Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.10.2016 20:33 | Heikki Kannosto | ||
| Hitauden voi ymmärtää lähinnä siten että ennen kiitojunia kaikki pohjoisen junat olivat hitaita ja ihmiset matkustivat mieluiten yöjunalla. Päiväjunalle ei kaiketi arveltu olevan paljoa kysyntää eikä sille ilmeisesti ollutkaan kun Ouluun asti ulottuva 67/68 pysyi kesäjunana vuoteen 1962 asti. Porkkanamoottorikiitojunapari 57/58 tuli liikenteeseen kesällä 1965 eikä sekään tainnut pariin vuoteen kulkea talvisin. Vasta Parkanon rata toi todellisen muutoksen. | ||||
|
06.10.2016 10:46 | Heikki Kannosto | ||
| Ei kai tämä vain tarkoita sitä että nykyisessä "palvelu"yhteiskunnassa lähi- ja taajamajunamatkustaja joutuu tilaamaan pilettinsä netistä tai hakemaan sen ärräkioskilta joka sijaitsee ties missä? | ||||
|
Kuvasarja: Syysmaisemia 2016 |
04.10.2016 18:21 | Heikki Kannosto | ||
| Nautittava sarja erikoisuuksineen ja mahdollisine onnekkaine sattumineen. Ämmälän seisakkeen kohdalta saisi varmaan hienon elokuvaotoksenkin - kunhan kameran alla olisi kunnon jalusta. | ||||
|
|
04.10.2016 09:39 | Heikki Kannosto | ||
| Rohkenen arvella että juna on riittävän kokoinen ollakseen (M)P 68. Tämä myöhempien aikojen peruspikajuna oli tuohon aikaan sen verran hidas että pohjoiseen matkustettiin mieluiten yöjunalla - itse asiassa pari 67 / 68 liikennöi alkuvuosina Ouluun asti vain kesäisin, muun osan vuotta sen muodollinen pääteasema oli Seinäjoki josta vaunusto kaiketi jatkoi sellaisenaan Vaasaan. Kokovuotinen Oulun liikenne alkoi kai vasta noin 1961. Moottorikiitojunaa korvaava vaunustokaan ei ole mahdottomuus mutta olisipa se sentään sattuma kerrakseen. | ||||
|
03.10.2016 19:47 | Heikki Kannosto | ||
| Lukuvuoden 1967-68 oppilaille on siis jaettu viisitoista vuotta vanhentunut kartta. Voi yhden kerran... | ||||
|
02.10.2016 10:58 | Heikki Kannosto | ||
| Sinisiäkö nuo päivävaunut ovat ja etummainen postivaunu konduktöörivaununvihreä, hyvä tavaton sentään? Aivan kuin viimeisenä olisi lanterniinikattoinen mutta se lienee sentään optista harhaa. Onko vaunujen sisustus aikansa mukainen? | ||||
|
01.10.2016 23:43 | Heikki Kannosto | ||
| Malli lienee John Lindrothin käsialaa. | ||||
|
30.09.2016 18:32 | Heikki Kannosto | ||
| No niin, vastaushan on taas lähimpänä kuin lähin puhelin eli aivan sormien ulottuvilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljysora |
||||
|
29.09.2016 23:58 | Heikki Kannosto | ||
| Ennen oli kaikki paremmin kuten näemme tästä 1962 julkaistusta VR:n mainoselokuvasta Rautateiden tavaraliikenne: http://areena.yle.fi/1-1479965 Siihen aikaan Kaarl-Eerik Kröits selosti hienostuneen ruotsinvoittoisesti ja kappaletavaraa kuljetettiin vaikka Ivaloon jos oli tarvis. Filmissä on myös muutama pienoismallinrakentajaa kiinnostava vaunu - vaununharmaat Gk ja Gks ja erittäin edustava Silk lähes tyyppikuviksi kelpaavissa otoksissa, Fuelin teollisuuspolttoöljyvaunu Sfl (?) ja Töölön ratapihalla jokin joka näyttää olevan matkustajavaununruskeaksi maalattu Ggk tai Ggv. Mutta kiirehtikää - dokumentti on nähtävissä enää 83 vuoden ja 3 kuukauden ajan! |
