Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.02.2023 17:45 | Erkki Nuutio | ||
| Koska olemme avaroituneet sujuvasti Tikkurila-Volvo/DAF kommentteihin, lisään vielä yhden (itseltäni viimeisen). Wiki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Volvo_300_Series ) kirjaa 340:n tehonsiirron takapyörille: kartioveto/tasauspyörästö, jonka molemmin puolin kumivariaattori TAI 4- tai 5-portainen keppivaihteisto. Variaattori oli aluksi Daf 66:n tapainen, mutta yksinkertaistui myöhemmin. Silti variaattoriversiossa tuli kummankin variaattorin jälkeen vielä alennusvaihde ja akselinpätkä pyörälle . Gyllenhammarin kammottavasta osto- ja myynti-peluustä Volvon kustannuksella kertoo loistavasti Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (350 s., 2000). Yhtä loistava ja avoin fuusiopelien kuvaus on Hökerbergin Spelet om Saab. Se mm. kertoo mielenkiintoisesti Saab-Valmetin Tj. Juhani Linnoisen tiukoistakin otteista Saabin kanssa. Kiitos Kekkosen, oli tällä riittävästi kättä pidempää valvoa Saab-Valmetin etua. Ilmeisesti Häkerberg ei saanut kirjoittaa kirjaa Spelet on Scania, koska Scanian tj. Leif Östling kirjoitti itse muistelmakirjan I backspegeln - min tid i Scania, Volkswagen och Wallenbergsfären (tai On the road: My Time at Scania och Volkswagen). Varmaankin kiinnostavia. |
||||
|
|
21.02.2023 21:25 | Erkki Nuutio | ||
| 343 oli takavetoinen. Sen variaattori oli taka-akselin veto/tasauspyörästökotelon yhteydessä, näiden etupuolelle (eli variaattoreita oli yksi). Vaikka variaattori oli edelleen säätyvien kiilapyörien välinen, ei siinä vedetty kumihihnaa, vaan työnnettiin vetolankojen varassa pysyvää, ohuista teräslamelleista muodostuvaa lamellinippua (vrt. Nissan Micra, Audi A6). 343:n variaattorin valmisti van Doornes Transmissie BV Tilburg, Holland. Volvo 66:ssa oli oma kumivariaattori taka-akselin vasenta ja oikeata puolta pyörittämässä. |
||||
|
|
21.02.2023 18:37 | Erkki Nuutio | ||
| Vähintään maripöllyssä suunniteltu auto oli paremminkin Smart Fortwo, jonka tekninen ratkaisu on järjetön (mm. takavetoisuus joka esti tavaratilan toteuttamisen). Smart = malliesimerkki suuren yrityksen (Daimler) muotioikkuun hassahduksesta ja rahojen polttamisesta. Munaus Dafin henkilöautojen osto oli Volvolta. Syyllinen oli kardinaalimunausten mestari, sosiopaatti P.G. Kultavasara (Gyllenhammar). Volvolaiset ovat ymmärrettävästi vähäsanaisia 343:sta. Paljolti myynnistä saamillaan rahoilla Daf laajentui kuorma-autoissa erääksi johtavista valmistajista (Paccarin lisätuella). |
||||
|
|
21.02.2023 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Käskystä ehdotan Daf 600 (tuotannossa 1959-1963, eli on jo ehtinyt kuraantua). Muitakin vaihtoehtoja taitaa olla. | ||||
|
|
20.02.2023 09:19 | Erkki Nuutio | ||
| Valmet laiturivaunu noin vuodelta 1968 | ||||
|
20.02.2023 09:04 | Erkki Nuutio | ||
| Auton valmistumisvuodeksi katson 1934-1938. Oletan kuvan olevan 40-luvun loppupuolelta tai viimeistään 50-luvun alkuvuosilta. Ottaen huomioon että auto ehti nauttia sodasta viisi vuotta, se tuskin olisi kuvan loistokunnossa ilman mittavaa remonttia. Mielestäni takapyörät ovat ylisuuret, eli kyseessä olisi dragsterin esiaste jolla kierreltiin Loviisan katuja hyvän saaliin toivossa. Automerkkiä ja -mallia joutuu arvailemaan. Kaksiovinen (kaksi sivuikkunaa) Ford Y Junior 1934 kävisi, mutta sen etupuskurissa kuuluu olla keskellä kaari alaspäin. Etupuskuri voitu vaihtaa suoraksi myöhemmin. Melko samanlaisia ovat myös muut brittien pikkuautot ja esimerkiksi Opel. |
||||
|
16.02.2023 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Jenkkien metrihässäkän 150:n alkulämmittelyvuoden vaiheita: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrication_in_the_United_States . Kuluu vielä 150 vuotta asian loppuunsaattamiseen - ja yksikkömuutosvirheiden tuhoamia vehkeitä, kuten avaruussukkuloita. Vaikka desimaalijärjestelmäkin otettiin siellä käyttöön yli 150 vuotta sitten, ei centigrade kelpaa, vaan yhä Fahrenheitiä tuputetaan Britit onnekseni (ja onnekseen) siirtyivät SI-järjestelmään muutamassa vuodessa 1970-luvun alussa. Oppikirjoissa luki SI-edition. Vain yksi opettaja vuodatti kyyneliä Good Old English units´eille. Toki pint on säilynyt jokailtaisessa käytössä ja ehkä kiinteistöpapereissa eekkerit ja vastaavat hupiyksiköt. En tiedä onko heillä lämpöopissa yhä käytössä esimerkiksi BTU ja vastaavia sadistis-masokistisia yksiköitä. Eipä silti, riittäähän meilläkin hevosmiehiä, jotka esittävät tehon hevosvoimina jopa sähkömoottoreille !!!! |
