Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2013 13:23 | Pekka Siiskonen | ||
| ...vaan junan runkojen/vaunujen määrää ei voida vieläkään näemmä näyttää... | ||||
|
13.02.2013 13:19 | Pekka Siiskonen | ||
| Mistäköhän tämä sektori-nimitys laiturin osille juontaa juurensa? Mun ymmärrykseni mukaan sektori on osa ympyrästä tai pallosta... | ||||
|
18.01.2013 15:17 | Pekka Siiskonen | ||
| Ensin hävisi puolet avattavista ikkunoista ja nyt vielä verhotkin. Rantaradalla Leppävaan länsipuolelle matkustavia ajatellaan todella lämmöllä. Ei pupuja eikä flirttejä... | ||||
|
11.10.2012 08:35 | Pekka Siiskonen | ||
| HUPS: Ehdottomasti näin! Piilopiha oli juurikin se ratapöydän alla ollut "Helsinki". | ||||
|
|
10.10.2012 09:07 | Pekka Siiskonen | ||
| Lisätään hieman: Piilopihan vanha automatiikka toimi kolmella releellä, ja automatiikka käänsi laskumäen vaihteita sitä mukaa kun veturi työnsi kuuden vaunun vaunuroikkaa alas, millään ei varmistettu irtosiko vaunut tai menikö vaunu vaihteiden yli raiteelle ennen vaihteen kääntämistä. Releitä ohjasi Fleischmann-veturin alla oleva kontaktinasta. Nopeus piti koittaa asettaa sellaiseksi että vaunut irrottuaan ehtivät vieriä vaihteen ohi enenkuin vetuin kontaktinasta käänsi vaihteet seuraavalle raiteelle. Uudistuksen yhteydessä vaunuihin asennettiin magneetit ja ne ohjasivat reed-kontaktien eli magneettisten kontaktien avulla osaltaan automatiikkaa. Releiden määrä kasvoi neljään. Laskumäen irrottajan ylittäneen vaunun magneetti pysäytti reed-kontaktilla veturin niin, että vaunun kytkin oli irrottajan kohdalla. Jos vaunu irtosi, laskurinteessä seuraava reed käynnisti jälleen veturin. Jos vaunu ei irronnut, piti radan kuljettajan avustaa irrotushommissa. Kun vaunut vierivät vaihteiden taakse, raiteiden alkupäässä, heti vaihteiden jälkeen olevat reedit käänsivät vaihteita aina vaunun takana niin että vaunut laskeutuivat ikäänkuin sattumanvaraisesti eri raiteille. Kun viimeinen (kuudes) vaunu saapui irrottajalle, veturin kontaktinasta käänsi toisen releen "normaali"-tilasta "huomio"-tilaan, ja tämä rele siirsi veturin käynnistyksen sen raiteen reed-kontaktille, jonne viimeisen vaunun oli määrä laskeutua. Näin estettiin alkuperäisen automatiikan aikaan niin usein tapahtunut tilanne jossa vaihteissa suistuneet vaunut jäivät vielä veturin ruhjomiksi ellei radan kuljettaja ollut valppaana. Kun viimeinenkin vaunu oli päässyt omalle raiteelleen laskeutui veturi mäkeä alas ja kolmannen releen avulla vaihdettiin "lasku"-tila "keräily"-tilaksi. Raiteiden loppupäässä, ennen päätepuskinta oli reedit jotka nyt muuttivat veturin suuntaa (neljäs rele). Sillä raiteella, josta keräily alkaa, oli veturikontakti ja se käänsi vaihteet niin että juna keräilyn aikana kulki laskumäen takaa. Siellä junan pituutta mitattiin veturikontaktin ja reed-kontaktien avulla ja nämä ohjasivat vaihteita niin että jos kultakin raiteelta oli saatu kaksi vaunua, kääntyi vaihteet seuraavalle raiteelle. Sivuutusraiteella oli vielä toinen veturikontakti joka käänsi veturin taas palaamaan raiteilta vaunuja keräilemään. Jos veturi ei saanut joltain raiteelta vaunuja mukaansa palasi se siis automaattisesti yrittämään vaunujen noutoa samalta raiteelta. Kun