3560-146594 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.03.2020 17:42 Erkki Nuutio  
  Kun tämä on rautatiesivusto ovat arkisesti tunnetut, muun aihepiirin lyhennysnimitykset täällä tuskin tarpeellisia.
Ei ole myöskään tarpeellista leimata esimerkiksi laillista ja demokraattista suomalaista Eduskuntapuoluetta jonkin sanan keksijäksi tai siihen syylliseksi.
kuva 20.03.2020 10:02 Erkki Nuutio  
  Tässä vielä pari kirjoitusta Tornion lehdestä ilmaradan esi- ja alkuvaiheesta:
21.11.1916 : Ilmarata vai jäälle Decauville https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319842?page=2
12.12.1916 : Tietoja valmisteilla olevan ilmaradan ominaisuuksista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319836?page=2 .
kuva 17.03.2020 12:13 Erkki Nuutio  
  Selvyyden vuoksi nykyään on paikallaan kutsua lahtea Pohjanpitäjänlahdeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanpit%C3%A4j%C3%A4nlahti
kuva 17.03.2020 08:53 Erkki Nuutio  
  Valokuvaajan haamu leijuu etualalla. Samoin näyttää leijuvan sillan kaiteen varjo. Kuvaaja lienee siis tiesillalla.
Karjala 1928-1944 -kartastossa (Kielletyt kartat 1:100 000, 2006) kulkee pieni joki heti Talin aseman pohjoispuolella Repolanjärvestä ilmeisesti Kärstilänjärveen. Rautatiesilta ja tiesilta Viipuria kohti näyttäisivät kulkevan vierekkäin joen yli (karttasivujen 34 ja 42 rajalla). Tässä mielessä Tali soveltuisi kuvauspaikaksi.
kuva 16.03.2020 16:50 Erkki Nuutio  
  Kaunissävyinen talvikuva, joka osoittaa veturinsiivoajien huolehtineen tehtävistään.
Niin he huolehtivat 1960-luvun puoliväliin asti.
RM:n puistossa Hyvinkäällä vetää junaansa tämän veturin höyrykäyttöinen pienoismalli.
Muuten kävi niin että näistä lokomolaisista ilonamme on 995 Suolahdessa.
998:n tulevaisuus Haapamäellä lepää kohtalon käsissä.
Sarjassa 991-999 oli kuvanmukainen, muita sarjoja rehvakkaampi valonheitin, sähköinen sellainen.
kuva 16.03.2020 16:14 Erkki Nuutio  
  Vasemmassa reunassa lienee tekeillä rautatien alikulku Pohjanlahden siltojen ja aseman puolivälissä.
Sieltä katureitti isolta tieltä kaupunkiin nykyäänkin kulkee kun tullaan Hangosta päin.

Tammisaaren pieneen pohjoisatamaan aseman suunnasta laskeutuva pistoraide kulkisi siten alikuljettuaan tarkalleen kuvaajan suuntaan. Lieneekö VR:n vai Ab Granitin (Hanko) siltatyömaa. Kivetkin lienee louhittu paikan päällä.
Saattaisi tosin olla asemankin suunnasta kuvattu, koskapa oikeassa reunassa tuntuisi näkyvän yläosaa isosta kivirakennuksesta nykyisen Formansallén - Ajurinpuiston varrella. Seutukuntalaista kaivataan tuomariksi.
Karkea ajoitus on 1910-luvulle, mutta alikulkusillalle löytynee vuosikin.
kuva 16.03.2020 13:45 Erkki Nuutio  
  Kiitettävän terävä kuva, jossa alkuperäinen vesitys- ja halotuspaikka on hienosti esillä.
Taitaa olla 30-luvun puolivälin ajoilta.
kuva 16.03.2020 13:40 Erkki Nuutio  
  Nätti kuva. Veikkaan 20-luvun puoltaväliä. Veturi on Tampellan H3 tai H4 (sylinterin muoto) ja kaasuvalaistu.
Pystyisikö veturin numeroa jotenkin tarkentamaan. Yhtäläisyyttä Taliin on varsin paljon.

