3116-148578 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.01.2021 11:33 Erkki Nuutio  
  Komeasti vielä seisoo Valion meijeri vasemmalla. Huomiota kiinnittää pitkä rivi vaijerinkiristyslaitteita oikealla. Mitä toimintoja ne kiristävät? Eihän niiden lähistöllä ole suuresti semaforeja eikä vaihteita.
kuva 30.01.2021 11:28 Erkki Nuutio  
  Hyvin erottuu! Vielä paremmin erottuisi jos turhateippiä ei olisi.
kuva 28.01.2021 09:50 Erkki Nuutio  
  Kuva on sommiteltu varsin hyvin. Kiintopisteinä ovat kaksi veturimiestä ja veturin nokalla kiiltelevä numero/valmistajakilpi.
Kuva on miellyttäväsävyinen ja koko tältä osalta tarkka. Epäilemättä on kuvattu jalustalla ja kuvaaja on ammattilaistasoa.

Silloisten veturien moitteeton siisteys erottuu hyvin. Varmaan painosorvaamalla tehdyt sylinterikappaleen suojuslevyt kiiltelevät, kuten kattilan verhouslevytkin.
Kotimaassa ja muualla Euroopassa tehtyjen veturien nokkaan lisättiin messinkinen numerokilpi vuodesta 1928, mutta jenkkilässä tehdyissä sellainen oli alunperin.
Samanlainen Baldwinin kilpi veturista 245 (1898) löytyy Veturimuseosta Toijalasta.
Avoimen etu-kulkuoven kautta paljastuu, että halkotila on ladottu siististi täyteen halkoja.

Tämä veturi lienee ensiksi ollut lyhyesti Pietarin lähiliikenteessä. Sinnepäin se palasikin Molotow-Ribbentrob -sopimuksen seurauksena, sotakorvauksena hyökkääjälle.
kuva 27.01.2021 12:03 Erkki Nuutio  
  N88 lienee kyseessä. Onko se kolmas Mattson ylittämässä rataa ohitettuaan puomit? Nuo kaksi Mattsonia saatoin neljässä minuutissa pistehitsata kokoon (en ihan yksin, silti hikinen paskahomma) kesällä 1969 Göteborgissa Torslandan tehtaalla (jos ovat tuolta vuodelta). Työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus Torslandassa taisi silloin olla 3 kk. Siksi Volvo perusti Etelä-Ruotsiin tehtaan, jossa ei ollut liukuhihnoja. Ei lyönyt leiville.
kuva 26.01.2021 16:07 Erkki Nuutio  
  Lyhennelmä i.l. vastaavasti tarkoitti, että osuuskunnan jäsenellä ei ole lisämaksuvastuuta.
kuva 26.01.2021 09:55 Erkki Nuutio  
  Vaikuttava rakennus ja ajankohtaan sovelias Moskvits Elite! Ladojen ohella enempi osa niistäkin taidettiin ostaa takaisin neukkulaan.
kuva 26.01.2021 09:51 Erkki Nuutio  
  Onko ilmassa biologinen drone vai kaksi biologista dronea, jotka taistelevat keskenään?
kuva 25.01.2021 16:09 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva. Toteutuneen bensiinimoottorivaunu Bm1:n sivu- ja päällikuva on Keksintöjen kirja - Tiet ja maakulkuneuvot -kirjassa sivulla 665. Dieselsähköisen moottorivaunu Ds1:n vastaavat kuvat ovat sivulla 664.
kuva 25.01.2021 09:25 Erkki Nuutio  
  Kuvia en ole laskenut, mutta syvällisenä tukena virtuaalihankkeelle ja Miettiselle oli edesmennyt rakennusarkkitehti, intendentti Juha Lankinen, lukuisten Viipuri-kuvakirjojen luoja.
Viipurin kaupunginarkkitehdin poikana tämä oli maan paras henkilö tuomaan piirustuksia digitoitavista rakennuksista ja lukemattomia valokuvia kokoelmastaan.
Viipurin konepaja-aluetta koskien SVR 1862-1912 II (s. 509-519) oli myös hyödyksi.
