880-134091 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.01.2022 21:10 Erkki Nuutio  
  Vuodesta 1968 ostettiin VöV-standardin ( https://de.wikipedia.org/wiki/Standard-Bus ) mukaisia kaupunkibusseja.
Niiden naamataulussa ei välttämättä ollut kpvin erottuvaa valmistajantunnusta.
Itselleni kuvasta tulee mieleen Khd:n valmistama bussi, ja olihan niitä vaihtoehtoja muitakin kuin MB, MAN - kuten Neoplan, Setra jne.
kuva 19.01.2022 10:47 Erkki Nuutio  
  Wienin teknillisessä museossa on entisöity keisarinna Elisabethin hovisalonkivaunu, jonka Ringhoffer teki vuonna 1873.
Se kuului Itävalta-Unkarin KuK-junaan (Kaiserlich und Königlich).
Museo julkaisi KuK-junista sekä vaunusta ja sen entisöinnistä kirjasen Der Hofsalonwagen der Kaiserin Elisabeth (2002, 55 s.).
Tässä junassa oli höyrylämmitys. Tarkempi toteutustapa on vain hämärästi selostettu

Aiemmassa, Keisarinna Elisabethin -radalle (eteläsuuntainen rata) vuonna 1858 tehdyssä hovijunassa (josta siitakin on seinänosia näytillä) oli oli lämmitys istuimen alle sijoitettujen kuumavesisäiliöiden avulla. Sellaisesta on kuva mainitussa kirjasessa.
Säiliö täytyi vaihtaa neljän tunnin välein. Vesisäiliölämmitystä käytettiin tässä junassa vielä vuonna 1871.
kuva 16.01.2022 20:37 Erkki Nuutio  
  Erikoista että P210:n viimeinen valmistusvuosi oli 1969, eli sama kuin Amazon-sukuisen P220:n.
Olin pistehitsailemassa ilmeisesti viimeisiä P220 -yksilöitä Torslandan tehtaalla kesällä 1969.
Niitä tuli harvakseltaan Amazonien seassa. Ne olivat inhottavia, koska Amazon-linjan neliminuuttinen jaksoaika ei oikein riittänyt P220:n takaoven listojen vuoksi.

P210 (ja PV544) eivät olleet Torslandan tuotteita, koska näiden tuotantotekniikka oli antiikkinen.
Ne valmistettiin Gamla Volvon tehtailla Göteborgin Hisingenissä, ilmeisesti loppuvuosina siinä vajamaisessa hallissa jossa vuonna 1970 koottiin P1800:set.
Työskentelin kesän 1970 vastapäisessä Nordkulan -rakennuksessa, jossa silloin oli Volvon ylin johto ja tutkimusosastoja ja kirjasto.
kuva 16.01.2022 11:52 Erkki Nuutio  
  Helsingin konepaja käytti toisaalta suorakaiteenkin muotoista valmistajankilpeä veturissa (esimerkiksi 135).
Käsittääksen valmistajankilpi Helsingin vaunuissa oli sensijaan valurautainen ja soikiomainen Pasilan tyyliin.
Rautatiemuseossa sellaisen voisi valokuvata.
kuva 16.01.2022 10:15 Erkki Nuutio  
  Jos vaunu oli alunperin Björneborgista, siinä lienee ollut tällainen valmistajankilpi:
https://vaunut.org/kuva/61682?t=laatta
kuva 16.01.2022 09:46 Erkki Nuutio  
  Pasilan valmistajankilpi löytyi: https://vaunut.org/kuva/123337?t=kilpi
Löytyisikö myös Helsingin vastaava?
Tekstihaulla: laatta löytyy Pasilan valmistajankilpi myös Fredriksberg-muodossa (vuosi 1920).
kuva 16.01.2022 09:35 Erkki Nuutio  
  Voitaneen siis katsoa, että kyseessä on numeroltaan 24-alkuinen 1896 Helsingin konepajassa tehty vaunu.