kaikki 6 vaunua oli mukana käänsi viimeisen vaunun magneetti reed-kontaktin avulla "keräily"-tilan takaisin "lasku"-tilaksi, ja tämä irrotti sivuutusraiteen suunnanvaihtokontaktin ja veturi veti koko roikan vetopätkään ja siellä kontaktit käänsivät vaihteet jälleen laskumäelle ja suunnavaihtokontaktin jälkeen alkoi junan "hajottaminen" jälleen alusta. (Enpäs nyt muista missä vaiheessa "huomio"-tila palautettiin "normaali"-tilaksi). Kaikki ilman tietokoneita tai muuta digitaalitekniikkaa... |
||||
|
31.07.2012 14:55 | Pekka Siiskonen | ||
| Lienee turha uneksia moisesta ( vrt: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4958.msg31740.html#msg31740 ) | ||||
|
18.07.2012 23:31 | Pekka Siiskonen | ||
| OT: Lieneekö "Brenderin lyhtyjä" jossain vielä tallessa tai nähtävillä (Minkiöllä tai vaikka Rautatiemuseossa Hyvinkäällä)? | ||||
|
|
11.11.2011 15:22 | Pekka Siiskonen | ||
| 16.03.2006: "eikä ole ilmastoinnista mitään tietoa tästä kulkevissa paikallis-, taajama- lähi- tms. -junissa kuulemma ennen vuotta 2010" -- eikä vieläkään pääse ilmastoiduilla paikallis-, taajama- lähi- tms. -junilla Espoosta Helsinkiin. | ||||
|
11.11.2011 14:25 | Pekka Siiskonen | ||
| Jos ei ole väliä kummassa asussa (Hr12/Dr12) tämän yksilön (Dieselveturi nro 2216) haluaa nähdä, niin kuvahaku ilman litteraa pelkällä numerolla ei palauta mitään. Pitää tietää oikeat litterat ja hoksata hakea kummallakin, ja valita alhaalta että "Mikä tahansa" käy :) | ||||
|
17.07.2011 11:31 | Pekka Siiskonen | ||
| Palaan vielä vanhaan kuvaan: Ihmettelen siis kuvatekstissä sitä että miksi siltaosuudeksi ei riitä se yksi aukko josta rata kuvassa menee ja loppua ei ole tehty (pääradan puolelta tukimurilla varustetulla) penkereellä? Onko pidempi silta halvempi kuin penger? | ||||
|
16.07.2011 23:01 | Pekka Siiskonen | ||
| Mikä on tuo harmaa laatikko vaihteen ja asettimen välillä? | ||||
|
16.07.2011 22:49 | Pekka Siiskonen | ||
| Mitä laitteita kampiasetinlaitteen päällä olevissa laatikoissa on? Onko lähikuvaa? | ||||
|
15.07.2011 11:51 | Pekka Siiskonen | ||
| Ajatella että ihminen on käynyt kuussakin, mutta junassa toimivaa tuuletusikkunaa ei vaan... | ||||
|
27.05.2011 14:23 | Pekka Siiskonen | ||
| Joko nämä uudet osaa kertoa lähi-/paikallis-/taajamajunien vaunujen tai runkojen määrän? | ||||
|
14.04.2011 09:08 | Pekka Siiskonen | ||
| Kuvan nipusta tuli mieleen elokuva "nippuja, nippuja" Onkohan sekin jo DVD:nä? ( ja vastaan itse: On: http://www.mikkelinseutu.fi/fi/rl/nippujanippuja.htm ) | ||||
|
13.04.2011 12:11 | Pekka Siiskonen | ||
| Turvakiskot tällekin sillalle, tulee samalla tarkastettua onko moottorikelkassa raideleveys kunnossa... | ||||
|
22.02.2011 09:17 | Pekka Siiskonen | ||
| ...ja korjataan vielä että aukkoesivalinnan (mikäli kamerassa on useita aukkoja) saa aika moneen IXUS-kameraan CHDK-ohjelmilla (tarkkana jos kokeilette että valitsette oikean version!), ja että Canon-taskukameroita ei pidä säilyttää taskussa, eivät ole läheskään pölytiiviitä, oma Ixus 850is meni seitsemässä kuukaudessa niin pölyä täyteen että optiikka olisi pitänyt vaihtaa. 250+EUR -- eikä kuulunut takuuseen, vaikka käyttöohje varottaa vain pitämästä kameraa takataskussa istuttaessa :( | ||||