||||
|
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
16.02.2023 11:22 | Erkki Nuutio | ||
| Ihan nätti nimenä Haapararanta/Haparanda on. 1809 siellä ei ollut juuri mitään. Siksi perustettiin, mutta kehnoon kohtaan Karl-Johans stad. Se ei menestynyt, joten siirryttiin vastapäätä Torniota, ja hylättiin Karl-Johan. Luulajan saamelaisnimeä en tiedä. Mutta kaikkihan tietävät, että paikka oli hämäläissatama ja alue, joka pyhitettiin pirkkalaisia ja saamelaisia turkisliikemiehiä varten. Koko seudun ensiasutus Luulajaan asti oli saamelaisten ohella 1100-luvulta lähtien, lähinnä Hämeestä tulleita suomalaisia. Ensimmäiset ruotsalaisetja ruotsinkieliset asutti kuningas sinne 1300-luvusta alkaen. Markustajalaivaliikennettä Kokkolan ja Luulajan välillä oli vielä Suomen itsenäistymisen edellä, ehkä pidempäänkin. |
||||
|
15.02.2023 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tasapainoisesti sommiteltu hieno kuva. Laskumäen valo-opastin sijoittuu kuvaan sopivasti, eli ei esimerkiksi piipun jatkeeksi Harmittaa etten kuvannut (eivät kai muutkaan) vaki-Kalkkunaa Viinikan laskumäessä samassa tehtävässä. Vielä 60-luvun alussa ei estetty jalankulkua Rautaharkosta Rantaperkiön puoleiselle kärrytielle, joka vei Hatanpään valtatien loppupisteeseen (Nuolialantien alkupisteeseen). Kärrytie oli jäänne (vielä 20-luvulla) ainoasta Pirkkalaan (silloiseen Etelä-Pirkkalaan) vieneestä tiestä. |
||||
|
14.02.2023 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava ja arvokas rakennuskulttuurinen kuvasarja. Asuinrakennukset on tainnut piirrellä arkkitehti Thure Hällström. Arvelen näin, koska TVH oli laittanut Hällströmin VR-asuinrakennuspiirustuksia esille Ensimmäisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyyn lokakuussa 1917. Noin satasivuisesta näyttelyoppaasta (laatinut O-I. Meurman) julkaistiin näköispainos ehkä 1980-luvulla. Näyttelyluettelon piirustukset ovat Raudun asemalle vuonna 1917 rakennetuista asuintaloista, joissa on joitain klassismin piirteitä. |
||||
|
10.02.2023 14:36 | Erkki Nuutio | ||
| Radan varrella -kirjan kuva (väitetysti noin 1920) poikkeaa yllä olevasta kuvasta lähinnä Rautatiekirjakaupan kioskin osalta. Kirjan kuvassa kioski seisoo oikealla. Samalla paikalla ei kioskia ole oheisessa kuvassa, vaan nyt se on kaukana vasemmalla. Arvailuun taipuvaisena arvioin oheisen kuvan ajankohdaksi 20-luvun loppua tai 30-luvun aivan alkua. Kioskien elinkaaresta voi löytyä lisätietoa. Radan varrella -kirjan kuvaa (likimain) vastaavia kioskeja oli käytetty toistakymmentä vuotta Rautatiekirjakauppa o/y 1910-1935 -kirjan mukaan. Sen perusteella kyseinen kuva olisi aikaisintaan noin vuoden 1922 vaiheilta. Vanhimman tyyppiset Rautatiekirjakaupan kioskit ovat noin vuodelta 1911 |
||||
|
07.02.2023 10:19 | Erkki Nuutio | ||
| Jos tämä ammattivalokuvaajan ottama valokuva liittyy halkojen vyörytystoiminnan aloituskokeiluun, totean RH:n vuosikertomuksesta 1944 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172199/rth201.pdf?sequence=1&isAllowed=y (s.10), että 1944 tehtiin kivihiilen antolavat Toijalaan, Pieksämäelle ja Tampereelle. Polttoturpeen ja halkojen antolavat rakennettiin Haapamäelle ja Kemiin. Halkolaiturit järjestettiin Pasilaan, Keravalle, Jyväskylään ja Lylyyn. Tampereella jatkettiin halkolaiturien tekoa. Alavudelle tehtiin uusi halkolaituri. Jyväskylään tehtiin halkolaiturin yhteyteen korjausraide. Tarkoitettiinko kiivihiilien ja halkojen antolavoilla vyörytyslaitoksia ja halkolaitureilla vähän korotettuja laitureita, joilta halot annettiin käsin? RH:n vuosikertomusta 1943 ei löydy, mutta halkojen vyörytyskokeilut lienevät alkaneet 1940..1942 välillä. Kokeilujen jälkeen suunniteltiin ja tehtiin vyörytyslaitokset. Luulisi että asiasta olisi aineistoa. Työvoimasta joka tapauksessa oli sota-aikana puutetta ja aikakin tuli kortille polttoainetäydennysten suorituksissa. |