Veteraanimatkakertomuksen http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/images/kerhot/ruutiukot/20161003Esitelma.pdf sivulla 7 olevan kuvan mukaan joki on ollut kivinen ja näitä kiviä lienee sittemmin nostettu penkalle Talin stalinistisen rautatiesillan kohdalla.
kuva 15.03.2020 14:37 Erkki Nuutio  
  Kuvan hevoset kuuluvat pika-ajureille ja palvelevat siten yksittäisiä matkustajia. Siirtokuormia Karunki-Karungi -välillä vievät hevoset kuormarekineen ovat ilmeisesti toisaalla. Siirtokuljetusten ja pika-ajurien touhuista kertoo Tornion lehti 5.3.1915 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319667?page=2 . Ote kirjoituksesta "Liike Karungissa ja eläinsuojelus" :

Heti liikkeen auettua Karunkien asemien välillä kiinnitti Tornion Eläinsuojeluyhdistys tarpeen waatiman huomion mainitulla wälillä tapahtuwaan hewosliikkeeseen. Matka tosin ei ole pitkä, 2700 m , mutta moneen kertaan ajettuna uuvuttaa raskaita kuormia wetäwiä hewosia.

Olkoon alussa mainittuna harwinaisen järjestelmällinen Karl Boström liikkeen toiminta: hewoset owat terweitä ja hywiä, wieläpä woimasuhteissa arwosteltuja, mutta kaikki tuo ei wielä woi säästää liikarasitusta, warsinkin huomioon ottamalla yleisesti käytetyt liian suuret kuormat keliin ja korkeisiin rantatörmiin suhteuttamalla.

Suom. kansanlasku sanoo "Keli kuorman kulettaa, hewonen liikkeelle panee." Se pitää paikkansa wieläkin.
Harwoin näkee 1000 kg kewyempää kuormaa olipa hewonen suuri tai pieni, keli hywä tahi huono, mutta sitä paljonkin raskaampia. Kun wielä on kireä pakkanen, tahmea keli ja rantatörmien korkeus wähintän 5-7 m, ei tule kummeksua jos hewoset owatkin aamusta iltaan läpimärkinä ja uupuneen näköisiä.

Tawallisesti käywät wälin kolmasti, jos kuorma on molemmin puolin wietäwä. Jos paluumatka tehdään tyhjänä, ajetaan wäli wiidestikin päiwässä. Kerrottiinpa muutaman liikkeen waatiwan päiwäpalkkahewosiltaan 8:nkin kuormaa päiwässä pienellä päiwärahan korotuksella. Toiwottawasti lienee huhu perätön.

Pika-ajureita on noin 30 kummassakin Karungissa wälittämässä henkilöliikettä. He ajawat wälin 1-5 kertaan hewosta kohti päiwässä. Näistä - warsinkin nuoremmat poikaset - ansaitsewar suurimman paheksumisen tawattomasta, kewytmielisestä ajostaan. .....
kuva 14.03.2020 12:37 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoisia kirjoituksia Tornion lehdessä Tornio - Haaparanta -sillan rakentamisesta:
7.11.1916: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319846?page=2 .
3.11.1916: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319847?page=2
5.9.1916 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319564?page=2 .
kuva 13.03.2020 18:38 Erkki Nuutio  
  Sodanjälkeisissä Lokomolaisissa (1007 : 156/1948) taisivat ainakin numerokilpi ja irtonumerot olla oman terästehtaan haponkestävää terästä. Tätä värivaikutelmaa ei saa pelkästään valokuvasta, vaan suoraan itse vetureista todeten.
kuva 12.03.2020 19:41 Erkki Nuutio  
  Junat -lehti on numeroltaan 5/94, noin 30 -sivuinen erinomainen tieto-, kuva- ja piirustuspaketti.
Lisäksi Eonsuu-Honkanen-Pölhö Suomen veturit, osa 2, Moottorikalusto sisältää perustietopaketin.
Haapamäellä HMVY:llä on ulkona yksi teräväpäätyinen vaunu kiitojunan keskeltä. Täytynee olettaa senkin tuhoutuvan.