Säilyneistä vanhimmista vaunuistamme (esim. Rautatiemuseossa) voisi katsoa onko niissä valmistuskilpiä ja onko sellainen vaunun kummallakin puolella? Vorgissakin lienee kuva ainakin VR Pasilan valmistajankilvestä, mutta löytyykö se esille?
kuva 15.01.2022 16:41 Erkki Nuutio  
  Soikiomuotoinen valmistajakilpi SVR Psl.
kuva 15.01.2022 16:39 Erkki Nuutio  
  Soikiomuotoinen valmistajakilpi runkopalkin keskellä: SVR Hki vai Psl ?
kuva 15.01.2022 16:24 Erkki Nuutio  
  Ringhofferin valmistajakilpi runkopalkin keskivälin kohdalla on suorakaiteen muotoinen, vähän leikatuin nurkin.
kuva 15.01.2022 16:20 Erkki Nuutio  
  Runkopalkit ovat lapsellisia riukuja. Keskiakseli on siten välttämätön. Muuten taipumat suurentuisivat ylettömiksi, samoin taivutusjännitykset akselivälin keskellä.
kuva 15.01.2022 16:13 Erkki Nuutio  
  Runkopalkissa erottuu selvästi soikiomainen valmistajankilpi.
Sellainen oli VR Pasilalla, mutta oliko myös esimerkiksi Pflugilla?
Koreja rakennetaan uudelleen alkuperäisen uuvuttua. Puuvuoraus on kaiketi tehty kotimaassa. Oliko tämä sellainen?
Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjan sivulla 55 on kuva tällaisesta puuvuoratusta vaunusta vuonna 1898 Helsingin paikallisjunassa.
kuva 14.01.2022 20:47 Erkki Nuutio  
  Tuo 2 on varma tunnistus. Muuta en pitäisi edes epävarmana.
Vuoden 1911 mustassa kirjassa tämä vaunu on piirroksena 153, mielestäni varmasti.
Numero olisi siten 201,208,252,232-245.
Vaikka ikkunaluku täsmääkin, pitäisin piirroksien 154 ja 155 vaunuja ulkoa pellitettyinä.
Ulkolaudoitus viittaa kotimaiseen valmistajaan, käytännössä SVR Hki/Psl.
Mutta olisiko kuvan vaunun lautavuoraus tuore kokeilu. Otettiinhan vuonna 1912 valmistuneissa telivaunuissa käyttöön
korin suora poikkileikkaus ja ulkolaudoitus.
kuva 14.01.2022 09:01 Erkki Nuutio  
  1877 -vuoden kartta on ansiokas maastomuotojenkin kuvaajana. Valitettavasti nettiin on siitä laitettu vain resoluutioltaan kovin pieni kopio.
kuva 12.01.2022 09:43 Erkki Nuutio  
  Yksi lisä-ääni Syväorolle. Paikannimi Syväoron alkuperä ja merkitys oli epäselvä paikallisille jo radan rakennusaikana :
"Paikan nimi on oikeastaan Syväorko tai Syvänoro. En tiedä mikä on syy, että aivan väärä muoto on otettu."
Wiipuri 28.8.1907 s.2
kuva 12.01.2022 09:15 Erkki Nuutio  
  Vaunu : https://vaunut.org/kuva/106139?kv=1959&kv2=1990&tag0=9%7CMuu%7C
kuva 12.01.2022 09:07 Erkki Nuutio  
  Kaupunkikartat ovat usein (mm. Tampereella lähes aina) kaavasuunnitelmia, jotka eivät ehkä toteudu koskaan.
Tässäkin kartassa sellaista on ainakin Helsingikadulle tehty ylikulkusilta ja rautatieaseman kattaminen.
kuva 11.01.2022 10:48 Erkki Nuutio  
  Olisin tullut kuvan VR:n Valmet B10 -haarukkatrukilla alamäen puolelta, nostanut haarukoita joissa trukkilava, sekä kallistanut puomia sopivasti ja seisontajarru päälle.
Eiköhön häkkilavan olisi voinut sitten työntää trukkilavan päälle hallitusti. Toki puomin kallistamisrajat eivät ole kovin suuret.
kuva 11.01.2022 09:03 Erkki Nuutio  
  Vaunu taisi päätyä huonokuntoisena Museorautatieyhdistykselle ensin Honkataipaleelle.
kuva 10.01.2022 10:05 Erkki Nuutio  
  Ajoittaisin tämän 20-luvun alkupuolelle ja tämän toisen 20-luvun puolivälin vaiheille :
https://www.vaunut.org/kuva/105625?paik=K%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4 .
