1195-40774 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.01.2022 21:19 Erkki Nuutio  
  Lomakuukauden tai sunnuntain juna. Junaa odottavat edustavat tasaisemmin sukupuolia ja väestöryhmiä.
kuva 04.01.2022 21:16 Erkki Nuutio  
  Liikemiesjuna arkipäivänä. Vain yksi liikenainen uskaltautunut joukkoon.
kuva 04.01.2022 14:48 Erkki Nuutio  
  Junan koostumus on siis Dm4 + 2kpl Ei (puumottien liitevaunuista 22401-22404) ja 1kpl F.
Kuvausvuosi on aikaisintaan 1952, todennäköisemmin 1953.
kuva 04.01.2022 11:06 Erkki Nuutio  
  Eiköhän tuo ole Dm3 alkuperäisessä värityksessään (ilman keltaista nokkaväriä) vuodelta 1952, joku joukosta 1500-1509.
III lk:n merkit näkyvät kyljissä (koska se III lk poistettiin?). Kaksi Ek-vaunua ja F-vaunu
kuva 04.01.2022 10:31 Erkki Nuutio  
  Rajaa vartioi aluksi sotajalalla ollut armeija varusmiehineen ja hetkellisesti suojeluskunnatkin.
Käkisalmen läänin rykmentti perustettiin 1.1920 ja Kannaksen rajan vartiointi kuului sen tehtäviin.
Kantajoukkona oli Rajajoen rajavartiopataljoona. Lisäkomppanioita varusmiehineen rajavartijoiksi otettiin useista maan joukko-osastoista. Rykmenttiä johti silloinen Evl A.E. Heinrichs, josta tuli samalla Rajamaan komendantti.
Rykmentti lakkautettiin 20.4.1921 ja Rajavartiostot rajojemme eri osissa tulivat tilalla.

Rajavartiostot tulivat Sisäasiainministeriön alaisuuteen ja niiden johtoon rajavartiotarkastajana tuli majuri F.F. Järnström.
Vakanssiväen ohella rajavartijoina käytettiin värvättyjä ja varusmiehiä.
Yhteys armeijaan säilyi tiiviinä varusmiesten ja mm. yhteisten sotaharjoitusten muodossa.
Kuvan rajavartijoiden asuina on siten kaiketi sotilaspuku m/22.
Kenraalimajuri Järnström eläköityi Rajavartioistojen päällikkönä ja kuoli vuonna 1936.
(Pohjonen: Rajan ensimmäinen kenraali Fredrik Ferdinand Järnström (Otava, 2014, 240 s.).
Tullilaitos ei osallistunut rajavartiointiin, vaan tullipoliisit tekivät töitään kiinteästi mm. Rajajoen asemalla.
kuva 04.01.2022 09:38 Erkki Nuutio  
  Kuvattu viimeistään vuonna 1924 (aikaisintaan kai vuonna 1920). Thure Hällströmin suunnittelema päätelaiturikatos valmistui vuonna 1925. Kuvassa ei ole aloitettukaan sitä. Katoksen yläkerros oli jo alkuaan suljettu, mutta alakerros avoin.
Siinä oli neljä lipuntarkastuskoppia ja valurauta-aitaus. Kopit eivät olleet oheisen kuvan koppeja.
Katoksen alakerros suljettiin vasta vuonna 1950. Kts. Hesingin rautatieasema (VR, 1996, 72 s.)
kuva 03.01.2022 18:18 Erkki Nuutio  
  Kortti on kuvattu viimeistään vuonna 1914 saksalaisen kustantajansa perusteella.
kuva 03.01.2022 17:51 Erkki Nuutio  
  20-luvun puoliväliin mennessä lienee kuvattu. Koska laiturilipuista luovuttiin?
kuva 03.01.2022 17:21 Erkki Nuutio  
  Kuva on 20-luvun loppupuolelta sillä perusteella, että 20- ja 30-lukujen vaihteessa neuvostopuolelle pystytettiin CCCP-riemukaari.
Suomalaisten vartiosotilaspari vartioi. Suoja-aitaus lipputangon ja sillan juuressa tarvittiin, koska rajalla käynti kuului turistiryhmien ohjelmaan: "Rautatien sillankorvalta on hyvä kurkistella Neuvostolan ihannevaltakuntaa."
Silta oli ainoa virallinen rajanylityspaikka Kannaksella vuosina 1920-1939.
Mukavan terävä kuva.

