86-9661 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.10.2023 19:41 Erkki Nuutio  
  Tämä kuva vaati tarkistuksia. Koin olleeni velvoitettu ne tekemään, koska mm. kuvan maisemissa olleen avokaatopaikan nurkilla kaveriporukkamme ajoittain touhusi (mutta ei mellastanut). kun äitini oli muuttanut lapsineen Sotkankadun varteen.
Ei mellastanut vaikka mukanani oli edesmenneen isäni hankkima Valmet Lentokonetehtaalla 50-luvulla tehty ilmakivääri.

Riittävällä tarkkuudella kuva on vuosilta 1947-1949 (keskiarvo siis 1948). Ylhäällä Pirkankadun (kai silloin vielä Pirkkalan Valtatie) laidalla ei näy ns. Rollikkahallia (Pirkankatu 37), koska se valmistui vasta vuonna 1950. Rollikkahallille päätyvän tontin kohdalla on harjuun kaivettu aukko (luultavasti tullut sorakuoppana toimimisesta).

Kuvassa näkyvä puinen kaarihalli mainitusta kohdasta vasemmalle on Tampereen tennishalli (Pirkankatu 30). Se valmistui vuonna 1938. Sen yläkerrassa, kaarikaton alla on tennishalli ja alakerrassa oli keilaratoja. Nämä poismuuttivat 60-luvulla.
Halli on siis jäljellä, mutta tuplaantuneena alkuperäisestä. Nykynimi on Näsihalli.

Tennihallista alaspäin harjun rinteessä oli 50-luvulta ehkä 60-luvun puoliväliin avokaatopaikka. Ennen ei jätteitä kuljetettu kauas.
Etualalla osin näkyvät lautaiset vajat taas kuulunevat radan toisella olevalle Haarlan tehtaalle. Haarlan iso puinen varastorakennus oli kuva-alasta vasempaan. Sinne johti pistoraide Porin radalta heti nykyisen Sepänkadun sillan länsipuolelta.
Muistikuvani on että vielä 1961/62 vaiheilla siellä olisi ollut umpivaunu kuormattavana.

Ajankuva näiltä kesien ilmakko-ammunnoista oli isäni työryhmän suunnittelemien Vv15/16 -veturien ohiajot Porin suuntaan vetämiensä tavarajunien edessä. Höyryjä ei niinkään silloin näkynyt.

Pieni korjaus: Valmet -ilmakot taisivat olla Tourulan tehtaan tekemiä. 60-luvun alkuvuosina ei kukaan kiinnittänyt huomiota jos 13-14 -vuotias pyöräili (tai käveli) kaupungilla (ilma)kivääri selässä. "Valmet kättemme töitä" myytiin edullisesti henkilökunnalle. Ilmakon lisäksi meillä oli Valmet-seinäkello (Lentokonetehtaan instrumenttiosasto), Valmetta -pulsaattoripesukone ja Valmet retkikeitin (Jyskän tehdas?). Myöhemmin ostettiin vielä Valmet Terhi -perämoottori (Jyskä).
kuva 10.10.2023 16:33 Erkki Nuutio  
  Vapautan asemmiehet juoppousepäilyistä. Samoin kiistän että juoppoilusta kiinnijääneitä olisi tieten palkkailtu VR:n tavara-asemille.
Ylempää levyä nostetaan trukin haarukoilla aivan vasemmasta päästä. Sitä ei siis vielä olla nostamassa pois. Luultavasti sitä halutaan kääntää ja samalla saada irtautumaan alemmasta levystä.
Mies levyn päällä luultavasti yrittää estää allaan olevan levynpään luistamista trukin haarukoiden päältä.
Trukin nostokyky riittää kuvan tilanteeseen, mutta sen vastapaino on tilanteeseen riittämätön. Siksi miehiä on vastapainon päällä.
kuva 06.10.2023 09:52 Erkki Nuutio  
  Viimeiset lämpimät kilometrinsä 751 sai hakiessaan halkoja aseman halkojenvyörytyslaitoksesta ( https://www.vaunut.org/kuva/95237?u=3399&kv=1960&kv2=1980&paik=Tampere ).
Toinen veturimies saatiin tällöin joko varikolta tai Perkiön rakentamiseen osallistuneista veturimiehistä.
Tyhjenneltiin halkovarastoa jonka käyttö oli ollut vähäistä jo pitkään. Itse halkojenvyörytyslaitos purettiin joskus 60-luvun lopulla ja sen apupalvelut ( https://www.vaunut.org/kuva/112611?u=3399&kv=1961&kv2=1972&paik=Tampere ) kai 70-luvun puolivälissä
kuva 05.10.2023 22:12 Erkki Nuutio  
  Varmaan huhtikuu 1964 kelpaa. Itse otin Perkiön höyrynantokuvan kevättalvella , ehkä maaliskuussa. Kuvauspäivänä oli tiukka pakkanen, mutta huhtikuussa oli jo toisin. Varikkorakennuskaan ei silloin varmaankaan ulkopuolista höyryä tarvinnut.
kuva 04.10.2023 22:07 Erkki Nuutio  
  Yhdistyneen Saksan lipun pitääkin liehua. Ei liene syytä moittia osseja. 40 vuotta he saivat kituuttaa (ne jotka eivät olleet paenneet lihapatojen puolelle). Juuri kun he olivat aloittaneet kotiseutunsa kuntoonlaittamisen, tyrkättiin EU:n avoimien rajojen väärinkäytön seurauksena ulkopuolisten päätöksillä heidän kestettäväkseen paljon maan tapoihin (kuten työntekoon) sopeutumattomia vieraita.

Neukkulan paimentamat DDR:n poliisitoimet kansalaisiaan kohtaan olivat inhottavia.
Tunnetusti kuitenkin eletyt koettelemukset ovat myös kasvattavia.
Omat kokemukseni ammattiasioissa DDR:ssä olivat arvostavia. En kokenut siellä kollegoissa ylimielisyyttä tai välinpitämättömyyttä.
kuva 04.10.2023 21:26 Erkki Nuutio  
  Rikkojat ovat nulikoita, joko typeryksiä luonnostaan tai sellaisia jotka porukoissa tekevät yllytettyinä älyttömiä.
Nulikoiden alalajeja: lasien rikkojia, töhrijöitä, kissanpolttajia jne.
Usein kyse on myös vanhempiensa laiminlyömästä kotikasvatuksesta, tai sen lepsuudesta.
Nulikkataudista saattaa toipua nopeastikin jos porukka sattuu rikkomaan jotain itselle korvaamatonta.


Vasta 8 vuotta aikaisemmin (1964) 751 oli vielä hyötykäytössä :https://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751
Tänään itsekin pelkään, että 751:n ulkoilu Haapamäellä on sen muuttamista rautaoksidiksi : https://www.vaunut.org/kuva/9259?tag0=0%7CHv4%7C751 .
Toivon hartaasti, että 751 saisi armon - ainakin ulkoisesti kunnostettuna. Ensimmäinen toimenpide olisi siirto sisätiloihin.