Käytössä oli luonnollisesti myös Jussi Iltasen toimittama Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006)

Lankisen kokoelmat lienee siirretty Lappeenrannan museoon. Siellä tunnetusti on vuoden 1939 tilannetta kuvaava suuri Viipurin kaupungin pienoismalli. Lankinen oli siinäkin keskeinen henkilö.
Lehtori Harri Miettinen kirjoitti kirjan Historian havinaa Viipurissa - Monrepos´ssa kentällä ja Viipurissa virtuaalisesti (TAMK, 2006, 119 s.). Painopiste siinä on Monrepos. Sen kunnostushankkeiden merkeissä tuli Venäjän hallinnon tyyli tutuksi.
kuva 24.01.2021 21:12 Erkki Nuutio  
  Minulla on tuo Viipurin konepaja-aluetta koskenut Mikolan ja Salmen insinöörityö (tutkintotyö) vuodelta 2007 kansissa ja cd-romina. TAMKin rakennusosaston oppilaat tekivät noita mallinnuksia (esimerkiksi asema-alue), jotka löytynevät Virtuaali-Viipurin sivustolta.
TAMKin opettaja Harri Miettinen on VirtuaaliViipurin aikaansaaja.
Palautusta odottaessamme.
kuva 24.01.2021 20:58 Erkki Nuutio  
  Kuten alussa totesin, arvelen syyksi halun toteuttaa tuleva, ilmeisesti tuolloin jo valmisteltu tuleva Gd-vaunutilaus yhtenäiseen numerosarjaan. Tällöin kuitenkin numerot menisivät päällekkäin mainittujen öljyvaunujen numeroiden kanssa.
Tämä siis haluttiin välttää siirtämällä öljyvaunut numeroille jotka olivat vapaina.

Mainitut Gd-vaunut valmistuivat vasta 1920-23, mutta viivästyminen oli varmaankin seuraus sisällissodasta ja mahdottomuudesta saada ulkomailta vaunuihin tarvittavia komponentteja.
Lisäksi kirjelmän lähetyshetkellä valtio oli kahden päivän ikäinen ja sen kassakirstussa oli pitkään vain velkakirjoja.

Heti itsenäistymisen jälkeen kuviteltiin, että Suomen läpi kulkisi suurimittainen transitoliikenne länsimaiden ja jonkinlaisen Venäjän välillä - kuten päättymässä olleen maailmansodan aikana oli toteutunut. Siten tarvittaisiin etenkin umpivaunuja - yhdysliikenteeseen tarkoitettuja Gd-vaunuja.
Kuten tiedämme, transitoa ei tullut Venäjän sekasorron vuoksi.
kuva 23.01.2021 18:41 Erkki Nuutio  
  Olikohan syynä Gd -vaunujen numerointi.
1920-23 valmistuneiden vaunujen 38774-39848 tilausta varmaan valmisteltiin jo tuolloin, vaikka valmistuminen viivästyi keskinäisen sotimisen ja ulkomailta tulevien komponenttien ja osien toimitusvaikeuksien vuoksi.
Lisäksi vasta paria päivää aikaisemmin ennätettiin perustaa valtio ja hankkia kunnon kassalipas.
kuva 23.01.2021 09:40 Erkki Nuutio  
  Sähköistystä SISUn vetämänä! Oliko huoltovaunun virroitin Sm1-mallia?
kuva 20.01.2021 13:26 Erkki Nuutio  
  Hissan kaupat oli K..K..K..K-kauppa: https://www.google.com/search?q=Kurikka,+Hissan+kaupat&client=firefox-b-d&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=uRB1CsCipt2rZM%252CwA3mDFesv1fP-M%252C_&vet=1&usg=AI4_-kSqu5qKN1DEK_5DsGlHJyrJoAqU-A&sa=X&ved=2ahUKEwiNk83DsqruAhXmlosKHbFPBygQ9QF6BAgUEAE#imgrc=uRB1CsCipt2rZM
kuva 20.01.2021 10:13 Erkki Nuutio  
  Tokihan näiden laitteiden toiminta (=ohjelmoinnin taso) olisi muuten kehittynyt välttävästä aivan tyydyttäväksi, jollei niihin olisi pumpattu täyteen friikkitoimintoja ja -ohjelmia. Friikit niitä kehittävät ja haluavatkin elämänkuplansa tilkkeeksi.

