3246-92633 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.03.2021 10:41 Erkki Nuutio  
  Vielä täydennys: Aseman puoleisessa rakennuksessa tehtiin myös ensimmäiset suomalaisvalmisteiset veturit
(57: 1874, 58: 1876, 134: 1888, 135: 1888, 184: 1896 ja 185: 1896).
Vuosiluvuista voi päätellä Helsingin konepajan haluanneen säilyä Suomen ainoana veturitehtaana.
Tampereen pellava- ja rautateollisuus-yhtiön johtaja Alfred Kihlman onnistui kuitenkin vuonna 1898, vallan sisäpiiriin (mm. senaattori Ossian Bergbom/Wuorenheimo) tukeutuen viemään valmistuksen Tampereelle.
Epäilemättä karvaaksi pettymykseksi G-veturien isälle, Adolf Engströmille.

Vielä komitea vuodelta 1896 veturien valmistamisesta kotimaassa piti vaihtoehtoina valmistusta joko yksityisissä konepajoissa tai SVR:n konepajoissa. Pasilan konepaja ja vaunujen valmistus siellä tuli toki SVR:lle.
kuva 13.03.2021 11:36 Erkki Nuutio  
  Postitalon rakentaminen alkoi vuonna 1936 suuritöisellä perustapaalujen junttauksella. Kuvassa talon korkeampaa osuutta on muurattu likimain puolikorkeuteensa. Vuosi 1938 jolloin talo viimeisteltynä valmistui on selvästi liian myöhäinen, ottaen huomioon että kuvassa muurauskin on vasta puolivälissä.

Helsingin varikko lopetettiin jo vuonna 1922, jolloin Helsingistä tuli Pasilan alavarikko. Helsingin veturitalleista kuvassa on kolmas ja ensimmäinen. Ensimmäinen oli Edelfeltin piirtämän kolmiosaisen rakennusryhmän asemanpuoleinen rakennus, jossa myös ensimmäiset veturimme (1-8) koottiin ja kaiketi ensimmäiset kotimaiset vaunut tehtiin.

Helsingin toinen veturitalli ( https://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1923&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta ) purettiin vuonna 1910 tai 1911. Se oli Helsingin varikon koti, valokuvan tallikin ehti siis olla sen koti. Valokuvan tallia ei kaiketi tehty yhtä monipilttuiseksi ja siihen kohtaan jota tämä kartta väittää: https://www.vaunut.org/kuva/113238?kv2=1923&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta
kuva 12.03.2021 09:02 Erkki Nuutio  
  Tuo veturitalli oli käsittääkseni Helsingin varikon koti. Esimerkiksi 998 ja 999 olivat Helsingin varikon koneita 8.1939.
Koska Helsingin varikko lopetettiin?
Luultavasti samassa yhteydessä myös veturitallin toiminta veturitallina loppui ja kääntöpöytäkin poistettiin.
kuva 11.03.2021 21:43 Erkki Nuutio  
  Viimeistään 1943 ei veturitalli ratakaavionkaan mukaan ollut enää veturitalli ja kääntöpöytä oli hävitetty :
https://vaunut.org/kuva/40500?kv=1920&kv2=1960&paik=Helsinki+asema
Aikahaarukka näille muutoksille lienee 1937-1942. Ehkä muutosajankohta täsmentyy pikatavaratoimisto-muutoksen perusteella.
kuva 11.03.2021 21:09 Erkki Nuutio  
  Hyvin arvokas kuva! Uskaltaisin laittaa kuvausvuodeksi 1937 lähinnä postitalon syntymätietojen perusteella.
Postitalon rakentaminen alkoi 1936 ja 1938 se oli valmis.

Etualalla on veturitallin vasenta osaa, oikean osan jatkeella oli aiempi pikatavaratoimisto, nykyinen ravintola.
Konepajasta on karttapiirroksia: VR 1912/37 II s. 535 on likimain samanaikainen kuvan kanssa, SVR 1862/1912 II s. 567 on vuodelta 1911.

Veturitallista seuraava, iso poikittainen rakennus oli paja. Sen takana olevissa rakennuksissa oli valimo.
Portin ja puiston vierellä on kolmen rakennuksen ryhmä ja neljäs rakennus vielä poikittain takana.
Nämä alkuperäiset, arkkitehti Edelfeltin piirtämät rakennukset ovat vuodelta 1861.
Kuvausvuonna niissä oli porttia lähinnä olevassa osassa konepajan toimisto ja sen takana vasemmalla lastuavan työstön osasto ja oikealla veturinkorjauspaja I. Poikittaisessa rakennuksessa näiden takana tenderikorjaamo.
Pienissä rakennuksissa näiden takana varustekorjaamoita.