Vuosia Tapsan kuvaa myöhemmin oli kadun toisella puolella tällainen : https://www.vaunut.org/kuva/1563?kv=1981&kv2=2012&paik=Tampere&tag0=19%7CMuu%7C .
kuva 01.10.2023 09:37 Erkki Nuutio  
  Tasapainoisen linjakas veturi. Nokka näyttää nokiselta, mutta muualta on puhdistettu kiiltäväksi.
Aseman hallintosiiven seiniä ei liene puhdistettu ja maalattu sitten 30-luvun loppupuolen?
Köyhtynyt maamme aloitti tällaiset ei-välttämättömät ehostukset vähitellen vasta 60-luvun alun jälkeen.
Samankaltaisia, 30-vuotta puhdistuksia ja ehostuksia vailla (ulkoa ja sisältä) olleita olivat useimmat 30-lukuiset ja vanhemmat talot. Kuitenkin jo 60-luvulla Suomi kuroi Ruotsin etumatkaa nopeasti kiinni.
Toivottavasti etenemisen vuodet palaavat vuosikymmeniä kestäneen taantumisemme päätteeksi.
kuva 29.09.2023 08:42 Erkki Nuutio  
  Pidetty siistinä. Pisteitä Kouvolalle!
kuva 28.09.2023 18:16 Erkki Nuutio  
  Jotta teollisuus voisi (uskaltaisi) tehdä investointipäätöksiä tarvittavista uusista jalostamolaitoksista (vety+metanointi) on synteettisen vihreän metanolin käytön luvallisuuden EU -tieliikenteessä oltava selvä.
Teollisuus on selväsanaisesti ilmoittanut haluavansa tehdä nämä vihreälle siirtymälle tarpeelliset investoinnit.
Se on siksi toistuvasti kiirehtinyt asiaa, mutta EU on viivyttänyt jo vuosia ja viivyttää yhä tämän varmistavan tiedon antamista.

Esimerkiksi edellä viittaamaani menettelytapaehdotukseen on odotettu vastausta tai muuta ratkaisua jo yli kaksi vuotta.
Kehittyneintä uusinta tekniikkaa hyödyntäviä uusia suurlaitoksia tarvitaan synteettisten polttoaineiden jalostuskapasiteetin lisäämiseksi ja hintakilpailukyvyn mahdollistamiseksi.
Nämä investoinnit ovat samalla tärkeä edellytys vanhojen hiili- ja muita päästöjä tuottavien laitosten poistamiselle.

Asioita kiirehditään juuri siksi, että EU pyrkii estämään mainittujen biopolttoaineiden käytön myös raskaassa pitkänmatkan liikenteessä. Raskaan pitkänmatkan liikenteen sähköistys ei pääosin kuitenkaan ole taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista vielä pitkään.
Ääritahot tavoittelevat pakkosiirtymää vielä pitkään epäkypsiin ja kalliisiin polttokennoihin.
Tämä on aivan vastakkaista EU:n hyväksytylle pyrkimykselle olla neutraali vaihtoehtoisille päästöttömille ratkaisutavoille toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi.
kuva 28.09.2023 12:46 Erkki Nuutio  
  Jari: Yrittäkäämme välttää harhaanjohtamista. Kiihkoisa dieselmoottorien kieltoyritys EU:ssa kaatui viime syksynä.
EU-komissio ja sen komissaari Timmermans oli sivuuttanut ministerineuvoston ohjeistuksen asiassa.
Yhdeksän EU-maata puuttui asiaan ja Timmermans oikaisi tämän virheen ajamassaan määräysehdotuksessa.
Kieltoa dieselmoottoreille ei ole eikä tule.
Raskaista dieselmoottoreista luovutaan kun se on järkevää ja riittävän kelvollisia vaihtoehtoja tulee tarjolle.

Moottoriperiaatteen ja päästöttömäksikin katsottavan polttamisen kieltämisen sijasta tiukentuvat dieselmoottorin erilaisia polttoaineita sekä päästöjä koskevat määräykset tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollistamalla tahdilla.
Näiden määräysten puitteissa tietysti eletään.
Taidamme saada valaistusta lähivuosien menettelytapoista vasta vuoden päästä, IAA-näyttelyn aikoihin. Silloin ja siellä alan teollisuus esittelee ratkaisunsa, joille määräystahot (EU ja muut) ovat antaneet periaatteelliset hyväksyntänsä.

Kaupunkilinja-autot ja mm. jäte- ja jakeluautot ovat ihmisympäristön keskellä toimivina erityissäännösten alaisia. Sähkö lähinnä ladattavien akkujen muodossa on niissä helppo ratkaisu. Se on hyvää vauhtia toteutunut vapaaehtoisuuden ja säätelyn kautta.
Kyseisen liikenteen säätelijänä ja rahoittajana voivat kunnat tietysti asettaa erityisiä teknillisiäkin ehtoja liikennöivälle kalustolle.

Kiihkoileva vihreän metanolin käytön jarruttelu on hidastanut turvallisen ja käytännöllisen vetytalouden vauhtiinpääsyä.
Vedenpitävä menettely joka varmistaa että tankkiin päätyvä metanoli on vihreätä on valmiina odottamassa :
( https://www.crediting-system-for-renewable-fuels.eu/#:~:text=With%20a%20voluntary%20crediting%20scheme,fuels%20brought%20into%20the%20market ) .

Menettelyn käyttöönottopäätöksen puuttuminen mm. EU:ssa jarruttaa uusien vihreiden metanointilaitosten suuria investointipäätöksia.
On outoa että EU tieliikenteen vihreän siirtymän edistäjänä onkin sen turvallisen ja järkevän toteutuksen haittaaja.
Suomenkin vihreää siirtymää puoltavien tahojen tulisi osoittaa hereilläolonsa ja alotteellisuutensa tässä varsin keskeisessä asiassa!
kuva 26.09.2023 18:53 Erkki Nuutio  
  Kuvani on riittävän laaja. En mitenkään vähättele vetykaasun käyttöä soveltuvilla teollisuudenaloilla.
Erityiskiinnostukseni, tuotekehityksellinen seurantatoimeni ja 50-vuotinen teollinen kokemukseni koskee toki sovelluksia raskaissa autoissa ja työkoneissa.

Vedyn erityinen hankaluus koskee jakelua ja varastointia kiinteisiin ja kuljetettaviin säiliöihin.
Neste verrattuna kaasumuotoon on molemmissa näistä TÄYSIN YLIVOIMAINEN, eikä tätä mikään muuta tulevaisuudessakaan.

Kuvaava on viittaamasi esimerkki : vedystä muunnettu vihreä (synteettinen) metaanikaasu.
Verrataan sitä vedystä muunnettuun vihreään (synteettiseen) metanolinesteeseen.
Kummankin molekyliin on liitetty ilmasta (esimerkiksi jo määräykset täyttäväksi puhdistetusta pakokaasusta) pyydystetty hiiliatomi.
Täsmälleen sama atomi siis molempiin.
Kumpikin aine on siten täsmälleen yhtä "vihreä", eli päästötön asiaa koskevien määräysten kannalta.
Kumpikin aine soveltuu periaatteessa yhtä taloudellisesti esimerkiksi polttomoottoreihin ja muihin polttoprosesseihin

Mutta kuten todettu, nestemuoto on mukava ja turvallinen käyttää, kaasumuoto ei ole.
Nestemuoto on kätevä ja laajasti käytössä myös monien kemiallisten jatkojalosteiden valmistuksessa.