||||
|
|
29.09.2016 21:27 | Heikki Kannosto | ||
| Nykyoloissa olisi toki kohtuullista vaatia että polku tasoitetaan velocipedillä ajettavaan kuntoon. Eikö öljysora ollut ja ole eri asia kuin kestopäällyste? Muistan Hyvinkäällä olleen 1980-luvulla jonkin verran lähes sepelipintaisilta näyttäviä katuja joiden pinta ei kuitenkaan täristänyt korkeapaineilmarenkailla varustettua velocipediä pilalle - käsittääkseni juuri sellainen on öljysoraa. |
||||
|
29.09.2016 15:57 | Heikki Kannosto | ||
| Petri, tarkoitan sitä mihin vastasit jo itse: "Sen lisäksi niitä on tietysti voinut kulkea tavallisina matkustajavaunuina." Kas kun niitä oli sen verran monta että niitä on arvatenkin kulkenut myös tavallisina matkustajavaunuina - mainitsemani Joensuun laivajunan kuva viittaa esimerkiksi siihen mahdollisuuteen että 1950-luvun Eiseillä on korvattu ahtaita 100-paikkaisia Ei-vaunuja. Samanne viittaa myös Tepon maininta 1960-luvun veturipaikusta - ettenpä ole itsekin nähnyt jonkin kuvan jossa pääradan ruuhkapaikussa on Ei- ja Ek-vaunujen joukossa vanhemman mallinen Eis. Juuri tällaisista kaipailin havaintoja ja jokunen on nyt saatukin. Rainer, kyseessä voisi olla Kameralehden vuosittainen valintaopas jota muistan julkaistun ainakin 1970-1980-luvuilla. Siinä oli yksiin kansiin koottuna maahantuojilta saadut tiedot kaikista sen vuoden kameroista ja muista alan välineistä. Kuulostaako tutulta? |
||||
|
|
29.09.2016 11:42 | Heikki Kannosto | ||
| Eljaksen muistiinpanot viittaavat kovasti siihen mitä arvelinkin eli että vain osa Eis-vuoroista listattiin Turisteissa. Ikuinen kalenteri http://www.netikka.net/hans.backman/birthdate.html kertoo että 27.7.1969 oli sunnuntai. Niinpä Eljaksen tallentamassa P76:ssa lienee ollut Imatralta tulevia viikonloppuvaunuja - kenties CEi, EFi ja jokunen Ei. (Netikka.net tarjoilee pääasianaan jumal'harhaista soopaa sillä periaatteella että jos Raamattu ja todellisuus ovat ristiriidassa niin todellisuus on väärässä.) Vanha Eis - 20800 mm, A7-telit, alunperin kai kaasuvalaistus, 86+7 paikkaa: http://vaunut.org/kuva/82342 1950-luvun Eis - 21180 mm, A12-telit, tokihan jo sähkövalo, 60+7 paikkaa: http://vaunut.org/kuva/81142 Uudempimallinen Eis Joensuun laivajunassa niinkin myöhään kuin 1977: http://vaunut.org/kuva/73609 Erinomainen kuva eisillisestä Kalakukosta vuodelta 1969: http://vaunut.org/kuva/67851 |
||||
|
|
28.09.2016 19:08 | Heikki Kannosto | ||
| Harmittaa ihan hirmusti ettei ole koskaan päässyt matkustamaan Dm4:llä eikä oikein edes näkemään niitä. Onneksi on tällaisia kerrassaan erinomaisia tunnelmakuvia! Keskimmäisenä vaununa taitaa olla Eis-vaunu - parioven ikkunapari on perusikkunaa pienempänä vähän varjoisan näköinen ja osoitekilpi on viereisen ikkunan alla. Eis-vaunutkin jäivät aikoinaan tuntemattomaksi eikä minulla ole mitään aavistusta siitä missä junissa niitä aikoinaan kulki. Wanhoissa Turisteissa ja niistä lainatuissa wanhojen Pikku Jättiläisten Kuinka rautateillä matkustetaan -artikkeleissa on tietoa niiden kulusta tietyissä pitkän matkan junissa mutta onhan niitä riittänyt muihinkin juniin. Onko kukaan Reinon ja Eljaksen polven harrastaja havainnoinut näitä vaunuja? |