TÄLLAISTA on meillä ja toivottominta on juuri pitkähköjen junien osa: Dm4+vaunut, Dm8/9, sähkömoottorijunat.
Jospa kakkatutkimuksen tukirahat suvaittaisiin siirtää tämän toisenlaisen kulttuurin tueksi.
Ensi vaiheessa tarvittaisiin lisää tuoreesti esitellyn kaltaisia pitkiä säilytyshalleja.
Kuten tunnettua, sadassa vuodessa läpilahonneen säilytysvajan sortumisen johdosta tuhoutui miltei näyttelykuntoinen Dm8 -juna.
kuva 11.03.2020 13:30 Erkki Nuutio  
  Tämä oli siis Dm3:na (1 moottorinen) 1952-1956 ja Dm4:nä (2 moottorinen) numerolla 1614 1956-1972.
Lähes uutena se on siis kuvassa, ikää enintään muutama kuukausi. Ovatko valmistumispäivät tiedossa?
kuva 10.03.2020 21:30 Erkki Nuutio  
  On ensimmäinen 587 -kuva näillä sivuilla, valmistajansa numero 6965/1919. Hienoa!
Veturisarjaksi tuli Hv2 (H9) merkiksi siitä, että Suomessa suunniteltu (ja Tampellan tekemä) Hv1 (H8) veturisarja tuli muutetuksi Berliini/Wildaussa (mm. kattila), jotta se tuli kavennusvalmiiksi 1435 mm leveälle raiteelle.

Kun tilaus tehtiin 1918, olivat Svinhufvud ja Paasikivi olivat juonineet Eduskunnan valitsemaan kunkuksemme Hessenin prinssin (Väinö I). Aiottiin kumartaa vielä syvempään, kuten kunkkuloissa oli tapana. Siksi suunniteltiin Suomen raideleveys muutettavaksi 1435 milliksi.

Kaikki Schwartzkoppfin Hv2:t joutuivat valitettavasti pataan 1965-1969, mutta Toijalan veturimuseossa on esillä kaksi kuvan mukaista komeata Schwartzkopffin messinkikilpeä. Toinen on Hv2-sarjasta 579-593 (en muista numeroa) siis vuodelta 1919, ja toinen Hv3-sarjasta 638-647 vuodelta 1921.
Lokomonkin Hv-veturit olivat jostain syystä Hv2-sarjaa, eivätkä Hv1-sarjaa.
Hv2 -Schwartzkoppfit ovat itselleni mieluisia katselu- ja kuvailuesineitä Tampereella 1960-luvun alkuvuosina.

Eljas osanne kertoa 587:n kulkemisista. Onko Harry Sandberg liikkunut itse 587:llä?
kuva 10.03.2020 18:47 Erkki Nuutio  
  Taitaa Gläserne Werkstatt viitata VW:n Gläserne Manufakturiin Dresdenissä: https://www.youtube.com/watch?v=1hrh2FfX8pg .
kuva 09.03.2020 10:44 Erkki Nuutio  
  Selkeä kuvaus ilmaradan pystyttämisestä Tornionjoen poikki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320063?page=2 .
Kertomus ilmaradan toiminnasta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320028?page=2 .

Hetikohta keisarikunta kaatui kaikkien helpotukseksi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320019?page=2 Alkoi vähittäinen siirtymä kohti itsenäisyyttä. Sinne päästyä vuoden lopulla aiheutti kiihkomieli vasemmalla suunnattoman vahingon maallemme ja koko kansallemme.

Ilmarata ei oikein kestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320008?page=3
Ei kestä kun on kehnoista aineista walmistettu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320085?page=2
kuva 08.03.2020 16:17 Erkki Nuutio  
  Mia Greenin sadat digitoidut valokuvat ovat näemmä poistuneet Haparanda stadin sivuilta.
Ikävää, koska niiden avulla selviäisi paikkakunta varmuudella. Ilmeisesti se on Karunki eikä luulemani Tornio.
Tämä makasiini kuvaa mahtavaa keisarikuntaa ennen konkurssiaan, päinvastoin kuin Tornion monet pienemmät, paljolta yksityiset makasiinit. Tiedä sitten minne tämä makasiini myöhemmin päätyi.
Tornion makasiineja myytiin huutokaupalla kesällä ja syksyllä 1918.
Niitä ei taidettu viedä pois, koska ostajia tuskin oli monia ja huudot jäivät varmasti halpamaisen alhaisiksi.

