04.04.2017 12:14 | Mikko Nyman | |||
Ilkan mainitsema Pitäjänmäen teollisuusraide näkyy tässä Helsingin kaupungin karttapalvelun vuoden 1969 ilmakuvassa varsin hyvin: http://kartta.hel.fi/link/3dh6Hr |
||||
02.04.2017 11:42 | Mikko Nyman | |||
Ins. (AMK) kuvassa, tuolloin toki vielä ins. opp. (AMK). | ||||
24.03.2017 14:30 | Mikko Nyman | |||
Kimmon toinen kuva http://vaunut.org/kuva/72028 on otettu samana päivänä kuin tämä, niin ikään raiteiden 15-16 uudelta laiturilta. Tämä kyseinen laituri otettiin käyttöön Pyhän Martinlaakson radan Vantaankosken sivuhaaran avajaisten yhteydessä 2.9.1991. Puusaaren Juhan kysymykseen: kyseessä ei siten ollut laiturin pidennys, sillä tämä oli kokonaan uusi laituri. Mutta mitä yksinäinen susi tuossa tekee, sitä eivät historiankirjat kerro. | ||||
13.03.2017 11:24 | Mikko Nyman | |||
Tämä otos sattui tulemaan random-kuvista vastaan. Kimmon ekaan kommenttiin liittyen, muistoja tämä kuva herätti jo vuoden kuluttua Kimmon kommentista, sillä viimeiset Dv15:t hylättiin jo seuraavana vuonna ja viimeiset Dv16:tkin vuonna 2008. Samoin kuvan opastinpylväissä näkyvät numero-opastimet ovat nekin saaneet sittemmin väistyä tuotantokäytöstä. Tämä fotograafi on oiva esimerkki siitä, miten joskus raapaistu tusinakuva voi muuttua jo muutamassa vuodessa historialliseksi, pitäen sisällään sitä sun tätä yksityiskohtaa. |
||||
Kuvasarja: Helsingin päärautatieaseman sisätiloja |
15.02.2017 13:00 | Mikko Nyman | ||
Tämä on kyllä hyvä kuvasarja. Asemakokonaisuuden hahmottamista voisi helpottaa se, jos lisäisit kuvien alanurkkaan aseman pohjapiirroskuvan, johon merkitsisit kunkin kuvan tarkan kuvauspaikan ja -suunnan esimerkiksi pienellä symbolilla. | ||||
13.02.2017 14:19 | Mikko Nyman | |||
Uskallan melkein lyödä vetoa siitä, että Tapanilan ja Puistolan puolivälistä alkanut sn140-"rajoitus" (sinänsähän kyseessä ei ollut rajoitus, sillä tuon kovempaa ei tuolloin saanut ajaa suomalaisella rataverkolla missään) oli käytössä jo aivan 90-luvun alussa, ehkä aiemminkin. Perustan väitteeni siihen, että Tikkurilan kaupunkiradan rakennustöiden edetessä Tapanilan pohjoispuolen kaarteessa ollut 14-merkki sai kyytiä, eli näin ollen sn140-"rajoitus" on ollut olemassa jo ennen Tikkurilan kaupunkiradan rakentamisen alkamista; Tikkurilan kaupunkiradan kyhäystyöt alkoivat vaiheittain vuonna 1991 vähän sieltä sun täältä edeten siten, että noin vuosina 1994-1996 koko Psl–Tkl-välin sn tiputettiin 80 km/h:iin. Oli miten oli, itseäni kiinnostaisi nähdä vaikkapa graafisena esityksenä sn:n kehitys pääradalla ajan funktiona. Mainittakoon, että Juhanan ja Jorman muistikuvat ovat yksityiskohtineen varsin mielenkiintoisia. |
||||
13.02.2017 13:31 | Mikko Nyman | |||
Juhanalle tarkennuksena, että pohjoisen suuntaan mentäessä sn140 alkoi vasta Tapanilan ja Puistolan puolivälistä, ei siis Pasilasta; Pasilan pohjoispuolelta alkanut sn140 tuli käyttöön vasta Tikkurilan kaupunkiradan valmistuttua, ja jos aivan tarkkoja ollaan, sn140 taisi silloinkin alkaa vasta Transpointin terminaalin kohdalta. | ||||