|
22.02.2011 08:51 | Pekka Siiskonen | ||
| Helsinki-vantaalla vasta hassuja kuulutuksia kuulee: jos koneen lähtö myöhästyy siksi, että kone saapuu tai on saapunut myöhässä, kuulutetaan lähtöajan muuttuvan "koneen saapuessa myöhässä". Englanniksi sanovat ihan oikein "due to"... | ||||
|
24.01.2011 14:28 | Pekka Siiskonen | ||
| Osaako nämä uudet laiturinäytöt lähitulevaisuudessa kertoa kuinka monta vaunua tai runkoa on lähi/paikallis/taajamajunassa? | ||||
|
|
20.01.2011 16:35 | Pekka Siiskonen | ||
| ...tuuletusikkunoita puuttuu -- liki tarkkaan puolet tuuletusikkunoista on saatu saneerauksessa pois kaikista Sameista (ja juu -- kyllä kesä ja helteet tulee jossain vaiheessa). | ||||
|
10.12.2010 17:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Syyllisyys lienee tasoristeysonnettomuudessa selkeä asia [jos ylikäytävä siis on näkmäalueiden yms. mukaan "kunnossa"] , mutta jos onnettomuudelta olisi voitu välttyä käyttämällä aiempaa, huomiota herättävämpää väritystä, niin.... | ||||
|
08.09.2010 22:43 | Pekka Siiskonen | ||
| Allt om Hobby 6/2010 s:19--21: Rutger Friberg: "Sista ångtåget på Haparandabanan" ingressissä: "-- men mitt ute på bron över Torne älv tog äventyret slut. Här är historien om det finska fiaskot." Tekstissä ei varsinaisesti anneta syitä, sanotaan vaan että puhelimitse oli ilmoitettu ettei opastinta aseteta aja-asentoon. Selityksiä on artikkelin mukaan useita, mutta mitään niistä ei mielestäni artikkelissa esitetty. | ||||
|
06.09.2010 09:37 | Pekka Siiskonen | ||
| Koska saadaan Helsingin seudulla myös lähi-/paikallis-/taajama- (tms.) -junien pituus laiturinäyttöihin kuten tässä on S-bahn-junasta osattu kertoa... | ||||
|
01.09.2010 10:39 | Pekka Siiskonen | ||
| Hauska kuva. Tätä uusien pokkareidenkin kuvausohjelmissa olevaa "pienoismalli"-tehostetta oli käytetty ärsyttävyyteen asti hiljattain YLE-Teema-kanavalla lähetetyssä joukkoliikenne-henkisessä Ekoliikenne-sarjassa. Pienoismalliharrastajathan ovat tuskaileet tämän ilmiön torjumiseksi, esmes filmikamera-aikaan omatekoisten syvyysterävyyttä lisäävien pinhole-objektiivien kanssa (vakiokakkulaa muokkaamalla aukko luokkaa f/90). | ||||
|
20.08.2010 08:16 | Pekka Siiskonen | ||
| Tuliko pykälien aiheuttama sillan ylittäminen yllätyksenä? Olisko etukäteen voinut anoa ja saada poikkeuslupaa? | ||||
|
05.01.2010 15:13 | Pekka Siiskonen | ||
| Hyvin vaunu on kuitenkin muotonsa pitänyt vaikka rakennuksen välipohja on tunkeutunut metritolkulla vaunun rungon sisään -- kyljet peilaa siististi ja ilmeisesti kaikki ikkunatkin näyttää ehjiltä -- vankka konstruktio | ||||
|
30.12.2009 13:19 | Pekka Siiskonen | ||
| Opastimien numeroiden asemointia en vaan tajua vieläkään: Olisihan paljon helpompaa hahmottaa numero jos numerot olisi vierekkäin eikä allekkain. | ||||
|
07.10.2008 13:03 | Pekka Siiskonen | ||
| ...ja kuvan puuvaunu lienee vanha motti? | ||||
|
07.10.2008 13:01 | Pekka Siiskonen | ||
| ..ja pilareissa olevat valaisimetkin on muuttuneet ihmeellisiksi peltilaatikoiksi. Lähes kuvaajan selän takana on ovi, josta pääsee porraskäytävään. Oven vasemmassa reunassa on reikä jonka pohjalla oli aikoinaan Pienoisrautatiekerho ry:n ovikellon nappi. Nappia saatoi painaa kynällä tms. ja pieni valo oven ikkunassa kertoi onko kerholla joku joka voisi mahdollisesti tulla avaamaan. Reikä on edelleen ovessa. | ||||
