Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2018 19:16 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan monimutkainen operaatio yhdistää VR:n verkkokaupassa runkokierrot ja junaliput toisiinsa? Nyt esimerkiksi juuri tässä 464/916-yhdistelmässä verkkokauppa käsittelee yhteyttä vaihdollisena, mitä se junanumeron osalta toki onkin, vaikka käytännössä asia onkin toisin. Vastaavia "vaihdollisia" junayhteyksiä löytyy maastamme lukuisia muitakin. |
||||
|
13.11.2018 14:43 | Mikko Nyman | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, kiitokset tästä. Hieman ohi aiheen: Osaisiko joku sanoa, miten tiheästi suojastustolppia tuohon aikaan pääradalla oli vai oliko niitä vielä lainkaan? Sen tiedän, että jo viime vuosisadan alussa Helsingin ja Pasilan välillä oli jonkin sortin linjablokki tms., mutta miten oli asianlaita 1950-luvun lopulla muun pääradan osalta? |
||||
|
28.10.2018 15:03 | Mikko Nyman | ||
| Jimi: Itse asiassa ei pitäisi olla F, sillä F tarkoittaa konduktööriosastoa, f konduktöörihyttiä; Eilf-vaunuissa ei F-osastoa ole. | ||||
|
01.10.2018 19:54 | Mikko Nyman | ||
| Kai tätä viikon kuvaksi ehdottaa voi? | ||||
|
26.09.2018 22:36 | Mikko Nyman | ||
| Karhumäki sijaitsi jatkosodan aikana Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa. En tarkoita tätä ei-isänmaallisena kommenttina, mutta mikään valtio ei koskaan tunnustanut Itä-Karjalan kuulumista Suomelle. Näin ollen Karhumäki ei ole kuulunut Suomelle edes lyhyttä aikaa. | ||||
|
|
26.09.2018 21:09 | Mikko Nyman | ||
| Jos Karhumäki kuului Suomelle, silloin Krimikin kuuluu Venäjälle. Sanoisin, että Karhumäki oli enemmänkin Suomen miehittämä jatkosodan aikana. | ||||
|
16.09.2018 23:22 | Mikko Nyman | ||
| Petrin kommenttiin: Rataosa sen salli kyllä, mutta toinen kysymys on se, oliko kiskojarrullisia vaunuja kylliksi 140 km/h:n mahdollistamiseksi? Ennen jarrupainoprosenttien käyttöönottoa sn 140 km/h oli mahdollista, jos vaunuista 1/4 oli varustettu kiskojarruin. | ||||
|
16.09.2018 19:07 | Mikko Nyman | ||
| Milloin rekkajunien kulku tarkkaan ottaen loppui? | ||||
|
16.09.2018 13:00 | Mikko Nyman | ||
| Eh, nimittäen. | ||||
|
05.09.2018 16:36 | Mikko Nyman | ||
| Kuinka pitkään Tpe–Ov–Jäs–Jy-väliä on perusparannettu? Riittääkö 20 vuotta? Vaikka tästä Henri Perälän ottamasta kuvasta tuleekin kohta kuluneeksi kymmenen vuotta, tokkopa perusparannustyöt ovat vieläkään loppuneet. Milloin Jsk–Jy-välin sn nousee 200 km/h:een? Rataosa on profiilinsa puolesta sallinut 200 km/h:n nopeuden sen avaamisesta lähtien, tarkemmin siis 40 vuoden ajan. | ||||
|
04.09.2018 21:04 | Mikko Nyman | ||
| Olisiko niin, että suurin turvateippausvimma olisi jo takana päin? Milloin viimeksi jokin yksikkö on turvateipit saanut? Tai no, "turvateipit", sillä turvallisuusasia vihreistä teipeistä vihreää metsää vasten lienee koluttu kaiketi jokaista yksityiskohtaa myöden vorgissa läpi. | ||||
|
29.08.2018 12:08 | Mikko Nyman | ||
| Eikö oheinen Jukka Tölkön kuvassa näkyvä kiskoliikennekulkine ollut Raidejokeri 0.1 ja yllä olevassa Jyrkin kuvassa 0.2? Vai oliko Jukan kuvassa näkyvä kulkine vasta beta-asteella ja Jyrkin kuvaama kulkupeli Release Candidate (RC)? Tässä Jukan kuva: https://vaunut.org/kuva/43780 |