09.02.2017 16:24 | Mikko Nyman | |||
Kyllä vain, ysärillähän tarkoittamasi suojatie keskelle Kaivokatua tehtiin. Tarkkaa rakennus-, tai voisiko sanoa suojatien maalausvuotta en minäkään muista, mutta kai tuon jostakin kaivaa voisi. | ||||
02.02.2017 22:45 | Mikko Nyman | |||
Tästä vuonna 2014 kuvatusta kopterivideosta näkee varsin hyvin Haapamäen ratapihan nykytilanteen ja itse asiassa aika paljon kaikkea muutakin mielenkiintoista: https://youtu.be/GTAOaJqFNjY |
||||
25.01.2017 13:18 | Mikko Nyman | |||
Nykypäivään sovitettuna kampanjan tunnuslause voisi olla: "Älä näpytä, puhu mulle". | ||||
18.01.2017 15:56 | Mikko Nyman | |||
En haluaisi valittaa turhasta, mutta vorgin koordinaattien, Google Mapsin ja Karttapaikan linkkien idea lienee se, että niitä klikkaamalla löytyy tarkka kuvauspaikka. Kuvauspaikan sijaintitietojen täydentämisen ajatus tuskin on se, että linkkejä klikkaamalla löytyy summittainen kuvauspaikka, joten jos tarkkaa kuvauspaikkaa ei tiedä, tällöin kannattaisi varmaan jättää täyttämättä kokonaan kuvan tarkemmat paikkatiedot. Koska paikkatietojen täydentäminen oikein vaatii noin sekunnin lisäkeskittymistä kuvia vorgiin ladattaessa ja niiden tietoja täydennettäessä, se ei liene liikaa vaadittu keneltäkään. |
||||
18.01.2017 14:25 | Mikko Nyman | |||
Voisiko tämä Jyrkin ottama kuva olla sittenkin tältä kohdalta: https://goo.gl/maps/F2Lx312LEUn Ei muuten mitään, mutta Jyrkin Google Maps -karttalinkki on ymmärtääkseni hallin toisessa päässä ja sotki näin hallin sijainnin hahmottamista. |
||||
16.01.2017 22:56 | Mikko Nyman | |||
Taitaa De itse asiassa olla vara-varalla, sillä mikäli toisen Dr16:n 1500 V -syöttö jostain syystä mossahtaisi, olisi vielä toinen Dr16 varalla ja vasta tämän jälkeen De:n virransyöttö tulisi tarpeeseen. Mutta jos näin todella tapahtuisi, voisi Dr16-duon vikalista olla siinä vaiheessa sen verran pitkä, että tarvittaisi vielä jokin härveli vetopalvelutehtäviä tarjoamaan ja sellaisiin De ei ilman Pekka Poppamiestä kovin helposti taivu. | ||||
09.01.2017 17:39 | Mikko Nyman | |||
Mainittakoon, että tämä oli 23. lisäämäni kuva aikavälillä 1.1.2016-8.1.2017 ja kuvakiintiöni tuli täyteen. Ymmärtääkseni Resiinan tilaajien kuvakiintiö on yhteensä 65 kuvaa kalenterivuodessa, joten kuvatilikausi 2016 jäi osaltani noin kolmannekseen luvatusta. Koska vorgin ylläpito ei vastaa sähköpostilla lähettämiini kuviin liittyviin kysymyksiin, ajattelin kirjoittaa ihmetykseni tämän kuvan yhteyteen. Jotta asiassa ei ole epäselvyyksiä, olen kysynyt vanhojen kuvieni palauttamisesta vorgin ylläpidolta 20.10.2016 klo 11.41, johon en siis ole saanut vielä tähän mennessä vastausta. |
||||
07.01.2017 13:34 | Mikko Nyman | |||
Mikähän siihen on syynä, ettei keltamustaa raidoitusta ole Sr2- ja Sr3-vetureissa, vaikka niissäkin on samanlainen "kapistus", eli SA-3-automaattikytkin? | ||||
06.01.2017 22:01 | Mikko Nyman | |||
