Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.06.2020 12:45 | Erkki Nuutio | ||
| Minä näen Suomen erityisolosuhteisiin tehdyn Valmet-laiturivaunun VW:n teollisuusmoottorin kera. | ||||
|
02.06.2020 12:33 | Erkki Nuutio | ||
| Malli jossa on muu teksti paitsi valmistusvuosi ja järjestysnumero on luultavasti tehty metallista, esimerkiksi messingistä. Mallikin saattaa olla valettu, jolloin mallin malli on luultavasti tehty puusta, ehkä elliptinen reunus ja välireunus jyrsitty, teksti on ehkä koottu irtokirjaimista ja liimattu mallin mallin pintaan. Malli toki voi olla kopiojyrsitty pantografi-tyyppisellä jäljentämisjyrsimellä. Malli on pohjalaatalla, valukehys lasketaan päälle ja näin syntynyt muotinpuolikas täytetään valuhiekalla, tiivistetään ja mahdollisesti kovetetaan. Sitten valukehys malleineen irroitataan muotinpuolikkaasta, lisätään valukanavat ja kaavaaja painaa pintaan valmistusvuotta ja valmistenumeroa vastaavat syvennykset ja tarvittaessa siistii. Voi olla että jo malliin on voitu kulloinkin kiinnittää nämä irtonumeroina, jolloin ne syntyvät heti muottiinkin. Toinen valukehys jossa valuhiekka on tasapintainen asetaan vastakkain ja valetaan. Lopuksi luultavasti kevyesti tasataan tekstipinta jyrsimellä ja porataan kiinnitysreiät. Valettu takapinta on niin tasainen, ettei sitä tarvitse jyrsiä. Olin itse asiassa itse Tampellan rautavalimossa apuvalajana ja valun jälkeen valukehän purkajana parisen kuukautta vuonna 1966. Pääosin valu tapahtui linjalla, jossa valusenkka kulki kiskojen kannattamana. Valettiin kuitenkin myös lattialla olleisiin muotteihin. Senkassa oli tällöin noin 70 kg sulaa rautaa. Sitä kannatettiin vastakkaisilla noin 2 m pitkillä aisoilla, joista toisen pää oli kaksihaarainen senkan kallistamista varten. Minä peruuttelin sen suoran aisan kanssa ja yritin olla kompastumatta. Rautakipunoita lenteli usein kauluksesta paidan ja selän väliin. Oppi kääntelemään hartioita niin, että ne eivät polttaneet selkää. Työvuoron perään suihkussa tuli nenästä niistämällä puoli metriä mustaa. Noki valuraudan valussa ei kuitenkaan sisällä kvartsia, päinvastoin kuin teräksen valussa. Muistona on omaan muottiin valettu 8 kg:n käsipaino, jota iltaisin nostelen nykyään 60 kertaa kummallakin kädellä. |
||||
|
|
02.06.2020 09:47 | Erkki Nuutio | ||
| Mistäpä tämä onkaan kotoisin? 1935 puumoteissa, joissa oli Tampellan telit, lisenssimoottori ja vaihteisto, oli teleissä Tampellan vuodesta 1934 lähtien käyttämä kilpi (keskellä Tampella tekstauskirjaimin). Tätä kilpeä käytettiin vuoteen 1959, viimeiseksi raitiovaunun teleissä ja Kisko-Kalle-vaununsiirtäjissä. Sitä käytettiin vuonna 1935 JR:n matkatavaravaunussa (29). Alkuperäistä ruotsin- ja suomenkielistä kilpeä käytettiin 1900-1933. Vuonna 1933 käytettiin Kymin lipeänkuljetusvaunussa (23) muuten samanlaista kilpeä, mutta Tammerfors Linne- ..... paikalla oli Tampereen Pellava- ja rautateollisuus O.Y. Kuvan kilpi on todennäköisemmin ensimmäisestä Tampellan valmistamasta koneistotelistä, vaununsiirtäjästä tai vastaavasta pienveturista tai mahdollisesti erikoisvaunusta. Ehkä joku tunnustaa ja kertoo. |
