.postvagnen.com/sjk-forum/showthread.php/25982-Liggvagnar-mot-Norge-idag-Bilder | ||||
|
28.11.2021 22:36 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa on varmaan monta ennätystä. Vain yhtenä esimerkkinä, Suomessa vaunu, joka on rakennettu vuonna 1962(?) ja saa kulkea 200 km/h. (Vaikka ehkä ei niillä lainatelineillä). Saakohan Bergenin radalla ajaa missään niin kovaa nykyisin? Huippunopeutta ihmeteltiin jo kun ne olivat vielä Sveitsin rekisterissä, koska vaunuilla ei ole magneettijarruja. | ||||
|
28.11.2021 17:44 | Uwe Geuder | ||
| > yhden kuvan maa vorgissa! Eipä kestänyt kauan kunnes Eljas muutti tilastoa, toinen kuva https://vaunut.org/kuva/151594 . Nykisin pitäisi olla jo 55 km uutta linjaa Dakarin lentokentälle. En ole kuitenkaan löytänyt heti tietoa, että se olisi valmistunut aikataulussa. Ja niin kuin kehäradastakin tiedetään, rakennusprojektit myöhästyvät. Ainakin osa radasta avattiin jo tammikuussa 2019 https://www.globalairrail.com/news/events-news/entry/first-phase-of-dakar-airport-rail-link-opens Kestänee vielä, kunnes joku vorgilainen pääsee paikalle kuvaamaan. |
||||
|
|
28.11.2021 01:35 | Uwe Geuder | ||
| Jännä juttu, yhden kuvan maa vorgissa! | ||||
|
27.11.2021 13:42 | Uwe Geuder | ||
| R-tunnuksella niin kuin Tampereellakin. Ei tietysti kummallakaan seudulla enää vaara astua väärään taamajajunaan. | ||||
|
21.11.2021 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Pienrautatiefoorumista löytyy vastaus tuohon saksalaiseen haaraan. Kaukovalot vakiintuivat vasta aikakaudella VI, siis noin vuoden 2005 jälkeen. Ennen sitä oli kyllä kokeiluja lisävalojen kanssa. https://www.stummiforum.de/t195807f20-Fernlicht-bei-Lokomotiven.html https://de.wikipedia.org/wiki/Epochen_(Modelleisenbahn) Voisin arvata, ettei Dm7:n aikakaudella kaukovaloja ollut vielä Suomessakaan. |
||||
|
|
21.11.2021 20:12 | Uwe Geuder | ||
| Tarvitseeko nähdä, kun ajaa kiskoilla? Vaikka olisikin jotakin kiskoilla, jarrutusmatka taitaa olla useimmiten pitempi kuin paras valonheitin. Paitsi ehkä valaisemattomia merkkejä voi nähdä paremmin. Minusta tuntuu, että jonkun veturikuskin kanssa on joskus keskusteltu asiasta näillä sivuilla. Hän oli muistaakseni sitä mieltä, että järjestelyratapihalla on vaikea ajaa pimeässä. En silloinkaan ihan ymmärtänyt miksi. Minusta tuntuu, että saksalaisilla vetureilla on aina ollut heikkoja valonheittimiä. |
||||
|
21.11.2021 19:37 | Uwe Geuder | ||
| Vorg ei tue kaikkia merkkejä linkeissä. Teknisesti semmoiset merkit eivät saa oikein esiintyä osoitteessa, mutta nykyselaimet kääntävät ne ihmisille luettavaan muotoon. Kokeillaan, osaanko minä nyt: https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo%E2%80%93NKVD_conferences (Ruma mutta toimiva, vorg ei osaa näyttää sitä nätisti niin kuin selain.) |
||||
|
21.11.2021 00:29 | Uwe Geuder | ||
| UIC:n kansainväliselle liikenteelle hyväksymät jarrut: https://uic.org/IMG/pdf/uic_leaflet_540_7thed_app_a_b_02_2019.pdf tai https://uic.org/IMG/pdf/uic_merkblatt_540_7ed_anlagen_a_b_02_2019.pdf Hik on jo 1930-luvusta, mutta järjestelmällinen testaus alkoi vasta 1947. Vanhoissa ei saneeratussa kalustossa niitä saa kai edelleen käyttää. Uusissa tai saneeratussa kalustossa ei enää. Siitä nimeämiskäytäntö selkenee vielä: Hikg on vain tavarajunille, Hikp:ssä on sekä P- ja G-asento. Kun kyseessä ei ole enää prototyyppi seuraa viela 1, Siis Hikg1 tai Hikp1. Kun G-asento on jätetty pois se on Hikpt. Jälkimmäinen ei ehkä koskaan ollut UIC:n hyväksymä. |
||||
|
|
20.11.2021 23:42 | Uwe Geuder | ||