Selostusta vesitornin reiästä (ennen paikkausta) on mm. Viljo Mannisen kirjassa Rajajoki 30.11.1939 - 1969 :Kapteeni Appgren joukko-osastoineen hyökkäsi kauas Rajajoen taakse. Hyökkäyksen alussa ammuttiin tykillä aukko vesitorniin, ja tuhottiin siellä ollut konekivääriasema. Konekivääri oli terrorisoinut Suomen puoleista asema-aluetta. Siinä vaiheessa Neuvosto-Venäjän puoliset rajavartijat olivat Puna-armeijaan liittyneitä punaisia, ja näillä oli jotain hampaankolossa.
Laajempi kuvaus näistä 6.1919 tapahtumista on Sakari Simeliuksen muistelmakirjassa Puolustusvoimien puolesta.
Kenraali Simelius oli nuorena vänrikkinä hälyytetty osastoineen Rajajoen asemalle vahvistukseksi.

Muistettakoon että rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille solmittiin vasta vuonna 1920 Tartossa.
kuva 02.01.2022 19:53 Erkki Nuutio  
  Oliko valuuttongelmien lisäksi ns. yleisiä syitä (kuten Länsi-Saksan imperialistien kiihtynyt sodanlietsonta)?
Oliko MAKilla suomalaisedustaja ja mahdollisesti tarjoutuvan lisenssivalmistuksen suorittaja?
Kotimaisesta kilpailusta sivuutettu SAT halusi Henschel-veturien lisenssivalmistajaksi Karjaan tehtaallaan.
kuva 02.01.2022 19:39 Erkki Nuutio  
  Jarmolle kiitos tiedoista.
Merkintä VR - Suomi tuli 1925 vaiheilla. Ennen sitä oli äskeisen valokuvan perusteella ainakin osassa vaunuja merkintä VR - SJ, eli karsittu SVR-FSJ.
Mutta milloin se tuli, eli milloin karsinta tehtiin? Kesä 1920 ja jopa vuosi 1919 tuntuisi liian myöhäiseltä ?
Voiko mainittuja rinnakkaiskortteja saada tänne tai viitettä niihin?
kuva 02.01.2022 13:12 Erkki Nuutio  
  Jos kuvan väki on oopperareissulla ovat vuodet 1912-1914 mahdollisia. Etsiskelin vuotta 1912 Uudesta Suomettaresta.
Muutaman edeltäneen Matkailijatoimisto Finlandian epätäsmällisen ilmoituksen lisäksi selostusta juhlista oli 8. ja 9.7.1912.
Mainittiin mm että Rautatiehallitus oli asettanut erityisen aamujunan Elisenvaarasta Savonlinnaan juhlien ajaksi (kai 1.-8.7.1912).
Aino Acktea ei varmaan oheisessa kuvassa ole, tuskin näyttelijöitäkään. Ackté johti harjoituksia jo viikkoa ennen juhlia.
Vuosien 1913 ja 1914 rautatiekulkujen järjestelyt olivat luultavasti laajemmat kuin vuonna 1912, mutta en ole niitä kaivellut.
kuva 02.01.2022 10:51 Erkki Nuutio  
  Todella edustava ensivaikutelma Iisalmeen saavuttaessa!
kuva 02.01.2022 10:47 Erkki Nuutio  
  Arvelen että (tilaus)juna liittyy Savonlinnan oopperajuhliin, jotka opperalaulaja Aino Ackté sai aikaan kesinä 1912-1914.
Varsin säätyläisoloisen väen rouvasvoittoisuus ja oopperavieraiksi kelpoinen asustus puoltaa tätä.
Kyseiset juhlat olivat näiden kesien päätapahtuma Suomessa.

Esiintyjät ja yleisö tuli harvoja paikallisia lukuunottamatta laivoilla sekä junalla - valtaosin Helsingin suunnalta.
Junien makuuvaunut varmasti olivat tarpeellinen lisäys Savonlinnan majoitustiloihin.
Oli loma-aika ja vaunujakin riitti tähän tarkoitukseen, etenkin kun maan vaikutusvaltaisimmat tahot olivat tukena.
Osa kuvan pikkutytöistä saattoi esiintyä rekvisiittana oopperalavalla.