Näiden rakennusten takana olevassa rakennusryhmässä, joka rajoittui Töölön säilytysraiteisiin oli oikealta vasemmalle lukien veturinkorjauspaja II, kattilapajat I ja II ja levytyöosasto.
Maalaamo ym. on jo purettu postirakennuksen tieltä. Vaunuvalmistus puutyöosastoineen on jo pitkään ollut Pasilassa.

Olisivat nuo alkuperäiset rakennukset pikkupuistonsa kanssa soveltuneet uusiokäyttöön, mutta ei se ollut edes harkinnassa 60-luvun alussa, jolloin ne purettiin.

Uskoisin että kuva on otettu postitalon korkeamman osan työmaalta, noin 5. kerroksen korkeudelta.
kuva 08.03.2021 10:12 Erkki Nuutio  
  Kuva osoittaa, että Suomesta tuli sotien jälkeen melko luokaton yhteiskunta.
Melko luokattomalla en tarkoita kelvotonta, vaan vähemmän eriarvoista.
III luokka poistettiin (IV luokka oli jo täysin unohtunut).
I luokassa oli vain vähän leveämmät ja vähän paksummat penkit kuin II luokassa.

Eriarvoistuminen palasi ja vahvistui voimakkaasti 80-luvun lopun sekoilun seurauksena.
Kehitys jatkuu. Nyt ollaan lisäksi tuuliajolla, "laskuharjoitusten", gretojen ym vietävinä.
kuva 06.03.2021 16:38 Erkki Nuutio  
  Savonius-roottorit ovat kyseessä. Suomalainen patentoitu keksintö 20-luvun alkupuolelta. Komeat esimerkit niistä ovat Tampereella Hjorthin talon (Hämeenkadun päässä) katolla 30-luvun loppupuolelta. Savonius-roottori on nykyään suosittu vihreiden propellipäiden kehitelmissä. Sitä on kokeiltu myös autolauttojen apupurjeena.
kuva 05.03.2021 11:11 Erkki Nuutio  
  Vasemmalle kaartuva raide vie veturitalleille, jotka ovat yhä (rakennuksina) jäljellä. Halot täydennettiin vasemmassa laidassa olevalta laiturilta.
Lähtevä juna on edempänä alkuperäisen asemarakennuksen edustalla.
Nykyinen Vapaudenkatu (Länsilinjakatu) kulkee raiteiden suuntaisesti oikealla olevien puuistutusten vierellä.
kuva 05.03.2021 10:59 Erkki Nuutio  
  Olematta Porin tuntija, yritän tulkita kaupunkimaantiedettä tästä kuvasta. Viittaan Porin asemakaavakarttaan Tietosanakirja VII:ssä (1915) sekä nykykarttaan.
Olemme Länsiesplanaadilla (nyky-Länsipuisto), joka päättyy kohtisuorasti aseman edessä kulkevaan Länsilinjakatuun (Vapaudenkatu), joka on linjaraiteiden pääteosan suuntainen.
Hahmottumista vaikeuttaa tuntuma Länsiesplanaadin kulusta viistosti kohti asemaa, vaikka vanhan aseman tulee olla kohtisuorasti edessä. Savun vuoksi ei asemarakennus ja sen asento näy selkeästi kuvasta.

Surullista on, että keisarikunnan kaaduttua olisi Suomi vaikeuksitta tullut aidosti itsenäiseksi sotimatta, asemia polttamatta ja siltoja räjäyttämättä ja ilman vieraita joukkoja, jos ääripäillä olisi ollut sovitteluhalua ja yhteishenkeä.
Jo viikkoja ennen kapinaa varoitti suuri osa päivälehdistämme toistuvasti ja hyvin painokkaasti tulossa olevasta keskinäisestä verilöylystä. Näin ajatteli myös valtaosa normaalista kansasta.
Kapinaa edeltäneistä johtavista poliitikoistamme Alkio lähes ainoana omasi malttia ja sovittelukykyä, sen lisäksi että hänen aloitteestaan Eduskunta itsenäistyi 15.11.1917 (127-68) (alkoi vahvistaa lakeja, nimitti Senaatin jne.)
Tuhoisan kapinan aloittaneet punaiset johtajat tiedämme tarkasti (ennen kaikkea Kuusinen ja Manner).
Yhtä syyllinen toinen ääripää (mm. Svinhufvud ja kiihkoinen ruotsikkoaateli) on säästetty lähes vaikenemisella.
kuva 03.03.2021 18:58 Erkki Nuutio  
  Mutta Skåne, josta Scanian autotehdas Malmön laidalla otti nimensä, ei kuulu nykyScaniaan.
Malmön tehdas lopetettiin pian yhdistyttyään vuonna 1911 etupäässä rautatievaunuja Södertäljessä alkuvuosinaan valmistaneen Vabisin kanssa
kuva 03.03.2021 17:31 Erkki Nuutio  
  Ja oikealla Suomen kumitehdas, kuten tältäkin sivulta voi todeta : http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml . Junan vaunukoostumus havainnollistuu tästä kuvasta.
kuva 03.03.2021 10:20 Erkki Nuutio  
  Taustalla näkyy Järvenpään pienveturi (Tve?), joka vaunut lisäsi junan perään.
Etualalla oikealla oli suuri veturihalkojen pino, joka paloi 2o-lukuisen sanomalehtiuutisen mukaan.
Polkupyörä oli ympäristönsä ehdoilla eläneiden tolkun ihmisten talvikulkuneuvo jos kävelymatkaa oli liiaksi.
Hienosti termiittihitseillä liitettyjä kiskoja!
kuva 02.03.2021 20:10 Erkki Nuutio  
  Ovatko vaunut sinisiä? Autoliikenne on harvaa tuolla sillan alittavalla moottoritiellä (hehehe) !
kuva 02.03.2021 20:04 Erkki Nuutio  
  Tai punamultaa kiskomaailmassa juuri ennen takatalvea!
kuva 28.02.2021 18:25 Erkki Nuutio  
  Ehkä määritelmäkysymys: Samana vuonna kun yritysnimi lyhentyi Scaniaksi (1968), suostui Be-Ge vihdoin alentamaan tehtaansa hintaa, joten Scania saattoi sen ostaa.
Be-Gellä oli oiva neuvotteluasema - ilman sopuratkaisua Scanin olisi täytynyt perustaa aivan uusi ohjaamotehdas.