Pitkän polun on joutunut kulkemaan ohjelmoinnista vuoden 1970 selkeällä Fortran -kielellä (=epäilemättä konemiesten kehittämä) jos jonkinlaisiin C+++++ ym. kieliin ja WordPerfektistä (jonka syytä tyrä ja sen korjauksessa sairaalabakteeri ja puolen vuoden sairastelu). Viikosta toiseen oli ääneen kiroten joutunut kaivamaan sen muistivaraisilla näppäinyhdistelmillä esiin erikoismerkkejä. Nykyisin tekstinteko on sentään toimivaa.
Vuosikymmenien ajan oli järjellistä logiikkaa vailla olevia Nokioita, joista kehittyi täyssusi N8 (toimi jos halusi) jne.

Jossain vaiheessa ihmisen mitta täyttyy, ja on parempaa tekemistä ja kohdetta omille rahoilleen.
Omaa johtopäätöstäni edisti kuulon heikkeneminen ja edellisen operaattorin (Saunalahti) pelleily.
Joillain toisella asiaa helpottaa näön heikkeneminen - laitteen perustoiminnot ovat minimifontilla isolla ruudulla jne.
kuva 20.01.2021 09:14 Erkki Nuutio  
  Joensuu 1967 Höyryveturit -kirjan mukaan. Siellä niitä oli 8.1967 monta yksilöä pitkin kenttää romutuksessa (jolloin joissain kohdin luultavasti olleet asbestitkin laimentuivat sopivasti)
kuva 19.01.2021 15:57 Erkki Nuutio  
  Ns. ammattijohtajat jotka näitä ja muita kotkotuksia tuputtavat, eivät ymmärä että meillä iäkkäämmillä on meitä (paremmin) arvostavia vaihtoehtoja. Pätäkkää löytyy, mutta ei ylimielisin kotkotuksiin annettavaksi.
kuva 19.01.2021 15:46 Erkki Nuutio  
  Tämä oli myös 622:n matkanpää Joensuuhun hinauksen jälkeen : https://vaunut.org/kuva/113194?u=3399&paik=Joensuu+asema
kuva 19.01.2021 15:38 Erkki Nuutio  
  Wilsoneita lienee pohjoisessa kutsuttu Pikku-Trumaneiksikin, ja sellaisessa tehtävässä ovat ansiokkaasti toimineet.
Jykevä on ulkonäkö, vaikka paraatipuhtaudesta ei selvästikään ole enää piitattu (viittaa vuoteen 1963).
Elokuussa 1964 kierrellessäni kuukausilipulla Oulunkin kautta, olivat kaikki oululaiset wilsonit kylminä jonossa.
Luultavasti niitä ei enää otettu käyttöön.
Samalla kiertoreissulla näin wilsonin yhden ainoan kerran etelämmässä pikaisesti vaununikkunan kautta.
Hieno kuva on otettu viimeistään vuonna 1963. Aikahaarukka lienee siten 1963-1959.
kuva 17.01.2021 11:08 Erkki Nuutio  
  Ehdoton vaatimus talviolojen luotettavuuden palauttamiseksi on vastaavan kaltaiset tutkimukset vaurioitumissyistä kuin rautatieonnettomuuksista tehdään.
Onnettomuudet tutkitaan muun kuin VR:n toimesta, mutta VR:n pitää itse tehdä vaurioitumistutkimukset.

Tiedämme kuka on vastuuhenkilö VR:n organisaatiossa näiden tutkimusten käynnistämisessä, toteuttamisessa sekä johtopäätösten ja toimintaohjeiden antamisessa opitusta asianomaisille toimijoille VR:n piirissä.
Tämä henkilö on VR:n laatupäällikkö.