Suurin osa vierailijoista näki Savon- ja Olavinlinnan ensimmäistä kertaa. Rautatie Savonlinnaan oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuvauspaikka voi olla Savonlinnan ohella asema matkan alussa (Helsinki?) tai varrella.
Kuvan vaunuista osa taidettiin menettää vuonna 1914, kun Venäjän armeija vei niitä ja menetti Saksan armeijalle Puolan suunnalla.
kuva 01.01.2022 13:25 Erkki Nuutio  
  Pakoputkien sijoitus ja niiden melko jäykkä tuenta tuulilasin reunuksiin varmistaa että kuljettaja ei voi nukahtaa.
Hulluksi tämä voi kuitenkin tulla.
Pakoputki säteilee värähtelyjään välittömästi lähellään olevaan ikkunaan. Ollaan vieläpä tämän ilmaäänen ns. lähikentässä.
Siinä eri pisteiden erivaiheiset ilmaäänet eivät ole juuri lainkaan kumonneet toisiaan. Se merkitsee jopa 10 dB(A):n ylimäärää muutenkin suureen melutasoon.
Pakoputken jäykähkö kiinnitys syöttää puolestaan ohjaamorakenteeseen taivutusvärähtelyä. Näin muodostuva rakenneääni muuttuu ilmaääneksi ohjaamossa. Melutaso siellä lienee usein vähintäänkin yli 90 dB(A).
Kuulosuojainten käyttö olisi siten pakollista ja mutta ilmeisesti liikennemääräysten kieltämää.

U.of Walesissa Swanseassa 1979 M.Sc. -työssäni (Finite Element Analysis of Sound - Structure Interaction) tutkin juuri näitä asioita. Muunsin käytettävissä olleen lineaaristaattisen FE-ohjelman kompleksiseksi värähtelyohjelmaksi. Tein siihen vaimennetut 3D-ilmaelementit alkaen vaimennetun aaltoyhtälön johtamisesta (from first principles), taivutusvärähtelyn mallintamiseen pystyvät ohutlaattelementit, vuorovaikutuselementit ilma- ja rakenneäänen kytkemiseksi toisiinsa, sekä säteilyelementit, jotka mallinsivat rakennevärähtelyn synnyttämän ilmaäänisäteilyn ympäröivään puoliavaruuteen. Lisäksi tein testeusohjelmat kaikille elementeille.
Viikkokausia reikäkorttikasoja eräajoihin kuljeteltuani sain ohjelman toimivaksi ja tehtyä tulosten pohjalta thesikseni.
Swanseassa opintoja johti maailmankuulu FE-kehittäjä prof O.C. Zienkiewicz. Tämä oli puolalaissyntyinen sotainvalidi-pakolainen, joka aloitti numeerisen uransa sodan aikana Bletchleyssä saksalaisten Enigma -koodin murtajaporukassa.
kuva 01.01.2022 12:28 Erkki Nuutio  
  Arvokas väki esiintyy puisella aseman reunalaiturilla. Tämä rajaa pois yli 95% asemista. Kunhan tietäisi jäljelle jääneet alle 5% asemista. Pystyisikö tunnistusohjelma lukemaan lähimmän vaunun suuntakilven.
kuva 01.01.2022 12:20 Erkki Nuutio  
  Uljas kuva lienee väliltä 1932-1935. Taustalla asemasta vasemmalle näkyy 1.2.32 valmistunut, kaupungin rakennuttama ja Viipurin Matkailu Oy:n pyörittämä linja-autoasema alkuperäismuodossaan. Asemaa laajennettiin vuonna 1936 ilmeisesti nykyistä muistuttavaksi, ja siten mielestäni tämän kuvan muodosta poikkeavaksi.
Kattava kuvakokoelma ja selvitys Suomen linja-autoasemista on Viitaniemen Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi - Ou Matkahuolto Ab 1933-1993 (Matkahuolto, 1993, 320 s.).

Läpikulkevat tavarajunat kulkivat kaiketi pitkin keskimmäistä ravintolarakennoksen oikeanpuolisista raiteista. Toki asemarakennuksen ja ravintolarakennuksen väliset raiteet olivat myös läpikuljettavia.
kuva 31.12.2021 11:11 Erkki Nuutio  
  Tämän 30-luvun puolivälin ilmakuvan mukaisena muistan Tampereen laiturijärjestelyt 60-luvulla ja pitkään sen jälkeen :
https://vaunut.org/kuva/100424?kv=1931&kv2=1962&paik=Tampere+asema
Ilmakuvan taustalla muuten kulkee Kalevantie sellaisena viihtyisänä kun se oli vielä 50-luvulla, sijaiten kääntyillen vähän alempana kuin nykyään. Makasiini joka oli Hv-kuvissa taitaa jo olla paikallaan, mutta eteläisten veturitallien välinen tiilirakennus vielä puuttuu.
kuva 31.12.2021 10:52 Erkki Nuutio  
  Laiturijärjestely mietityttää. Se ei oikein tunnu istuvan Tampereelle, jossa välilaituri oli leveä ja toista välilaituria ei ollut.
Mutta istuuko laiturijärjestely ja taustalla ilmeisesti oleva veturitalli Helsinkiinkään? Vaihtoehtoja ei kylläkään taida olla.