Näkisin että näitä kivikautisia Be-Gen suunnittelemia ohjaamoja olisi väärin kutsua Scania-ohjaamoiksi, vaikka niitä kaiketi ehdittiin vielä valmistaa tehtaan ja tuoteoikeuksien jo siirryttyä Scanialle.
Be-Gestä on tuoreehko historiakirja Be-Ges väg (ja katukin löytyy, Be-Ges väg). Minulla ei kirjaa ole.
LB110:n ansiokas ohjaamo oli alusta lähtien Scanian kehittämä ja valmistama.
kuva 28.02.2021 15:54 Erkki Nuutio  
  Arvokas Tapsa-dokumentti tämäkin. Vasemmalla korotussillalle jo 20-luvulla viety Lönnrotinkatu.
Alapuolella Scania-Vabis (tai Scania) LB76 Super, jolla oli lisänimi "sommar-Scania". Moottorin jäähdytys oli alimitoitettu, jonka vuoksi niistä poistettiin kesällä etupelti, toivossa että tehostunut ilmanvirtaus moottoritilaan vähentäisi kiehumista.
Autossa oli kippaamaton ohjaamo! Vasta vuonna 1968 esitellyssä, joka suhteessa paljon paremmassa LB110:ssä oli kippiohjaamo. Vasta siihen tehtiin ohjaamo Scanian omistamassa ohjaamotehtaassa. Kuvan auton ohjaamon teki Be-Ge.
kuva 28.02.2021 11:48 Erkki Nuutio  
  Arvelin aluksi,että tämä olisi nelivetoinen. TVH:lle 1975 vaiheilla menneet LV-131CVT-Kontiot olivat kuitenkin pelkästä takavedostaan huolimatta korotettuja 10...20 cm, eli nokkapeiton alapuolella olevan (punaisen) suojalevyn verran.
Suojalevyn takana on epäilemättä tehokas kampiakselin pyörittämä hydraulipumppu. Tehokasta pumppua tarvittiin TVH-varusteiden, kuten alusterän käyttämiseen.