Laatupäällikkö on VR:n toimitusjohtajan välitön alainen (vai eikö ole, vastoin välttämättömäksi katsottua yrityskäytäntöä?).

VR:n ja omistajan välisessä neuvottelussa tulisi päätyä yhteisymmärryksessä sopimukseen, että vauriotutkimusten tulokset ovat julkisia myös ns. ulkopuolisille, ja että kustannukset vaurioista, jotka havaitaan VR:n johtamispuutteista johtuneiksi, tulee vähentää asianomaisten johtohenkilöiden mahdollisista tulospalkkioista.

Jos vauriosyitä ei selvitetä ja toistumista estetä, jatkuu sama surkeus joka talvi. Valinta on Teidän, asianomainen ministeri sekä toimitusjohtaja.
kuva 11.01.2021 09:46 Erkki Nuutio  
  Kokkolassa pidettiin höyryveturit siistin näköisinä vielä vuonna 1971, kai pidempäänkin, niiden kauden loppuun asti.
Kaikkialla ei ollut näin.
kuva 09.01.2021 11:29 Erkki Nuutio  
  Kaikkien Hv4-veturien ura oli pitkä ja poikkeuksellisen ansiokas. Pisin ura oli tietysti vuonna 1912 tehdyillä.
Annan kuitenkin kaikki 10 pistettä 751:lle ( https://vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 )
ja vain 6 pistettä 742:lle.
kuva 05.01.2021 10:21 Erkki Nuutio  
  En minä noita aikoja muista, mutta Radan varrella -kirja kirjasi ne ylös.
Paha veli venäläinen oli Päivölässä vartioimassa Kalasnikovin kanssa 1944-1956.
Tähtelä on suomalaisten puolen raja-asema ja Porkkalan tunnelin suuaukko.
kuva 05.01.2021 10:04 Erkki Nuutio  
  Ainoa ja suositeltavakin kirja yhteenvetokirja siihenastisista VR:n moottorivetureista ja rata-autoista on Eonsuu - Honkanen - Pölhö : Suomen veturit osa 2 Moottorikalusto (Elokuvamaailma/Gummerus, 1995, A4 128 s.).
Painos on myyty, enkä tiedä onko uudistettua kirjaa tulossa.

Kuvahaulla näiltä sivuilla määritteillä Vv15, Vv16, Dv15 ja Dv16 löytyy kommenttitietoa näistä vetureista.
Niinkuin aina, tietoa on wikissäkin, esimerkiksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Dv15
kuva 05.01.2021 09:51 Erkki Nuutio  
  Onnittelut täysosumasta!
kuva 03.01.2021 19:18 Erkki Nuutio  
  Junasta osaavat sieltä päin olevat harrastajat varmaan kertoa. Lämpimän elokuun vaikutelma kuvasta syntyy, ja että ollaan sivistyksen piirissä: roska-astia veturin kohdalla ja puukuja tonttitien reunassa. Osalle puista on paikka kuitenkin ollut liian kuiva ja auringon polttama.
Isäni oli Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa Vv15 (Dv15) -veturien parissa ja lopuksi Vv16:n suunnitteluryhmän vetäjä.
Vuonna 1961 jolloin kuvan veturi valmistui Valmetin Lentokonetehtaalta Tampereelta, hän kuitenkin kuoli.
Loppupään suunnittelutöitä oli ymmärtääkseni mm. kaksinajolaitteiden toteutus näihin.
Vv16-vetureita ei isäni ehtinyt nähdä valmiina.
Kuten näiltäkin sivuilta havaitsee, voi Vv-Dv15/16 -vetureita yhä ihailla käyntikuntoisina Rautatiemuseossa ja HMVY:llä Haapamäellä.
kuva 01.01.2021 11:10 Erkki Nuutio  
  Täällä juuri uudelleen itsenäistyneen Yhdistyneen Kuningaskunnan (oikeasti Kuningatarkunnan) vanhojen karttojen hakukone: https://www.archiuk.com/archi/index_mobile.htm .