||||
|
01.06.2020 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Tyylikäs kuva, joka palvelisi konttikuljetusten markkinointiakin! Minua askarruttaa tehokkaiden uudehkojen sähköveturien kaksinajo. Perusteleeko sen: a/ Suuri junapaino ja suuri (aiempaa paljon suurempi) keskinopeus. Tämä edellyttää suurta vetotehoa (P = F v) , b/ vetureita riittää vaikka muille jakaa (ei tietenkään kilpailijoille) ja niissä on kaksinajo-automatiikka, c/ veturit ovat epäluotettavia, joten tuplavarmistus tarvitaan vaikka veturien ajokilometrit kaksinkertaistuvat, kuten samalla huoltokustannukset ja pääomakulut junakilometriä kohti, d/ kyse on toisen veturin siirrosta toiseen käyttöpaikkaan ? Fundamentalisteja häiritsee moottoritie ja henkilöautoliikenne. Pitäisikö retusoida tilalle edes linja-autoja ja poliisiauto ja ambulanssi? Pyöräilijöitä ei voine lisätä ennen kuin moottoritie muutetaan joukkoliikenne- ja pyörätieksi. |
||||
|
31.05.2020 16:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kas, et esittänyt junakuvaa, vaan ajankuvan. Ajankuva oli lättä, traktori kompuransa kanssa, repsahtanut vaihdemiehen koppi ja riksulaisten takapihoja. | ||||
|
|
30.05.2020 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Tuskinpa vaan. Yleisimmin traktoriurakoitsija käyttää traktorin takaulosoton pyörittämän kompressori-ilmansa isolla paineilmavasaralla paukuttamiseen, hiekkapuhalluksiin ja sen kaltaisiin purku ja korjaustöihin. Kone on tuossa koska paikka on ihan hyvä pysäköintipaikka. Koteloimattomat kompressorit olivat aika meluisia ja paineilmavasarat vielä meluisampia. Saattaa olla että jokseenkin senkaltaisella kalustolla tehtiin Salpalinjaa runsaat 20 vuotta aikaisemmin. Sinne paineilmalaitteet taisivat tulla Atlakselta ja kallioporat Tampellalta. |
||||
|
|
29.05.2020 10:35 | Erkki Nuutio | ||
| Tuonaikaiset traktorikompressorit valmisti ja myi suomalaisille urakoitsijoille valtaosin Oy Hydor Ab Korsosta. Korso, Vantaan maineikas kansankulttuurin ja rehellisen työn keskus muuttui Korpivaara Oy:n myötä Toyota-kyläksi. Myös Hydor-yhtiö ja kompressorivalmistus oli siirtynyt Korpivaara Oy:lle. Nykyomistusta ja tilannetta osannevat Korsoa esikuvanaan pitävät syrjä-vantaalaiset selvittää. Kuvan traktorikompressori saattaa olla Hydor K14. Vähän tuoreempi ja huonolta suunnalta on tässä: https://vaunut.org/kuva/76229?a=1 . |
||||
|
20.05.2020 08:23 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoista verrata tämän ja postijunan taivalta Helsingistä Pietariin. Tälle se on kahden päivän reissu yöpymisineen Kaipiaisissa. Postijunalle riittää yksi päivä. Lukuisilla väliasemilla odotellaan vastaantulijajunaa tai päästetään myötämenijäjuna ohittamaan. | ||||
|
20.05.2020 08:16 | Erkki Nuutio | ||