Näytät itsekin kiemurtelevan tässä nimikysymyksessä. Onko varoitettu että asiaa ymmärtämättömien varalta saa puhua yksinomaan vedystä, eikä lainkaan vedyn yhtä "vihreistä" mutta kuljettamiseen ja varastointiin ylivoimaisesti soveliaammista käyttömuodoista?
Mitä äärivihreyteen tulee, on kiistatonta että sitä esiintyy EU:n päästömääräysten laatijoiden piirissä, jopa komissaari Timmermansissa.
Se tuli vakuuttavasti esille viime syksynä raskaissa ajoneuvoissa vielä pitkaan tarpeellisten dieselmoottorien kieltoyrityksen torjumisen yhteydessä.
kuva 26.09.2023 16:42 Erkki Nuutio  
  Vetyä muunnetaan Saksassa metaaniksi (CH4) ja levitetään maakaasun (=vähemmän puhdas metaani) seassa maakaasuputkiston kautta maakaasu-autoilijoillekin. Audinkin vetytehdas toimii näin. Myös joissakin traktoreissa, Valtroissakin käytetään maakaasua.
Pieni sievä hiiliatomi poltetaan siis metaanissakin - ja päätyy ilmakehään. Maakaasussa hiiliatomi onkin jo alkuaan, eikä siis otettuna huomattavan kalliisti ilmakehästä.

Siksi Vetyklusterinkin tiedottaminen surettaa. Ehkä viherkiihkoilijoiden pelossa (toimilupien ja rahoituksen estäminen) vaietaan vihreästä metanolista, joka kuitenkin on nestemäisenä lähes ainoa turvallinen ja käytännöllinen synteettinen vetypolttoaine mm. raskaalle liikenteelle ja työkoneille.
VETY EI SITÄ OLE. KALLIIKSI TULEE JOS SIIHEN PAKOTETAAN. Lisäkustannukselle ei löydy maksajaa.
Kiemurtelua tiedottamisessa on myös esimerkiksi Nordic Ren-Gasilla. Aikaisemmin tämä kertoi kiemurtelematta metanolin olevan prosessin järkevin päätuote.

Vety kun on sellaisenaan mahdollisimman viheliäinen ja vaarallinenkin tuote varastoitavaksi pidempiä aikoja.
Vedyn pienikokoinen atomipari vuotaa useimpien täystiiviiden paksujenkin seinämäaineiden lävitse, varsinkin kun suurpaineisuus on edellytys edes välttävään energiatiheyteen pääsemiseksi.
kuva 26.09.2023 11:29 Erkki Nuutio  
  Aikoinaan ostin Berliinistä kierrätyskirjan Raimar Lehmann Dampflok Sonderarten VEB Verlag Technik,, 1985 , 220 isoa sivua, kaavioita ja kuvia. Sinne kondenssiveturitkin (Argentiinan ja muut) oli koottu. Jos Sinulta puuttuu tämä kirjaa, voi sen vapaasti noutaa mutta se on hankalankokoinen lähettää.

Argentiinassa kun ollaan, onko aineistoa Central Argentine Ry:n veturisarjasta, johon kuului numerolla 9 4-4-0 -tenderiveturi CORDOVA vuodelta 1870. Nettikuva tästä veturista on Petri toimittanut jonnekin näille sivuille, mutta googlekin löytänee sen.
Veturi on A2:n tenderillä varustettu A1, jossa on "Pampas"-hytti (=kaiteet ja kattopelti). Valmistaja on siis Peto, Brassey & Betts Canada Works, Birkenhead.
Huomionarvoista CORDOVAn valokuvassa on nimikilven jokseenkin identtinen sijainti, koko ja kirjoitustyyli verrattuna A1 ja A2 -veturien nimikilpiin. Tämä viittaisi siihen, että nämäkin nimikilvet tehtiin ja kiinnitettiin jo Birkenheadissa.

Canada Works toimitti samalle (?) FC (=Ferrocarril) Central Argentinolle (Rosario - Canada de Gómes rataosalle) vuonna 1866 4-4-0 -tankkivetureita. Niiden savupesän ja sylinterien muodostaman kokonaisuuden tunnistaa jo kaukaa Canada Worksin tekemäksi ja vastaavaksi kuin tehtaan Kanadaan toimittamissa vetureissa. Google löytänee nettikuvan tiedolla Locomotora del FC Cental Argentino.
kuva 26.09.2023 10:36 Erkki Nuutio  
  Jari: En ymmärrä mitä tarkoitat sanoessasi, että vety voi hyvin. Jos rajoitutaan raskaaseen liikenteeseen (ka, la, pääosin myös rautateiden vetokalusto) ja raskaisiin työkoneisiin, ei polttokenno ole helppo. Se on kömpelö ja kallis ja edellyttää tiukkoja sivullisiinkin kordistuvien turvallisuus- ja suojelumääräyksien käyttöönottoa (=kansalaisoikeudet kapenevat).

Vedyn polttaminen kaasuna muunnetussa dieselmoottorissa suurpaineisista (jopa 700 bar) paineastioista on mahdollista, mutta ei edullista. Se edellyttäisi hyvin kalliiden ja TIUKASTI turvaluokiteltavien jakeluasemien verkostoa - tarvitsevat mm. noin 110 kV -syöttölinjat.
Jos vety toimitetaan näille kaasuna erikois-säiliöautoissa, on näidenkin liikkuminen turvaluokiteltavaa (onnettomuudet ja tihutyöt).
Jos vety toimitetaan kaukaa rakennettavan putkiston avulla, turvaluokitellaan sekin lähialueineen (jollei sitä upoteta niin syvään että luonnonilmiöistä sekä maansiirto- ja tihutöistä ei ole vaaraa.

Metanoliksi (CH3 OH) muunnetun vedyn varastointi, kuljetukset ja käyttö riittävän helposti muunnettavissa dieselmoottoreissa on yksinkertaista ja turvallista. Metanointi, jolla muuntaminen tapahtuu on tehokas ja edullinen prosessi. Sitä on käytetty pitkään. Metanointikapasiteetti kasvaa kaiken aikaa. Se ei ole este.

Metanolin hento pieni hiiliatomi on ns. vihreässä metanolissa pyydystetty helpoiten esimerkiksi tiukimmatkin päästömääräykset täyttävien voimalaitosten poistokaasuista (kuten Nordic Ren-Gas Tampereen Tarastenjärvellä).
Puhdistetuissakin poistokaasuissa on tietysti jäljellä jäännöshiiltä vähän enemmän kuin neitseellisessä ympäristössä.
Äärivihreätkin tietysti sallivat hennon hiiliatomin pyydystämisen määräysten mukaisesta pakokaasusta, mutta ääriaatteensa mukaisesti vaativat tämän atomin varastoimista sellaisella tavalla, että se ei ikänä pääse ilmakehään.
Vaatimus on taloudellisesti mieletön.