Kontiot olivat akselistoiltaan ja rungoltaan järeitä autoja, mm. ruotsalaisia lujempia.
Ohjaamo toki alkoi tulla vanhaksi, mutta lämpimyys ja näkyvyys oli niinikään ruotsalaisia parempi.
Olisipa vuonna 1967 protovaiheessa ollut Valmet 612 (I) -moottori tullut saataville.
Mäkipirtin Sisu-kirjan sivun 145 kuvassa on melko identtinen. Neliveto-Kontiot ja -Karhut olivat yhtälailla korotettuja.
kuva 28.02.2021 10:19 Erkki Nuutio  
  Esan keräämistä tiedoista voidaan pian yhteenlaskea, minne vuosina 1916-1917 pystytettiin puisia semaforeja "vilkkaan liikenteen" hoitamiseksi ja venäläisten sotilasjunien villien tapojen hillitsemiseksi, ja mistä nämä poistettiin vuonna 1919.
Tietysti nämä semaforit lisättiin yksiraiteisille osuuksille välillä Viipuri - Tornio.
kuva 28.02.2021 10:07 Erkki Nuutio  
  Nämä varastovajat olivat käyttöä varten, ei niitä juurikaan punamullalla koristeltu (paitsi nykyään).
Kunnolliset, ei alvarien suunnittelemat räystäslevitykset suojasivat kuitenkin varsin hyvin lahoamista vastaan.
Katto näyttää olevan kaikissa hyvässä kunnossa.
kuva 28.02.2021 09:59 Erkki Nuutio  
  Signe ei kuvannut vain paraatipaikkoja. Tässäkin pari rantojen miestä tekee soutuveneen antamassa näkösuojassa (eivät osanneet ottaa Signeä huomioon) kemiallisia kokeita in corpore. Loukkaavaa olisi kuitenkin sanoa Fiat experimentum in corpore vili. (ei-latinistin lainaus Merriam-Webster -sanakirjasta).
Kuvan monia pikkuveneitä on varmaan tarvittu pääasiassa hyötykäyttöön, kalasteluun, salakuljetukseen ja luvalliseen kuljetteluun.
kuva 28.02.2021 09:43 Erkki Nuutio  
  Mainio löydös!
kuva 25.02.2021 11:53 Erkki Nuutio  
  Tulkitsisin myös kattoharavan televisioantenniksi. Ylen lähetykset Etelä-Suomessa alkoivat 1958, joten olisiko varhaisin oletus kuvausvuodeksi 1959?
kuva 25.02.2021 11:34 Erkki Nuutio  
  Tietysti täälläkin Valmetin 7 tonnin ja 7 metrin trukki TD7 (jollei useampia). Nostopuomi on useampivaiheinen, eikä siis ole kuvassa korkeimmassa asennossaan. Tämä on luultavasti 60-luvun loppupuolelta, jolloin itsekin olin näitä tekemässä.
kuva 24.02.2021 09:48 Erkki Nuutio  
  Samanlaisia Valmetin 70-luvun pikkutrukkeja kuin tässä : https://vaunut.org/kuva/61968?tag0=17%7CRautatieinfra%7CMakasiini&tag1=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo
Nostokyky oletettavasti 1500 tai 2000 kg.
kuva 23.02.2021 13:00 Erkki Nuutio  
  Tunnelmakuva! Missä näin pitkä tavarajuna koottiin? Töölön ratapihan raiteet olivat kaiketi kokoamiseen liian lyhyitä.
kuva 21.02.2021 18:58 Erkki Nuutio  
  Kaksi tosiasiaa: 1/ Tämä kuva on hyvä kuva. 2/ Trabant P50/P60 oli 50-luvun lopun parhaita pikkuautoja. Sitä pitää verrata saman ajan valtaosin vanhanaikaisiin länsieurooppalaisiin autoihin. Vielä P601 vuodelta 1963 oli nykyaikaisempi kuin monet pienet länsiautot, mutta 2-tahtimoottori alkoi tulla suureksi rasitteeksi.

Se Suuri ja mahtava rasite oli tietysti SNTL sekä DDR:n suunnitelmatalous, joka esti tarvittavat muutokset.
Saksan jaossa ei itäpuolelle osunut yhtään terästehdasta, joten kori oli pakko tehdä räteillä lujitetuista fenolihartsiosista. Tämä oli kalliinpuoleista ja suoranainen suurtuotanto oli hankala toteuttaa.

Suosittelen sydämellisesti ja määrään sydämettömästi käymään ensi tilassa Horch Museumissa Zwickaussa.
Se on yksi maailman hienoimmista automuseoista, ja Horch-, Audi-, Wanderer-autojen ja Trabantinkin syntysija:
https://www.horch-museum.de/museum.php

Hyllyssäni on seuraavia Trabantia käsitteleviä kirjoja:
W. Lang Wir Horch-Arbeiter bauen wieder Fahrzeuge - Geschichte des Horch-Werkes Zwickau 1945 bis 1958.
J.Schiebert : Duroplast in Pastel Colours - The Trabant
M.Röcke: Trabant Alle Modelle .