| Onko Riuku-Vammaksen tehtävä ollut vähentää vai lisätä raiteita, joille siirtopöytä ulottuu? Veikkaan vähentämistä, koska oikeimmanpuolisten raiteiden päitä on kääritty rullalle. |
||||
|
19.05.2020 08:32 | Erkki Nuutio | ||
| Ei tarvitse kaappariovea käyttää liikuttaessa vauhdikkaasti nokan suuntaan. Sopii käyttää etuovea. Se ei silloin avaudu yllättävästi: https://www.vaunut.org/kuva/46954?tag0=6%7CTka1%7C tai muita kuvia hakutoimintoa Ratakuorma-autot / Tka 1 käyttäen. Sisun Karjaan tehdas (kulki 50-luvulla Oy Karia Ab:n nimellä) teki kaikki sisulaiset ratakuorma-autot. |
||||
|
18.05.2020 21:32 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva. Jos irrotatte (voi olla työlästä) ja puhdistatte vanhan kuulalaakerin, katsokaa onko siinä tuotemerkki. Jos tuotemerkkinä on esimerkiksi Volvo tai Nordkulan, saatte kyseisestä laakerista hyvän hinnan. Volvo oli I maailmansodan aikainen SKF:n halvan kuulalaakerin tuotemerkki. SKF luovutti sen SKF:n myyntijohtajan tehtävästä autotehtailijaksi siirtyvälle Gabrielssonille, ja antoi tämän perustaman yhtiön vuokrata autotehtaaksi konkurssipesältä SKF:n ostaman Nordkulan-laakeritehtaan kiinteistön. Tillverkning på Volvovis, eli kokoonpanoa muiden tekemistä osista. Itse aloitin ammattiurani tuotekehittäjänä juuri tuossa Nordkulan-rakennuksessa tasan viisikymmentä vuotta sitten. |
||||
|
|
18.05.2020 19:43 | Erkki Nuutio | ||
| Siististi on happi- ja asetyleenipulloja päätytelineessä ja pitkät kaasuletkut kiepillä. Täysi kaasuhitsaus- ja polttoleikkausvarustus valmiina kaikenlaisia korjaustöitä varten. |
||||
|
18.05.2020 19:32 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkoituksenmukaisuus on kauneutta ja parasta taidetta! Lumiharjauksesta aiheutuva pitkittäisvoima on välitetty toisen pään lujiin vetolaitteisiin rungon alla näkyvien pitkittäispalkkien avulla. Harjaa kannattava etummainen akseli kaiketi kääntyy kaarteissa. |
||||
|
18.05.2020 19:19 | Erkki Nuutio | ||
| On vähäisin kustannuksin kehitetty, mutta selvästi loppuunmietitty kokonaisuus vaihdettavien kiskojen käsittelyä ja termiittihitsausta varten! Onko sen kehittäjähenkilöistä tietoa? Tässä tiivistelmä termiittihitsauksesta lähinnä Hitsaus ja teräsrakenteet -kirjasta (Lepola-Makkonen, WSOY,1998): Hitsausmenetelmä, jossa rautaoksidi- ja alumiinijauhe sytytetään erityisellä sytytyspanoksella, jonka jälkeen syntyy kemiallisen reaktion tuloksena sulaa terästä ja juoksevaa kuonaa. Se johdetaan muottien ympäröimään railotilaan. Tätä ennen on railon liitospinnat [kiskon päät] jo esikuumennettu noin 1200 ºC:n lämpötilaan. Alumiinin palaessa syntyy noin 3000 ºC:n kuumuus. Sula seos sulattaa railon esikuumennetut liitospinnat [vastakkaiset kiskojen päät], jolloin syntyy hitsi. Sula alumiini pelkistää hapen metallisulasta. Hitsin jähmetyttyä ja jäähdyttyä riittävästi, poistetaan muotti sen ympäriltä ja purseet hiotaan pois. |
||||
|