Vetytalouteen voitaisiin siis vähitellen siirtyä turvallisesti, käytännöllisesti ja melko taloudellisestikin ilman EU-ajotien tukkeeksi jämähtäneitä äärivihreitä. Nämä hyväksyvät vain ihanneratkaisuja. Sellaisia ei OLE ainakaan muutamaan vuosikymmeneen. Sellaisista ei ole edes käytännön olosuhteissa toimivia prototyyppejä.

Ongelma on paljolti juridinen. Äärivihreiden vuoksi ei kyetä hakemaan ja sopimaan varmistustapoja sille että toimitettu metanoli on ns. vihreätä metanolia (jonka hiiliatomi on pyydystetty ilmakehästä), eikä ns. muunväristä metanolia (jonka hiiliatori on saatu esimerkiksi kivihiilestä).
Kemiallisesti kaikki metanolit ovat identtisiä, mutta vihreä metanointiprosessi on toistaiseksi huomattavasti kalliimpi kuin pitkään laajasti käytetyt ja yhä käytetyt ei-vihreät (niitäkin on eritasoisia).
Ei siis ole pystytty sopimaan asioista. Tämä on tullut ja tulee hyvin kalliiksi. Kaikille meistä!

Toivon että vuoden päästä avautuvaa seuraavaa IAA-näyttelyä varten tuodaan loppukesästä 2024 julkisuuteen ratkaisuja ja sopimuksia, joilla teollisuus ja liikenne voi toimia, ja että tällöin ainakin osittain selviää toimintatapoja tästä eteenpäin.
kuva 25.09.2023 09:37 Erkki Nuutio  
  Johtimeen jatkuvasti kytkettyjä johdinautoja tuskin enää kehitetään. Sensijaan päätepysäkeillä täydennysladattavat sähköbussit ovat hyvinkin käypiä. Ne ovat tarvittavan akkumäärän ja -painon huomioon ottaen yleensä järkevämpiä ja edullisemmin toimivia kuin sähköbussit, joita ladataan vain öisin. Näin mm. saksalaistestit ovat kertoneet.
Mahdollisesti hinnattomaan yösähköön ei liikennöintitoimintaa kai voi perustaa.
kuva 24.09.2023 18:35 Erkki Nuutio  
  Olen muuten vain kuulolla tästä mielenkiintoisesta pohdinnasta, mutta oudoksun vedyn käyttämistä energian varastoimiseen.
Harva aine on niin hankalaa ja vaarallista varastoida kuin vety, on se sitten matalapaineisena kaasuna tai paineistettuna jopa 700 barin kaasusäiliöihin tai nesteytetettynä kryosäiliöihin. Asiaa on näilläkin sivuilla käsitelty.

Sensijaan metanoli-nesteeksi (CH3 OH) muutettuna vetyyn lisätyn ilmasta pyydystetyn hiiliatomin ansiosta se muuttuu yhtä helpoksi varastoida ja käyttää kuin esimerkiksi nykyinen dieselpolttoaine. Käytännöllisille ratkaisuille vieraat äärivihreät sitä vielä vastustavat, mutta saivat jo nenilleen polttomoottoreiden kieltoyrityksessään viime syksynä.
kuva 19.09.2023 20:47 Erkki Nuutio  
  Hieno vidoa, tositerävä kuvanlaatu! Tarvitseeko Porterin männävarren tiivistintä säätää tiiviimmäksi talvihuollossa?
kuva 19.09.2023 16:27 Erkki Nuutio  
  Kaupunkipuutalojen puulämmitteisten huoneistojen haltijoilla ei ollut vaihtoehtoja. Pikkuiset luukut veivät jalkakäytävältä asunokohtaisiin liiteriosastoihin. Yhä useiden näiden talojen kivijalkojen pikkuluukut (tai ainakin luukkujen reunat) ovat jäljellä, mutta kaukolämpö on tehnyt liiterit työttömiksi. Nalle-Sisu oli aika suosittu klapiautona. Kapeutensa ansiosta se pääsi kerrostalojen porttikongeista pihoihin, joissa oli usein kaatoluukku talon keskuslämmityksen halkoja tai kivihiiliä varten.
kuva 15.09.2023 12:57 Erkki Nuutio  
  Uskaltaisin merkitä veturin G9 Pikku-Ruskoksi sillä perusteella että valmistajakilpi on soikea olematta kooltaan mammutti (vs. Nohab) ja kilpi on kylkinumeron yläpuolella. Kookkaampi Tampellan G11 ei ole kyseessä.
Taustalla muuten Stadionin torni on valmiina vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten. Niitä silmälläpitäen ne VR:n uudet matkustajavaunutkin oli tehty.
kuva 15.09.2023 12:44 Erkki Nuutio  
  Volvo PV 544 (tuotannossa 1958-1965). Nämä taidettiin loppuun asti tehdä vanhalla Volvolla Hisingenissä (Lundby), tehdasalueella jonka perusti Nordiska Kullager. Kun tämä meni konkurssiin 20-luvulla, osti kilpailija SKF sen ja vuonna 1927 luovutti tuolloin aloittaneelle Volvo-nimiselle tytäryhtiölleen. Kesällä 1970 työskentelin tällä alueella Nordkulan-rakennuksessa, jota vastapäätä pienehkössä peltihallissa kokoonpantiin vielä silloin ns. pyhimys-Volvoja.
kuva 12.09.2023 21:56 Erkki Nuutio  
  Kuluttaja on yleensä vaikeassa tiedonpuutteessa laatuasioissa, koska täsmällisempää tietoa markkinoilla olevien kilpailevien tuotteiden keskinäisestä hyvyydestä (laadusta) saa vain harvoissa tapauksissa riippumattomalta taholta (Kuluttaja, TM tai muu).
Ei ehkä muutenkaan tarvita parasta tai pitkäikäistä ammattilaistuotetta jos (kun) halvalla saadaan.

Yrityksille ja ammattilaisille toimittavalla, takuun alaisten investointituotteiden valmistajilla tilanne on toinen.
Jos näiden osaaminen on riittävä (joka on menestymisen edellytys), näiden on mm. omien mittausten ja saatavan takuukorvauspalautteen pohjalta nopeasti osattava karsia pois huonot osatoimittajat ja komponentit.

Jos esimerkiksi metsäkoneeseen päätyy laatuvirheellinen telin hammaspyörä, joka virheensä vuoksi hajoaa parissa viikossa koneurakoitsijan uudessa vekselivetoisessa metsäkoneessa, maksaa tällaisen 500 € pyörän vaurio ja oheisvaurioiden korjaus maastossa helposti 10 000 €. Valmistaja sen maksaa kiltisti ja lisäksi hyvittelee eri tavoin urakoitsijaa, jonka urakka ja ansiot joutuivat pysähdyksiin.
Muuten menee maine ja asiakkaat siirtyvät kilpailijoille.
Jos samoja 500 € susipyöriä pääsee lukuisiin koneisiin ja nämä koneet alkavat siksi hajota, on tämä katastrofi yritykselle.
Sellaisesta ei välttämättä selviä edes suurin tappioin ja maineensa vuosikausiksi menettäneenä.