| Tuon Joonan linkittämä artikkeli selittää jotakin yksinkertaistuttua mallia lyhyille moottorijunille. Selitetään muun muassa, että G-asennon venttiilin voi jättää pois. Mutta kuvatussa vaunussa on nimenomaan G-asento. Siis kyseessä ei ole ihan sama malli, vaikka samasta perheestä ovatkin. Kun aloittaa lukemaan sivusta http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse01.htm , oppi, että malleja oli ainakin Hikp (prototyyppi) http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse02.htm . Ilmeisesti eniten käytetty sarjamalli Hikp1 löytyy sivulta http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse07.htm . Hikpt on sitten http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse08.htm , arvaisin, että t tarkoittaa Triebwagen siis moottorivaunu. Sähköveturissa E18 käytettiin Hiks, jarru sai jo vuoden 1937 maailmanäyttelyssä Grand Prixin http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse10.htm Hik-jarrujen valmistus loppui 1950-luvun lopussa tai 1960-luvun alussa, sen jälkeen Saksassa on käytetty KE. Hikp1r en löydä mistään. Mutta on usko että, kyseessä olisi Rapid-jarru. Se lukisi vaunun sivussa omana jarrupainona kirjaimella R. |
||||
|
20.11.2021 16:40 | Uwe Geuder | ||
| Ollin antama linkki on siinä mielessä erikoinen, että Hitachin sivuista löytyy ABB:n esiteitä. Taas yksi yritysfuusio, jota en ole muistanut: https://www.hitachi.com/New/cnews/month/2020/07/f_200701.pdf | ||||
|
20.11.2021 16:29 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Rainer ja Petri, nyt on tiedonjano sammutettu ainakin hetkeksi ;) | ||||
|
|
20.11.2021 16:18 | Uwe Geuder | ||
| Mitä tarkoittaa ensiövirta A ja B? On moottorijunassa 2 muuntajaa ja jokaiselle oma mittaus? Mihinhän ne muuntajat ovat oikein piilotettu? Sähköveturissa ymmärtääkseni isoin osa on muuntaja. Mutta moottorijunassa vastaavakokoinen "konetila" ei ole. | ||||
|
|
20.11.2021 16:06 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Jorma, nyt saatiin jo paljon tietoa. Jospa uskallan kysyä tyhmästi vielä lisää... Minä en nyt muista nähneeni vanhoissa kuvissa muuta kuin ruskeita puuvaunuja. Mutta tietysti hyvin vanhat valokuvat ovat kaikki vain mustavalkoisia tai sitten juuri nyt en vain muista. Onko mikään muu maalaus ollut koskaan käytössä Suomessa? Jos nyt puhutaan vain normaaliliikenteestä, ei sen jälkeisistä virityksistä. | ||||
|
20.11.2021 15:52 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Eljas lisää lähdetiedosta. Minulla oli lähteenä enimmäkseen oma muisti. TEE Goethe kulki siis Frankfurtista Pariisin ja takaisin. Saksalaiset 181.2 pääsivät siis kulkemaan 70 km ranskalaisella jännitteellä Forbachista Metziin. Ja Metzissä oli ilmeisesti suunnanvaihto, siis se oli ihan luonnollinen paikka veturinvaihdollekin. Strasbourgissa ei ole suunnanvaihto, mutta silti veturi vaihdettiin jo 5 kilometrin jälkeen. Siinä Wasserbilligin tapauksessa matka "toisella" jännitteellä oli noin 35 km. | ||||
|
|
20.11.2021 11:58 | Uwe Geuder | ||
| Siis kertokaa nyt nuorille vasta 20 vuoden molemmille puolille Suomessa olleelle suoraan: Semmoista maalausta ei historiallisesti Suomessa koskaan ollut? Vai onko? (Oula on kai alle 20 v ja minä vähemmän yli sitä Suomessa ollut, vaikka ikä onkin jo melkein kolmekertaisesti :) ) |
||||
|
|
20.11.2021 11:46 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedia tietää, että niitä on joskus käytetty Stasbourgin ja Metzin välillä, En ole koskaan käynyt junalla Metzissä. Se olisi sitten ainakin 150 km, parempi kuin 5. | ||||
|
|
20.11.2021 11:36 | Uwe Geuder | ||
| Ne vetivät esim. Wien-Pariisi-junat osuudella Stuttgart Strasbourg. Siis koko kallis kaksivirtajärjestelmä vain viiden kilometrin takia. En ole nähnyt, että ne olisivat kulkeneet Strasbourgia pidemmäksi. Mutta en ole matkustanut siihen aikaan hirvein usein. | ||||
|