Kanojen käyttöä Tampereella rajoitti tosiaan järjestelytyön raskaus sekä pitkähköt kulkumatkat Tampereen lähistön raiteille ja Viinikkaan.
Vesiviskureita asemalla oli, mutta ne ja etenkin pääsy halkojen ja hiilien täydennyspaikalle Sorin sillan alla olevan raidesumpun kautta oli usein liikenteen vuoksi pitkään esteellinen.
kuva 30.12.2021 20:59 Erkki Nuutio  
  Tämä lienee alkujaan ollut umpitavaravaunu G, josta on Mestarimallien HO-pienoismallikin.
Jos on näin, alkuperäisen sivuseinän kaksilehtisen oven tilalle on laitettu kaksi kaksilehtistä ovea.
Laakeriboksien välinen yhdystanko on näkösällä. Onko vaununrunko puuta?
kuva 30.12.2021 20:47 Erkki Nuutio  
  Eikö VR - SJ -merkinnällä ollut vain muutaman vuoden aikaikkuna itsenäisyytemme alussa?
Sitten muinainen siirtomaaisäntä ärähti rekisteröidyn tavaramerkkinsä (SJ) käytöstä.
Otettiin sen sijaan käyttöön VR - Suomi , kuten itsenäisen maan kuuluu ottaa
kuva 30.12.2021 20:36 Erkki Nuutio  
  Hassua että Tampereella ei ollut Kanoja 1961-1967 välillä, vaan Ankkoja ja Kalkkunoita.
kuva 30.12.2021 20:34 Erkki Nuutio  
  Paikkana on Tampereen veturitallien takana olevat raiteisto. Rakennus näkyy tästä kuvasta: https://www.vaunut.org/kuva/95633?paik=Tampere&tag0=0%7CHk2%7C446 .
Tämä makasiinirakennus taidettiin purkaa jo 70-luvulla, ja uutta sen ja raiteidenkin sijaan.
Etuoikealla noin 50 m päässä ja noin 5 m korkeammalla kulkee Kalevantie.
Runsas 50 m oikealle Kalevantien toisella puolella on Tampereen mahtava Koronalinko - arena (yhdellä e:llä)
Kuvasarja:
Berliini joulukuussa 2021
 
 23.12.2021 10:51 Erkki Nuutio  
  Jos katsotte lähiliikennekartan oikeaan alanurkkaan, havaitsette pääteaseman edellä Wildau:n. Siellä sijaitsi Schwartzkoppfin suuri veturitehdas ja asumalähiö. Kumpikaan ei ilmeisesti kärsinyt mainittavaa tuhoa pommituksissa.
Tehtaan kääntöpöydällä on sotaveturi nuistomerkkinä.

DDR:n aikana tehdas oli VEB Schwermaschinenbau Heinrich Rau ( https://www.google.com/search?sxsrf=AOaemvI2OngQd7fHfVw4QTssC_SMvKtNRQ:1640249331290&source=univ&tbm=isch&q=briefmarke+ddr+heinrich+rau&client=firefox-b-d&fir=CLgdJ_XnZ2yGFM%252CxaMEC63AvojT4M%252C_%253BOIoLBylfdOJvMM%252CU3xi5YfVFOSjqM%252C_%253BZtfEujhuOq6hrM%252CRHRPrzZNATY9oM%252C_%253BiLamDPNhvM1gFM%252C7oc1FDi0BhvkPM%252C_%253B1GPrc30PN8p01M%252CA7JZ21sznvueoM%252C_%253BaRYWKelcQOrXiM%252C0JzmmIV0DZ-_7M%252C_%253BLXI-N6n6VEjv9M%252CcHF1oSsZ3eDyKM%252C_%253B9q10DJbtISg0ZM%252C7RvnZfL8oQFYgM%252C_%253BUec6Bt0kPtqJHM%252Co2O0vDYabTdN8M%252C_%253BPgnUdt-Jb2RbkM%252C0JzmmIV0DZ-_7M%252C_&usg=AI4_-kQrsALoCH-KxY4ApaAXuiGmpDt-eg&sa=X&ved=2ahUKEwjB3-_1xPn0AhXmkosKHVieAHEQjJkEegQIAhAC&biw=956&bih=497&dpr=1.2 )