Kylää ja asemaa ei ole enää olemassa. Puna-armeija ymmärtääkseni räjäytti perääntyessään ammusjunan asemalla 8.1941.
kuva 07.01.2022 20:12 Erkki Nuutio  
  Hienoa että tapahtuma, ajankohta ja tapahtumaan osallistunut, ilmeisesti pääosin kuoroväki näyttää tulleen Jarmon selvittämäksi.
kuva 06.01.2022 20:30 Erkki Nuutio  
  Vanhan Pietarintien (tärkein maantieyhteyksista Pietariin) maantiesilta. Se oli ylitti Rajajoen Suomen Jäppilän ja Venäjän (Pohjois-Inkerin) Mainilan välillä. Paikalla oli tulliasema. Rajajoki kulki tässä Somerikon korkean jyrkänteen alla kapeana nauhana.
Bolsevikit räjäyttivät (mutta eivät polttaneet) sillan kuvan esittämään muotoon jo keväällä 1919.
Tästä johtuen se vähäinen auto- ja muu maantieliikenne Suomen ja Neuvostolan välillä, joka toteutui viime sotiin asti kulki Rajajoen rautatiesillan yli (vrt. Antila: Pietarin ja Viipurin teillä, Tiemuseo, 1994, 313 s.).

Suomalaisjoukot valloittivat 2.9.41 Mainilan, 3.9.41 Valkeasaaren rautatieaseman ja 4.9.41 Aleksandrovkan. Vastahyökkäyksiä tuli kuun puoliväliin asti, mutta saadut asemat pidettiin 1944 suurhyökkäykseen asti.
kuva 06.01.2022 19:12 Erkki Nuutio  
  Puijonsarven seisake perustettiin vuonna 1932, joten ehkä ollaan 30-luvun puolivälissä. Tiekin kun on koneella hyvin lanattu.
kuva 06.01.2022 19:02 Erkki Nuutio  
  G7:lta näyttää mm. kupujensa perusteella. Karjaan varikolla 9 G7:aa vuonna 1921.
kuva 06.01.2022 18:49 Erkki Nuutio  
  Asemarakennuksen ja yleisön perustella ajoitusarvio on 1904-1913. Epäterävyys vaikeuttaa veturin tunnistusta. Hahmon perusteella epäilen sitä H3:ksi (Hk2). SVR:n Pietarin varikon H3-koneita olivat 446-441 (valmistettu 1903/4).
kuva 06.01.2022 18:19 Erkki Nuutio  
  Esikoislestadiolaisten Juhannusjuhlat järjestettiin vuonna 1920 Helsingissä ja vuonna 1921 Porissa :
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannusseurat
Ehkä kuva on vuodelta 1921 osanottajien saapumisesta juhliin tai poistumisesta niiltä.
kuva 06.01.2022 16:59 Erkki Nuutio  
  Kun Jarmon mainitsemaan rinnakkaiskorttiin on kirjoitettu S.V.L. , jospa väki olisi lähdössä Vanhoillislestadiolaisten suviseurat -juhliin.
Niitä pidettiin 1900-luvun alkuvuosista lähtien lähes joka kesä kesä-hainäkuun vaihteessa vaihtuvilla paikkakunnilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus#Lestadiolaisuus_Suomessa
Telttamajoitus oli tarjolla ja henkistä ja ruumiillista ruokaakin. Matkatavaroita ei siis tarvittu paljonkaan.
kuva 05.01.2022 09:51 Erkki Nuutio  
  Taitaa seinissä olla hometta. Pidetäänkö vaunua pakkasaikana lysolikuormassa ollessaan lämpimänä (plusasteisena) ?
Hankasin syksyllä taloyhtiön maalatun lautaseinäisen autokatoksen ulkoseinän sellaista osaa, jonka takana oli jonkin verran lämmitetty, mutta eristämätön sähkökeskus. Kovasti oli hometta ja kovasti sain hangata Tolun ja veden säestyksellä.