Miksi Turusta tulevia Flirt-hinauksia ei oteta rantaradan pohjoiselle raiteelle Kivihaassa ja siitä edelleen Ilmalan huoltoraiteelle, miksi niiden pitää käydä melkein Helsingissä asti kääntymässä? | ||||
03.01.2017 23:21 | Mikko Nyman | |||
Tässä on tämän junan aikataulu: https://julia.dy.fi/timetables?s=11902&d=3.1.2017 Junan sn oli Julian mukaan 120 km/h ja kokoonpanotieto jännä, kuten kuvastakin näkyy: Sr1+IM1+CMH+TTC+TT+CM+IM2 (179 m). Onko Sm3:n sn hinauksessa muuten aina 120 km/h? |
||||
02.01.2017 16:24 | Mikko Nyman | |||
Resiina 2/2016:ssa tämä tosiaan oli mainittu, kuten Toivosjorma ja/tai SKS tuossa ylempänä tarkensi. Eli siis: yhteensä 14 aiemman istuinjärjestyksen 2+3 penkkiriviä on muutettu istuinjärjestykseen 2+2 vaunuissa A (5 riviä), B (5 riviä) ja C (4 riviä). Tämän lisäksi uuden tilaussarjan Flirtien A- ja B-vaunuihin on tullut kolme klaffi-istuinta kahden 3-paikkaisen penkkirivin tilalle. Onko nyt hyvä? :-) |
||||
01.01.2017 17:46 | Mikko Nyman | |||
Suomalaisten Flirtien jakkarajärjestysero näyttää vanhojen ja uusien Flirtien osalta suurin piirtein tältä: http://www.kolumbus.fi/mikko.nyman/Flirt-jakkarat.png (EDIT: lisätty tripla-w:n eteen muuan merkkijono linkin toiminnan mahdollistamiseksi) |
||||
01.01.2017 17:31 | Mikko Nyman | |||
Ai niin sellainenkin on... ;-) Kiitti kumminkin reminderista. | ||||
01.01.2017 13:57 | Mikko Nyman | |||
Hollon seisakkeen laiturit olivat muistikuvani mukaan paikallaan vielä pitkään seisakkeen lakkauttamisen jälkeenkin. Minä vuonna seisake muuten lakkautettiin? | ||||
Kuvasarja: Oulun Ratapihakaavio |
28.12.2016 16:04 | Mikko Nyman | ||
Tämä oli hyvä idea, nyt kokonaisuuden hahmottaa paremmin. | ||||
24.12.2016 21:27 | Mikko Nyman | |||
– Superjuna-tähtien talot ja tulot! – Superjuna-matkustaja – näin matka muutti minua ihmisenä – Superjunan murtuneet matkustajat: toivoa istumapaikasta ei enää ole! |
||||
24.12.2016 10:55 | Mikko Nyman | |||
Ai tämä superjuna kirjoitetaan nyt sitten jo isolla alkukirjaimellakin... :-) Once in a lifetime -meininkiä kerrassaan, vaikkei tuossa loppujen lopuksi mitään sen kummallisempaa ollutkaan pituuden tai junapainon osalta. Matkustajamäärässäkin mitaten kolmessa Flirtissä on seisomapaikat mukaan lukien enemmän matkustajapaikkoja kuin tässä, vaikka tässä olikin "VR:n arvion mukaan sotien jälkeisen ajan suurin matkustajamäärä yksittäisessä junassa". On totta, ettei kolmella Flirtillä ajeta normaalisti aikataulunmukaisessa liikenteessä, mutta ei kyllä ajeta 15-vaunuista kaksikerrosrunkoakaan, joten sikäli nämä ovat vertailukelpoisia asioita keskenään. |
||||
22.12.2016 17:01 | Mikko Nyman | |||
Helsinki–Hiekkaharju-välin sähköistys valmistui 1.9.1970 ja Hiekkaharju–Kerava-välin 1.12.1970. Kirjoitin tuon aiemman kommenttini tarkoituksella tiivistetysti, sillä Kari kirjoitti kuvakommentissaan sähköistyksen etenemisestä vuosien, ei kuukausien tarkkuudella, joten en sitten minäkään splitannut vuotta kuukausi- ja asemavälikohtaisiksi paloiksi sähköistyksen valmistumisen osalta. Mutta totta on, että kirjoituksessani oli muotovirhe, sillä sähköistys ei valmistunut "ensin Helsingistä Keravalle 1.12.1970", vaan "ensin Helsingistä Hiekkaharjuun" ja "sitten Hiekkaharjusta Keravalle"... :-) Nämä tiedot löytyvät muuten SRS:n nettisivuilta: http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm |
||||
22.12.2016 13:10 | Mikko Nyman | |||
I- ja P-junien osalta on sellainen helppo muistisääntö, että "I-juna itäkautta ja P-juna Pohjois-Haagan kautta lentoasemalle". | ||||
Kuvasarja: M-juna, länsivantaalaisten ja lounaishelsinkiläisten metro |
21.12.2016 11:23 | Mikko Nyman | ||
Täältä niin ikään hatunnosto kuvasarjasta. Toki Pyhästä Martinlaaksosta olisi voinut laittaa enemmänkin kuvia, mutta menköön tämän kerran... :-) | ||||
21.12.2016 11:14 | Mikko Nyman | |||
Ensinnäkin propsit erinomaisesta kuvasarjasta! Tämän kuvan kuvatekstiä voisi trimmata sen verran, että rantaradan sähköistys valmistui toki vuonna 1969, mutta pääradan osalta sähköistys valmistui ensin Helsingistä Keravalle 1.12.1970, josta edelleen Riihimäelle 28.1.1972. | ||||
20.12.2016 18:35 | Mikko Nyman | |||
Tätä voidaan totisesti kutsua kuvien jakamiseksi, sillä Jyrki laittoi nämä samat kuvat (tämän lisäksi kuvat http://vaunut.org/kuva/115920 ja http://vaunut.org/kuva/115921) lähes samalla minuutilla niin SRHS:n Facebook-sivuille kuin myös molempiin suomenkielisiin rautatieharrastus-Facebook-ryhmiinkin. Nyt on ainakin varmuuskopiot visusti tallessa, jos ei muuta... :-) | ||||
14.12.2016 22:59 | Mikko Nyman | |||
Jos ei hirveästi mene hutiin, väitän, että tämä kuva on otettu kevättalvella 1999, kun aseman eteläpään laiturikatosten rakennusta aloiteltiin. | ||||
14.12.2016 19:25 | Mikko Nyman | |||
Katsoinkin, että hahmossa oli jotain tuttua, mutta en heti älynnyt Elvikseksi Presleytä arvata. | ||||
14.12.2016 14:58 | Mikko Nyman | |||
Mikähän ihmeen kangastus veturin lattialla tuossa kuvan keskivaiheilla on? Mahtaako olla heijastus kuvaajasta? Jos on, miten mattapintainen lattia voi kiiltää noin tasaisesti? | ||||
14.12.2016 12:13 | Mikko Nyman | |||
Alavudella on ollut kolmioraide tähän sorakuopan raiteeseen liittyen, josta Jimi Lappalainen tuon kuvan yhteydessä mainitsikin: http://vaunut.org/kuvasivu.php/26470 Alavuden kolmioraiteen penkka ja sijainti näkyvät Google Mapsin satelliittikuvassa hyvin: https://goo.gl/maps/GYZBXYyRayz |
||||
09.12.2016 20:39 | Mikko Nyman | |||
Mulle ei puolestaan vieläkään ole valjennut, miksi Edojen oikeanpuoleinen etupuskin on väriltään keltainen ja miksi sivupuskimessa on ylipäätään tuollainen ekstralevy? Työntävästä veturista erikoislaatuinen sivupuskin ei voi johtua, sillä työntöveturi on pääsääntöisesti junan ei-Edo-päässä. | ||||
07.12.2016 12:12 | Mikko Nyman | |||