||||
|
|
06.02.2023 17:27 | Erkki Nuutio | ||
| Polttoainetilan korotetut laidat oletettavasti liittyvät halkojen vyörytykseen. Kuva vaikuttaa tällä perusteella olevan 40-luvulta - ehkä välirauhan ajoilta, ehkä vallan koetoteutus halkojen vyöryttämistä ajatellen. | ||||
|
|
06.02.2023 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Onko ehdotuksia pylvään tehtävästä? Tieto voisi auttaa ajoituksessa. Ei ole lipputanko, mutta olisiko lähetysantenni sotilastarpeita varten? Meteriaali: maalattu puu tai teräs, lujitemuovi? Karjaamahdollisuutta koskien pitäisi kaiketi tallin yhden sivuikkunakehyksen yläreunan pilkahtaa kattilaa ylempänä. |
||||
|
|
04.02.2023 11:40 | Erkki Nuutio | ||
| AGA-alalyhdyt ja kaasusäiliö asennettiin 1923/24, mutta kuva on myöhempi. Voisiko jopa olla välirauhan 1940/41 ajoilta ja konepajan (Hki) jäljiltä. Silloin ehkä jo tiedettiin tyyppimerkinnän muuttaminen Tv2:ksi (1942). Paikkavihje on ruma, tilapäisen tuntuinen lipputanko. Sellaista ei esiinny muissa täällä olevissa kuvissa. Halkotilan korotuskin viittaa välirauhan/sodan aikaan. Hieno kuva. |
||||
|
03.02.2023 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kiva kun historiallisesta vanhasta asemarakennuksesta löytyy valokuva. | ||||
|
31.01.2023 21:39 | Erkki Nuutio | ||
| Niinhän niitä massoja asetuksiin ja muualle tupataan nöyrien hallintoalamaisten noudatettaviksi. En vain ole nähnyt loogisia perusteluja paino-sanan syrjäyttämiselle ja korvaamiselle massa-sanalla. Looginen näkemys asiaan on, että kiihtyvyyden/hidastuvuuden kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä massavoima. Mutta: Maan vetovoiman suuruisen kiihtyvyyden (g = 9.81 m/s2) kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä PAINOvoima. Painovoima on siis täsmällinen, erityissuuruinen massavoima. Ja se on suuruudeltaan juuri se mitä mitä normaalisti tarkoitetaan, ja joka meitä koskettaa. Tällä perusteella tulen jatkossakin käyttämään paino-sanaa kokonaispainon, akselipainon ym. yhteydessä. Jos korskea hallintopäällysmies vänkää vastaan, kysyn tältä tarkoittaako hän esimerkiksi akselimassaa 1,5 g:n, 2,0 g:n vai 1.0 g:n hidastuvuuden vaikuttaessa. (tässä vaiheessa hallintopäällysmiehen olematon pinna ehkä katkeaa, haettaa ehkä vartija-apua suoraan Isosta Omenasta). |
||||
|
27.01.2023 10:25 | Erkki Nuutio | ||
| Tietosanakirja 1 (1909) Aavasaksa : 232 m yl.merenp. kohoava yksinäinen graniittikumpu Tornionjoen varressa, 18 km napapiiristä etelään.Rinteet kasvavat metsää, ainoastaan ylin tasalakinen kukkula on kalju. Huipulta näkyy pari yötä keskiyön aurinko, jota ihailemaan saapuu etenkin juhannusaatoksi paljon matkailijoita. Huipulla olevassa valtion huvimajassa on juhannuksen aikana ravintola. Aavasaksa (foxtrot), säv. Valto Tynnilä, san. Tynnilä - Jäppilä , Dallapé -vihko 4 (1929) : Tuo Aavasaksa vaan on paikka Suomenmaan, miss´yötä juhannuksena ei ole ollenkaan. Sinne silloin matkustaa se, jonka kannattaa... Kanss´rouvansa tai ilman he siellä kuhertaa... Siellä aurinko yölläkin loistaa - valoisaa on taivas sekä maa - . Silloin lemmenvalojansa toistaa moni siellä armaallensa saa. - - - Ei muistot romantiikan yöstä heti mielestä haihtua voi pois; ei lempeä luotansa voi syöstä. kun kutsu öisen juhannuksen soi. Dallapé -orkesteri 1929, Kertosäe : Ville Alanko . Säveltäjä Tynnilä katosi Talvisodan aikana 1940, entinen viilari ja orkesterin ensimmäinen laulusolisti Alanko kuoli "espanjalaiseen" 1931, entinen viilari ja punavanki, orkesterin johtaja Jäppilä kuoli 1971. |
||||
|
23.01.2023 18:45 | Erkki Nuutio | ||