||||
|
27.09.2016 10:48 | Heikki Kannosto | ||
| Oliko Kytömaalla ja Huikossa aikoinaan samaa ongelmaa vai luoko aika kultaisia valemuistoja? | ||||
|
29.08.2016 18:02 | Heikki Kannosto | ||
| Tällä hetkellä eliitin hallitsema äärioikeiston ja -vasemmiston propagandatorvi uutistaa näin: http://yle.fi/uutiset/katso_rajaytyksen_karut_jaljet_paaradalla__junaliikenne_tokkii_ehka_viela_paivia/9127816 | ||||
|
|
29.08.2016 12:58 | Heikki Kannosto | ||
| Uutisissa näyttää jäävän kertomatta miten Riihimäen pohjoispuoliset taajamajunat korvataan. | ||||
|
29.08.2016 12:57 | Heikki Kannosto | ||
| Ikkunajaosta päätellen vaunu on yhdistetty II ja III luokan vaunu eli päivävaununa DEi. Onko III-merkinnän alla maalattuna Makuuvaunu-sana? Silloin littera olisi CEm - ei DEm koska II luokan makuuosasto voitiin haluttaessa varata I luokan osastoksi yhtä matkustajaa varten. | ||||
|
29.08.2016 12:51 | Heikki Kannosto | ||
| Olisikohan kyläkauppias Keskisellä halukkuutta tukea muutoin kuihdutettavan rataosan henkilöliikennettä? Rahaa hänellä luulisi piisaavan. | ||||
|
26.08.2016 22:05 | Heikki Kannosto | ||
| Oi mikä idylli muuntajakoppeineen kaikkineen. Heinäsirkat sirittävät ja dieselöljyn ja kreosootin aromit ryydittävät heinäistä perustuoksua. | ||||
|
26.08.2016 20:03 | Heikki Kannosto | ||
| Sarjakuvapiirtäjä Joonaalla eli Veikko Savolaisella oli käsittääkseni osansa Peikkometsän tarinan graafisella puolella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Savolainen |
||||
|
26.08.2016 19:58 | Heikki Kannosto | ||
| Pöntöt ovat perusmalleja joita oli jos jonkinlaiseen käyttöön - tässä lienee virkatarvevaunuja joista valuu dieselöljyä kun hanan avaa. En uskalla mennä sanomaan ovatko nämä 25 vai 30 kuutiometrin vetoisia. Lättien paljous viittaa melko aikaiseen ajankohtaan vaikka lättiä olikin Hämeenlinnan suunnan liikenteessä vielä ainakin kesällä 1980. | ||||
|
26.08.2016 05:44 | Heikki Kannosto | ||
| Valotus ja väritasapaino ovat hienosti kohdallaan. | ||||
|
26.08.2016 00:26 | Heikki Kannosto | ||
| 54 voltin nimellistasajännitteellä kuumennettava samovaari taitaa ylittää ranskalaistenkin innovatiivisuuden. | ||||
|
25.08.2016 22:54 | Heikki Kannosto | ||
| Pikkukuva näyttää nipulta hopeaketunnahkoja. | ||||
|
25.08.2016 21:18 | Heikki Kannosto | ||
| Herkullisessa paikassa on tuo seisake ollut. Onko maantien puolella näkyvä Nopeusrajoitus päättyy -liikennemerkki vielä olemassa esineenä tai käsitteenä? | ||||
|
25.08.2016 16:03 | Heikki Kannosto | ||
| Näin minä sen muistan - joku ryhmäläisistämme jelppasi. EFiab on kevyempi kuin Oa jollaista olen itsekin kahden muun kanssa työntänyt sivummalle kun se häiritsi asemarakennuksen kuvaamista. | ||||
|
|
25.08.2016 15:03 | Heikki Kannosto | ||