||||
|
|
24.08.2018 10:50 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän siihen on muuten syynä, että pääradan itäisen ja itäisen keskiraiteen sn on iät ajat ollut 120 km/h Psl–Ke-välillä? Suojavälit ja päällysrakenne ovat kuitenkin samat läntisen ja läntisen keskiraiteen välillä, samoin kuin raiteiden kunnossapitotasotkin. Näistä huolimatta läntisten raiteiden sn on Pasilan ja Tikkurilan välillä 160 km/h, Tikkurilan pohjoispuolella 200 km/h. Tiedän sen, ettei itäisimmillä raiteilla ole tarvetta yli 120 km/h:n nopeuksille normaalitilanteessa, mutta paranormaaleissa poikkeusoloissa korkeampi sn saattaisi jouduttaa poikkeustilanteiden purkua. Ehkä. |
||||
|
23.08.2018 14:33 | Mikko Nyman | ||
| Taistelin muistini kanssa varsin pitkään, mutta en tästä huolimatta saanut palautettua mieleeni yllä olevassa Jounin kuvassa näkyvän ajankohdan matkalippujen liikevaihtoverokantaa. Niinpä aloin kallistua verokannan sijaan sille kannalle, ettei matkalipuissa ollut liikevaihtoveroa; Arvonlisäverolaki astui voimaan 1.6.1994, jolloin matkalippujen alv-kannaksi tuli 6 %. Tämän jälkeen alv-kantaa on nostettu matkalippujen osalta asteittain nykyiseen 10 prosenttiin. Kysymykseni on: olenko oikeassa, jos väitän, etteivät matkaliput olleet liikevaihtoveron piirissä? Mikäli liput olivat lvv-vapaita, ja kun arvonlisäverolaki astui 24 vuotta sitten voimaan, se tarkoitti lippujen hintojen nousua alvin verran. Jos olen väärässä, ja matkaliput olivat liikevaihtoveron piirissä, matkalippujen bruttohinnat olisi pitänyt laskea (mikäli verokannan muutos olisi heijastettu lippujen hintoihin sellaisenaan) verokannan muutoksen (22 % => 6 %) verran, mutta näin ei muistini mukaan käynyt. Arvonlisäverolaki pitää sisällään jos vaikka mitä poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, joista tässä yhteydessä mainittakoon alv-kantojen ero taksiliikenteessä: Mikäli taksin kuljetettavaksi pakataan yksin matkustava ihminen, alv-kanta on 10 %. Sen sijaan jos taksipokaksi istahtaa yksin matkustava labradorinnoutaja, schäfer, japanianspanieli tai muu näihin rinnastettava nelijalkainen, on alv-kanta 24 %, sillä koira on verottajan silmissä pakettilähetys, oli se sitten boksissa tai Flexissä. |
||||
|
|
22.08.2018 16:37 | Mikko Nyman | ||
| Petrin kommenttiin rantaradan dieselaikakauden loppuvaiheesta sen verran tarkennusta, että mikäli en väärin muista, Dr13-vetoisten junien sn ei ollut rantaradalla koskaan > 120 km/h. | ||||
|
05.08.2018 17:48 | Mikko Nyman | ||
| Missä kunnossa A91 nykyään on? Onko vaunu ollut ulkosäilytyksessä? Vaunun sijainti lienee edelleen Haapamäki. | ||||
|
Kuvasarja: Savon radan asemat (Kv)-(Pm) kesällä 2018 |
30.07.2018 20:12 | Mikko Nyman | ||
| Kerrassaan hieno kuvasarja! Äkkiseltään sanoisin, että valtaosa asemarakennuksista on ulkoisesti huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Onko samaa trendiä nähtävillä myös muualla Suomessa, vai onko Savon radan asemarakennuksista suhteellisesti useampi päätynyt yksityisomistukseen kuin muualla Suomessa? Rakennusten ulkoasusta voi yleensä päätellä jotain niiden omistussuhteista. | ||||