20.11.2021 11:21 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos, tuo oli nopea vastaus. Olihan siitä irtopyöräkerrasta vasta äskettäin keskustelua: https://vaunut.org/kuva/150630 Ei tule ihan yllätyksenä kun kyseessä on Talgo. En vain osannut laskea yhtä ja yhtä yhteen :) | ||||
|
|
20.11.2021 11:04 | Uwe Geuder | ||
| Onko vaunuissa Jakobsin telit? Onko sitten samasta tehtaasta koskaan tullut vastaava tuote prototyypin jälkeen? Ei ainakaan HSL:lle tai JKOY:lle, se on tiedossa. | ||||
|
20.11.2021 10:38 | Uwe Geuder | ||
| Kiistämättä se näyttää pikkukuvana vähän siltä. | ||||
|
20.11.2021 10:35 | Uwe Geuder | ||
| Olisin melkein kysynyt, mitä Thalys tekee sillalla, kun Kölnin päärautatieasema ja Bryssel ovat samalla puolella Reiniä. Ei kai vuonna 2004 Thalysit vielä kulkeneet Kölniä kauemmas. Mutta lukeehan se kuvatekstissä: Pääteasema on Köln-Deutz. Saman vuoden joulukuusta lähtien sen nimi on Köln Messe/Deutz. Se on tärkeä risteysasema siitä lähtien kun suurnopeusrata Frankfurtista valmistui, ehkä vuonna 2002. | ||||
|
|
20.11.2021 10:15 | Uwe Geuder | ||
| PBA tarkoittaa Paris-Bryssel-Amsterdam. Kyse siis kolmejärjestelmäjunasta: Ranska, Belgia, ja Alankomaat. Joka maassa eri sähköistys ja turvatekniikka. PBKA lisää vielä Kölnin, siis Saksan sähköistys- ja turvajärjestelmät. Tuo PBKA-moottoriyksikkö (mikähän mahtaa olla oikea suomenkielinen sana?) ei ole sama kuin TGV Duplexin, vaikka ulkonäöltään ne ovat kyllä hyvin samankaltaisia. Onkohan se lisäkorkeus tarvittu, että on saatu neljäs järjestelmä mahtumaan? Että Thalysilla olisi kaksikerroksisia vaunuja en ole tiennytkään. Mutta olen nähnyt / käyttänyt Thalysia vain Bryssel-Amsterdam-Köln-osuuksilla. Onko niitä sitten Pariisin ja Brysselin välillä? |
||||
|
06.11.2021 22:16 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uudehko video kuljettajan näkökulmasta koko matka ylös https://www.youtube.com/watch?v=cc6HNiSmOjs Tämä asema (Grainau) kohdassa 14:00. | ||||
|
06.11.2021 21:57 | Uwe Geuder | ||
| Kesällä 1979 tuli Stuttgartissa ympäristöineen käyttöön hyvin edullinen koululaisten lomapassi. Silloin ja ehkä seuraavinakin vuosina tuli matkustettu niillä museokelpoisilla liitevaunuilla jonkin verran vain huvin vuoksi. http://www.filderbahn.de/images/geschichte/6%20Zacke%20ca.1980%20Guenther%20Hildenbrand.jpg | ||||
|
06.11.2021 19:59 | Uwe Geuder | ||
| 850 kN on aika paljon, ks. keskustelu https://vaunut.org/kuva/149733 | ||||
|
06.11.2021 19:58 | Uwe Geuder | ||
| >> Mutta esimerkiksi Puolan ja Saksan hiilikaivoksilla käytettävissä vaunuissa on vahvistettuja malleja jotka kestävät enemmän vetoa ja silloin junakin voi olla varsin painava. > Saksassakin tavallinen ruuvikytkin sallii 450 kN, mutta vahvistettu 500 kN Puolassa ainkain 850 kN, ks. https://vaunut.org/kuva/134834 |
||||
|
06.11.2021 19:51 | Uwe Geuder | ||
| Kööpenhaminan ruostuneet sähköpylväät eivät ole kovin edustavia. Muuten hienoja kuvia ilmeisesti kauniilla lokakuun säällä. | ||||
|
|
06.11.2021 19:42 | Uwe Geuder | ||
| Kuva on ilmeisesti vuodesta 1984 ja pyöränkuljetusvaunu näkyy jo. En muista, milloin ne oikein tulivat. Mutta muistan, että olen polkenut ja kiroillut :) | ||||
|
|
06.11.2021 19:40 | Uwe Geuder | ||
| Minä poljin aikanaan vielä ylös kolmevaihteisella napavaihteella. 80-luvulla ei ollut vielä pyöränkuljetusta. 3 kuukauden jälkeen rattaan hampaat olivat ihan vääntyneitä :) | ||||
|
|
06.11.2021 19:35 | Uwe Geuder | ||
| > Polkupyöran voi ottaa mukaansa siihen tarkoitetussa liitevaunussa. Uudessa vaunussa kapasiteetti tuplaantuu 20:een pyöräpaikkaan. |
||||
|
|
06.11.2021 19:32 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä hammaskiskoraitiotie olisi ehkä vielä kuvaavampi nimitys. Ranskan Lyonista löytyy hammaskiskometro, 17,6%. | ||||