Se oli silloin Euroopan suurin takomo. Hoitelin siellä laatuasioita pari kertaa kun Valmet alkoi tilata sieltä metsäkoneiden isojen lieriöhammaspyörien takeet (hammastus niihin tehtiin Pritzwalkissa).
Hyvin tehokas ja pätevä tehdas. DDR oli Valmet -metsäkoneiden merkittävä ostaja.
Nykyään tehtaan tiloissa toimii ammattikorkeakoulu ja pien/uusyrityksiä. Asema on aivan entisen tehtaan ja asutuksen keskellä.
kuva 23.12.2021 10:27 Erkki Nuutio  
  Tässä Jatkosodan ratkaisutaisteluiden aikaan valmistuneessa Tv1 -erässä sivunumerot taisivat olla valurautaa, ja mielestäni myös valmistajankilvet. Messingistä oli ymmärrettävästi puutetta.
Eiköhän etunumerokilpikin ole alkuaan ollut valurautaa ja maalattu. Tv-1 oli ryhdikäs veturisarja.
kuva 20.12.2021 16:08 Erkki Nuutio  
  Hietalahden telakalle, sen silloiselle alueelle haarauduttiin satamaradalta kohta Hietalahden torin jälkeen:
https://www.vaunut.org/kuva/126356?kv2=1948&paik=Helsinki+L%C3%A4nsisatama
kuva 20.12.2021 09:29 Erkki Nuutio  
  Arvelen että korkeat puulaidat eivät ole 844:ssä turpeenkäytön jäljiltä. Turpeenkäyttö VR:n käyttämissä vetureissa loppui ilmeisesti vuonna 1958 ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10142.0 ).
Puulaitojen mitoitus voi kyllä olla peräisin turveajalta. Ryhdikkyydestä päätellen kuitenkin arvelen, että laidat ovat juuri tälle veturille ja juuri halkoja varten tehdyt. Hyvin tehdyt, jopa otetangot näkyvät takalaidassa.

Halkojen vyörytyslaitokset ja hihnanostimet ja niiden työntekijät olivat vuonna 1967 jo monelta isoltakin asemalta kadonneet. Niiden hävittyä veturimiehillä lienee ollut vain mahdollisuus heitellä halkoja yksitellen jostakin kasasta.
Jyväskylässä oli kai vielä tällöin halkojen vyörytyslaitos/hihnanostin, mutta esimerkiksi Tampereelta sellainen taisi olla jo silloin kylmänä tai purettu. Olikohan Haapamäellä vielä hihnanostin ja sille käyttäjä?

Arvelen siksi, että 844:n puulaidat mahdollistavat veturin käytön ilman halkotäydennyksiä ennen paluuta kotivarikolle. Siellä halostus voitiin vielä suorittaa kunnollisin haloin asianmukaisilla laitteilla.
kuva 17.12.2021 10:10 Erkki Nuutio  
  Kymmeniä kertoja tälläkin rollikalla kulkeneena voinen laittaa tähän uusinta tietoa langattomista rollikoista Tampereella (Aamulehti 17.12.21):

Viisi vuotta kestänyt sähköbussikokeilu päättyi 15.12.2021
Langattomia Polaris rollikoita oli linjalla 2 neljä kappletta.
Saatu matkustaja- ja kuljettajapalaute oli positiivinen. Autot olivat varmatoimsia ja mukavia ajaa ja asiakastyytyväisyyden mittauksissa kalusto sai linjalla 2 aina paremmat arvosanat kuin TKL:n muut linjat
(TKL:n kalustopäällikkö Kalle Keinonen).

Tulosten johdosta kaupungin johdonmukaista linjaa noudattaen TKL lopetti kokeilun. Pyynikintorille tehty pikalatausasema jää vaille käyttöä.
Uutinen ei kerro Polaristen kohtaloa: Pistetäänkö palasiksi vai takaisin valmistajalle, vai löytyykö uusi käyttäjä Suomesta.