Autokatoksen lämmittämättömän osan ulkoseinissä ei hometta ollut.
Kuvan tavaravaunussa ei ole mitään todellisia rästäitä, joten hyvät olosuhteet homeelle on annettu
kuva 04.01.2022 22:03 Erkki Nuutio  
  Kuin Lontoon Euston miinus miljoonia asukkaita. Eliittimme ja useimmat meistä ovat Helsinki- ja Bryssel- ja himmelikeskeisiä. Eivät uskalla vaikka valtaosa maasta taantuu.
Pahinta on, että paikallinenkin räyhäkkyys on polkeutunut maahan.
Taisi olla Hitler, jopa myös Stalin - jotka kunnioittivat ja pitivät Suomea pohjolan johtavana maana.
Pyrkimys sellaiseksi olisi meille kauhean pelottava ajatus.
Räväkkyys on kuitenkin kaiken menestyksen edellytys ja koulutus ilman irtiottokykyä ja -halua vie vain hiljalleen alaspäin.
kuva 04.01.2022 21:19 Erkki Nuutio  
  Lomakuukauden tai sunnuntain juna. Junaa odottavat edustavat tasaisemmin sukupuolia ja väestöryhmiä.
kuva 04.01.2022 21:16 Erkki Nuutio  
  Liikemiesjuna arkipäivänä. Vain yksi liikenainen uskaltautunut joukkoon.
kuva 04.01.2022 14:48 Erkki Nuutio  
  Junan koostumus on siis Dm4 + 2kpl Ei (puumottien liitevaunuista 22401-22404) ja 1kpl F.
Kuvausvuosi on aikaisintaan 1952, todennäköisemmin 1953.
kuva 04.01.2022 11:06 Erkki Nuutio  
  Eiköhän tuo ole Dm3 alkuperäisessä värityksessään (ilman keltaista nokkaväriä) vuodelta 1952, joku joukosta 1500-1509.
III lk:n merkit näkyvät kyljissä (koska se III lk poistettiin?). Kaksi Ek-vaunua ja F-vaunu
kuva 04.01.2022 10:31 Erkki Nuutio  
  Rajaa vartioi aluksi sotajalalla ollut armeija varusmiehineen ja hetkellisesti suojeluskunnatkin.
Käkisalmen läänin rykmentti perustettiin 1.1920 ja Kannaksen rajan vartiointi kuului sen tehtäviin.
Kantajoukkona oli Rajajoen rajavartiopataljoona. Lisäkomppanioita varusmiehineen rajavartijoiksi otettiin useista maan joukko-osastoista. Rykmenttiä johti silloinen Evl A.E. Heinrichs, josta tuli samalla Rajamaan komendantti.
Rykmentti lakkautettiin 20.4.1921 ja Rajavartiostot rajojemme eri osissa tulivat tilalla.

Rajavartiostot tulivat Sisäasiainministeriön alaisuuteen ja niiden johtoon rajavartiotarkastajana tuli majuri F.F. Järnström.
Vakanssiväen ohella rajavartijoina käytettiin värvättyjä ja varusmiehiä.
Yhteys armeijaan säilyi tiiviinä varusmiesten ja mm. yhteisten sotaharjoitusten muodossa.
Kuvan rajavartijoiden asuina on siten kaiketi sotilaspuku m/22.
Kenraalimajuri Järnström eläköityi Rajavartioistojen päällikkönä ja kuoli vuonna 1936.
(Pohjonen: Rajan ensimmäinen kenraali Fredrik Ferdinand Järnström (Otava, 2014, 240 s.).
Tullilaitos ei osallistunut rajavartiointiin, vaan tullipoliisit tekivät töitään kiinteästi mm. Rajajoen asemalla.
kuva 04.01.2022 09:38 Erkki Nuutio  
  Kuvattu viimeistään vuonna 1924 (aikaisintaan kai vuonna 1920). Thure Hällströmin suunnittelema päätelaiturikatos valmistui vuonna 1925. Kuvassa ei ole aloitettukaan sitä. Katoksen yläkerros oli jo alkuaan suljettu, mutta alakerros avoin.