| Finländaren oli hyödyksi kun alkuvaiheessa ruotsinlaivat veivät Norrtäljen satamaan. Kun ruotsinlaivat siirtyivät muualle, Tukholmaan ja Kapellskäriin, ei junaa joko tarvittu (Sthlm) tai ei ollut (Kapellskär). Tieliikenteen osalta asia on joitakin vuosia sitten saatu kuntoon pääosin moottoriliikennetien Kapellskär - Sthlm muodossa. Jos Ruotsissa olisi ollut harrastusta Suomen ja suomalaisten tarpeille, olisi rautatie Kapellskär - Sthlm ollut todellisuutta jo toistasataa vuotta sitten. Suunnitelmia olikin, lähinnä toivotun transitoliikenteen suhteen mm. 1890...1910 välillä. Suunnitelmia kuvaa osittain ja viitteittensä osalta paremmin tämä kirjoitus: https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2002.pdf (Järnvägsmuseet årsbok 2002), s. 86-101. Neuvotteluja Transitosta ei käynyt Ruotsi/SJ ja Suomi/SVR, vaan edellinen ja Venäjä. Sortokausien aikana Suomi joutuu täysin syrjään (kuten Haaparanta - Tornio yhteydestäkin). Tämä ei Ruotsia häirinnyt, päinvastoin. Olisi hyvä jos joku ehtisi tutustua viitteissä ilmoitettuihin vanhoihin ruotsalaisiin suunnitelmiin ja raportoida niiden sisällöstä. |
||||
|
23.01.2023 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Pari kiinnostavaa kuvaa Rovaniemen asemalta sodan jäljiltä sivuilla 62 ja 63 : https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2014.pdf (Järnvägsmuseets årsbok Spåret 2014) Osuvamman sijasta linkitän tähän kuvaan. |
||||
|
21.01.2023 10:05 | Erkki Nuutio | ||
| Epilän kapea raide taisi mennä Epilän nahkatehtaalle ja Sahanterään? Zachariessen -yhtymän rakennushelatehdas (Ab Excelsior Oy "EXO", myöhemmin jonkin aikaa Abloy) oli heti Epilän laiturista Nokian suuntaan). Tampere oli ennen "Tehtaiden kaunis kaupunki" esikapunkejaan myöten. Nyt ei ole liiaksi tehtaita eikä kauneutta. | ||||
|
21.01.2023 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä saha lienee lahden pohjukassa: https://vaunut.org/kuva/79930?ros=6&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Ajoittaisin tämän viimeistään 20-luvun alkuvuosiin (raidekaavio osoittaa sen olemassaolon vuonna 1923) ja aikaisintaan 1910-luvulle. |
||||
|
21.01.2023 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Siipiopastin on jäljellä vuoden 1923 ratapihakaaviossa: https://vaunut.org/kuva/79930?ros=6&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
21.01.2023 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva. Veturi kiiltää kuin Naantalin aurinko, vaikka ei ole Naantalia eikä aurinkoa. Tällaisena minäkin näin höyryveturitvielä 60-luvun alkuvuosina. |
||||
|
|
20.01.2023 20:53 | Erkki Nuutio | ||
| Semafori elikkä siipiopastin on puinen. SVR 1862-1912 II s. 301 mukaan junan sallittu kulku näytettiin vuodesta 1912 yläviistoon käännetyllä siivellä (sitä ennen alaviistoon käännetyllä siivellä). Koska siipi on kaksiasentoinen ja kuvassa vaaka-asentoinen, on liikenne linjaraiteella pysäytetty. VR 1912-1937 II s. 329 mukaan siipopastimia oli vuonna 1912 noin 265 kpl ja vuonna 1919 noin 505. Lisäys koski ilmeisesti lähes pelkästään puisia siipiopastimia. Niitä tarvittiin venäläisten sotilasjunien varsin piittaamattoman ajotyylin vuoksi, jotta yhteentörmäysten määrä ei olisi karannut käsistä Suurin osa puisista siipiopastimista poistettiin 20-luvulla ilman että korvaavaa metallista olisi laitettu tilalle. Puisia siipiopastimia oli vuonna 1937 enää käytössä 30 kpl. Pelkästään puisen semaforin perusteella ei tarkkaa aikahaarukkaa saa. Luultavasti kyse on 20-luvun alkupuolesta. Siinä toisessa kuvassa samasta sahasta ei ole semaforia. Kuvalle annettu ajoitushaarukka lienee oikea |
||||
|
19.01.2023 09:24 | Erkki Nuutio | ||
| Mikkolantieksi on siis loppuaikoinaan kutsuttu kylä/kärrytietä, joka mutkaillen ja pellonpientareita seuraillen kulki nykyisestä Koskelasta Helsingin pitäjän kirkolle. Kartassa Helsingfors omgivningar vuodelta 1887 se näkyy onnettomana viiruna verrattuna siihen tiehen, joka Malmin kohdalta lähti Helsingin pitäjän kirkolle Sipooseen vieneeltä tieltä.. Onkohan kuvan sillan "liikenteelle" kehdattu asettaa painorajoitusta? Tuskin olivat henkilöautomobiilitkaan sitä uskaltaneet ylittää. Ansiokas kuva, joka osaltaan näyttää että sotien hintana mm. liikenneväyliemme oleellinen uusiminen toteutui vasta 60- ja 70-luvuilla. |
||||
|
08.01.2023 18:48 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on otettu puulaiturilla tai ainakin puulaudotetulta raiteelta. Jos se on Varkaudesta, se olisi kaiketi Käärmeniemen pikkusataman kaksiraiteiselta satamalaiturilta En mitenkään pysty sijoittamaan etsittyjä järvimaisemia vuoden 1973 Varkauden kartassa Käärmeniemen edustalle: https://kartta.com/wp-content/uploads/vanhat_kartat/Varkaus/1973/varkauden-kartta-1973%20(2).jpg Sensijaan Savonlinnan karttojen Hevonpään lahteen se tuntuisi sijoittuvan uskottavasti |