17.05.2020 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereelta tulleiden pää meni jo silloin pyörälle näistä metropolin raiteista, joita aina lisättiin! Pitkään pohdittuani tajusin, että Pekka kiihdyttää peruutusvaihteella kohti Pasilaa. Työkoneet ovat tauolla. Päätarkastajalla on keltainen liivi. Hän on määrännyt alaisen kumartumaan sepeliin asti veturin tullessa. Tämä ei kuitenkaan liene uskonnollinen rituaali (ei Mekkaa tuollapäin), vaan puhtaasti ammatillinen. Höyryveturiajan, vanhojen persoonallisten vaunujen ja syrjäisien asemanseutujen kadotuksen tunne siivitti Tapion korvaamattomiin tallennuksiin, joista me kaikki kiitämme! Hyvä kun meillä on yhteinen talletuspankkimme Vorg. |
||||
|
16.05.2020 11:48 | Erkki Nuutio | ||
| Tiekarhun runkokaaressa lukee Pernotrans kohdassa jossa alunperin ilmeisesti luki Wammas. Teksti AH152 ja osaksi mekaaninen lokomolainen valuterästoteutus, mutta uudempi muotoilu ja ohjaamo viittaa Wammakseen pian sen jälkeen kun Lokomo myi tuoteoikeudet Wammakselle. Siitäkin on niin pitkä aika, että karhua on voitu uudistaa täyskorjauksessa, eli tehdä elinsiirtoja? Vetomestarikin siellä näkyy. |
||||
|
14.05.2020 18:17 | Erkki Nuutio | ||
| Wiborgs Nyheter 8.11.1901 uutinen (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/807462?page=2 Masut -yhtiön öljytuotekuljetuksista: "Masut", Nafta Fabriks- och Handelsaktiebolaget Masut on saanut luvan maaöljytuotteiden kuljetuksille varastointipaikoille ja asiakkaille vastaavin sitoumuksin kuin "Naphta Productions Bolaget Bröder Nobel" ja Östra bolaget. Sitoumukset selostettu uutisessa. Mikähän tuo Östra -yhtiö oli. Samalla sivulla myös uutinen Tampellan saamasta 50 veturin jatkotilauksesta. Tarjous oli pyydetty myös Maskin- och Brobyggnads Ab:lta (Kone- ja siltarakennus), Schwartzkopffilta ja Baldwinilta. En tiedä tuliko tarjous vain Tampellalta. |
||||
|
12.05.2020 16:26 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon että Airaksen höyryveturit ja niiden hoito (2.p. 1946) kutsuu lukkoonjarrutuksessa kulunutta littanaa kohtaa suhoksi (s. 460). Epäpyöreydestä voi aiheutua hyvinkin suuria iskukuormituksia. Ne kohdistuvat pyörän akseliin ja pyörännavan laakereihin. Akseli voi väsyä poikki ja vierintälaakeritkin vaurioituvat herkästi iskuista. Liukulaakerit sensijaan eivät ole arkoja. |
||||
|
Kuvasarja: Valtionrautateitten autojen tunnukset |
12.05.2020 15:58 | Erkki Nuutio | ||
| SAHK:n Tampereen kerhon lehdessä Hyrysysy-Menolainen 5/94 (s.33-41) oli Nalle-Sisujen historiikki ja kertomus VR:n Vehoniemen automuseolle Kangasalle lahjoittaman jakelu-Nalle (Sisu KB-121) VR 6327:n yksilön entisöinnistä. Auton työura VR:n ovelta ovelle käytössä ajoittui välille 1968-1987. Kyseinen loppupään Nalle liikkui Ford Traderin dieselillä. Tarinassa todettiin, että RH vahvisti vuonna 1961 (muiden kuin henkilöautojen) uusiksi ohjaamo- ja lavaväreiksi taivaansinisen (Sadolux 18) ja harmaan (Sadolux 2). Liikemerkin siipipyörä, jonka yllä VR oli tällöin vielä entisen mallinen. Vasta satavuotisvuonna 1962 siipipyörä pelkistettiin. RH:n huoneenrakennusjaos oli myös tarkoin mitoittanut Ovelta-Ovelle (tai Från Dörr-Till Dörr) tekstin. Ylikäskijä näillekin maalailuille oli kaiketi Erkki Aalto. Taivaansininen väri nosti aina keskusteluun valmiiden keskuudessa kysymyksen VR:n ikiomasta taivaasta omaa hautausmaata vastaten. |