Äskeisen kilpailutuksen voittaneen Pohjolan Liikenteen 26 akkubussia (kiinalaisia?) tulevat aikanaan muille linjoille. Päinvastoin kuin Polaris, niitä ei täydennysladata päätepysäkillä, vaan pelkästään yöladataan omalla varikolla.
Tarvitaan siksi massiiviset akut.
kuva 15.12.2021 11:40 Erkki Nuutio  
  Sympaattinen ja selkeä kuva. Se ansaitsee johtavan suomenkielisen lehden pääkirjoituksen vahvistuksekseen : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798368?page=2 (Uusi Suometar 2.7.1902)

Ei keisarikunnan valtiolippuja viikkokausia liehutettu aseman neljässä nurkassa.
Kuvan täytynee siten olla otettu vihkiäisten vaiheilla, vähän ennen tai vähän jälkeen.
kuva 15.12.2021 11:30 Erkki Nuutio  
  Eikös tuo ollut kiramo?
kuva 09.12.2021 21:18 Erkki Nuutio  
  Sähkövalaistusta ei ole ja seinässä oleva isohko musta taulu voi olla mainos. Valitettavasti terävyys ei riitä sen tunnistamiseen. Yllättävää on että kaivo on paikassa, joka voi olla altis valumille. Rakennus on hyvässä maalissa.

Valitettavasti Harjun asemasta ei tunnu löytyvän piirustuksia, piirroksia tai riittävän vanhoja muita valokuvia.
Arvelen silti että tämä on vuotta 1921 aikaisempi. Aikaistaisin vähintään vuoden 1919 vaiheille.
Koska venäläistä tekstiä ei ole, ei oikein voi mennä vuotta 1917 varhaisempiin aikoihin.
kuva 09.12.2021 11:32 Erkki Nuutio  
  Oletetusti Voikkaan radalla ollaan, mutta se on pistetty poikki. Jotta vaunuletka ei estäisi kulkua sillalle vievällä linjaraiteella, on se työnnetty vähän turhan pitkälle.
kuva 09.12.2021 11:08 Erkki Nuutio  
  Taustalla on sekajuna (eri juna kuin toisessa kuvassa). Etualalla on matkustajia, joiden lipun hintaan on sisältyi ilmainen kävely siltatyömaan läpi toisella puolella odottavaan junaan. Näyttävät siis olevan Kouvolaan menijöitä.
Etualalla selänsä näyttävä ikäiseni boomeri lienee tullut Kouvolasta päin. Muita vastaavia ei näy.

Kaiketi Voikkaalle vievällä raiteella oleva vaunuletka on epäilemättä sillantekijöiden käytössä.
Lähinnä vaihdetta lienee T-työläisvaunu, bogie-vaunu (kai E eli III lk matkustajvaunu).
Bogia- vaunu lienee toiselta puolelta katsottuna on ehkä kuitenkin makuuvaunu, eli ehkä C.
Rata Voikkaalle lienee poikki.
Ehdottaisin vuotta 1922.
kuva 09.12.2021 10:44 Erkki Nuutio  
  Tässä näkyy selvästi väliaikaisen puusillan yläosan poistaminen sahaamalla sen palkistoa pois uuden sillan teräspalkin tieltä. Näkyy mainiosti myös vintturilaitteisto, jonka avulla uusi palkki siirretään paikoilleen. Arvokkaita työkuvia!
Laitteisto lienee keskipilarin päällä, ja ottaa siitä siirtämiseen tarvitsemansa vaakavoiman.
Tarkoittanee että uudessa sillassa on vain yksi siltapalkki, joka on tuettu päistä ja keskeltä.

Taustalla on tavarajuna, joka selvästi odottaa pääsyä sillan yli. Ehdotan vuodeksi 1922-1922 (vaikka lopullinen valmistuminen olikin 1923, on varovaisia ylityksiä luultavasti tehty heti kun se on tullut mahdolliseksi).
kuva 09.12.2021 10:26 Erkki Nuutio  
  Täälläkin on useita kuvia punaisten 1.5.1918 rajäyttämästä Harjun ristikkosillasta.
VR 1912/37 II s. 292 kertoo, että sillan molemmat maatuet särkyivät pahoin, mutta keskipilari jäi ehyeksi.
Tilalle rakennettiin ensin tilapäinen puusilta. Uusi silta valmistui vuonna 1923.

Kuvassa ilmeisesti nostetaan pois väliaikaisen sillan vasemman pään raide-elementtiä. Väliaikaisen sillan palkisto on vielä jäljellä tässä päässä. Toisesta päästä sen yläosa on poistettu sahaamalla irti, jotta taustalla näkyvä uusi siltapalkki voidaan siirtää sivusuunnassa korjatun maatuen ja keskipilarin varaan.