| Olen samaa mieltä. Taisi olla niin että vetovaunu siirrettiin konevoimin tälle pistoraiteelle ja liitevaunu miesvoimin pääraidetta pitkin tästä katsoen takavasemmalle. | ||||
|
24.08.2016 17:16 | Heikki Kannosto | ||
| Hei mutta tosiaan, sininen bussi voisi olla kuljettajarahastukselle muutettu, keskiovensa menettänyt ja koko pituudeltaan penkitetty 1960-luvun alun malli - ainakin yksi oli linjalla 46 ruuhkaliikenteessä koska kuljin sillä koulumatkan Kivihaan pysäkiltä Tilkan pysäkille ellei 42 tai 63 sattunut tulemaan ensin. | ||||
|
|
24.08.2016 14:57 | Heikki Kannosto | ||
| Onko linja-auton tällä puolen Mazda 1800? Silloin takarajaksi tulee vuosi 1968. https://en.wikipedia.org/wiki/Mazda_Luce#1500.2F1800 https://fi.wikipedia.org/wiki/Mazda_1800 Bussintuntijat osannevat tunnistaa taustalla näkyvän bussinsinisen pohjoiseen menijän. |
||||
|
23.08.2016 23:17 | Heikki Kannosto | ||
| Millä junalla olet matkannut jos tämä tosiaan on Pihtipudas? Henkilöliikennehän loppui keväällä 1968. | ||||
|
21.08.2016 23:16 | Heikki Kannosto | ||
| "Pikajuna Haapamäelle lähtee raiteelta 1... tai ei se oikeastaan mikään pikajuna ole... mutta aika pikainen kumminkin. Juna jatkaa Haapamäeltä edelleen Helsinkiin." Noin kuulutti Jyväskylän asemapäällikkö tjs. kesällä 1977. Seurueemme nousi EFi-vaunuun. | ||||
|
13.08.2016 16:10 | Heikki Kannosto | ||
| Metrinen raitiotie keskellä normaaliraiteisen rautatien sivuraidetta? Keski- tai Itä-Euroopassa? | ||||
|
13.08.2016 15:51 | Heikki Kannosto | ||
| "Mäen takaa kuuluu pauhu Ilmaan nousee musta sauhu Mieleen hiipii pelko, kauhu Tulee vanha rämä vaunu Siinä lukee Väinö Paunu" Vanhimmat muunnelmat tästä teemasta taitavat olla 1950-luvulta. |
||||
|
13.08.2016 15:49 | Heikki Kannosto | ||
| Tarkoitin tuolla kellanruskealla nimenomaan tuota jälkimmäisen linkin kuvaa ja kysymykseni niiden halogeenisuudesta tai monimetallisuudesta pohjautuu vain omaan tietämättömyyteeni. En osaa tehdä eroa kuvassa olevien ja vielä uudempien välillä. Ovatko nuo himmeät oranssit nykyvalot siis kolmas natriumlampun laji? |
||||
|
|
13.08.2016 13:03 | Heikki Kannosto | ||
| Lisään tuohon vielä sen että muistan 1960-luvulta vanhanmalliset natriumlamput jotka olivat käytännössä vain ja ainoastaan keltaisia. Elohopeahöyrylamppujen ja nykyisten oranssien (aivan kuin alijännitteellä ruokittu hehkulamppu) natriumlamppujen välissä olivat ja ovat edelleen ne tehokkaat valot joiden sävyä saattaa luonnehtia kellanruskeaksi. Mutta ovatko ne halogeeni- vai monimetallilamppuja? Hyvinkäällä ja epäilemättä muissakin isoa pienemmissä kaupungeissa ja kauppaloissa oli hehkulamppuja sivukatujen valoneuvoina vielä 1970-luvun lopulla. |
||||
|
13.08.2016 12:55 | Heikki Kannosto | ||
| Milloin tämä nimenomainen ruokkimisvaunutyyppi ja syömälä-juomalavaunun punainen raita tulivat käyttöön? Ilman PuuPoa tämä voisi ilmeisesti olla autenttinen 1980-luvun viikonloppupikajuna jossa viimeisenä kuvan ulkopuolella on vielä CEit. | ||||
|
11.08.2016 20:30 | Heikki Kannosto | ||