Mielenkiintoinen ja samalla ajankohtainen idea Jounilta. Itse istuttaisin Jounin ajatuksen nykyaikaan, sillä VR:n monopoli–osakeyhtiö–liikevoittoon sidottu kannustinjärjestelmä -cocktailissa olisi mielestäni hyvinkin realistiset edellytykset gradun työstämiselle. Mainittakoon, että pelkästään yhden ainoan VR:n tilinpäätösanalyysin työstämisessä 10.000 merkkiä on vasta sisällysluettelo... :-) Tämä johtuu siitä, että VR on erinäisine monopolilonkeroiden kerrannaisvaikutuksineen niin monimutkainen asiakokonaisuus, että se on liukkautensa vuoksi taatusti enemmän kuin täystonnijunallinen saippuaa. Juuri tämä on yksi niistä lukuisista seikoista, miksi VR on kokonaisuutena paitsi mielenkiintoinen myös tutkimuksen arvoinen, miksei sitten vaikka pro gradun ja liikenteen lakkauttamissyiden pohtimisen muodossa. Mainittakoon näin ohi aiheen – koska asia on niin tavattoman kimurantti ja vaikeaselkoinen rivi-ihmisen ymmärrettäväksi, ei VR ole omistajallekaan mikään varsinainen gourmet-elämys, mitä esimerkiksi omistajaohjaukseen tulee. |
||||
06.12.2016 19:05 | Mikko Nyman | |||
Lohjan keskustaa minäkin mietin. Eli olisiko tässä kuvassa näkyvä silta sama kuin miltä tämä kuva on otettu: http://vaunut.org/kuva/45016 (Edit: tämä lisäys) Google Mapsissa paikka näyttää tältä: https://goo.gl/maps/GYxVUtJKf1H2 |
||||
28.11.2016 17:37 | Mikko Nyman | |||
Muistan, kun näitä kuvia Hannun kanssa 13 vuotta sitten skannailtiin ja tuntuu siltä, että se oli aivan hetki sitten. Kääntäen niin, että skannausiltamien aikaan oli kulunut 13 vuotta näiden kuvien ottamisesta. | ||||
20.11.2016 12:43 | Mikko Nyman | |||
Random-kuvat tarjosivat jälleen taattua "Pellikkaa" tämän kuvan muodossa: http://vaunut.org/kuva/99228 Onhan vorgissa tietysti koko joukko muitakin loistavia kuvaajia, mutta tällä viikolla silmiin sattuivat nämä otokset tältä herralta. | ||||
17.11.2016 16:20 | Mikko Nyman | |||
Kyllä vaihtuu ja tarkemmin vielä siten, että suomalainen kuljettaja ajaa junat Vainikkalaan asti ja brother-maatuska jatkaa siitä Venäjän puolelle; suomalaiskuljettajat eivät aja junia kuskinvaihtoa varten Venäjän puolen ensimmäiselle raja-asemalle, Buslovskajaan. | ||||
16.11.2016 21:36 | Mikko Nyman | |||
Harmi, kun tämän kuvaajamestarin uusia otoksia ei ole vorgissa hetkeen näkynyt. Airliners.netissä tuli Janne Pellikan tällainen taidonnäyte vastaan: http://www.airliners.net/photo/Finnair/Airbus-A340-313/2241134/L | ||||
16.11.2016 16:25 | Mikko Nyman | |||
Jyväskylässä Dr16 on aiemminkin käynyt IC-junan keulilla vuonna 1996, kun se korvasi Suinulan silta- ja sähköratatöiden vuoksi sähkäriä. Mulla pitäisi olla aiheeseen liittyvä kuvakin, joskin se on napsaistu Tampereen asemalla. | ||||
12.11.2016 12:49 | Mikko Nyman | |||
"Matkustajat! Valmistautukaa junanvaihtoa varten! Varustus – vaihtovarustus! Aikaa minuutti! Jatkakaa!" | ||||
09.11.2016 10:02 | Mikko Nyman | |||
Juhani: tarkennatko hieman edellistä, sillä tuollaista en muista olleen, että esiopastinetäisyys sn200-nopeusrajoituksen alueella olisi ollut vähintään 3600 metriä. Tällöinhän se tarkoittaisi sitä, että suojavälisi olisi samalla vähintään tuo. Toisin sanoen se olisi tarkoittanut suojavälin pituuden kolminkertaistumista esimerkiksi Tikkurilan pohjoispuolella, johon en oikein tahdo uskoa. Yksityiskohtana sellainen, että Suomessa ei ole koskaan saanut ajaa missään yli 140 km/h ilman JKV:tä. | ||||