Jollei tarkkaa päiväystä kuvalle ole, ehdottaisin vuotta 1922 tai 1923. Maatuet on jo korjattu ja uudet siltapalkit tehty ja haalittu paikalle, joten siltatyö lähestyy valmistumista.
kuva 08.12.2021 21:45 Erkki Nuutio  
  Teknikern 9.11.1910 kirjoitukseen on liitetty kaksi raiteistopiirustusta, joissa molemmissa on kääntelypöytä/pöytiä henkilöaseman itäsuunnan raiteiden päissä.
Raiteiston suunnittelijan, kovasti kritisoidun saksalaisen Gleimin piirustuksessa on yksi kääntelypöytä.
Vastaehdotuksen teki Viipurin kaupungininsinööri Gagneur, ja siinä oli kaksi kääntelypöytää.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=7 .
Valokuvan mukaan näyttää Gleimin mukainen kääntelypöytä toteutetun

Ratapihapolemiikkia oli jo aikaisemmin, mm. Teknikern 28.9.1910 ja 23.3.1910 (jossa oli myös koko Gleimin ehdotuspiirustus (henkilö- ja tavararatapiha, konepaja ja tavara-asema). Myös Wiborgs Nyheter 7.10.1909 sisältää kiinnostavia tietja Gleimin ehdotuksesta.
kuva 04.12.2021 18:29 Erkki Nuutio  
  Tietosanakirja 5 vuodelta 1913 näyttää kaksi karttaa Kuopiosta, kaupunkikartan ja seutukartan raideyhteyksineen.
Kaupunkikarttaan maisema tuntuisi sopivan ja kuvauspaikka olisi vähän silloisen Maaherrankadun (nykyisen?) jatkeella näemmä olevasta alikulusta aseman suuntaan.
Aseman ratapiha päättynee kuvassa näkyvään vaihteeseen. Etäisyys asemallapäin olevasta asetinlaitteesta olisi silloin noin 200 m.

Karttojen taustamaisema raiteiden tuolla puolen osuu hyvin kuvaan. Mäellä kuvauskohdalla olisi sokeainkoulu ja kuvaussuuntaan etäällä olisi Lahdentaan kaupunginosan rakennuksia.
Myös kuvassa näkyvä asuinrakennus tien varrella tuntuisi olevan kartalla.
Mainitsemasi aita näkynee tässä kuvassa: https://www.vaunut.org/kuva/136110?kv2=2000&paik=Kuopio .
Vahvoja osoituksia Kuopioon siis on.
Kulkijat taitavat olla oikotiellä asemalta kaupungin keskustaan päin.
kuva 03.12.2021 21:11 Erkki Nuutio  
  Sirkka Valannon näyttelykirjassa Rautateiden arkkitehtuuri (1984) on Nylanderin kaunis väritetty julkisivupiirustus tästä rakennuksesta (eli se löytyy Kansallisarkistosta) + pohjapiirros ja varhainen valokuva.
kuva 03.12.2021 13:09 Erkki Nuutio  
  Kaikissa Jarmon näissä vanhoissa kuvissa lienee kyse suojeluskuntatapahtumaan matkustamisesta.
Kysyn siksi onko vormuherran asu suojeluskuntapuku ja -lakki?