Kaskimiehessä on näistä poikkeava kuva tavarakentästä, ja sen kerrotaan olevan Karungista. G-veturi on siinäkin kuvassa, mutta ei sama kuin tässä kuvassa. Taustalla on myös iso puinen makasiini, mutta sekään ei taida olla sama kuin tässä kuvassa.
kuva 08.03.2020 16:04 Erkki Nuutio  
  Tornion lehti 12.7.1918 :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319996?page=2
"Rautatiehallitus on esittänyt sanaatille, että Karungin radan raiteet, hajonneen Liakanjoen wäliaikaisen sillan pohjoispuolella, saataisiin käyttää Tornion-Haaparannan rataa warten tai, jos ei senaatti tähän suostuisi, että ainakin suurin osa Karungin aseman siwuraiteista saataisiin käyttää mainittuun tarkoitukseen, sillä tämä ratapiha on aikoinaan rakennettu suuruuteen nähden tuskin koskaan saawutettawissa olewaa läpikulkuliikennettä warten."
Ainakin Karungin ratapiha vapautettiin sivuraiteistaan
kuva 08.03.2020 15:51 Erkki Nuutio  
  Postihallituksen kuulutus ilmaradan huutokaupasta :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319978?page=4 , eli Tornion lehti 23.7.1918 . Ehdoissa on vaatimus radan kuljettamisesta pois ostajan toimesta 31.10.1918 mennessä. Valitettavasti Tornion lehdessä loppuvuonna 1918 ei ollut uutisia huutokaupan tuloksesta, eikä radan mahdollisesta purkamisesta.

Jaakkolan ilmaratakuvan yhteydessä oli tietoa jatkovaiheesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320252?page=3 , eli Tornion lehti 31.1.1922. Siis ilmeisesti Oy Wanamo Salosta oli radan ostanut, ja myynyt sen uutisen aikoihin Jaakkolan sahalle Pirkkalaan/Jaakkolaan SIIRRETTÄVÄKSI sinne.
Vaikuttaa uutisen perusteella siltä, että ainakaan radan kannatusrakenteita ei ollut tällöin vielä purettu paikoiltaan, Luultavasti pääteasemat radan päissä sekä vaijerit ja vaunut luultavasti oli purettu ja varastoitu jonnekin jo ennen Jaakkolaan myymistä.

Rakennelmat olivat mahdollisesti paikoillaan 1919-1920 myös sen perusteella, että vasta 8.5.1923 oli huutokauppa jäällä paikan päällä, jossa oli myynnissä radan kannatustornien isot puuarkut joessa. Tornion lehti 4.5.1923 .
kuva 02.03.2020 12:02 Erkki Nuutio  
  Lauttaus Trollhättanista Trollhätte kanalin (googlaa Trollhätte kanal, wiki) kautta tuntuu mahdolliselta, jos on seilattu Göteborgiin ja siitä eteenpäin merilaivalla Petrogradiin, jäljellä olevia merimiinoja väistellen.
Ainakin Tornion lehden kertoma jorpakossa käynyt kuljetuserä lienee tullut SJ:n raiteitse.
kuva 01.03.2020 17:40 Erkki Nuutio  
  Nohabin pyyntö lähettää veturit Petrogradiin raiteitse Suomen kautta Torniossa tehtävän pyörilleenlaiton jälkeen sekä RH:n lupa ja ehdot tälle [Tornion lehti 23.8.1921] : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320257?page=2

Nohabin veturinaihioita tuoneen junan suistuminen raiteilta Suomen puolella SJ:n ja VR:n raiteiden erkautumiskohdassa ja veturiaihioiden kaatumiset jorpakkoon. [Tornion lehti 21.10.1921] : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320293?page=3
kuva 01.03.2020 13:19 Erkki Nuutio  
  Tämä erityisen sympaattinen kuva ansaitsisi päästä kookkaana värikuvana jonkun päälehtemme (HS, Aamulehti ...) virikesivuille, ennakolta tervehtimään tulevan kesäkauden matkustajia.
kuva 01.03.2020 13:12 Erkki Nuutio  
  "Silloin kun Tornion-Karungin rata aikoinaan rakennettiin ja liikenne joksikin aikaa radalla aloitettiin, lähtivät junat Torniosta Karunkiin läheltä weturitallia, joka sijaitsi pari kilometriä Tornion asemalta [eli Kyläjoen seisakkeen, eli 1986-2004 Tornio-Pohjoisen seisakkeen kohdilta]. Tästä aiheutui kuitenkin monessa suhteessa hankaluuksia."
"...tullaan radan suunta oikaisemaan siten, että junat woidaan lähettää Torniosta Karunkiin suoraan Tornion asemalta." Tornion lehti 3.2.1922.