Siinä oli neljä lipuntarkastuskoppia ja valurauta-aitaus. Kopit eivät olleet oheisen kuvan koppeja.
Katoksen alakerros suljettiin vasta vuonna 1950. Kts. Hesingin rautatieasema (VR, 1996, 72 s.)
kuva 03.01.2022 18:18 Erkki Nuutio  
  Kortti on kuvattu viimeistään vuonna 1914 saksalaisen kustantajansa perusteella.
kuva 03.01.2022 17:51 Erkki Nuutio  
  20-luvun puoliväliin mennessä lienee kuvattu. Koska laiturilipuista luovuttiin?
kuva 03.01.2022 17:21 Erkki Nuutio  
  Kuva on 20-luvun loppupuolelta sillä perusteella, että 20- ja 30-lukujen vaihteessa neuvostopuolelle pystytettiin CCCP-riemukaari.
Suomalaisten vartiosotilaspari vartioi. Suoja-aitaus lipputangon ja sillan juuressa tarvittiin, koska rajalla käynti kuului turistiryhmien ohjelmaan: "Rautatien sillankorvalta on hyvä kurkistella Neuvostolan ihannevaltakuntaa."
Silta oli ainoa virallinen rajanylityspaikka Kannaksella vuosina 1920-1939.
Mukavan terävä kuva.

Selostusta vesitornin reiästä (ennen paikkausta) on mm. Viljo Mannisen kirjassa Rajajoki 30.11.1939 - 1969 :Kapteeni Appgren joukko-osastoineen hyökkäsi kauas Rajajoen taakse. Hyökkäyksen alussa ammuttiin tykillä aukko vesitorniin, ja tuhottiin siellä ollut konekivääriasema. Konekivääri oli terrorisoinut Suomen puoleista asema-aluetta. Siinä vaiheessa Neuvosto-Venäjän puoliset rajavartijat olivat Puna-armeijaan liittyneitä punaisia, ja näillä oli jotain hampaankolossa.
Laajempi kuvaus näistä 6.1919 tapahtumista on Sakari Simeliuksen muistelmakirjassa Puolustusvoimien puolesta.
Kenraali Simelius oli nuorena vänrikkinä hälyytetty osastoineen Rajajoen asemalle vahvistukseksi.

Muistettakoon että rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille solmittiin vasta vuonna 1920 Tartossa.
kuva 02.01.2022 19:53 Erkki Nuutio  
  Oliko valuuttongelmien lisäksi ns. yleisiä syitä (kuten Länsi-Saksan imperialistien kiihtynyt sodanlietsonta)?
Oliko MAKilla suomalaisedustaja ja mahdollisesti tarjoutuvan lisenssivalmistuksen suorittaja?
Kotimaisesta kilpailusta sivuutettu SAT halusi Henschel-veturien lisenssivalmistajaksi Karjaan tehtaallaan.
kuva 02.01.2022 19:39 Erkki Nuutio  
  Jarmolle kiitos tiedoista.
Merkintä VR - Suomi tuli 1925 vaiheilla. Ennen sitä oli äskeisen valokuvan perusteella ainakin osassa vaunuja merkintä VR - SJ, eli karsittu SVR-FSJ.
Mutta milloin se tuli, eli milloin karsinta tehtiin? Kesä 1920 ja jopa vuosi 1919 tuntuisi liian myöhäiseltä ?
Voiko mainittuja rinnakkaiskortteja saada tänne tai viitettä niihin?
kuva 02.01.2022 13:12 Erkki Nuutio  
  Jos kuvan väki on oopperareissulla ovat vuodet 1912-1914 mahdollisia. Etsiskelin vuotta 1912 Uudesta Suomettaresta.
Muutaman edeltäneen Matkailijatoimisto Finlandian epätäsmällisen ilmoituksen lisäksi selostusta juhlista oli 8. ja 9.7.1912.
Mainittiin mm että Rautatiehallitus oli asettanut erityisen aamujunan Elisenvaarasta Savonlinnaan juhlien ajaksi (kai 1.-8.7.1912).