||||
|
|
08.01.2023 17:34 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä Savonlinnan raidekaavio vuodelta 1923 https://vaunut.org/kuva/90170?kv=1921&kv2=1926&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio ja tässä Varkauden vastaava kaavio: https://vaunut.org/kuva/90171?kv=1923&kv2=1923&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio |
||||
|
08.01.2023 17:32 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä vuoden 1923 raidekaavio: https://vaunut.org/kuva/90170?kv=1921&kv2=1926&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio |
||||
|
|
08.01.2023 17:17 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten sanottu, en ole Savonlinnan (enkä Varkauden) tuntija. Mainitsemani kartta noin vuodelta 1915 on asemakaavakartta, joka ei ole välttämättä kaikilta osin toteutunut. Täällä olevassa ratapihakaaviossa noin vuodelta 1955 on raide Savonlinnan keskustan pohjoispuolelle Hevonpäänlahtea kohti: https://www.vaunut.org/kuva/110140?paik=Savonlinna+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio&tag1=17%7CSekalaiset%7CKartta Tämä raide jatkuu noin vuoden 1915 asemakaavakartassa pitkälle eteenpäin lahden rantaa seuraten ja siitä lisäksi haarautuu raide korkeintaan kahden pilttuun veturitallille. Jos raide todella on ollut olemassa 1941/42 vaiheilla, siltä järvelle (Suuri Hepovesi) päin otettu kuva olisi varsin hyvin oheisen kuvan kaltainen, eli edessä näkyisivät Pieni ja Iso Vasikkasaari ja pari pikkusaarta. Kyse ei siis olisi Haislahdesta. Radan varrella -kirjan kaupunkikartta 1910 on sama kuin Tietosanakirjan kartta. Siinä, samoin kuin samalla sivulla (340) olevassa vuoden 1948 topografisessa kartassa näkyy kyseinen raide (varsin satamaraiteen kaltaisesti), mutta Vasikkasaarien niminä on nyt Sireenisaari ja Sulosaari. Täytyy vielä löytää vuoden 1923 ratapihakaavio, jos se selvittäisi asiaa suuntaan tai toiseen. Kuten sanoin, en ole Svonlinnan enkä Varkauden tuntija. |
||||
|
|
08.01.2023 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Olematta Savonlinna -tietäjä, sopii kuvan järvi (Suuri Haapavesi) mielestäni hyvin tähän Savonlinnan satamamaisemaan. Tietosanakirja 8:n (1916) kartassa (s. 898) ovat Pieni Vasikkasaari ja Iso Vasikkasaari ja niiden välissä kaksi pikkusaarta aivan kelvollisesti tähän valokuvaan sopivia. |
||||
|
06.01.2023 10:28 | Erkki Nuutio | ||
| Klubi 7 -valomainos on tallella museon (Vapriikki?) varastossa. Piintyneet nikotinistit voisivat ehkä ehdottaa sen siirtoa TAYSin syöpäleikkaustalon ulkotupakointipaikan juhlisteeksi. |
||||
|
05.01.2023 16:14 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole sorinmäkeä, vaan on Sorinahde. Ahteet ovat jyrkkiä, lyhyehköjä mäkiä. Vetohevosen kuormaa joutui keventämään niitä ylös päästäkseen. Tampereella oli useita ahde-päätteisiä paikkoja. Katuja on niiltä kohden sittemmin loivennettu. Ahde -sanan merkitys alkaa olla unohdettu. Moni liittää sen vain erään edesmenneen poliitikon sukunimeen. Sorinkatu syntyi vasta kun 20-luvulla Hatanpään valtatie kaivettiin harjun läpi 10 m syvään kuiluun. Koska Sorinkadun alku tuli näin tiputetuksi yhtä paljon, on sen katulinjaa todellisuudessa jyrkennetty oleellisesti. Ei ole varsinaisesti ollut Sorin sorakuoppaa, mutta Kalevanharjun huippua kaivettiin vuosikymmenten mittaan länsipäästään pois 10...20 m korkeudelta aina Ratinanvuolteelle asti. Kun harju puhkaistiin rautatietä varten Sorin kohdalla, käytettiin sieltä poistettu sora aseman ratapiha-alueen korottamiseen ja tasoittamiseen. Harjun soraa ei alkuaan voitu viedä Viinikanojan toisella puolella tarvittaviin pengerryksiin, koska ojan ylittävän korkean sillan pilarointi ja pengerrys oli oli työläs työ, joka kesti parisen vuotta. |
||||
|
01.01.2023 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Vuonna 1908 oli oikeanpuolisesta kalliosta jo louhittu tila kolmatta raidetta varten. Tämä kuva on vanhempi. Ehkä väliltä 1900-1904. |
||||
|