Arvaukseni tapahtumalajista olisi 2-vuotisjuhla keskinäisen kahinamme jonkun taistelun muistoksi. Oltaisiin siis kevättalvessa 1920.
Käsittääkseni 2-vuotisjuhlia oli runsaasti ja sankarihautapatsaita vihittiin.
1-vuotisjuhlia oli ilmeisesti vähemmän. Niitä ei ehkä vielä ehditty järjestellä ja olot olivat vielä silloin epävakaat.
Kannaksella sekä Aunuksessa ja Vienassa jopa kahinoitiin.
kuva 02.12.2021 21:32 Erkki Nuutio  
  Niinpä tietysti, moottori on siinä päässä missä on rivoitus konepeitossa poistuvaa jäähdytysilmaa varten.
Eli jakovaihteistosta vasemmalle on vaihteisto ja sitten moottori jäähdyttiminen.
Punnuksilla tuleekin reilusti painoa ohjaamon oikealle puolelle ja oikea ylitys on siksi pieni.
kuva 02.12.2021 20:57 Erkki Nuutio  
  Tasoristeyspuomi on pystyssä. Hämeenlinnassa on kolmisiipiset semaforit etelä- ja pohjoispäässä.
https://vaunut.org/kuva/72805?kv2=1930&paik=H%C3%A4meenlinna
Eteläpäässä on Viipurintien tasoristeys. Ylikulkusiltaa ei vielä ollut. En tiedä sopivatko kuvan rakennukset sille tienoolle.
Kolmisiipinen semafori on myös Harvialassa.
kuva 02.12.2021 20:40 Erkki Nuutio  
  Jakovaihteiston alareuna näkyy likimain akseleiden puolivälin kohdalla. Jakovaihteistosta lähtee alaviistoon likimain samansuuruisessa kulmassa luultavasti yhtä pitkät nivelakselit näille akseleille.
Jakovaihteistoa ennen, oletettavasti oikeallepäin on varsinainen vaihteisto ja siitä oikeallepäin moottori. Ilmeisesti näiden kamojen sijainnista ja painosta johtuen painoa tulee runsaammin ohjaamosta oikeallepäin.
Koska akselipainot kuitenkin on haluttu likimain yhtä suuriksi kummallekin akselille, on oikean pään ylitys tullut varsin pieneksi ja vasemman pään ylitys varsin suureksi.
En tiedä mitä tavaraa on kerätty vasemmanpuoleisen konepeiton suojaan.
kuva 01.12.2021 18:01 Erkki Nuutio  
  1169 odottelee reippaana ja riittävän etäällä hautausmaan (?) kiviaidasta.
kuva 01.12.2021 17:59 Erkki Nuutio  
  Tässäkin on halkotilan korotus, johon päällisuojain virroitinsähkön valokaaria vastaan piiloutuisi varsin hyvin
kuva 01.12.2021 15:51 Erkki Nuutio  
  MFH:n toimipisteet Forssassa olivat tämä "kalustohalli" ja Antin leipomo (noin 100 m täältä eteenpäin).
kuva 01.12.2021 15:42 Erkki Nuutio  
  Kovin on ollut vaatimaton verstas verrattuna esimerkiksi VR:n Helsingin, Pasilan, Viipurin tai Hyvinkään konepajoihin.
Oliko SJ:llä jossain näyttävämpää verrattuna tähän?
Tulivatko SJ:n matkustajavaunut pääasiassa SJ:n Kalmarin korjauspajasta ja myöhemmästä Kalmar Ab:n tehtaasta?
kuva 01.12.2021 15:24 Erkki Nuutio  
  Suunniteltiinko nämä Ruotsissa ja Saksassa valmistetut veturit Neuvosto-Venäjällä vai jo keisari-Venäjällä?
Piirustustenhan täytyi olla jo käytettävissä ennenkuin valmistajat uskalsivat nimensä sopimuksiin laittaa.
kuva 30.11.2021 18:44 Erkki Nuutio  
  Raidekaavio (ehkä 1928) https://vaunut.org/kuva/151521?kv2=1955&paik=Tornio ei anna vastausta kuvassa olevan pitkän laiturin (kuormauslaituri?) mysteeriin. Kuvan vasemmassa laidassa aivan raiteen vierellä laiturin päässä on epämääräinen puuröykkiö.
Onko kyse ratapölkyistä?
kuva 30.11.2021 18:31 Erkki Nuutio  
  Taitaa olla Schwartzkopffin tekemä veturi. Uiva nosturi on melko varmasti Tallinnan sataman, ja perua keisarikunnan ajalta.
Tällöin Tallinna oli Venäjän Itämeren laivaston operatiivinen tukikohta ja vuonna 1909 perustetun Pietari Suuren merilinnoituksen päälinnoitus. Uiva nosturi hankittiin luultavasti sen tarpeisiin.

Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927, jälkipainos ehkä 80-luvulta) on sivulla 222 kaksi kuvaa luultavasti tämän saman veturin nostoista. Ensin kuva nostosta Hampurin satamassa kiinteällä satamanosturilla. Sitten kuva Tallinnan satamasta nostosta oheisen kuvan uivalla nosturilla. Kuvakulma on eri, mutta veturi lienee sama.
kuva 28.11.2021 14:48 Erkki Nuutio  
  Taitaa olla samoilta suduilta tämä kartta : https://www.vaunut.org/kuva/125512?utm_source=random
Kartta on kylläkin vuosikymmenien verran myöhemmältä ajalta kuin kuva.
kuva 25.11.2021 18:42 Erkki Nuutio  
  Tenderipyörien välisellä alueella vaikuttaa näkyvän paineilmasäiliö. Se sopisi A3:n sieltä avoimeen kohtaan, mutta ei A6:n sillä alueella olevan tenderin runkolevyn kohdalle. Eli olisi A3 tälläkin perusteella.
<<   >>