PS: Ducato Bresler -asuntoautoni valmistaja (Bresler) sijaitsee prin kilometrin päässä Zwickaun rajasta.
kuva 19.02.2021 19:50 Erkki Nuutio  
  Onko Tka4 jäänyt havaitsematta ujoutensa ja syrjään vetäytymisensä vuoksi?
Kuuluiko Mäntyharjun vakiokalustoon?
kuva 18.02.2021 14:26 Erkki Nuutio  
  Ovatko kaiketi vepsäläisperuisen Vladimirin vanhempien juuret täältäpäin?
kuva 18.02.2021 14:21 Erkki Nuutio  
  Tasavaltaan tultua (1923) oli Thure Hellströmin arkkitehtuuri arkipäiväistynyt. Lautaverhous toki vielä puuttuu rakennukselta, joka olisi pysäkkirakennus jos kuva on vuodelta 1930. Kun hirsirakennus yleensä odottaa lautaverhoustaan vain muutaman vuoden ajan, voisi kuva olla vuoden 1925 vaiheiltakin. Silloin Nuoraa oli laiturivaihde, vaikkakin se oli liikennepaikkana itsenäinen.
kuva 18.02.2021 11:06 Erkki Nuutio  
  Mikä olikaan kattotiilien valmistaja ja koostumus. Kaiketi mineraalilaattoja (Mineriitti, Eterniitti?), eli asbestivahvisteista sementtiä. Suomessa tehtiin ja kehitettiin rakennusalalla ennen viime sotia monia eteviä keksintöjä.
Toivo T Kailan Pohjalainen rakentaja ja hänen viipurilainen Pyramidinsa (WSOY, 1947, 273 s.) kertoo Rakennus oy Pyramidin (toimi erityisesti Viipurissa, rakensi VR:n Hyvinkään konepaja) mielenkiintoisen tarinan.
kuva 18.02.2021 10:41 Erkki Nuutio  
  Leninin henkilökohtaisesti suojeleman tohtori Gyllingin johtamassa Karjalan työkansan kommuunissa ja sen seuraajassa, Karjalais - Suomalaisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa oli karjalainen rakennusperinne kunniassa.
Onhan tämäkin Muurmannin radan pysäkkirakennus Nirkissä luotu tällöin, ennen Stalinin aloittamaa (noin 1929-) "kulakkien" ja myöhemmin vähemmistökansojen (kuten suomalaisten) murhaamista ja Gulagiin lähettämistä (noin 1934-1939).
kuva 16.02.2021 20:21 Erkki Nuutio  
  Tähän K-137 4x4 Kontioon pätee osin sama kuin veljeensä: https://www.vaunut.org/kuva/137204?paik=Oulu&tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo .
Trilexpyörät näkyvät edessä ja takana. Kirkstall-etuvetoakseliston kääntyvyyttä kiitettiin. Kun Sisu vuoden 1970 vaiheilla kehitti oman napavälitteisen etuvetoakselistonsa, se kääntyi vielä vähän paremmin, sisäpyörä 48 astetta (markkinoiden paras).
Kuvausvuoden myötä voidaan kaventaa valmistumisvuosi kummallekin Sisulle välille 1965-1968.
Voisiko olla paljon omia kuljetuksia tekevän teollisuusyrityksen, kuten rakennusyhtiön auto.
kuva 16.02.2021 13:08 Erkki Nuutio  
  Keskivaiheilla kahvilan edustalla on merkittävä kone, Valmet TD7 -haarukkatrukki 50-luvun loppupuolelta sahatavaranippujen lastauksia varten. Lentokonetehtaan siirtokoneosasto Härmälässä valmisti niitä ainakin 15 vuoden ajan, yhteenä ehkä 3000 kpl (tarkkaa määrä en tiedä), pääasiassa Neukkulaan, mutta niitä meni kaikille kotimaan sahoille ja vastaaville.
Kunnostettukin niitä on, esimerkiksi Koneviesti 18/2019 esittelee yhden. Aluksi nostovoima oli 7 tn, mutta myöhemmin oli myös 9 tn ja 13 tn nostavia. 7 tn versiossa nostokorkeus oli 7 m. Itse tehtiin mm. koko hydrauliikka sylintereineen ja venttiileineen ja tietysti kaikki kantavat osat. 6-sylinterinen Perkins-diesel, oma suuntavaihde ja ZF:n synkronivaihteisto.

Aloitin itse harjoittelijana 1965 näiden ohjausakselistojen kokoonpanossa, myöhemmin valmistuvien koneiden koekäytössä.
Episodina muistan kun painonnostaja Jouni Kailajärvi oli näiden kokoonpanolinjan päässä olleessa huoltomontussa tällaista konetta säätelemässä. Kailajärvi nousi kuin salama sieltä ylös, kun joku työtoveri osui häneen vedellä täytetyllä voimapaperipussilla.

Valmet oli merkittävä ja arvostettu trukkien valmistaja ja viejä. Taxell hölmöili ja tuhosi sen ja Sisun terminaalitraktorit, ruotsinsi tuotenimeksi Kalmar ja siirsi Ruotsiin. Herlin vähän vielä täydensi tuhoa ja siirsi tuotteet Puolaan EU-tukien siivittäminä.
Noin 3000 arvokasta työpaikkaa ja vientitulot menetettiin.
Asiakkaatkaan eivät asiaa nielleet, vaan siirtyivät hollantilaisen perheyhtiön, Terbergin terminaalitraktorien käyttäjiksi.
Worldwide, 120 maassa! Ilman Taxellia se ei olisi ollut mahdollista edes etevälle, kasvot omaavalle yritykselle.
kuva 15.02.2021 09:58 Erkki Nuutio  
  Sähkölämmitysjohto oli silloin ja nykyisenäkin, silloisesta "lämmenneenä" pohjoisen talvena varmaan tarpeen.
Lämpeni vuoronperään Tka:n ja LT:n moottori.
kuva 14.02.2021 11:29 Erkki Nuutio  
  Oliko tämä 901 vai 902 ? : https://www.vaunut.org/kuva/108987?paik=Tampere&tag0=19%7CMove90%7C
kuva 13.02.2021 20:42 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II s. 328-330 käsittelee lyhyesti puisiakin semaforeja ja esittää kuvan sellaisesta.
Lukumääräkaavion mukaan viimeiset uudet sellaiset tulivat ilmeisesti vuonna 1917 sodan aiheuttaman kauttakulkuliikenteen vuoksi.
Niitä tuli tällöin lisää lähes 100 kpl. Vuonna 1919 niitä poistettiin noin 60 kpl.