Haku toimii hyvin. Maistiaisena Swansea : https://www.archiuk.com/cgi-bin/build_nls_historic_map.pl?map_location=%20Sketty%20(SWANSEA)%20Swansea&search_location=Sketty,%20SWANSEA,%20Swansea,%20SS6292,%20SS%2062%2092&os_series=1&is_sub=&pwd=freesearch@freesearch.com&latitude=51.609870&longitude=-3.994333&postcode=
Mumblesin rata ja muut puretut radat näkyvät hyvin.
kuva 31.12.2020 16:22 Erkki Nuutio  
  Liuskekivilaatat ovat olleet Britanniassa pääasiallinen katemateriaalit : https://en.wikipedia.org/wiki/Slate
Ne olivat aikaisemmin vaihtelevampia, mutta nykyään paksuudeltaan vakioita ja säännöllisyydeltään moitteettomia.
Painoa niistä tuli aikalailla.
kuva 31.12.2020 10:56 Erkki Nuutio  
  Tämä hieno 50-vuotiskuva on juhlava huolimatta surumielisyydestään aikakauden vaihtuessa.
Kansaneduskuntamme talo vahvistaa tapahtuman!
kuva 30.12.2020 18:37 Erkki Nuutio  
  Ilkivaltaan yllyttämistä kutsutaan näemmä taiteeksi!
Jos varsin taidokkaan puolinäköismallin töhriminen on sallittu Hämeenlinnan kaupungin toimesta, tulisi kaikkien junien tästä lähtien sivuuttaa pysähtymättä moinen häiriintyneiden loukko.
kuva 30.12.2020 15:59 Erkki Nuutio  
  Tuplarungon huoltoonvaihto Haapamäen kautta on uskottava selitys. Se on ollut kuvaajallekin hieman erikoinen näky ja siksi mieluinen kuvauskohde. Taitaisivat huoltovaihdot olla suositeltavia käytäntöjä myös nykyiselle VR:lle. Se kyllä edellyttäisi että vaihdettavia yksiköitä olisi hankittu ja jäljellä.
kuva 30.12.2020 15:49 Erkki Nuutio  
  Olet kaiketi oikeassa. Kaarikattoinen vaikutti ylisuurelta vaunuksi, mutta toisaalta lämminvaunu on tavallaan ylisuuri poikkileikkaukseltaan.
kuva 30.12.2020 10:30 Erkki Nuutio  
  Minkiöllä ahkerat taitoniekat tekevät vuodesta toiseen vuoden harrastustekoja!
Toivotan taitajille ja muille harrastajille Hyvää Rokotusvuotta!
kuva 30.12.2020 10:23 Erkki Nuutio  
  Jos lätät ovat menossa Haapamäelle tai tulossa sieltä junana, olisi kyseessä vähintään kuuden lätän juna - ja matkustajia en havaitse lättien ikkunoissa. Mielestäni tällaisen liikkuminen ainakaan aikataulutettuna junana olisi 1988 vaiheilla epätodennäköistä. HMVY:n alkuaikoina Haapamäelle päätyi joitakin lättiä, mutta ei kaiketi kuutta.
Kuvittelen siksi että lätät ovat kuvassa paikoillaan - kohtaloaan odottamassa.
kuva 30.12.2020 10:13 Erkki Nuutio  
  Saattaisiko kuvauspaikkana olla joku Pasilan konepajan eturaiteista ja ajankohta vähän ennen näyttelyä tai vähän sen jälkeen? En pysty kuvittelemaan takana olevaa kaarikattoista rakennusta näyttelypaikalle. Kansainvälisen yhtiön ravintolavaunukaan ei kai ollut näyttelyssä, mutta korjausta konepajalla se olisi hyvinkin voinut odottaa.
Oikeassa reunassa, Gb:n katon yläpuolella saattaisi näkyä tiilisen Pasilatyylisen konepajahallin päätyä.