Valmetin metsäkonetehdas välttyi tällaiselta tarkan laatupolitiikan ja osaamisen ansiosta. Politiikan turvana oli silloinen tehtaanjohtaja, Valmet-yhtymän laatupäällikkö ja ensimmäisen suomenkielisen laatutekniikan oppikirjan kirjoittanut Jorma Veräjänkorva.

Kerran katastrofi oli jo lähellä, kun uskoimme toimittajan jo oppineen ja supistimme tarkastuksia.
Kerran jouduimme susittamaan kolme peräkkäistä suurehkoa erää näitä hammaspyöriä ja konetuotanto oli siksi pysäytyksen edessä.
Yksittäisiä pyöriä tuotiin heti näiden valmistuttua taksilla toimittajalta Jyväskylästä. Näistäkin pyöristä joitakin jouduttiin susittamaan.
kuva 12.09.2023 13:12 Erkki Nuutio  
  Maankohoaminen Ruotsin puolella Mälarin (Uppsala, Tukholma, Nyköping) ympäristössä oli myös voimakasta.
Vielä 1000 vuotta eaa oli seutu merenpohjaa / ulkosaaristoa. Tämä esti skandiasutuksen etenemisen pohjoiseen.
Vasta vuoden 0 aikoihin tuli ilmeisesti alunperin Rooman valtakuntaa palvellut soturijoukko alueelle ja tuhosi ja alisti noin 5000 vuotta rauhanomaisesti kehittyneen asutuksen ja kulttuurin.

Svealaiset ilmeisesti kehittyivät tästä joukosta. Nämä liittoutuivat gööttien kanssa ja laajentuivat pohjoiseen ja aikanaan itäänkin.
Vanhempi, tuhottu/paennut väestö oli aikanaan tullut vesitse merestä nousseille saarille, luultavasti pääosin idästä.

Tämä on selvinnyt Ruotsin historian laajimmissa arkeologisissa kaivauksissa Uppsalan seudulta A4-moottoritien työmaan alta.
Edustava ja kiinnostava kuvaus kaivauksista ja löydöksistä on Maja Hagerman : Försvunnen värld (Norstedts, 2011, 443 s)
kuva 12.09.2023 12:05 Erkki Nuutio  
  Kun ei avaudu suoraan, googlaa Slesvigland, Ausgabe 1 / 2006, Suedschlesvigsche Eisenbahn .
Hakulöydöksissä pdf on talletettu löydösosoitteeseen jimcontent.com .
Alunperin tanskalaisen rautatien urakoi tuntemamme Samuel Morton Peto.
kuva 11.09.2023 20:02 Erkki Nuutio  
  Sattumakartta. Kartan toiseksi alin S-Bahn -asema juuri Berliinin kaupungin ulkopuolella on Wildau.
Wildaun kyljellä oli Schwermaschinenbau Heinrich Rau, joka oli 80-luvulla Euroopan suurin muottitakomo.
Alunperin se oli veturitehdas Berliner Maschinenbau, vormals L.Schwartskoppf.
Nykyään se on AMK -opetuslaitos + pienteollisuutta. Alkuperäinen, hyvin säilynyt asuntoalue on aseman toisella kyljellä.

Määritin siellä vuonna 1982 Leonid Breshnevin kuoleman herättämän suuren kansalaissurun aikoihin halkaisijaltaan noin 400 mm:n hiiletyskarkaistuja ja hiottuja hammaspyöriä Valmet -metsäkoneisiin (joita DDR:ssä oli runsaasti). Pätevä ja tehokas laitos!
Susitin silti kyseiset pyörät kun ne aikanaan tulivat. Toimittaja hyväksyi susituksen ja tilalle saimme nopeasti virheettömän erän.
Wildau ei kylläkään ollut susituksen syy, vaan sen tekemät taeaihiot olivat moitteettomia.

Takeet hammastaneella Pritzwalkin hammaspyörätehtaalla oli tapahtunut joku karmea moka, joka oli pilannut Wildaun taeaihiot.
Hädissään tehdas oli sen jälkeen teettänyt alkuperäisstandardin mukaisesta teräsvalusta uudet aihiot sekä hiiletyskarkaissut ja hammastanut ne.

Vastaanotossa metsäkonetehtaalla mitattiin aina oleelliset mitat joka hammaspyöräerän jokaisesta pyörästä sekä tarvittavassa laajuudessa pyörien hammaskylkien ja -tyvien karkenemissyvyydet pienikokoisella Equotip ultraääniperiaatteella toimivalla kovuusmittarilla.
Muilla laitteella ei mahtunut hammasväleihin.
Olimme havainneet mittauslukemien tulevan epävakaiksi, jos karkaisukerroksen paksuus oli alle 0.6 mm - joka oli susitusraja.
Lisäksi TTKK:n metallurgian laboratorio tarkasti vähintään yhden pyörän rikkovasti. Selvitettiin sen analyysi ja mikrorakenne sekä jonkun hammastyven ja -kyljen mikrokovuudet 0.1 mm:n välein pinnasta sisäänpäin.

Tämä tarkastus paljasti, että rikotun pyörän metallurgia oli virheellinen. Valurakennetta (karkearakeisuus) oli nähtävillä.
Aihio oli siis valettu eikä taottu. Taonta, etenkin vapaataonta poistaa alunperin valetun teräksen karkearakeisuuden ja karkeiden rakeiden raerajoille helposti erkautuvat hauraat epäpuhtaudet sekä litistää mahdollisen muun mikrokuonan.
Jo alunperin hyväksymäni DDR-normin mukainen teräs oli nikkeliseosteinen, ja varmemmin karkeneva kuin SFS-standardien vastaavat.
Reklamoin koko pyöräerän valurakenteen vuoksi. Moitittavaa ei ollut mitoissa eikä karkaisusyvyyksissä.

Reklamointi Wildaussa oli minulla helppoa. On karkein loukkaus takojalle sanoa että tämän takeissa on valurakenne jäljellä (sehän osoittaisi takojan täydelliseksi tumpeloksi).
Mutta valurakenne oli tosiasia TTKK:n raportin metallurgiakuvien perusteella.
Wildaun laatuprosessin tarkastamisen jälkeen myönsin, että aihioihin ei voinut Wildaussa jäädä jäljelle valurakennetta.
Tämän jälkeen Wildau löylytti puhelimitse perusteellisesti Pritzwalkin (huuto kuului seinän lävitse).
Niinpä Pritzwalk korvasi korvaustoimituksen kulut (korvaustoimituksessa ei ollut moitittavaan).