Täällä ei ole puusemaforeista piirustusta eikä juuri kuviakaan. Tämä on tyydyttävä kuva, mutta semafori ei ole pääopastimena, vaan laskumäen opastimena. Sen päällä saattaa olla vaihdonkielto-opastinkin: https://www.vaunut.org/kuva/138560?kv2=1929&paik=Viipuri&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin .
Puusemaforit kaiketi tehtiin kotimaassa, koska SVR 1862/1912 II kertoo, että (vain) teräksiset semaforit tehtiin ulkomailla.
Vuoteen 1903 kaikki semaforit tehtiin puusta.
kuva 13.02.2021 16:19 Erkki Nuutio  
  Haavoittuneita sotavankeja alettiin vaihtaa Haaparannan ja Tornion välillä lähinnä vuodesta 1916 lähtien.
Osa venäläisistä päätyikin lopullisesti Tornion multiin, mutta muut kuljetettiin Pietariin ja Suomessakin olleisiin sotasairaaloihin (kuten tulevaan Helsingin asemataloon).

Kaikkien oli siksi kuljettava Haapamäen - Tampereen rataosan kautta. Se oli ainoa yhteys eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
Ratayhteys Raudusta (Raasulista) ja Haapamäelle ei ollut vielä valmis.
Haapamäen - Tampereen kautta kulkivat ruuhkaisesti keisarikunnan koko posti-, rahti- ja henkilöliikenne ensin Karunkiin ja sitten Tornioon.
Samoin Haapamäen - Tampereen rataosan kautta kulki vilkkaasti venäläisten sotilasjunia. Ainakin osaksi nämä junat olivat myös vaunujensa, veturiensa ja veturimiestensä suhteen venäläisiä. Tämän ovat eräät näiden villeistä liikennetavoista aiheutuneet onnettomuudet asemilla osoittaneet.

Semaforeja siten tarvittiin liikennekurin ja liikenteen välityskyvyn parantamiseksi syksystä 1914 alkaen.
Mainittu liikenne hiipui bolsukumouksen myötä noin 11.1917.
Vapaus/sisällissotaamme liittynyt liikenne alkoi puolestaan tammikuun lopulla 1918. Rintama oli Vilppulassa 1.-3.1918 ja tällöin myös rata Haapamäeltä itään tuli liikennekelpoiseksi.

Semaforit oli siten varmaankin tilattu venäläisten paineessa, ehkä vuonna 1915. Venäläisiä ne ehtivät hyödyttää vain 5 kuukautta.
kuva 13.02.2021 10:41 Erkki Nuutio  
  Vilppulaan jätettiin semaforit vuonna 1919, mutta monelta pienemmältä Haapamäen radan asemalta ne poistettiin vilkkaan liikenteen tauottua tällöin.
Mistä kyseiset semaforit oli onnistuttu siirtämään tai ostamaan/tekemään? Ilmeisesti niitä ei ollut aiemmin pienemmillä Haapamäen radan asemilla.
Vilppulaankin ne asennettiin vasta 5.1917, keisarikunnan kaaduttua ja Venäjän väliaikaisen hallituksen ollessa huojuvassa vallassa ja Rautatiehallituksen vapauduttua kenraalikuvernööri Seynin otteesta.
Kuvasarja:
Lokomoottorit
 
 10.02.2021 14:55 Erkki Nuutio  
  Koska DIN ei liene näitä termejä standardoinut, ei ole muukaan taho sitä tehnyt.
Kuitenkin saksan kielessä näytetään käyttävän Kleinlokomotiv -termiä tarkoittamaan Kö-veturia ja muita pieniä ja pienehköjä vetureita. Käyttäisin siksi edelleen lokomoottori -termiä sellaisille liikuttimille, jotka hyödyntävät osaa liikuteltavan vaunun painosta kitkapainonaan. Breuer, Kisko-Kalle ja vastaavat olisivat siten edelleen lokomoottoreita.