|
07.10.2008 12:55 | Pekka Siiskonen | ||
| Alaoikeasta nakkiputkasta myyvät tavan lihapiirakoita ja väittivät niitä ainakin vielä viime vuonna muka Möttösiksi -- hävetkööt! | ||||
|
15.09.2008 08:39 | Pekka Siiskonen | ||
| Nykyään moderni tietotekniikka korvaa tällaiset. Enää en junalla töihin pääse mutta muutamia vuosia sitten kuljin junalla säännöllisesti Puistolasta. Puistolan asemalla laiturinäyttö näytti junan myöhästyvän aina pari minuuttia lisää kerrallaan, kunnes tuli seuraavan junan lähtöaika ja näyttö hyppäsikin näyttämään seuraavaa junaa. Kun se myöhässä tullut juna vihdoin saapui oli laiturinäytössä jo seuraavan junan tiedot. Ehkäpä tämä on jo historiaa. | ||||
|
02.09.2008 20:08 | Pekka Siiskonen | ||
| ...eipä ole VR:lläkään halua panostaa. Samat vanhat Samitkin pysähtyy täällä edelleen, matalalattiajunia ei riitä tänne asti edes yhtä vaunuparia ... | ||||
|
10.07.2008 13:54 | Pekka Siiskonen | ||
| Tässä puomilaitoksessa on mielenkiintoiset vilkkuvalot --punavalot eivät pysy lainkaan tahdissa vaan vilkkuvat vähän miten sattuu. | ||||
|
06.06.2008 21:43 | Pekka Siiskonen | ||
| Larin vanhaan kommenttiin: "-- Helsingin lähiliikenteessä pitäisi junan ensimmäisessä vaunussa olla koko kylki ovea ja perässä ei ollenkaan - ainakin jos uskomme vakituisia käyttäjiä. --". Onko tullut mieleen että Helsinkin päässä saa kävellä peltikaarihallin kupeelta tai (esimerkiksi vesisateessa) Kaisaniemestä ihan riittävän pitkälti asemalle että harvaa huvittaa hakeutua junan häntäpäähän. Mitäs jos muutettaisiin se lipunmyyntiosasto sinne junan pohjoisimpaan vaunuun, niin sinne hakeutuisi ne joiden on maksettava, ja syntyisi ehkä luonnollista hajontaa. (vitsi--vitsi). | ||||
|
07.01.2008 16:13 | Pekka Siiskonen | ||
| Enää eivät näemmä puhu "M"-junista tuossa metron näyttötaulussa. Koska näyttö uudistui? <http://www.geocities.com/herne_nenassa/tyomatkalla/hki_m_lahtevat_2.jpg> |
||||
|
|
24.09.2007 15:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Ja varoituksen sana muille: Canon Ixus -kameroissa ei ole aukon esivalintaa! Pienoismallikuvaus melko arpapeliä, kun ei saa aukkoa pakotettua pieneksi ja näin syvyysterävyysaluetta pidennettyä (nim: kokemusta on) | ||||
|
03.07.2007 14:44 | Pekka Siiskonen | ||
| Ja jos täällä olisi kommentin esikatselumahdollisuus, voisi aina ensin kokeilla ennenkuin ... | ||||
|
08.03.2007 22:39 | Pekka Siiskonen | ||
| Paljonko vaunuun jää alkuperäistä? [OT] Tuli mieleen muuan artikkeli jossa puhuttiin jostain englantilaisesta veturisarjasta jota oli vuosien varrella modernisoitu niin paljon että artikkelin mukaan alkuperäistä ei enää ollut kuin raideleveys ;) | ||||
|
09.02.2007 21:37 | Pekka Siiskonen | ||
| Selauskuvasta en saanut tolkkua, mutta "Maunulan tasoristeys" herätti muistoja: Aikoinaan vanhempien kanssa hiihdettiin 60- ja 70-luvulla Helsingin keskuspuistossa Kansanhiihtoa, ja hiihdimme Laaksosta Maunulan ulkoilumajalle "Viri"-kaakaota nauttimaan. Hiihtoreitti johti rantaradan yli, ja siinä sai olla tarkkana. Kerran sitten kaaduin sukset jalassa tuolla ylikäytävällä (ei siis tämän kuvan ylikäytävällä). Ylös pyriessäni kuulin junan lähestyvän, ja Hr12-vetoinen henkilöjuna jyristi ohitseni viereistä raidetta pitkin. Jännittäviä hetkiä! Huru on aika massivinen pikkupojan silmin, etenkin kun on maassa tasoriteyksessä ja juna tulee liki kohti... | ||||