| Kolmannen kerroksen parvekkeelta olisi erinomaisen rattoisaa seurata junia vaikka se noilla seuduin tahtoo vähän yksitoikkoista ollakin. Monitoikkoisempaa liikennettä ja yhtä soveliaita parvekkeitahan on Tampereen ja Lielahden välillä: http://vaunut.org/kuva/81144 | ||||
|
06.08.2016 17:35 | Heikki Kannosto | ||
| Käytännössä odotettaneen että sää ja vandaalit tekevät työnsä ja juna saa homehtua ja mädätä niin pitkään ettei siitä enää tule edes ulkoisesti museokelpoista kalua. | ||||
|
05.08.2016 11:45 | Heikki Kannosto | ||
| Nuo lienevät sitten mennyttä kalua jos kukaan ei tiedä eikä välitä omistussuhteista. Suomalaiset erityisolosuhteet lahottavat varmasti teräksenkin ja 2060-luvun harrastajat ovat ihmeissään löytäessään vaununraatoja keskeltä metsää. | ||||
|
01.08.2016 17:13 | Heikki Kannosto | ||
| Jotkut uskovaiset ovat sitä mieltä että jos Raamattu ja todellisuus ovat ristiriidassa niin todellisuus on väärässä (esimerkiksi kaikki eri menetelmät Maan iän mittaamiseksi ovat virheellisiä ja ateistis-evolutionistis-nihilistinen tiede on tarkoituksella vääristellyt niitä antamaan keskenään samanlaisia tuloksia). Tämän kuvan tapauksessa taas on t ä y s i n selvää että se on itse asiassa mustavalkoinen ja kolmekymmentä vuotta oletettua varhaisempi ja junan ensimmäinen vaunu on Hki - Pm - Sl makuuvaunu. |
||||
|
31.07.2016 14:29 | Heikki Kannosto | ||
| Knoppitietona meitä nuoremmille kerrottakoon vielä että Kaivokselan postiosoite oli vuodesta 1966 alkaen Helsinki 44 vaikka se olikin silloisen Helsingin maalaiskunnan puolella. Siihen aikaan Helsingin sisäisessä bussiliikenteessä oli yhteistariffi eivätkä eri liikenteenharjoittajien kaikki liput välttämättä kelvanneet muiden linjoilla. Täysi yhtenevyys taisi tulla käyttöön 1972. "Junanvaunussa vesikarahvi / Mustassa Maijassa erikoisserihvi / sinisessä bussissa yhteistarihvi." - Muksut: Matkustamisen ilot, Arvo Salon sanoitus, levyltä Olé Finlandia. |
||||
|
|
31.07.2016 01:36 | Heikki Kannosto | ||
| Kun oikein tarkkaan tiiraa erottaa junassa olevan kaksi Ei + EFi -paria. Tämähän liittyy niihin viikonloppujuniin joita toisaalla tässä sarjassa selviteltiin. Bussit saattavat olla entisiä espoolaisia - joka tapauksessa niitä korkealattiaisia ja matalakattoisia ja kevytperäisiä joilla oli liukkaalla kelillä vaikeuksia Åvikin ja Torikadun mäissä. Tuon perusmallin muistan hyvin 1970-luvun alusta STA:n Pohjois-Haagan linjalta 40. |
||||
|
29.07.2016 11:51 | Heikki Kannosto | ||
| Pitänee lisätä nuorimpien tiedoksi että aikatauluissa H 861 ei koskaan esiintynyt pikajunan nimellä. Alkumatkasta se pysähtyi vain Uimaharjussa, Vuonislahdessa ja Lieksassa ennen Nurmesta ja välipaikkakunnille halajavien oli odotettava seuraavaa junaa joka lähtikin jo 40 - 45 minuuttia myöhemmin. Monet ovat ne harrastajat jotka ovat tulleet Helsingin tai Turun suunnasta yöjunalla jatkaakseen tällä H 861:llä Ouluun - ja sieltä noin tunnin odotuksen jälkeen H 870:lla takaisin Joensuuhun ja edelleen yöjunalla Helsingin tai Turun suuntaan. Turun - Joensuun yöjunapari tuli liikenteeseen kesällä 1978. Toinen vaihtoehto Oulussa oli odotella pari tuntia kauemmin ja jatkaa iltapäivän lättähattujunalla Kemiin. Se joutui kahdella ellei kolmellakin asemalla odottamaan vastaantulevaa junaa ja silloin harrastaja tietenkin laskeutui laiturille ja otti pari kolme kuvaa. |