Mainittu oikaistu yhteysraide Torniosta Karunkiin näkyy edellisessä kommentissa viitatun rakennushistoriaselvityksen sivulla 15 olevassa vuoden 1923 raidekaaviossa, joka esittää tilannetta Kukkolaan asti uudelleen rakennetun radan valmistuttua. Kaaviossa näkyy myös edeltävä kaarre Kyläjoelta Karunkia kohti, jota Pietarista asti tulleet sota-ajan junat mieluusti käyttivät - mahtoivatko lainkaan käydä itse Torniossa?

Kulku Tornion ja Kukkolan välillä alkoi siis 1.3.1922 [Tornion lehti 3.3.1922]. Lehtitiedon mukaan vaunut kulkivat täynnä matkustajia. Yhdysradalla Haaparantaan oli matkustajaliikenne sensijaan hyvin vähäistä. Edestakaisia sekajunia oli siellä päivittäin kaksi. Toinen kaiketi VR:n ja toinen SJ:n.

Mahtaisiko Jyrkiltä löytyä tuo mainittu 1923 ratakaavio Tornion suunnalta?

Liikenne Kukkolasta pohjoiseen odotti vielä Liakkajoen sillan valmistumista. Virta oli vienyt alkuperäisen sillan.
kuva 29.02.2020 18:37 Erkki Nuutio  
  "Tornion-Haaparannan ilmaradan, jonka Suomen waltio rakennutti sota-aikana wälittämään tawaraliikennettä Tornion ja Haaparannan välillä ja jonka sittemmin osti Oy Wanamo Salosta, on mainittu Oy myynyt kaikkine inwentaarioineen Alastalon sahalle Pirkkalaan, jonne se tulee siirrettäwäksi. Ilmarataa tullaan uudessa paikassa käyttämään walmiin puutawaran kuljetukseen sahasta suoraan rautatiewaunuihin." Tornion lehti 31.1.1922
kuva 28.02.2020 10:55 Erkki Nuutio  
  Vuonna 1913 painettu Tietosanakirjan osa 5 kertoo, että pyöritettäviä teräs[lanka]harjoja käytetään lumen poistamiseen raitioteillä. Valitettavasti enempää ei kerrottu, mutta asia taisi olla esillä tällöin täälläkin.
Oikealla sivulla olevalla vivulla taidettiin säätää moottorin pyörimistä.
kuva 27.02.2020 22:09 Erkki Nuutio  
  Heikki taitaa olla oikeilla jäljillä. Lasinegatiivit kuten ilmeisesti tämä olivat käytössä Tampellan kuvissa autonomia-aikana.
Jo 20-luvun puolivälissä oltiin kaiketi siirrytty pienempiin ei-lasisiin negatiiveihin.
kuva 27.02.2020 10:49 Erkki Nuutio  
  Harjan pyöritys sähkömoottorilla viittaa sähköratoihin/raitioihin ja toteutustapa harjan pyörityksesessä näihin:
https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10713.0 .
Virroitinta tai muuta tapaa sähkön poimimiseen ei näy laitteessa, joka lienee 30-luvun alkuvuosilta.
kuva 24.02.2020 16:43 Erkki Nuutio  
  Vastaus Karin kysymykseen: Vuoden 1941 Tampella-kartassa on alueen kattava 600 mm:n kapearaideverkosto vielä jäljellä. Valokuva on myöhäisempi, luultavasti 50-luvun alkupuolelta. Leveäraide jossa VR:n vaunu näkyy on ajalta jolloin kapearaideverkosto on ainakin valtaosin jo purettu. Tässä vaiheessa lienee valokuvan vaja siirretty aseosaston rakennuksen edestä poispäin ja VR:n vaunun raide on tehty sen aikaisemmalle paikalle.
kuva 24.02.2020 09:40 Erkki Nuutio  
  Huomionarvoinen on tuo Masuuninmäen historiaselvitys vuodelta 2013. Mainintasi ansiosta vasta tiesin siihen tutustua. Selvitysten tekijöille ovat tarjolla kaikki kaupungin arkistopalvelut. Laatua sopii siksi odottaa.

Rautatiellisesti hyödyllisimmän ja luotettavimman tiedon Tampellan alueen leveistä (ja kapeistakin) raiteista antaa kuitenkin yhtiön aluekartta vuodelta 1941, joka on mm. kirjan Tampellasta Patriaan (2003) sivulla 9.
Kartta osoittaa että leveä raide Porin radan risteyksestä tuli Masuuninmäen takana olevaa alempaa pihaa pitkin.
Raiteisto kulki aseosaston oheisenkin kuvan tiilirakennuksen etupuolelta, rinnakkaisina raiteina SUORAAN kahteen konepajahalliin ja niiden välissä olevaan kujaan.