Aino Acktea ei varmaan oheisessa kuvassa ole, tuskin näyttelijöitäkään. Ackté johti harjoituksia jo viikkoa ennen juhlia.
Vuosien 1913 ja 1914 rautatiekulkujen järjestelyt olivat luultavasti laajemmat kuin vuonna 1912, mutta en ole niitä kaivellut.
kuva 02.01.2022 10:51 Erkki Nuutio  
  Todella edustava ensivaikutelma Iisalmeen saavuttaessa!
kuva 02.01.2022 10:47 Erkki Nuutio  
  Arvelen että (tilaus)juna liittyy Savonlinnan oopperajuhliin, jotka opperalaulaja Aino Ackté sai aikaan kesinä 1912-1914.
Varsin säätyläisoloisen väen rouvasvoittoisuus ja oopperavieraiksi kelpoinen asustus puoltaa tätä.
Kyseiset juhlat olivat näiden kesien päätapahtuma Suomessa.

Esiintyjät ja yleisö tuli harvoja paikallisia lukuunottamatta laivoilla sekä junalla - valtaosin Helsingin suunnalta.
Junien makuuvaunut varmasti olivat tarpeellinen lisäys Savonlinnan majoitustiloihin.
Oli loma-aika ja vaunujakin riitti tähän tarkoitukseen, etenkin kun maan vaikutusvaltaisimmat tahot olivat tukena.
Osa kuvan pikkutytöistä saattoi esiintyä rekvisiittana oopperalavalla.

Suurin osa vierailijoista näki Savon- ja Olavinlinnan ensimmäistä kertaa. Rautatie Savonlinnaan oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuvauspaikka voi olla Savonlinnan ohella asema matkan alussa (Helsinki?) tai varrella.
Kuvan vaunuista osa taidettiin menettää vuonna 1914, kun Venäjän armeija vei niitä ja menetti Saksan armeijalle Puolan suunnalla.
kuva 01.01.2022 13:25 Erkki Nuutio  
  Pakoputkien sijoitus ja niiden melko jäykkä tuenta tuulilasin reunuksiin varmistaa että kuljettaja ei voi nukahtaa.
Hulluksi tämä voi kuitenkin tulla.
Pakoputki säteilee värähtelyjään välittömästi lähellään olevaan ikkunaan. Ollaan vieläpä tämän ilmaäänen ns. lähikentässä.
Siinä eri pisteiden erivaiheiset ilmaäänet eivät ole juuri lainkaan kumonneet toisiaan. Se merkitsee jopa 10 dB(A):n ylimäärää muutenkin suureen melutasoon.
Pakoputken jäykähkö kiinnitys syöttää puolestaan ohjaamorakenteeseen taivutusvärähtelyä. Näin muodostuva rakenneääni muuttuu ilmaääneksi ohjaamossa. Melutaso siellä lienee usein vähintäänkin yli 90 dB(A).
Kuulosuojainten käyttö olisi siten pakollista ja mutta ilmeisesti liikennemääräysten kieltämää.

U.of Walesissa Swanseassa 1979 M.Sc. -työssäni (Finite Element Analysis of Sound - Structure Interaction) tutkin juuri näitä asioita. Muunsin käytettävissä olleen lineaaristaattisen FE-ohjelman kompleksiseksi värähtelyohjelmaksi. Tein siihen vaimennetut 3D-ilmaelementit alkaen vaimennetun aaltoyhtälön johtamisesta (from first principles), taivutusvärähtelyn mallintamiseen pystyvät ohutlaattelementit, vuorovaikutuselementit ilma- ja rakenneäänen kytkemiseksi toisiinsa, sekä säteilyelementit, jotka mallinsivat rakennevärähtelyn synnyttämän ilmaäänisäteilyn ympäröivään puoliavaruuteen. Lisäksi tein testeusohjelmat kaikille elementeille.
Viikkokausia reikäkorttikasoja eräajoihin kuljeteltuani sain ohjelman toimivaksi ja tehtyä tulosten pohjalta thesikseni.