|
11.07.2018 23:30 | Mikko Nyman | ||
| Olen melko varma, että Pihlajaveden aukiajattevat vaihteet otettiin käyttöön vuonna 1998, sillä Teemun linkittämässä keskustelussa eräs keskisuomalainen ins. (AMK) kertoo asian näin olevan. Myös oma muistini tukee ins. (AMK):n kertomaa, joten Pihlajaveden aukiajettavien vaihteiden käyttöönottovuosiluvuksi leimattakoon näin ysikasi. Koska muita asioita ei ollut, puheenjohtaja™ ei päättänyt kokousta, sillä puheenjohtajaa™ ei ollut. |
||||
|
27.06.2018 19:11 | Mikko Nyman | ||
| Teemun kommenttiin hmmm... – eikö se ollut niin, että myös vanhemmat Flirtit maalataan violeteiksi? | ||||
|
20.06.2018 10:49 | Mikko Nyman | ||
| Mikä on Helsingin nykyisten Articien vaunujen leveys? | ||||
|
17.06.2018 12:15 | Mikko Nyman | ||
| Operaattorilla lienee tase kunnossa, kun sillä on varaa tarjota hinauspalvelua kahdella pakasta vedetyllä sähköveturilla maan puolivälistä sen eteläosaan. Toisaalta tämän kuvan nähtyäni en epäile enää hetkeäkään, etteikö operaattorin kaikki liikenevä kalusto olisi käytössä. | ||||
|
11.06.2018 10:02 | Mikko Nyman | ||
| Koska ajattelin ladata ensin toisen kuvan samasta junasta samasta paikasta samalta kellonlyömältä, jossa Sr2 3238 näkyi, joten tunniste jäi siksi tuohon vahingossa. Nyt on korjattu. | ||||
|
02.06.2018 20:49 | Mikko Nyman | ||
| Tämähän selventää, sillä oma kameranikin on Canonin tekeleitä. | ||||
|
|
02.06.2018 17:56 | Mikko Nyman | ||
| Mistähän tällainen rusehtava sävy kuvassa mahtaa johtua? Sävyiltään miltei vastaava on esim. tämä toinen Teemun ottama kuva: https://vaunut.org/kuva/126649 En kysy tätä arvostellakseni Teemun kuvia, vaan siksi koska oma kamerani kärsii vastaavasta ruskosävyongelmasta. Mitkä asetukset kameroissamme ovat pielessä? |
||||
|
30.05.2018 14:01 | Mikko Nyman | ||
| Kuinka pitkään Suomessa piti palaveerata siitä, onko keskikaide järkevä ratkaisu nokkakolareiden ehkäisyyn vai ei? Ruotsissa näitä tai vaijerin toisistaan erottamia kaistoja on ollut käytössä muistaakseni vuodesta –1722 lähtien. | ||||
|
15.05.2018 18:21 | Mikko Nyman | ||
| Huomasin sattumalta, että tämä kuvassa näkyvä ensisijaisesti jalankulkuliikenteelle tarkoitettu ylikulkusilta on hävinnyt. Milloin tällainen on tapahtunut? | ||||
|
08.05.2018 14:47 | Mikko Nyman | ||
| Johonkin firmaan johtavia ja jonkin yrityksen mukaan nimettyjä linjavaihteita on varmasti vaiks kui pal, mutta hain tuossa aiemmassa kommentissani nimenomaan liikennepaikkoja, jotka ovat saaneet nimensä lähilafkan mukaan. Oliko muuten Heikin viittaama toinen Strömberg Vaasassa? | ||||
|
|
07.05.2018 13:50 | Mikko Nyman | ||
| Juhanin kommenttiin enemmän ja tähän kuvaan vähemmän liittyen: mitkä kaikki suomalaiset liikennepaikat ovat saaneet nimensä jonkin kaupallisen yhtiön mukaan? St. Märtensdal Norraa suunniteltiin aikoinaan Sanomalaksi, mutta lopulta sitä nimeä ei otettu käyttöön. Joku saattaa muistaakin, että Kupittaasta visioitiin ja missioitiin aivan vakavissaan Data Stop -nimistä asemaa 90-luvun alkupuolella. | ||||
|
06.03.2018 15:35 | Mikko Nyman | ||