Käytän termiä paino painovoiman lyhenteenä, En siis harhautuneesti käytä termiä massa.
Massa on massavoiman lyhennelmä. Siis minkä tahansa muunkin kiihtyvyyden, ei välttämättä maan vetovoiman kiihtyvyyden vaikutus kappaleeseen.
Massa luonnollisesti tarkoittaa monia muitakin asioita, esimerkiksi paperi- tai muuta massaa.
kuva 10.02.2021 09:14 Erkki Nuutio  
  Kyllä kyseinen nosturi oli kyseessä. Epäedullinen puominlaskulinjan varoventtiili nopeutti tapahtumia.
Onneksi olimme vähän aikaisemmin hankkineet nopeat mittausinstrumentit ja osasimme niitä käyttää.
Itse mittaus oli yksinkertaista linjaan lisätyn mittauspaineanturin avulla.
kuva 10.02.2021 09:06 Erkki Nuutio  
  Kuukausilippukierrokset ympäri Suomen tein 8.64 ja 8.67. Vain tällöin kävin Jyväskylässäkin. Perustelusi perusteella kuvausajankohta on ollut 8.1964. Puolikinokamerasta (18 mm x 24 mm) ja ehkä epäedullisesta filmimateriaalista johtuen rakeisuutta esiintyy.
kuva 09.02.2021 21:04 Erkki Nuutio  
  Kehiteltäessä Valmet 832-metsäkonetta tippui joistain tämän pitkäpuomisisista hydraulisista kuormausnostureista puomi alas hitsien petettyä. Perustuen tämän vuoksi tekemiimme mittauksiin nopealla mittauslaitteistollamme, arvioimme osaselitykseksi puomin noston vaihtuneen varoventtiilin.

Pysäytettäessä puomin lasku kuormatessa nopeasti (yleensä tehdään juuri näin), on varoventtiilillä oma hitautensa. Tästä aiheutuu paineisku ja vastaava rasitusisku (väsytyskerta) puomiin. Vasta sen jälkeen ja sen seurauksena varoventtiili aukeaa, siis vasta huomattavasti nimellistä (staattista) avautumispainettaan suuremmalla paineella - ja sulkeutuu uudelleen purkautuvan paineen alentuessa (staattiseen) avautumispaineeseen

Teollisuudessa tapahtuu niin että ostaja hakee komponenteille kaiken aikaa halvempia toimittajia.
Aina tämä ei kysy lupaa suunnittelusta, kun luulee muuttuneen komponentin suoritusarvojen olevan aiempaa vastaavat.
Joskus tulee sitten yllätys, josta voi aiheutua suuri vahinko.
Nosturimitoituksissa pitäisi pitäisi painiskuista aiheutuva ylikuormittuminen olla otettu huomioon, vieläpä riittävästi.

Puomit eivät kuitenkaan voineet romahtaa yksistään muuttuneen varoventtilin vuoksi. Kyllä myös kuormausnosturin hitsien on täytynyt olla ei-läpihitsautuneita, siis virheellisiä.
Kyllä sysäyskuormituksia mekaanisissakin nostureissa esiintyy.
kuva 08.02.2021 10:33 Erkki Nuutio  
  Sama paikka vähän aikaisemmin : https://www.vaunut.org/kuva/138281?kv2=1969&paik=Tammisaari
kuva 06.02.2021 18:49 Erkki Nuutio  
  Elävöitys VIIPURI.FI -sivustolta : https://i2.wp.com/wiipuri.fi/app/uploads/2020/01/e6a23.jpg?fit=1744%2C1188&ssl=1
kuva 05.02.2021 14:05 Erkki Nuutio  
  Täydennetään tietoja otteella Jussi Laukkasen kirjoituksesta Koneviesti/Koneklassikot 2/2020 -lehdestä:
Fiskarsin kaivinkonetuotanto alkoi 1964/65 vaihteessa kun tämän ostettua talousvaikeuksiin joutuneen Eklöfin konepajan.
Konepaja oli tehnyt vuodesta 1950 Oy Rolac Ab:n hankkimalla lisenssillä Åkermanin pienempiä (alle 13 tonnia) kaivinkoneita.
Markkinoija oli Rolac.