VR 1962/87 -historiikissa sivulla 313 on Pasilan konepajan aluekartta vähän myöhemmältä ajalta ja pohtimani rakennus saattaisi olla esimerkiksi ruiskunaalaamo. Rakennusten numeromerkinnät eivät ole niiden valmistumusvuosia.
kuva 29.12.2020 15:26 Erkki Nuutio  
  Pääradan toisella puolella poikittain on vielä TVH:n varastorakennus, mutta sen eteläpuolella ollut TVH:n tiilirakenteinen pitkänomainen korjaamo on purettu, eli on jo muuttanut pois.
Lätät odottavat poistotoimia paikassa johon töhrijät ja muu ilkivaltailu eivät helposti ulotu.
Ennen kannettiin huolta jo poistumassakin olevasta, noin 30 vuotta käytetystä omaisuudesta. Toki se ruostuu ulkona.
kuva 29.12.2020 15:05 Erkki Nuutio  
  Sopiihan lovipyöräksi kutsua, vaikka näkyviä lovia ei olekaan. On vain väkivaltaisen hankauksen littanaksi kuluttamia kohtia. Nopean kulumisen kuumentama sileä kohta eli suho nopeasti jäähtyessään karkenee. Siksi siitä tulee liukas ja kova. Viilakaan ei siihen pure.
Lovi on geometrinen lovi. Suhon pinnalta sisäänpäin leviää kyllä mikroskooppisia lovia, eli säröjä. Kookkaampien lovien osalta viittaan esimerkiksi iskelmän mainitsemaan lesken loveen tai teknisempään iskukokokeen koesauvojen v- tai u-loveen.
kuva 29.12.2020 14:42 Erkki Nuutio  
  Kävin siellä minäkin keskikoulun 3lk:n luokkatoverini Mattsonin kanssa. Tämän yksinhuoltaja-äiti oli Amurin vartioidun tasoristeyksen (Sotkankadun päässä, viimeisiä vuosia käytössä) vartija. Rellun luokkatovereista taisivat useimmat olla vapaaoppilaita vanhempien vähätuloisuuden (varoistahan ei voinut edes puhua).
Kuva näyttää näyttelyssä olleen myös kansainvälisen yhtiön ravintolavaunu. Olikohan kahvilana?
Mutta tuo paikka? Onko se laisinkaan se näyttelypaikka, ratapiha Helsingin rautatieaseman ja Katajanokalle vievän satamaradan alkukohdan välissä?
kuva 27.12.2020 21:36 Erkki Nuutio  
  Tuo kivikukko taisi olla räjäytysainevarasto : https://www.vaunut.org/kuva/108710?u=3399&kv=1950&kv2=1995&paik=Tampere+asema . Melko turvallinen paikka räjähtää.
Jyväskylään vievät kiskot veivät perinteisemmin Haapamäen kautta kohti Vaasaa ja Oulua ja vievät toki edelleenkin, mutta harvemmin, kun Parkanon rata Vaasaan ja Ouluun ei vaadi enää kääntämistä Tampereella.
kuva 27.12.2020 21:23 Erkki Nuutio  
  Antoisa tietopaketti on kyseinen Teollisuuslehden numero. Tosin VR:n konepajojen kuvaus on pohjapiirroksilla täydennettynä myös SVR 1862/1912 II -historiikissa. Vaunuja ja kotimaisia vetureita koskevaa osuutta ei sensijaan taida olla muualla.
kuva 27.12.2020 17:01 Erkki Nuutio  
  Saattaa olla. Joka tapauksessa nykyään ei läpikulkuliikenne pääse kosken ylittävälle maantiesillalle eikä tämän sillan takana olevalle kadulle.
Tampereella oli varaa jättää turhanaikaiseksi kyseinen yhteensä 4+1 -kaistainen + polkupyörä + jalkakäytävä -silta (jossa välitön valmius lisäkaistaankin) - kaikki moitteettomassa kunnossa ja olisi kestänyt kaksiraiteisen raitiotienkin vahvistuksia vaatimatta.
kuva 27.12.2020 16:47 Erkki Nuutio  
  Pikajuna on tulossa Helsingistä pitkin toista pääradan raiteista ja asema on 250 m päässä.
Silloin kun juna on saapunut asemalle, on nykyinen Tornihotelli vastapäätä oikealla, useiden läpikulkuraiteiden takana.