01.01.2023 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Vasen auto noin vuodelta 1905 voi olla Oldsmobile - liikkui pirssinä Helsingin kaupunkialueella. Oikea auto noin vuodelta 1912 muistuttaa Adleria. Kirjasta: Stolze Automobiili - vuosisatamme kuvajainen. |
||||
|
01.01.2023 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Havainnollinen kuva! Isäni veli, Viljo Nuutio oli Hansa -lentäjä 1920-luvulla. Jatkosodan lopulla (8.1944) hän lentomestarina lennätti vänrikki Pekurin kaukopartiota. Kulkuväline HE-59:n toinen moottori sai osuman ilmatorjunnasta ja hän teki taidokkaan pakkolaskun metsän puiden väliin. Muutamaa partiomiestä lukuun miehet onnistuivat pakenemaan linjoja kohti. Etummaisina olleet Pekuri ja Nuutio kaatuivat rintamalinjalla liian hätäisen oman kenttävartion tuliylläkkössä. Muut selvisivät. |
||||
|
31.12.2022 18:59 | Erkki Nuutio | ||
| Ja oikealla issvossikka. Kauempana useita issvossikoita. Luokkarajan mukaisella etäisyydellä näistä pari parihevosten vetämää umpivaunua arvonsa tunteville säätyläisille. 1900-luvun alkuvuodet. | ||||
|
|
31.12.2022 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Lars Sonckin suunnittelema Rake -talo (myöhempi Hotelli Klaus Kurki) on vuodelta 1912. Kuva on vuodelta 1913 (tai 1914). |
||||
|
|
31.12.2022 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tavallaan pääasia on toistaiseksi jäänyt käsittelemättä: Kun Neuvostoarmeija oli saatu ajettua maastamme vuoden 1941 lopun vaiheilla, päästiin sotatoimissa vaurioitunutta Saimaan kanavaa korjaamaan (mm. molemmat uudet Lietjärven sulut oli tuhottu). Kanava valmistui liikennöitävään kuntoon kesäksi 1942, ja sitä alettiin käyttää sotilaskuljetuksiin ja evakuointeihin (kuten siviilien ja siviiliomaisuuden evakuointiin kesällä 1944). Tunnetusti maantiekuljetuksia rajoitti autojen ja polttoaineen puute. Eivätkä sota-ajan tietkään olleet tasaisia haavoittuneille päästä sairaalaan. Oletan että kuvassa siirretään Tieran kyydissä Viipurin kautta tuotuja haavoittuneita vietäviksi sairasjunalla hoitoon. Haavoittuneissa lienee ollut tällä kerralla myös saksalaisia aseveljiämme. Vuosi 1942 on todennäköisempi kuvausvuosi. |
||||
|
30.12.2022 09:29 | Erkki Nuutio | ||
| Sotureista suurin osa on jo varttuneita, mikä viittaa vuoteen 1942 (jollei vallan syksyyn 1941). Vanhempien ikäluokkien kotiutuksia tehtiin vuoden 1941 lopussa ja 1942 alussa : https://www.tapionurminen.fi/2007/11/21/vanhat-ja-nuoret-miehet-sodassa/ Hyväkuntoisen näköisiksi hoidettuina ilmeisesti pääsevät parantamaan haavojaan kotiseuduillaan. Mitähän Takon tehdas tarjoaa mainoksessaan seinällä? |
||||
|
29.12.2022 11:08 | Erkki Nuutio | ||
| Gothassa on suurta rikkauttakin. Se näkyy yhä mm. kaupungin keskustan loistossa. Suosittelen vierailua. Itse kävin siellä pienoisrautatienäyttelyssä joku vuosi sitten. Gotha oli kuningashuone Sachsen-Coburgin residenssi. Vaikuttava suvun edustaja oli kuningatar Victoria, Iso-Britannian hallitsija vuoteen 1901. Hänen jälkeläisiään toisessa polvessa oliva/ovat mm. Elisabeth II (1952-2022), Karl XVI (Ruotsin kunkkukunta), Albert II ((Belgian kunkkukunta). Gothasta löytyi aina kunkun/kunkuttaren tapakäytännön hallitsevia kuninkaallisia maihin, joilla oli sellaisiin tarvetta ja varaa. Britanniassa Sachsen-Coburg -sukunimi muutettiin suuren sodan ja natsien vuoksi Windsoriksi. |
||||
|
13.12.2022 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| Joskus antiikkivaarilta ostin kirjan Aarno Bremer : Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918 (Otava 1934, 258 s. + liitekarttoja). Ruotsalainen artikkeli näyttää perustuvan paljolti tähän kirjaan. Sivut jakautuvat : valkoiset 160 s., saksalaiset 32 s. ja punaiset 23 s. Lentosotatoiminnan karkea pikatulkinta (en ole aiheen asiantuntija) : VALKOISTEN lentely koostui loikanneista venäläisistä koneineen (käyttö tehokasta, lentäjien kohtelu sodan päätyttyä huono) + Ruotsista saaduista parista koneesta (sotilaallisesti vähämerkityksistä) + Saksasta ostetuista koneista + punaisilta kaapatusta koneesta. SAKSALAISTEN lentely oli laajaa. Se palveli tiedustelua runsaine ilmakuvauksineen (mm. Helsingin ja Tampereen alueista ensimmäiset laadukkaat ilmakuvat). PUNAISTEN lentely: Taustaksi Hyrskymurto tovereineen "Lähetetään Rahja Pietariin hankkimaan 50 lentokonetta, joilla pannaan koko Pohjanmaa ja lahtarit tuhkaksi, sillä muu ei tähän auta."