Kaikissa Tampereen kaupungin kartoissa (1895-) Tampellan alueen leveä (ja kapea) raiteisto joko puuttuu tai on piirretty lonkalta vain yksi raide. Vielä vuoden 1992 Opaskartta -kirjassa (84 s.) on ainoa raide piirretty perättömästi kulkemaan aseosaston rakennuksen takaa. Se mukamas olisi kulkenut Tampellan korkean savupiipun läpi!

Noin vuodelta 1894 olevaan Palopiirit Tampereen kaupungissa -karttaan on hahmotettu Porin radan reitti, ja lisäksi selkeästi maastomuodot Tampellan alueella. Kartta näyttää kärrytien Soukanlahdesta konepajan rakennusten luo. Juuri tätä kallioiden reunustamaa aluetta pitkin leveärata veturihallille tehtiin - siis vanhan kärrytien päälle.

Historiaselvityksen havainnollisiin, Tampellan aktiivikäytössä olleen alueen aksonomiapiirroksiin (1900, 1920, 1950) ei ole piirretty leveäraitoistoa. Rinnakkaisissa karttapiirroksissa ainoa leveäraide on väärässä paikassa ja suunnassa.
Erinomainen Tampellan alueen pienoismalli vuodelta 1945 on Vapriikissa.

Historiaselvitys on palvellut hyvin kiinteistöpeliä, jota varten se vuonna 2013 tehtiinkin.
Se on sensijaan onneton ja virheellinen edellä todetuissa suhteissa.
Todettakoon vielä selvityksen sivun 24 valokuvista, että Masuuninmäen päältä kuvatussa valokuvassa on Porin rata täysin piilossa. Vasta korkeasta savupiipusta kuvatussa valokuvassa rata näkyy hyvin.
Yhtään valokuvaa ei ole Tampellan alueen leveäraiteista. Selvityksen kirjallisuusluettelossa ei näy hyödyllisistä lähteistä ainakaan Tampellasta Patriaan -kirjaa.
kuva 20.02.2020 09:17 Erkki Nuutio  
  Edustava, pitkäjänteisen toiminnan ilman muuta edellyttämä rakennus.
Onko uusvanha vai löytyykö jostain läheistä esikuvaa?
Utelias olisin ulkomitoista ja karkeasta hintatiedosta?
Pidetäänkö lämpöä sisällä vai onko ilmankuivain käytössä?
Onnittelut! Ottakaamme muut oppia!
kuva 16.02.2020 14:13 Erkki Nuutio  
  Pyöräsorvikin siellä odottelee valta-akselia ja akseleita pyörineen.
kuva 15.02.2020 10:23 Erkki Nuutio  
  Karhulan teräsvalimon saatua kyvykkäät uudet vetäjät, on tekemisen meininki kova:
https://www.karhulafoundry.com/valimon-kyvykkyys
kuva 11.02.2020 09:50 Erkki Nuutio  
  Alueen rakennushistoriaselvitys:
http://212.50.147.149/kaavatornio/tiedostot/158%20000%20RHS%20Tornio%20Vr%20varikkoalue_p.pdf
Raiteet ovat melko lailla valokuvan mukaisia sivun 41 kuvassa asemapiirroksesta vuodelta 1970.
Sensijaan sivun 15 ratapihakaaviossa ilmeisesti 1920 luvulta (1923?) erot ovat varsin suuret. Kaaviossa on mm. raideristeys, joka valokuvasta puuttuu.
Makasiini jossa on kattokyltti on ilmeisesti ollut vuosikymmenten ajan Helmer Husan tukkuliikkeen vuokraama.
Ajoitus siirtyy välille 1929-1934. Vuoden 1935 alussa alkaneesta maantiesillan rakentamisesta ei näy merkkiäkään.
Tiilinen asemarakennus (1928) näyttäisi olevan raidemutkan kohdalla osaksi puisen asemarakennuksen katveessa.
kuva 10.02.2020 14:17 Erkki Nuutio  
  Vanhat Koneet -lehdessä 4/2012 s. 35-37 on juttu kyläilyajoon kunnostetusta yksilöstä vuodelta 1968.
Siinä mainitaan tyypiksi VB 10 HP1400 ja omapainoksi mainitaan 1400 kg.
1400 on ehkä siitä peräisin.
Hydrostaattinen vaihteisto+taka-akseli -kokonaisuus on Linde H20.
Valmetin oma etuakseli lienee sama kuin Valmet B10 -trukissa takana.
Se on jousittamaton, mutta keinuu.
Näissä ei ainakaan alunperin ollut nestekaasulaitteita.
kuva 10.02.2020 10:29 Erkki Nuutio  
  Nedertorneå-Haparandan vanha kirkko https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nedertorne%C3%A5-Haparanda_gamla_kyrka_-_KMB_-_16000200156743.jpg valmistui vuonna 1826 ja paloi vuonna 1963.