Omistuksen muututtua Fiskars siirsi Rolacin sivuun ja alkoi myy kaivinkoneita omalla nimellään. Se luopui melko pian mekaanisista Åkerman -malleista ja suunnitteli Porvoossa ja alkoi valmistaa hydraulisia kaivinkoneita (14-16 tonnia).
Varsinkin telamallinen oli onnistunut ja kilpailukykyinen, mutta valmistus loppui vuoden 1970 vaiheilla Fiskars-yhtymän jouduttua talousongelmiin, osin huonojen yritysostojen, osin maan kehnon talouspolitiikan luoman laskusuhdanteen seurauksena. Tuttu tarina.
kuva 05.02.2021 13:33 Erkki Nuutio  
  Suomen teollisuus -hakemistokirja vuodelta 1951 kertoo Fiskars-yhtymä koskeneessa osuudessa:
Suomen Pultti Oy:n juuret ovat Turun Rautateollisuus Oy:ssä, joka perustettiin v. 1857, ja joka alkoi myöhemmin valmistaa erityisesti rautatievaunuja. Vaunutehtaan yhteyteen perustettiin pulttitehdas, jonka tuotanto tuli etenkin I maailmansodan aikana tärkeäsi maalle. V. 1934 yhtiön osakekanta siirtyi Fiskars-yhtymälle ja toiminimeksi tuli Suomen Pultti.
En tiedä siirtyikö myös konetehtaan osuus tässä kaupassa Fiskarsille.

Åbo Akademin taustastiftelse osti Turun Rautateollisuus Oy:n kiinteistön ja vuoden 2000 vaiheilla ja alkoi muuttaa vanhoja tehdasrakennuksia omia tarpeitaan varten. Sivistääkseen kiinteistöjalostusta, tehtiin muutostöistä ja Turun Rautateollisuuden vaiheista kirja Allt af jern (ÅA Humanistiska F., 2004, 216 s.). Siinä on vanhoja tehdasvalokuvia, myös joitakin vaunukuvia ja aluekartta raiteistoineen, ehkä I maailmansodan ajoilta. Mm. Kullervo -traktorista on tarinaa.
kuva 02.02.2021 10:44 Erkki Nuutio  
  Tuntematta liputetun aseman juhlapukuisia tyttäriä ja juhlan, luultavasti perhejuhlan aihetta, ei tarkempi ajoitus onnistu.
Jokseenkin varmasti ollaan 20- tai 30-luvulla.
Vaikutelma on 20-luvun puoliväliltä: Öljylyhtypylväs, varhainen Rautatiekirjakaupan kioski (luultavasti 10-luvulta).

Suinulassa tapahtui vuoden 1918 surkeista tapahtumista Suinulan verilöyly Markkulan talon pihalla. Paikalle tullut Hyrskymurron Turun punaisista sekä venäläisistä koostunut joukko alkoi hämmingissä ampua jo antautuneita suojeluskuntalaisia. Viidestätoista kaatuneesta yhdeksän oli Tampereen teknillisen opiston oppilaita.
TTO:n oppilasyhdistys vei lippuineen vuosittain 60-luvun loppupuolelle asti seppeleen tapahtumapaikan muistomerkille jäsentensä muistoksi. Ainakin 50-luvun lopulle asti tultiin junalla Suinulan aseman kautta.
Olin vuonna 69 TTO:n oppilasyhdistyksen sihteeri.
Muistokäynnit olivat silloin juuri loppuneet. Oli henkistä murrosaikaa. Haettiin etäisyyttä entiseen ja ylilyöntejäkin tuli.
kuva 02.02.2021 10:10 Erkki Nuutio  
  Nykyisen torni- ja tötteröarkkitehtuurin varhainen edustaja, jota taidettiin tulla ihailemaan joka puolelta Suomea.
Tästä omaksuttuja vaikutelmia näemme kaupungeissamme.
Eikö tämä olekin saanut jonkun valtakunnallisen arkkitehtuuripalkinnon?
kuva 02.02.2021 10:01 Erkki Nuutio  
  Ei näin mahtavaa kuvaa jätetä huomiotta! Ilmeisesti johtuen autovaunujen purkausraiteiden järjestelystä kohdeasemilla joudutaan autovaunut sijoittamaan junan takapäähän. Junaan kävellen pyrkivä joutuu kävelemään puoleenväliin Pasilaa!
kuva 01.02.2021 09:46 Erkki Nuutio  
  Aug. Eklöf Oy:llä oli Porvoossa useita teollisuuslaitoksia. Näistä vanha hevosenkenkätehdas muutettiin vuonna 1940 konepajaksi takomoineen ja valimoineen. Tuotanto oli sekalaista ja sotakorvausaikana varmaan pääosin osatoimituksia sotakorvaustuotteisiin.
Traktorilla vedettävää vaijerikaivinkonetta tehtiin 1950-62 Pikku-Jussi -nimellä, pohjana ruotsalaisen Åkermanin lisenssi.
Eklöf oli niitä kovasti ruotsinkielisiin yrityksiin, jotka katosivat vähemmän uusiutumiskykyisinä ja -haluisina.
kuva 30.01.2021 11:33 Erkki Nuutio  
  Komeasti vielä seisoo Valion meijeri vasemmalla. Huomiota kiinnittää pitkä rivi vaijerinkiristyslaitteita oikealla. Mitä toimintoja ne kiristävät? Eihän niiden lähistöllä ole suuresti semaforeja eikä vaihteita.
<<   >>