Wildausta minut vietiin Barkas-pakulla Hitler-teitä (tömps-tömps) pitkin Pritzwalkiin. Sieltä minulla on muistona korkkaamaton lahjapullo Urkorn - Der echte Doppelkorn aus Nordhausen seit 1507.
Linnavuoren (länsi-) Zeiss-Ikon 3D-mittauskoneen geometriatulosteet olivat suuri tunnelman kohottaja heille - valuaihioiset susipyörät olivat hammastukseltaan moitteettomat.

Kirjoitin tällaisen muisteluksen valottaakseni sitä, että täytyy ammattitaitoisesti ja perusteellisesti osata varmistaa sisääntulevien osien valmistuslaatu. Sudet tulevat kalliimmiksi maineen ja kustannusten kannalta kuin riittävä laatumäärittely ja osaava, usein kalliskin tarkastus. Tämä pätee niin koti- kuin ulkomaisiin toimituksiin.
Metsäkonetehdas päätyi DDR-hammaspyöriin koska ne olivat kilpailukykyisiä ja siihenastisten kotimaisten toimittajiemme laatuasenne oli lepsu (poikkeuksina ATA ja Linnavuori).
Jotta lepsuilu loppuisi aikaansaimme Metalliteollisuuden Keskusliitossa lämpökäsittelyn laatuprojektin. Tulosjulkaisu projektista on MET Tekninen tiedotus 11/85 Lämpökäsittelyn laadunvalvonnan käsikirja (68 s.).

Kirjoitin pitkään, epäilemättä sivussa sivuston pääaiheesta. Kirjoitin koska luulen ettei riittävästi esimiestasoilla eikä johtoportaissa ymmärretä sitä perusteellisuutta, jota teolliselta toiminnalta edellytetään. Asiaa ei helpota insinöörikoulutuksen laadun heikennys ja siinä esimerkiksi perinteisen koneenrakennuksen osaamisen heikennys parin viime vuosikymmenen aikana.
Ennenkaikkea OPM on syypää, mutta metalliteollisuudenkaan järjestöjohdossakaan ei nykyään vaikuta olevan asian ymmärtäviä ja huolestuneita (Harri Malmbergin aikana oli).
kuva 11.09.2023 11:01 Erkki Nuutio  
  Tähden punaväri on armollisesti peittynyt mustaan. Näinhän punatähdille (ja hakaristeille) pitää käydä.
kuva 09.09.2023 12:15 Erkki Nuutio  
  Periaatteessa tavaratoimiston laajennustyön pitäisi olla mainittu Rautatiehallituksen kertomuksessa, kun vain tietäisi vuoden tai olisi aikaa käydä ne lävitse niissä mainittujen rakennusten osalta.
Esimerkki kertomuksista: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/171777/rth119.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
Tänä kertomusvuonna ei ole mainintoja Järvenpäästä.
kuva 08.09.2023 09:38 Erkki Nuutio  
  Edustava kuva. Ihan kelvolliset vaunutkin perässä. Sodat pidensivät 318 -veturinkin käyttöaikaa kymmenisen vuotta.
Etenkin kesäaikaan matkustajia vielä riitti Porvoosta, mutta moottoriliikenne oli jo kaapannut paljolti Helsinkiin kulkijat.
Esimerkiksi kesällä 1935 oli päivisin 26 suoraa edestakaista linja-autovuoroa Porvoosta Helsinkiin (32 vuonna 1939).
Auraukset kehittyivät myös : talvisin aukipidettäviä teitä oli 1926 96 km, 1930 2270 km ja 1934 6690 km (näistä VR 192 km).
[Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY 1937, 333 s)]

1940 palattiin taas Porvoossakin valtaosin juniin ainakin kymmeneksi vuodeksi. Lättiä kulki Porvoon suuntaan keväästä 1957 alkaen.
Olisi tarvittu toistakymmentä vuotta aikaisemmin. Ilman sotia näin olisi varmaan käynytkin.
Ja näin oli käynyt jo aikaisemmin : SVR tilasi vuonna 1914 kolme bensiinimoottorivaunun alustaa The British Westinghouse Electric and Mfg Companyltä Pasilassa koritettaviksi. Maailmansota peruutti toimituksen.
kuva 06.09.2023 09:29 Erkki Nuutio  
  Kohtalaisesti on tullut lunta. Linjaraiteet puhdisti lumiaurajuna, samoin useasti läpiajettavat sivuraiteet.
Lumenluonti pitkiltäkin sivuraiteilta, kuten myllyn raiteelta kuului normaalisti asemamiesten (Järvenpäässä ehkä kaksi) tehtäviin.
Alumiinikuuppaiset lumikolat tulivat kauppoihin 60-luvun alussa ja muovikuuppaiset kai vähän myöhemmin. Sopiva muovi on polyeteeni.
Masatools kuitenkin esiintyy edelläkävijänä, vaikka aloitti vasta vuonna 1982 : https://www.masitools.fi/fi/yritys/ .
Luultavasti kuitenkin polyeteeniäkin käyttäneitä edeltäjiä oli jo 60-luvun loppupuolella.
Kuvan aihe : myllyraiteen lumityöt, jotka lienee tehty lumilapioilla voimaannuttavien huudahdusten (=kirousten) kera.
kuva 06.09.2023 08:26 Erkki Nuutio  
  Haluatte varmaan osoitella sormella syyllistä (Valtasta) ja puida nyrkkiä tälle. Hän on oikeanpuoleinen etualalla olevista.
kuva 05.09.2023 21:31 Erkki Nuutio  
  Numero 881 loistaa. Veturi on tyyppiä Tk3, tavarajunan veturi. Liekö kyseessä arkinen vaunujen jättö- ja ottojuna Hki-Ri välin asemia ja sivuraiteita varten?
Verrattuna näillä sivuilla olevaan kesän 1945 valokuvaan samoilta kohdilta on etualan pikku koppi ikääntynyt vähän enemmän.
Eli 50-luvulle mennään. Yleisvaikutelman perusteella sanoisin 50-luvun alkupuoli. Ei ehkä pysty tarkemmin ajoittamaan.

Mitä tulee veturin edellä kulkevaan asemamieheen, veikkaisin Evert Kuusilampea.
Jaakko Harjuvaaran Järvenpää -historiasivuilla on linkki Järvenpään ilmakuviin, vanhin vuodelta 1964 :
https://jarvenpaa.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=1ac0988389354770bce7da0bb2d1c5f7/
Ota ikonista esiin layer list ja valitse siitä ilmakuva 1964
Ilmakuva 1964 näyttää varsin hyvin nämäkin raiteet.
Itselleni vieritin esiin Kuusilampien tontin rakennuksineen. Se oli majapaikkani kesällä 1963.
kuva 05.09.2023 09:10 Erkki Nuutio  
  Viitattu rakennushistoriaselvitys on todella kiinnostava. Kiitos vihjeestä.
kuva 04.09.2023 12:49 Erkki Nuutio  
  Helsinkiläiset voinevat kertoa taustalla olevien teollisuuslaitosten silloiset haltijat ja tuotealat.
kuva 03.09.2023 18:05 Erkki Nuutio  
  Rata on yksiraiteinen ja valmistui noin vuonna 1899, kuten seisakerakennuskin.
Mielestäni kyseessä on nimenomaan laituriopastin liittyen junaa odottaviin matkustajiin.
Oletettavasti tällaisestakin opastimesta löytyy joku ohjesääntö 1800-luvun puolelta.