Matkustajalaituri saattaisi olla myös tullin ja rajavalvonnan tarpeisiin. Kyseessä on pääraide Haaparantaa kohti.
kuva 10.02.2020 09:51 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva. Laiturivaunujen vetäjät ovat Valmet Oy Lentokonetehtaan siirtokoneosaston tuotteita noin vuodelta 1966. VW:n teollisuusmoottori ja hydrostaattinen vaihteisto. Nopeuspoljin toimi myös jarrupolkimena. Jalan nosto polkimelta sulki hydraulilinjan. Tämä myös varmisti, ettei vetäjä pysäytyksen jälkeen alkanut tahattomasti liikkua. Jarrutus poljinta nostaen ei ole kuitenkaan ergonomisesti oikein.
Olin harjoittelijana näitäkin kokoamassa. Ainakin yksi on kunnostettu kyläilyajoa varten ja yksi on HMVY:llä.
kuva 09.02.2020 22:31 Erkki Nuutio  
  Onko tuolla kaukana mökkirypäleen suunnassa näkyvä hallitseva rakennus Alatornion kirkko?
Kuva lienee 20-luvun alkupuolelta. Maantiesiltaa rakennettiin vasta 30-luvun puolivälissä.
20-luvun raidekaavioita tai karttoja ei tunnu löytyvän, enkä oikein osaa sijoittaa näitä raiteita kartalle.
Kaarresuunnista päätellen paikan täytynee olla ennen asemarakennuksen kohtaa.
Puinen asemarakennus lienee edempänä raidemutkan kohdilla. Tiilistä asemarakennusta (1928) ei vielä ole.
Kaikki raiteet lienevät VR:n.
Mikä lienee tuon ylipitkän puisen matkustajalaiturin selitys?
kuva 09.02.2020 12:34 Erkki Nuutio  
  SVR 1862-1912 II sivulla 275 on kuva Iijoen yhdistetystä rautatie- ja maantiesillasta. Maantie kulki alatasossa.
Sama silta on kyseessä, kuvattuna alajuoksun suunnalta - kirjassa taas yläjuoksun suunnalta (keskipilari näkyy toisinpäin). Ainakin pohjoinen maantieliittymä (kuvassa vasen) kääntyi kohtisuorasti sillalle.
Kyseessä on kaideansas-silta. Jännevälit ovat 80 m. Ensimmäinen työjuna kulki sillan yli 16.6.1901
kuva 09.02.2020 12:09 Erkki Nuutio  
  Petri lienee oikeassa: https://www.vaunut.org/kuva/94243?liikp1=156&liikp2=1841
kuva 09.02.2020 11:59 Erkki Nuutio  
  Kyllä ollaan Pasilan ja Helsingin välillä. Oikealla on ilmeisesti vaihde, josta todelliset helsinkiläiset voinevat kertoa tarkankin sijainnin. Ollaan kaiketi menossa Helsinkiin päin.
kuva 09.02.2020 11:56 Erkki Nuutio  
  Harri on selvästi oikeassa. Kuvassa etualalla on brittien D-luokan (V tai W) hävittäjä, mahdollisesti tämä HMS Vanity D28 , http://vandwdestroyerassociation.org.uk/HMS_Vanity/index.html kesällä 1919.
Laivat ovat Turussa ilmeisesti huollettavana Viron-Kronstadtin sotatoimien välillä kesällä 1919 tai lopussa https://en.wikipedia.org/wiki/British_campaign_in_the_Baltic_(1918%E2%80%9319) . Suomi oli silloin Ententelle ystävällinen maa ja siten sopiva tukitoimia ajatellen.
kuva 08.02.2020 19:23 Erkki Nuutio  
  Huomionarvoista on ettei lippuja liehu aluksissa (= ei laivastovierailu) joita lienee 4 kpl, ja jotka ovat uusia tai vielä valmisteilla. Tämä johtaa ajatukset Turussa suomalaisille jääneisiin neljään vartioristeilijään Filin, Tsirok, Lun ja Voronez (uppouma 342 tn, kaksi 75 mm:n tykkiä, 30 miinaa), joita oli alettu rakentaa vuonna 1916 Crichtonin Turun telakalla.