||||
|
28.07.2016 13:38 | Heikki Kannosto | ||
| Vuoden 1952 Junaturvallisuussäännön vuoden 1957 laitoksessa mainitaan raskaskiskoisilla radoilla Hr11:n vetämän junan suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 120 km/t ja Dm4-vetoisen 110 km/t. En muista ulkoa oliko taulukossa eri rajoitukset sepelöidylle ja sepelöimättömälle radalle mutta ainakaan siinä ei ollut mitään mainintaa puukoristen matkustajavaunujen nopeusrajoista. Uskaltaudun olettamaan että puuvaunujen 110 km/t nopeusrajoitus asetettiin vasta myöhemmin ellei jokin dokumentti toisin osoita. | ||||
|
27.07.2016 17:50 | Heikki Kannosto | ||
| Ilta-Pulun nettiversion klikkiotsikko: "Näin ränsistynyt junarata - alle 100 km Helsingistä!" | ||||
|
26.07.2016 18:59 | Heikki Kannosto | ||
| Päältä katsoen vaunu näyttää säilyneen hyvin mutta mahtaako seinissä tai katossa muhia home tai jokin muu ikävä eliö? 1970-luvun lopulla Po-vaunujen käyttö jakelu- ja keräilyjunien konduktöörivaununa ei ilmeisesti ollut harvinaista - muistan tavanneeni ja kuvanneeni yhden sepelijunan jatkona. Ja kesällä 1979 pääsin kahden muun nuoren harrastajan kanssa matkaamaan Po:ssa Kemistä Kolariin ynnä Jyväskylästä Pihtiputaalle ja takaisin. Olimme hakeneet ja saaneet luvat neljän "järjestelijän" konduktöörivaunussa matkustamiseen. Taivalkoskelta Kontiomäelle sekä Seinäjoelta Kaskisiin ja takaisin meitä kuljetti Fh-sarjan vaunu. |
||||
|
26.07.2016 16:15 | Heikki Kannosto | ||
| Piti ihan tarkistaa - seitsemän taajamajunaparia on aika hyvä tarjonta. Vuonna 2004 asiat taisivat olla heikommin. | ||||
|
26.07.2016 16:11 | Heikki Kannosto | ||
| Kysyy alueella asuvilta kumpi on oikea(mpi) genetiivimuoto: Kintauden vai Kintauksen? Oma kielikorvani ei osaa sanoa. | ||||
|
24.07.2016 10:52 | Heikki Kannosto | ||
| Tuostapa tuleekin mieleeni että eilen esitetty Top Gear -ohjelman Kaikkien aikojen flopit, osa 5 uusitaan Foxilla perjantaina 29.7. kello 21.00 (jos nyt joku vielä katsoo televisio-ohjelmat televisiosta eikä puhelimen ruudulta). Tässä ohjelmassa sovitellaan mm. Jaguar XJS kiskoille. | ||||
|
22.07.2016 16:59 | Heikki Kannosto | ||
| Hmm. Melko hyvin lämpöeristetty yli 40 neliömetrin mökki. Asutaanhan sitä pienemmissäkin. | ||||
|
Kuvasarja: Museojunia Uudenkaupungin radan maisemissa |
19.07.2016 18:32 | Heikki Kannosto | ||
| Kirjoitin juuri tuossa Facebookiin että meidän vanhenevien on ehkä vaikea käsittää että maailmassa on ihmisiä jotka eivät kuunaan ole matkustaneet puuvaunussa. Ihanhan tuo näyttää 1970-luvun Savon tai Karjalan radan viikonloppujunalta - Fo:n sijainti keskellä junaa voidaan selittää vaikka niin että tällä kertaa mukana oli jostakin syystä kolme vaunua jotka irrotettiin Parikkalassa ja vietiin Savonlinnaan. | ||||