|
19.01.2007 10:11 | Pekka Siiskonen | ||
| Ehkäpä Docklands Light Railway - DLR ( http://en.wikipedia.org/wiki/Docklands_Light_Railway ) käy automaattiajoisesta "metrosta". | ||||
|
19.01.2007 10:04 | Pekka Siiskonen | ||
| Äkkiä katsoin että onkos joka vaunun osalla oma virroitin, mutta olivakin katuvaloja ;) | ||||
|
18.01.2007 15:42 | Pekka Siiskonen | ||
| Veikkaan että tärkein syy radan romuttamiselle oli henkilöstökustannukset -- rataa ajettaessa paikalla piti olla kuljettaja, koska automatiikka oli niin epäluotettavaa. Kaikki varaosat oli ostettava, ja mm. vetureiden vetotelejä oli ostettava muutaman vuoden välein, sillä junat kulkivat muistaakseni jotain 50 km vuodessa. Releet ei varmankaan olleet se suurin menoerä, sillä osa automatiikasta korvattiin 80-luvulla elektroniikalla. Puolijohdeautomatiikka (C-MOS-liimalogiikkaa) hoiti loppuvaiheessa kaiken automatiikan Riihimäestä etelään, vain "pääteasteina" käytettiin teollisuusreleitä. Radan vaihteet automatiikan alueella olivat jo aika lailla lopussa, eli vaihteiden "kierrättämiseen" olisi pitänyt ryhtyä. | ||||
|
06.12.2006 20:22 | Pekka Siiskonen | ||
| Jos ei pisin niin lieneekö painavin? | ||||
|
25.10.2006 15:43 | Pekka Siiskonen | ||
| Eikös Tikkurilasskin ollut vähän saman näköiset levykannattajat (eli sellaiset, joissa ei ole suora alaosa)... | ||||
|
21.10.2006 22:16 | Pekka Siiskonen | ||
| ...ovat vaan vaihtaneet pikkuhiljaa noita muita valaisimia tästä mallista moternimpaan halovalolaatikkomalliin. Mm. lipunmyyntipisteiden päällä on nykyisin uudet valaisimet. Toisaalta, ehkä siinä näkee asiakas kukkarostaan ropoja kaivaa paremmin... Lieneeköhän nämäkään alkuperäistä mallia? | ||||
|
10.10.2006 12:53 | Pekka Siiskonen | ||
| ..eikä kuten HT sanoi "Eräissä laitoksissa valo sammui heti 2 junaa -tilanteen päätyttyä, vaikka laitos vielä varoittikin toisen junan vuoksi." | ||||
|
|
07.10.2006 19:13 | Pekka Siiskonen | ||
| ?? ...eli kaksi junaa sammuu kun toinen juna on mennyt vai vasta kun kumpikin on mennyt risteyksen ohi? | ||||
|
|
05.10.2006 13:17 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko muistikuvia kuinka toimi Kni:n Fasaaninpolun varoituslaitoksen 2 junaa -valo: http://www.taprk.org/fin/project/kauniainen/prototype.html#JRTR | ||||
|
|
03.10.2006 13:39 | Pekka Siiskonen | ||
| Näistä "2 junaa"-lampuista: Paloiko niissä kiinteä valo vai vilkkuiko ne punaisen tahdissa? Yksi juna riittää "käynnistämään" varoituslaitoksen. "2-junaa" siis syttyi vissiin jossain vaiheessa kun toinenkin juna tuli heräteosuudelle. Sammuiko "2 junaa"-valo ensimmäisen junan ylitettyä ylikäytävän vai paloiko se koko sen ajan kuin varoituslaitos varoitti? | ||||
|
07.09.2006 16:47 | Pekka Siiskonen | ||
| ...ja katto notkolla. Kuinka nuokin notkelmat mallaisi uskottavasti pienoismalliin ;) | ||||
|
03.09.2006 21:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Millainen miehitys tuossa 3xDm12:ssa oli? | ||||