Swanseassa opintoja johti maailmankuulu FE-kehittäjä prof O.C. Zienkiewicz. Tämä oli puolalaissyntyinen sotainvalidi-pakolainen, joka aloitti numeerisen uransa sodan aikana Bletchleyssä saksalaisten Enigma -koodin murtajaporukassa.
kuva 01.01.2022 12:28 Erkki Nuutio  
  Arvokas väki esiintyy puisella aseman reunalaiturilla. Tämä rajaa pois yli 95% asemista. Kunhan tietäisi jäljelle jääneet alle 5% asemista. Pystyisikö tunnistusohjelma lukemaan lähimmän vaunun suuntakilven.
kuva 01.01.2022 12:20 Erkki Nuutio  
  Uljas kuva lienee väliltä 1932-1935. Taustalla asemasta vasemmalle näkyy 1.2.32 valmistunut, kaupungin rakennuttama ja Viipurin Matkailu Oy:n pyörittämä linja-autoasema alkuperäismuodossaan. Asemaa laajennettiin vuonna 1936 ilmeisesti nykyistä muistuttavaksi, ja siten mielestäni tämän kuvan muodosta poikkeavaksi.
Kattava kuvakokoelma ja selvitys Suomen linja-autoasemista on Viitaniemen Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi - Ou Matkahuolto Ab 1933-1993 (Matkahuolto, 1993, 320 s.).

Läpikulkevat tavarajunat kulkivat kaiketi pitkin keskimmäistä ravintolarakennoksen oikeanpuolisista raiteista. Toki asemarakennuksen ja ravintolarakennuksen väliset raiteet olivat myös läpikuljettavia.
kuva 31.12.2021 11:11 Erkki Nuutio  
  Tämän 30-luvun puolivälin ilmakuvan mukaisena muistan Tampereen laiturijärjestelyt 60-luvulla ja pitkään sen jälkeen :
https://vaunut.org/kuva/100424?kv=1931&kv2=1962&paik=Tampere+asema
Ilmakuvan taustalla muuten kulkee Kalevantie sellaisena viihtyisänä kun se oli vielä 50-luvulla, sijaiten kääntyillen vähän alempana kuin nykyään. Makasiini joka oli Hv-kuvissa taitaa jo olla paikallaan, mutta eteläisten veturitallien välinen tiilirakennus vielä puuttuu.
kuva 31.12.2021 10:52 Erkki Nuutio  
  Laiturijärjestely mietityttää. Se ei oikein tunnu istuvan Tampereelle, jossa välilaituri oli leveä ja toista välilaituria ei ollut.
Mutta istuuko laiturijärjestely ja taustalla ilmeisesti oleva veturitalli Helsinkiinkään? Vaihtoehtoja ei kylläkään taida olla.

Kanojen käyttöä Tampereella rajoitti tosiaan järjestelytyön raskaus sekä pitkähköt kulkumatkat Tampereen lähistön raiteille ja Viinikkaan.
Vesiviskureita asemalla oli, mutta ne ja etenkin pääsy halkojen ja hiilien täydennyspaikalle Sorin sillan alla olevan raidesumpun kautta oli usein liikenteen vuoksi pitkään esteellinen.
kuva 30.12.2021 20:59 Erkki Nuutio  
  Tämä lienee alkujaan ollut umpitavaravaunu G, josta on Mestarimallien HO-pienoismallikin.
Jos on näin, alkuperäisen sivuseinän kaksilehtisen oven tilalle on laitettu kaksi kaksilehtistä ovea.
Laakeriboksien välinen yhdystanko on näkösällä. Onko vaununrunko puuta?
kuva 30.12.2021 20:47 Erkki Nuutio  
  Eikö VR - SJ -merkinnällä ollut vain muutaman vuoden aikaikkuna itsenäisyytemme alussa?
Sitten muinainen siirtomaaisäntä ärähti rekisteröidyn tavaramerkkinsä (SJ) käytöstä.
Otettiin sen sijaan käyttöön VR - Suomi , kuten itsenäisen maan kuuluu ottaa
kuva 30.12.2021 20:36 Erkki Nuutio  
  Hassua että Tampereella ei ollut Kanoja 1961-1967 välillä, vaan Ankkoja ja Kalkkunoita.
<<   >>