Ollakseen liikenneopastin on kuvan opastin sivusuunnassa liian etäällä raiteesta.
Liikennettä ohjaavan semaforin kuuluu olla kulkusuunnassa raiteen oikealla sivulla ja riittävästi ennen seisaketta.
Periaatteessa tällainen semafori siis tarvittaisiin kumpaakin tulosuuntaa varten.
Mutta sellaista ei kai Fiskarissa ollut kumpaakaan tulosuuntaa varten - kun ohitusraidetta ei seisakkeella tainnut olla.

Vaikka kuva on synkeä, näyttää se katonharjan koristeet hyvin.
kuva 02.09.2023 12:49 Erkki Nuutio  
  Laakeri on kuvassa näkyvän säätömutterin takana. Putkimaisen kiristystyökalun ulokkeet menevät kuvassa näkyviin säätömutterin otsapinnan koloihin, ja sitten vaan kääntämään säätömutteria kireämmälle tai löysemmälle. Kun itse laakeriin (joka on kartiorullalaakeri) saadaan näin sopiva välyksettömyys (tai mahdollisesti vähäinen ahdistus), lukitaan säätömutteri kuvassa akselin päässä näkyvän lukitusosan avulla.
kuva 02.09.2023 09:46 Erkki Nuutio  
  Ensimmäisen asemarakennuksen valokuvat lienevät kateissa tai niitä ei ole kuvattukaan - päätellen siitä että kuvaa tai edes piirrosta ei ole Veikko Talven Kouvolan historia II -kirjassa (1984, 704 s.).
Oheisena näkyvä vuonna 1889 valmistunut toinen asemarakennus on käsitelty kattavasti Talvenkin erinomaisessa kirjassa.
kuva 31.08.2023 09:16 Erkki Nuutio  
  Nätti, vaikkakin synkähkö kuva kesän loppumisen kunniaksi.
kuva 27.08.2023 21:12 Erkki Nuutio  
  Laaja-alainen, varsin tarkka ja maastosuhteetkin näyttävä Tampereen kartta ratoineen, mukaanlukien liikennöidyt sivuraiteet vuonna 1971.
Tiedot koonnut ja kartan toimittanut mahdollisesti GRU asiantuntevien paikallisten asiamiesten kiitettävällä avustuksella :
https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Tampere%201:10.000%201971%20%28ven%C3%A4l.%29.jpg
(kartta Timo Meriluodon karttakokoelmasta).

Eipä taida olla tältä ajankohdalta toista näin selkeätä kokonaisesitystä Tampereen seudusta.
Tarvittaessa se auttaisi maailmanrauhaa turvaamaan valmiita neuvostokolonnien tovereita YYA:n nimessä Suomessa.
Hyvä valmistautuminen turvaa edistyksellisten voimien voiton Länsi-Saksan revanssisteja vastaan missä tahansa lähiulkomaassa.

Herran jestas! Minähän olin juuri silloin, 1971/72 PsvP:ssä T54 -joukkueen johdossa. Olisi tullut ankara koitos!
Onneksi kuitenkin silloin olivat vielä miinakentät rajoilla.
kuva 27.08.2023 19:40 Erkki Nuutio  
  Kuva vastaa vuoden 1923 ratapihakaaviota : https://www.vaunut.org/kuva/87442?kv=1922&kv2=1924&paik=Kokkola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio .
kuva 26.08.2023 15:26 Erkki Nuutio  
  Kiinnostava kuva ja tarkkoja havaintoja. Taustan ylikulkusilta (työmaa?) on niin kaukana, että tarkkoja havaintoja siitä ei voine tehdä.
Tuntuu että sillan vasemman penkereen puolella olisi jotain työmaata.
kuva 26.08.2023 15:11 Erkki Nuutio  
  Kiinnostava kuva ja hyvää analyysiä. Huomattavaa on, että samantyyliseen arkkitehtuurikokonaisuuteen sisältyy rakennus molemmin puolin asemarakennusta,
kuva 24.08.2023 20:46 Erkki Nuutio  
  Tämä esihistoriallinen suomalais-ugrilainen sana on Suomen alueella vanhastaan ollut saamessa jopa etelärannikolle asti.
Eiköhän sana ole ollut vanhastaan myös itämerensuomessa.
Lapin ohella kuru-nimiä on Etelä-Suomessa muuallakin kuin Pohjan kurussa. Esimerkiksi Tampereesta pohjoiseen oli kuruinen Kurun kunta (vuodesta 2009 Ylöjärveä).
kuva 24.08.2023 12:20 Erkki Nuutio  
  Kurtin ehdotus Pohjankurun kurun/skurun paikaksi lienee pätevä.
Kurun ja skurun merkitys on sama - rotko tai kapea jyrkkäkylkinen laakso (, jonka pohjalla voi olla jokiväylä tai puro).
Suomalais-urgrilainen paikankuva/nimi kuru on iältään vähintään 2000 vuotta vanha.
Paikannimi skuru on iältään enintään noin 600 vuotta (kiinteä ruotsinkielinen asutus) tai noin 1000 vuotta (viikinkiryöstelijät).
Rannikkoseutujenne aiemmat ja osin yhä ruotsienemmistöiset osat ovat varhain yleisesti olleet nimistöltään suomenkielisiä - kertoo nimistötutkimus. Itse nimenä Pohjankuru on varmaankin lyhennys Pohjan(pitäjän) kurusta.
kuva 24.08.2023 08:59 Erkki Nuutio  
  Missä Pohjankurun kuru on ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuru_(rotko) .
Sana kuru on suomalais-ugrilaista perua. Skuru on siten jäljitelmä/vääristelmä.
kuva 20.08.2023 10:05 Erkki Nuutio  
  Arvailuni Petsamon retkistä eivät osu ajallisesti.
Sensijaan von der Goltzin divisioonaan kuuluneiden tiedusteluyksiköiden toiminta Rovaniemi tukipisteenään 6.1918 osuu hyvin.
Rautatieupseeri, kapteeni Henkel aloitti 20.6.18, apunaan kolme suomalaista insinööriä rautatien tai kapearaiteisen kenttäradan maastotutkimuksen Rovaniemeltä Kuolajärvelle.
Lisäksi maantiestön kelpoisuutta Rovaniemeltä itään ja pohjoiseen selvitettiin Henkelin johdolla.

Nämä työt oli ilmeisesti tehty heinäkuun puolivälissä ja 23.7.18 Henkel sai tehtävän selvitellä Kannaksen rataverkkoa sekä tutkia rautatien rakentamista Laatokan Karjalassa yhdistämään Suomen rataverkon Muurmannin rataan.
Lähde: R.Arimo Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918 (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi, 1991, 212 s.), s. 109 - 113 .