Filinistä tuli Karjala (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tykkivene_Karjala_(1918) ) ja Tsirokista Turunmaa ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Tykkivene_Turunmaa_(1916) ). Lun ja Voronez myytiin Puolaan.
Mikäli näistä aluksista on kyse, lienee kuvausvuosi 1918. Itse en ole laivojen tuntija ja siksi toivon oikaisuja.
kuva 08.02.2020 13:55 Erkki Nuutio  
  Tammisaari?
kuva 08.02.2020 13:54 Erkki Nuutio  
  Lienee Turku ja Aurajoki. Olisivatko keisarikunnan sotalaivoja, mutta vuodelta 1918 ? Keisariajan poissulkee mm. vartiosotilaiden puuttuminen. Voisi toki olla myös laivastovierailu 20-luvun alussa, mutta silloinkin pitäisi näkyä merisotilaita.
kuva 06.02.2020 10:08 Erkki Nuutio  
  Mm. kauppakeskuksista takkiinsa saanut SRV myy 3/4 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen osakkeistaan ja yhtiöosuuksiaan 19.3 M€ verran. Kansi ja Areenasta SRV:lle jää jäljelle vain 8.3% osuus ja rakennusurakointi.
Ranta-Tampellasta SRV myy 5/6 osakkeistaan. SRV yrittää vakauttaa itsensä 141 M€ osakeanneilla.
Viisaammat tekevät johtopäätöksiä konkreettisten tietoesimerkkien pohjalta.
Sopii silti motivoida, mutta emme ole saaneet kuulla presidentiltäkään trumppimaista, uskoa luovaa puhetta kansakuntamme tilasta.
kuva 02.02.2020 11:03 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva toimeliaalta ajalta!
Auttaako tämä vesillelaskupaikan etsimisessä: https://www.vaunut.org/kuva/89072?kv2=1932&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio
kuva 01.02.2020 10:22 Erkki Nuutio  
  Mikä tällainen "lautatarha" on, jossa lyhyitä parruja on harvakseltaan päällekkäin?
Eihän tuollainen kasa edes voi pysyä kasassa.
Rakennusalan velhot, mistä oikein on kyse?
kuva 01.02.2020 10:14 Erkki Nuutio  
  Ei taida tiilirakennus mahtavine piippuineen olla lautatarhaa, mutta lautatarhakin voi olla etäämpänä.
Etualalla on paremminkin kyse remonttisahailusta.
Ei kuitenkaan liene Riihimäkeä. Mainio kuva.
kuva 01.02.2020 10:08 Erkki Nuutio  
  Kaskimiehessä on kuva Porin rautaroikan saapumisesta 5.1895. Tällöin oli vielä kiskot laskematta rivuraiteille ja rakennuksia oli tekeillä. Tässä kuvassa alkuvaiheen raiteet, rakennukset ja aidat ovat paikoillaan ja puhtoisina.
Kuva on luultavasti kesältä 1896.
kuva 01.02.2020 09:59 Erkki Nuutio  
  Kuva on terävämpi kuin tämä https://www.vaunut.org/kuva/108472?kv=1904&kv2=1912&paik=Helsinki .
Sama otos vuodelta 1908 on silti kyseessä. Viitatun kuvan kommentit pätevät tähänkin kuvaan.
kuva 29.01.2020 19:53 Erkki Nuutio  
  Verhoomon valokuva sadan vuoden takaa lienee harvinainen. Varsin siisti. Lattioilla ja muuallakaan ei ole roskia.
Sisäpuolisesti valaistulta valokaapilta vaikuttaa keskellä oleva kaluste. Pelkästään valkoiseksi maalattuna ei kaluste voine näyttää valokuvassa näin kirkkaalta. Pasilan konepajan verhoomo oletettavasti oli enemmän tehdasmainen kuin tämä, koska siellä tehtiin sarjanomaista työtä uusia matkustajavaunuja varten.. Tämä vaikuttaa enemmän korjaamolta.
<<   >>