... " Koettaa täytyy, vaikka menisi viimeistä penniä myöten Suomen valtion varat." Ylipäällikkö Salmela esitti 17.3.18 tilattavaksi 20 lentokonetta, "joilla voitaisiin hävittää rintaman takana siltoja ja kaupunkeja."... "Täytyy käydä lentokoneillamme Mikkelissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Sen jälkeen ei meillä olisi mitään hätää." Punaisille lähetettiin Pietarista sotilasjunassa 5 Niueport -konetta, joista 2 Tampereelle ja 3 Kouvolaan (Uttiin). Viipurissa oli 2 konetta. Venäläislentäjät eivät olleet aktiivisia eikä toimintaa johdettu järkiperäisesti. Sotilaallinen hyöty jäi saamatta. |
||||
|
05.12.2022 09:44 | Erkki Nuutio | ||
| En Siuron tavaraliikennettä tunne koska en siellä asunut. Olin vain muutaman kuukauden aikana asemalla meno- ja tuloaikoina. Kuten Timo totesi ja täällä kertovat, toimi Siuron Kisko-Kalle aseman raiteistolla (ml. Linnavuori). Linjalle sitä ei päästetty, vaan tavarajunista ja tavarajuniin vaunut vietiin Nokian päivystäjän toimesta. Tämä päti ehkä jo 1910-luvulta lähtien, koska Siuron päivystäjät (alkaen B2 n:o 100) eivät juuri olleet kelpoisia linjalle. Resiinassa 4/1996 olleen Valannon muistelun mukaan Tampereen päivystäjien sivuraidekierros ei ulottunut Nokialle. Talvella 1966/67 kuljin alkukuukaudet lätällä Siuroon, josta kävelin Linnavuoreen (loppuosa vuoren lävitse). Kotoa lähtö noin 5.25 ja lättä lähti 6.15 ja saapui Siuroon 6.51. Harmittaa kun en yön pimeydessä kiinnittänyt huomiota pysähdykseen Santalahdessa. Paluusuuntaan Tampereelle vei Porin Sv-vetoinen juna, joka lähti Siurosta 16.32. Sellaisenkin muistan, että kerran palatessa ostin musiikkiliikkeestä ensimmäisen levyni (single, tallella), Kultainen nuoruus. Tämä oli toista vuotta radion iskelmälevylistan kärjessä, osin hyvyyttään, osin kunnioituksena säveltäjä-sanoittajaansa (Dallapén perustaja/johtaja Martti Jäppilä) kohtaan (kuolemassa syöpään), ja osin kansalaisenemmistön protestina silloin voimalla levinneitä liverpoolinkielisiä iskelmiä vastaan: "En tiennyt silloin miksi vaikenit, luulin ett´ illoin mua joskus muistaisit . Unohdit varmaan vuodet nuo nuoruuden, mulle tuon ajan niin armaan, muistoisen (tätä osuutta ei levyllä Aikamiesten esityksessä). Levyn sanoma osuu tietysti paremmin nykyiseen 75-vuotiaaseen kuin silloiseen 19-vuotiaseen. Helsingin, Tampereen, Turun ja muiden keskuspaikkojen sivuraiteet työpäivinä kiertäneitä järjestelyjunia ei ole käsitelty missään. Ne ansaitsisivat käsittelyn. On hyvä että esim. makuuvaunuliikenne on käsitelty, mutta järjestelyjunien osuus liikenteestä (jota ei ole nykyään paljonkaan jäljellä) olisi monin verroin kiinnostavampi aihe kirjoitukselle. |
||||
|
|
03.12.2022 16:05 | Erkki Nuutio | ||
| Asun entisessä Messukylän Takahuhdin kylässä ja rautatiehän tuli Messukylän Kyttälän kylään. Satakunnan reunalla ollut Tampere siirrettiin Hämeen lääniin (lääninraja siirtyi Siuron koskeen), sitten vuonna 1901 Kyttälä liitettiin Tampereeseen ja vuonna 1947 loppukin Messukylä liitettiin Tampereeseen. Tampereen alku oli vaisu. Valmiiksi kirjoitetut kaupunkioikeudet jätettiin vuosikausiksi (Kuopion myös) Gustaf III:n pöydälle. Kuninkaan kamariherran Gustaf Ehresvärdin muistiinpanojen (1770-luvun alku) mukaan näkemys Tukholmassa oli: "Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels för att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig." 1779 saatujen kaupunkioikeuksien jälkeen toteutui vain Ruotsin lähes ainoa tarkoitus kaupunkioikeuksille - helpommin valvottavissa oleva verojen kerääminen Tukholmaan. Väkeä vuonna 1810 oli 682 henkeä. Jos ruotsinaika olisi jatkunut, olisi Tampere luultavasti nykyään sisämaan Kaskinen. Aleksanteri I, Nikolai ja Aleksanteri II tekivät Tampereesta merkittävän : tulliton vienti avautui Venäjälle ja vapaakaupungin oikeudet olivat voimassa vuoteen 1905. Aleksanteri I omatoimisesti järjesti tänne mm. James Finlaysonin Pietarista. Jo muutaman vuosikymmenen päästä Finlaysonin tehtaat oli Pohjoismaiden suurin teollisuusyritys. Kun kriittinen piste oli saavutettu, jatkui kasvu luonnollisilla tavoilla. |