| Antilta hyvä kysymys, jota olen itsekin pohtinut yhtämittaisesti vuodesta 1977 alkaen. | ||||
|
03.03.2018 11:33 | Mikko Nyman | ||
| Mä en usko, että toi on menossa Ilmalaan, sillä kuten kuvasta näet, tuo on rantaradan menevä raide ja vasta rungon oikealla puolella näkyy Ilmalan huoltoraide; Ilmalan huoltoraiteet näkyvät selvästi jo vuoden 1976 Helsingin kaupungin karttapalvelun ilmakuvasta: http://kartta.hel.fi/link/42A5C1 |
||||
|
|
01.03.2018 23:38 | Mikko Nyman | ||
| Nelirunkoinen juna Pyhään Martinlaaksoon! Kuva lienee otettu ehkä joskus neljän kantturoissa iltapäivällä? | ||||
|
23.01.2018 21:19 | Mikko Nyman | ||
| Pendolino, jota ei koskaan saatu kaupalliseen liikenteeseen silloisen VR:n aikana. | ||||
|
21.01.2018 14:51 | Mikko Nyman | ||
| Oliko tämä pisin yhden deeverin vetämä vakituinen pikajuna kautta aikain? | ||||
|
17.01.2018 11:56 | Mikko Nyman | ||
| Enpä ole aiemmin Sr2:ssa tuommosia marsunkorvailmanottoaukkoja nähnytkään. Mitkä nuo ovat ja miten toimivat? | ||||
|
08.01.2018 23:31 | Mikko Nyman | ||
| No nyt on jo sen verran korkealentoista tekstiä A-P:lta, että kuulisin mielelläni lisää – ennen kaikkea tuo viimeinen virke on niin sanotusti kovaa materiaalia. Ja juu, sarkasmiksi ainakaan minä en tuota osaa tulkita... :-) | ||||
|
|
08.01.2018 17:31 | Mikko Nyman | ||
| Rainer: sinulla lienee kättä pidempää väitteellesi "Bernerin kavereista". Jos ei ole, kommenttisi on käytännössä syytös. | ||||
|
07.01.2018 15:43 | Mikko Nyman | ||
| Hehee, explanation accepted... :-) Siispä oo-vaunuista pisteet puoliksi, mutta itse tuo tärkeämpi asia, eli uutisten lainaaminen mistä tahansa julkaisusta – lähdeviittaus tulee laittaa aina, vaikka se olisi julkaistu missä tahansa muodossa milloin tahansa. En nalkuta turhaan, sillä Tasoristeys-palstan tekijät ovat kuitenkin nähneet vaivaa uutisten koostamiseen, joten olen sitä mieltä, että kreditointi kuuluu poikkeuksetta asiaan, oli sitten kyse miten pienestä uutisesta tahansa. Tähän ei vaadita toimittajan koulutusta tai toimittajan ammattia, kyse on ainoastaan toisen työn kunnioittamisesta. |
||||
|
|
07.01.2018 14:42 | Mikko Nyman | ||
| Kommentti Karille: olisiko mitenkään mahdollista, että lähteyttäisit tekstisi, jos sitä kerran lainaat? Kuvatekstisi ensimmäinen kappale on suora kopio uusimman Resiinan Tasoristeys-palstan sivun 52 ensimmäisestä uutisesta. Omistajaohjausvaunu-termiin en edes viitsi puuttua, mutta se ei kyllä ole sinun keksimäsi. Ei näin. |
||||
|
01.01.2018 22:08 | Mikko Nyman | ||
| Juhana: olisiko sulla suoraa linkkiä tuohon finna.fi-palvelun Rautatientorin kuviin? Sörviisi on mulle tuttu vain nimeltä, mutta en ole käyttänyt sitä koskaan, joten siksi kysyn. | ||||
|
18.12.2017 14:30 | Mikko Nyman | ||
| Yksi vuoden 2017 parhaimmista otoksista vorgissa ilman muuta! Jaetulle puolitoistasijalle pääsee mielestäni myös muuan vara-Urhon tämä otos: https://vaunut.org/kuva/122656 |
||||
|
03.12.2017 23:10 | Mikko Nyman | ||
| Jarmo: veikkaisin, että Antero Alku kuuluu tämän maan ykköskaartiin, mitä joukkoliikenneasiantuntemukseen tulee. | ||||
|
25.11.2017 17:03 | Mikko Nyman | ||