06.11.2016 13:15 | Mikko Nyman | |||
Tässä yllä olevan ratapihakaavion merkintöjen loputkin selitykset: - A1/2 ja B1/2 = pääopastimet, joilla voidaan antaa opasteet suoralle tai poikkeavalle raiteelle. A = Helsingin suunnan, B = muun kuin Helsingin suunnan pääopastin. Iso kirjain ja pelkkä numero 2 tarkoittaisi sitä, että opastimella voisi antaa opasteen vain poikkeavalle raiteelle. Joskus näitä kutsuttiin esimerkiksi "A puolikkaaksi" tai termillä "B toiseen". - 430m = raiteen hyötypituus - Z = sähköistetty raide - Vinoviivoin merkitty neliö = suorittajan toimisto, jossa EI OLE asetinlaitetta. Releasetinlaite kuvataan mustalla viivalla, jonka päällä on musta pallero. Vrt. kuva Oulunkylän ratapihakaaviosta vuodelta 1986, jossa astl näkyy: http://vaunut.org/kuva/38835 - Musta kolmio, jonka vieressä musta pallero = raiteensulku (Sp) - 1.4 = rataosa Ke–Sld esim. 1.6 tarkoitti Hki–Tpe-rataosaa - Säy = Sähköyksikkö Mutta mikä onkaan logiikka sille, että naperon raidenumero on juuri 7, siitä minulla ei ole tietoa. |
||||
01.11.2016 14:43 | Mikko Nyman | |||
En tiennytkään, että Keravan veturitalli ja kääntöpöytä ovat sijainneet ratapihan eteläpäässä vuonna 1923. Joku osannee kertoa tästä lisää? | ||||
29.10.2016 13:57 | Mikko Nyman | |||
Tuosta voi tutkailla hieman Berliinin muurin kulkureittiä kartalla: https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1ILEUGk5AP2tskpUDLmAXJmD_0QQ&hl=en_US |
||||
24.10.2016 12:40 | Mikko Nyman | |||
Moottoriplootu. | ||||
23.10.2016 11:06 | Mikko Nyman | |||
Kiitokset näistä kommenteista. Näemmä itsensä vorgin haku olisi toiminut poikkeuksellisesti Googlea paremmin tässä yhteydessä, yleensähän asia ei näin ole... :-) Ilmeisesti tuo on edelleenkin niin, että Tolstoihin voi kuormata vain venäläisiä autoja? VR:n sivuilla Tolstoin autovaunusta on näemmä maininta vain junan kokoonpanografiikassa, mutta sen tarkempaa tietoa vaunusta tai vaikkapa autojen kuljetushinnoista Tolstoissa en löytänyt. | ||||
23.10.2016 10:16 | Mikko Nyman | |||
Taisi Tolstoin autovaunu jäädä kaikessa hiljaisuudessa pois liikenteestä? Kuvia tai uutisia aiheesta ei ole vuoden 2012 jälkeen silmiini osunut. | ||||
22.10.2016 19:55 | Mikko Nyman | |||
Itse asiassa samaan kiinnitin minäkin huomion. Ei-rautatieharrastajalle kuva olisi saattanut paljastua 70-lukulaiseksi fillarista, Kuplan mustasta kilvestä ja varauksella roskapönän muodosta. | ||||
21.10.2016 13:32 | Mikko Nyman | |||
Hieman kieltämättä hämmästyttää Eero Lehdon kommentit, kun mikään ei tunnu olevan koskaan hyvin. Ensimmäisenä tietysti kannattaisi hoitaa Höyryveturimatkat 1009 Oy:n omat asiat kuntoon ennen kuin on varaa arvostella toisten tekemisiä edes sivulauseella. Ja kuten Juhan linkkaamasta Ei:n kuvasta voi päätellä, kovin montaa moitteen sanaa kunnostetusta vaunusta ei löydy edes pahalla tahdolla. |