||||
|
|
03.12.2022 14:15 | Erkki Nuutio | ||
| 1966/7, kun olin Linnavuoressa harjoittelemassa, oli jäljellä suora raide kokoonpanohallin päässä olleelle lastaussillalle. (jossa oli kiskolla liikuteltava sähkönostin). Muiden raiteiden kiskot oli kerätty pois. Kuljetukset lähinnä Valmet tehtailta/tehtaille (Rautpohja, Tourula) hoiti liikennöitsijä Sallinen Magirus-autoillaan. |
||||
|
27.11.2022 11:31 | Erkki Nuutio | ||
| Tarinaa laskeutuvia ja nousevia lentokoneita väistelevästä reitistä Rukkamäen karmealle tasoristeykselle on sivuilla 3 ja 4. Liikennöitsijä Myllymäen muistot: http://www.harmala-seura.net/nurkkakunta/Nurkkakunta_data/2014_2_nurkkakunta.pdf Linjan nokka-Sisukin vuodelta 1950 näkyy valokuvassa. Rata oli sodan jälkeen korottunut ja kiskot tulleet raskaammiksi/korkeammiksi, mutta kaupungilla ei ollut harrastusta korottaa tietä asianmukaisesti tasoristeyksen edessä. Olihan kyse YKSITYISEN liikennöitsijän paikallisliikenteestä. Ajelu liikennöidyn kiitoradan poikki päättyi 50-luvun lopulla. Reitti siirrettiin aluksi kiitoradan päähän ja sitten vähän myöhemmin rakennetulle uusille katuosuuksille. Rukkamäen alikulkusilta taisi valmistua vuonna 1983. |
||||
|
|
25.11.2022 15:02 | Erkki Nuutio | ||
| Omat muistikuvani tasoristeyksestä ja soratiestä sinne alkavat 50-luvun loppupuolelta. Rukkamäestä päin tullessa oli alamäki ja päätteeksi 90 asteen mutka, näkyvyys oikealle huono. Rantaperkiöstä päin tullessa tasoristeys oli kammottava: Ensiksi jyrkähkö ylämäki ja sen päässä 90 asteen mutka. Raiteen edessä 5..10 cm tiestä koholla jätetty suojalankutus. Lankkujen ja kiskojen välissä oli noin 10 cm raot molemmin puolin ja kiskot taisivat olla koholla lankkuihin nähden. Puolisen kilometriä ennen tätä oli tulo Nuolialantieltä Metsolankadun kautta Härmälän lentokentän kiitoradan poikki. Piti muistaa antaa tietä laskeutuville ja nouseville Aeron DC-3 -koneille ja Vihureille. Tätä Myllymäen 40-lukuinen nokka-Sisu toisti tiheästi päivittäin matkustajineen, tehostamattomine ohjauksineen, synkronoimattomine vaihteistoineen ja alitehoisine bensiinimoottoreineen. Ja talvisaikaan kitkattomine renkaineen ja useinkin huurteisine laseineen. Jälkipuhe: Voisipa siedättää näitä maailman perikatoa vouhottavia henkilöitä aikahypäyttämällä 50-luvulle tai vielä mieluummin 40-luvulle, niin Euroopan jo nyt sekaisin vienyt vouhotus rauhottuisi. |
||||
|
24.11.2022 09:29 | Erkki Nuutio | ||
| Näyttää löytyvän kuva voimalaitoksesta raidepuoleltakin : https://www.finna.fi/Record/elektra_ah.M011-1038315 Vuodeksi vorgin kuvalle voinee laittaa 1939. |
||||
|
24.11.2022 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Näyttää hyvin Museorautatiehdistyksen ja sen jäsenten ja tukijoukkojen 60-vuotisen työn kunnioitettavia tuloksia Minkiöllä! | ||||
|
21.11.2022 21:57 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä on esimerkiksi Suomen Kulkuneuvojen 1.1.-30.5.1938 asianomainen aikataulu N:o 43 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933139?page=48 . Kaksi päivittäistä edestakaista junavuoroa välillä Viipuri - Nurmes - Oulu, kyytiin ja kyydistä myös Viekistä. | ||||
|
|
20.11.2022 21:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kyseessä on pitkän matkan juna. Vaunut ovat pitkän matkan matkustaja- ja pakaasivaunuja. Matkustajavaunu jopa kiiltävässä värissä. Ei ikäloppuja kaksiakselisia matkustajavaunuja, joita köyhtynyt Suomi käytti vielä 40-luvulla. Mielestäni juna kulkee väliä Viipuri-Vuoksenniska-Antrea-Joensuu-Nurmes-Kontiomäki-Oulu. Matka-aika oli vuorokauden luokkaa. Junan reitillä oli seisahdus tarvittaessa Viekin laiturivaihteen kohdalla (S). Viekin seisahduksen kellonaikoja ei merkitty aikatauluun (Turistin aikataulut löytynevät netistä), Kuten kuva näyttää, Viekissä todella seisahdutaan ottamaan tulijoita ja jättämään poistujia. Kumpaan suuntaan (Ouluun vai Viipuriin) kuljetaan? Ouluun asti päästiin 1931 (Viipurista Nurmekseen jo 1929). Veturin ja vaunuston järeydestä johtuen kuljetaan Viipurin ja Oulun väliä joskus 1931-1939 -välillä. Kevyehkö kuorma-auto viittaa vuosiin 1935-1939. |
||||
.jpg){kind=link}