| Kuulin erään hallintoneuvoston puheenjohtajan sanoneen, että Mankin ja Luoman seisakkeiden uudelleenavaaminen edellyttäisi rinnakkaislaitureiden rakentamista. | ||||
|
20.11.2017 12:48 | Mikko Nyman | ||
| Muistanko väärin, mutta eikö tämän pätkän pitänyt valmistua jo elokuussa, kun syysaikataulut astuivat voimaan? Koska näin ei ilmiselvästikään ole, mikä mahtaa olla Reijolankadun raitiotieosuuden uusi käyttöönotto(arvio)päivä? | ||||
|
08.11.2017 17:58 | Mikko Nyman | ||
| Tämä näkyy myös Google Mapsin vastavaloisessa Street View -kuvassa: https://goo.gl/maps/aAPnMtW753s |
||||
|
06.11.2017 11:42 | Mikko Nyman | ||
| Milloin Pasilan järjestelyopastin sai väistyä tästä ASTL 5:n kupeesta? Pasilan laskumäessä järjestelyopastin toki oli loppuun asti. | ||||
|
01.11.2017 14:31 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaako muuten muualta EU-alueelta löytyä tähän rinnastettavaa esimerkkiä, jossa rautatieyritys joko romuttaa tai romututtaa vastikkeettomasti käyttökelpoista kalustoaan tässä mittakaavassa? | ||||
|
01.11.2017 00:01 | Mikko Nyman | ||
| Muistaakseni meillä kaikilla oli mukavaa. | ||||
|
31.10.2017 19:02 | Mikko Nyman | ||
| Mikä tämän raiteen funktio on? | ||||
|
29.10.2017 23:13 | Mikko Nyman | ||
| Millä mallilla tämä kattomonitorien sisältötarjonnan kehittäminen on tällä hetkellä? Oliko operaattorille tulleen asiakaspalautteen määrä niin suurta, että sen käsittely on näin lähes 15 vuoden jälkeen edelleenkin kesken? | ||||
|
29.10.2017 21:41 | Mikko Nyman | ||
| Hyvä pointti Petriltä, joskin olihan Super-Hurun oikeastaan kaikki muut kuin massa-arvot aivan eri suuruusluokkaa kuin sen pikku-isoveljellään, vai pitäisikö tässä yhteydessä käyttää termiä ”serkullaan”? Dr12:ta Super-Hurussa ei kai juuri ajomoottoreita, telejä ja koppaa lukuun ottamatta ollut. | ||||
|
24.10.2017 15:45 | Mikko Nyman | ||
| Minä en sanoisi, että "Martinlaakso menetti pääteaseman statuksensa 1991 kun rataa jatkettiin 874 metriä Martinlaaksosta pohjoiseen Vantaankoskelle", sillä Martinlaakso toimi M-junien pääteasema myös 2.9.1991 jälkeen, kun Vantaankosken asema avattiin. Mainittuna päivänä Martinlaaksosta alkoi liikennöidä syöttöjuna – niin ikään M-kirjaimella varustettuna – Vantaankoskelle. Syöttöjunan aikataulut oli sovitettu siten, että Helsingistä Martinlaaksoon saapuva M-juna muuttui Martinlaakso–Vantaankoski-välillä kulkevaksi M-junaksi täsmälleen samalla hetkellä, kun Helsinki–Martinlaakso-välin M-juna saapui Martinlaakson laituriin. Sama juttu toimi toisinkin päin: Vantaankoskelta liikennöitiin Martinlaaksoon M-kirjaimella varustettuja syöttöjunia, jotka oli porrastettu erittäin hyvin Martinlaakso–Helsinki-välillä liikennöiviin M-juniin. Lähes kaikissa tapauksissa sekä Helsinki–Martinlaakso-välin M-junaa että siihen porrastettua Martinlaakso–Vantaankoski-välin M-syöttöjunaa liikennöitiin samalla junarungolla. Sattumaa tai ei, mutta näin historiankirjoissa lukee. Kehäradan avaamisen myötä Martinlaakson-junia on kahdenlaisia, vaikka niiden kirjaimet ovatkin muuttuneet: I-junat "itäkautta Martinlaaksoon" ja P-junat "Pohjois-Haagan kautta Martinlaaksoon". Kaikki muu kuin yllä kirjoitettu on vaihtoehtoista faktaa. |
||||