Itse asemarakennus on vastaavasti vasemmalla. Juna saapuu raiteelle 2. Junat Helsinkiin lähtivät puolestaan raiteelta 1.
kuva 27.12.2020 16:37 Erkki Nuutio  
  Jos pieni valkea rakennus on vaihdekoppi, ei sen korkeus yksinään riitä. Kaksikerroksinen sensijaan riittäisi.
Mutta oliko tuolla tuolloin kaksikerroksista asetinlaitekoppia?
kuva 27.12.2020 16:29 Erkki Nuutio  
  Näkyvin rakennus on Laasti Oy:n laastitehdas. Tiilirakennukset siitä vasemmalle olivat alunperin Agan kaasutehdasta ja kuvausaikaan VR:n käytössä. Sorinkatu on niiden takana. Ortodoksikirkko on etuoikealle kuva-alasta, noin 100 m päässä.
Lokomolaisveturi oli uunituore vuoden 1959 lopulla. Kuva lienee talvelta 59/60 maassa olevan valkean aineen perusteella.
kuva 27.12.2020 16:16 Erkki Nuutio  
  Tämä silta on yhä paikoillaan siellä minne se valmistui noin vuonna 1958.
Sillan alikulut tehtiin sopivan korkeiksi katuliikenteelle. Muistan vielä jotenkin tätä edeltäneen terässillan.
Turhatunnelin vuoksi ei näiden alikulkujen kautta enää mennä Paasikiventielle.
Paasikiventie päättyy nykyään jo Tammelassa/Armonkalliolla Turhatunnelin sisäänpääsyaukkoon.
kuva 27.12.2020 09:17 Erkki Nuutio  
  Kaskimiehen vuonna 1935 painetussa Valtionrautatiet -kuvakirjassa on yläviistosta kuvattuja ratapihanäkymiä sivuilla 213-214. Kyseinen Helsingin näkymä voisi toki olla kuvattu aseman hallintorakennuksen ikkunasta ja Viipurin näkymä hyvinkin Papulan sillalta.
Oheinen Helsingin näkymä on laadukas ja se saattaisi olla kuvattu esimerkiksi rautatienosturin avustuksella.
kuva 26.12.2020 10:52 Erkki Nuutio  
  Vielä liikennemerkki- ja -valohenkilöistä ja Ampelmannista : https://fi.wikipedia.org/wiki/Ampelm%C3%A4nnchen
kuva 26.12.2020 10:49 Erkki Nuutio  
  Mahtava Joulukuvaelma !
kuva 26.12.2020 09:39 Erkki Nuutio  
  Sanoisin että matkustajalaiturit on asfaltoitu. Siten aikaisintaan talvi 32/33.
kuva 25.12.2020 19:00 Erkki Nuutio  
  Olet varmaan oikeassa dieselmoottorin suhteen. Arvaukseni oli, etta alkuperäinen moottori olisi ollut Sisun omatekoinen bensiinimoottori, koska Tka lienee jo 50-luvun lopulta. Moottorin vaihtaminen dieseliksi lienee ollut tarpeen käyttötarkoituksen muuttuessa. Tka1:n vakio pakoputki näyttäisi olevan tässäkin näkyvä ohkainen pystyputki.
Sen halkaisija on kyllä liian pieni ilmeisesti dieselille, vieläpä alkuperäistä suurempitehoiselle. Pakokaasujen vastapaine tulee moottorille epäterveellisen suureksi.
kuva 25.12.2020 14:48 Erkki Nuutio  
  Kaiketi tämä on ratakuorma-autona Tka1, ja muunnettu paljon myöhemmin kuvan mukaiseen tehtäväänsä.
Ukko-Mestarit : https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukko-Mestari.
Ratakuorma-autoksi ilmeisesti 50-luvun lopulla tehty. Ohjaamossa puukehikko ja ulkopellitys.
Oletettavasti Sisun Helsingin tehtaan tekemä bensiinimoottori, mutta oliko 6- vai 4-sylinterinen?
<<   >>