Valokuva lienee siten 6.1918 vaiheilta ja esittänee kapteeni Henkelille Rovaniemelle järjestettyjä keittiö- ja majoituspalveluja.
kuva 17.08.2023 20:02 Erkki Nuutio  
  Jatkosodassa mm. Tyrisevä -Ino - Jäppilä - Seivästö rataosilla toiminut 1. Rautatiepatteri sai vuonna 1942 RSHY:ltä sotilaskodikseen vihollisen Hangon satamaan upotettaman ja Pasilan konepajassa (oletettavasti RSHY:n rahoituksella) kunnostetun Suomen pisimmän matkustajavaunun (VR SUOMI) 22014.
1. Rautatiepatterilla oli 2 Hangon satamasta nostettua ja 2 Vammelsuu - Vammeljoki -alueelta syyskuun alussa 1942 sotasaaliina saatua 180/57 -tykkiä. Tykit oli sitä ennen kunnostettu Valtion Tykkitehtaan toimesta.
Lähde: Ove Enqvist Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta (2019)
kuva 16.08.2023 15:50 Erkki Nuutio  
  Kyseessä oli 2. Rautatiepatterin (4 kpl 152/45 C + ilmatorjuntatykkejä) kasvihuonevaunu.
Patteri oli vuosina 1943-1944 pisimpään alistettuna Laatokan Rannikkoprikaatille sen RTR 13:lle, ja oli tällöin majoitettuna Uuksuun.
Tietolähde: Ove Enqvist Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta (2019).
Toimittiin siis pääosin 111 km:n Uuksu - Aunus -radalla.
Rautatienrakennusmuodostelmat rakensivat sen 8 kk:ssa alkaen heinäkuun lopusta 1942.

Rata tuhottiin osin mottiin jääneine kalustoineen perääntymisen yhteydessä pääosin heinäkuussa 1944.
Tauno Hovattan Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan (2022, 114 s.) kertoo radan lyhyiksi jääneet vaiheet.
Kirjasta selviävät rakennettaessa käytettyjen 15 höyryveturin numerot, yleisliikenteessä käytettyjen 5 höyryveturin numerot (lisänä moottorivaunu) ja Viteleen maihinnousun seurauksena mottiin jääneinä tuhottujen 6 höyryveturin numerot ja tuhoamispaikat.
Vaunuja mottiin jäi noin 300 vaunuarvoa. Noin puolet tuhottiin. Sillat ja asemarakennukset tuhottiin.
kuva 12.08.2023 16:39 Erkki Nuutio  
  Vaikka kuva on liikennöitsijälle synkältä päivältä, on paikallaan arvostaa PL:n ja VR:n monelta osin yhteistä taivalta.
Sitä riitti 70 vuoden ajaksi. PL hoiti ankaria vaiheita Suomen liikennehistoriasta, kuten Petsamon liikenteen, Lapin väen palvelemisen sotatuhojen jäljiltä jne.
Mittavaa ja menestyksekästä tavara- ja henkilöliikennettä suuressa osassa Suomea oli noin 60 vuotta, suurelta osin yhteistyössä rautatieliikenteen kanssa. Henkilö- ja turistiliikennettä hoidettiin myös mm. Ruotsiin.

PL:n johtopaikalta tuli (meitä harrastajiakin ymmärtänyt) VR:n pääjohtaja Eino Saarinen ja monet VR:n pääjohtajista olivat PL:n hallituksen puheenjohtajia. PL osti ja fuusioi Jo-Fo:n Lounais-Suomen kuljetusketjunsa ytimeksi. PL oli Hyvinkään-Karkkilan rautatien
liikenteen jatkaja (kumipyörillä) jne.

PL:n 50-vuotiskertomus Timo Herranen : Petsamosta Hankoon - Pohjolan Liikenteen 50 vuotta (PL 1990, 191 s.) on ansiokas ja täsmällinen, mutta silti tiivis ja helppolukuinen kirja tekstinsä ja hyvin valittujen kuviensa summana.
Kirjaa löytyy vielä antikvariaateissa, yleensä 25...30 € hinnalla. Edullisemminkin sitä voi löytyä, Suosittelen.
kuva 12.08.2023 10:48 Erkki Nuutio  
  Taustalla oleva rakennelma lienee alavutelaisten luonnontuotteiden lastausta varten ja Wartburg (luultavasti 312) alavutelaisen rautatieläisen kulkuja varten.
kuva 12.08.2023 10:38 Erkki Nuutio  
  Olisikin ollut puuhaa tehdä tämä jälkikäteen: https://vaunut.org/kuva/133512?kv=2018&kv2=2019&paik=Tampere&tag0=17%7CSekalaiset%7CRaitiotie
kuva 12.08.2023 10:31 Erkki Nuutio  
  Tuossa notkossa oli kaupungin konekorjaamon rakennus ja piha. Se sai lähteä jo kuvassa näkyvän pyörätien tieltä.
Melkoinen vaunujono. Ei taida yksi konduktööri (vai mikä lie tehtävänimitys nykyään) riittää. Pystyykö edes kulkemaan autovaunujen lävitse?
kuva 10.08.2023 09:15 Erkki Nuutio  
  Oli piinaavaa ja hidasta kulkea ratikalla etenkin Hämeenkadulla, kun uusavuttomat kännykkäaddiktit tukkivat välittömästi ovensuut ja käytävät, olivat esteenä kuin lehmänpaska laitumella.
On tietenkin pelottavaa addiktille kun tuli kymmenen sekunnin tauko elintärkeisiin selauksiin. Korkeintaan ehtii tunkea itsensä 2-3 taittoistuimen eteen esteeksi nojailemaan.

Addiktien vuoksi ratikka oli jo minuutteja myöhässä ja pysäkille pääsyä Hämeenkadulla jouduttiin odottamaan 3 minuuttia (edellisen, addiktien täyttämän ratikan vuoksi). Pysäkillä oltiin 3 minuuttia addiktien tukittua ovensuut ja käytävät.
Mitä näille uusavuttomille pitäisi tehdä. Montako viikkoa Pitkäniemeä ja kansalaiskasvatusta mokomille pitäisi määrätä, jotta edes yhteiskunnan perustoiminnot voisivat häiritsemättä jatkua?
Luuleeko joku että addiktit oikeasti tarvitsevat ratikkaa. Eikö se ole liian kallis lelu addiktille.
Eivät nämä sitäpaitsi ratikkaa ole maksaneet - harva addikti sellaiseen edes pystyisi.

Jos ratikoissa on signaalinvahvistin, tulisi vahvistus katkaista kaikilla Hämeenkadun pysäkkiväleillä annettavaa kuulutusta varten:
ÄLÄ TUKI OVIAUKKOJA ÄLÄKÄ KÄYTÄVIÄ. KYYDISSÄ ON MYÖS IHMISIÄ. HE OVAT MAKSANEET MATKASTA, JOTA EI HIDASTETA HAITANTEOLLA.

Kannatan yhdensuuntaista ratikkalinjaa Pitkäniemeen!
<<   >>