||||
|
|
11.05.2020 22:26 | Erkki Nuutio | ||
| Lukkoonjarruttamisen seurauksena pyöränkehälle kuluvaa tasopintaa kutsutaan kaiketi suhoksi. Tuon pyörän kehä näyttää jo hurjalta. Ainakin osa kuluma/painumakohdista lienee seurausta lukkoonjarrutuksista. Tuollaista pyörää ei enää voi jarruttaa tasaisesti perinteisellä tönkkäjarrulla (=valurautaisilla jarrukengillä, jotka painetaan pyöränkehiä vasten), sillä kiillottuneet kohdat ovat liukkaita ja kuopalla ja muu kehä on niihin nähden koholla. Toiset painumat lienevät syntyneet pyörän pomppimisen seurauksena niihin kohtiin, jotka ovat iskeytyneet kiskoa vasten pompun lopuksi. Tuollaiset pomppimiset taitavat jättää kiskoihinkin painumakohtia. Veturi- ja henkilövaunujarrut lienevät olleet jo vuosikymmeniä levyjarruja ja niiden ohjausventtiileissä on akselikohtaiset lukkiutumisen estolaitteet? Tavaravaunujen jarrut lienevät edelleen tönkkäjarruja ja lukkiutumisen estolaitteet puuttuvat? |
||||
|
11.05.2020 15:34 | Erkki Nuutio | ||
| 1967/68 insinöörioppien alussa kuului tikku vielä ohjelmaan ja sellaisen hankin. Onneksi 1969/70 alettiin opettaa myös Fortran-ohjelmointia ja harjoitettiin sitä reikäkorttinippujen voimalla. Osaksi sillä avautui kesätyö Volvolla 1970 ja vakityö Sisulla 1972. Sisulla käytettiin jo HP:n laskimia, joten tikulta loppui käyttö. Tuli myös Texasin laskimet. Niiden käyttäjien piti ryhtyä kävelemään takaperin (reverse polish logic) tai vähintään olla vasenkätisiä. | ||||
|
10.05.2020 11:15 | Erkki Nuutio | ||
| Loistelias kuva! Virheettömästi hallittu tekniikka, moitteeton sää ja kohdallaan ollut kellonaika ovat tuottaneet loistotuloksen. Härmälän entinen kiitorata alkoi noin kolmesataa metriä etelämpää. Kentän pään vaiheilta saatoin 50-luvun loppupuolella seurailla kun Vihurit ja DC3:t pöllyyttivät soraa ja sepeliä seurailijan päälle, kun nämä paikallaan, jarrut päällä nostivat moottorikierrokset huippuun lähtövalmistelun aikana. Stieglitzit lähtivät rauhallisemmin. Koneiden nousut (ja laskut) tehtiin etelän (Pirkkalan) suuntaan. Kun kenttä päällystettiin, sitä samalla jatkettiin Pirkkalan suuntaan kalliota louhimalla. |
||||
|
09.05.2020 20:26 | Erkki Nuutio | ||
| Nätti (rautatie)maisemakuva. Onkohan kuvattu valoheitinpylväästä? | ||||
|
03.05.2020 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä Pietarissa ollaan. Vuodeksi voi laittaa noin 1912. Matkustajalaituri on vuoden 1910 muutosten jälkeisessä muodossa. Sitä ennen matkustajalaituri oli vain kuvassakin näkyvän katosrakennelman suojaamaa asemanpuoleista raidetta varten, ulompi raide oli säilytysraiteena ilman matkustalaituria. Matkustajalaituri oli lähteville junille. Vastakkaisella puolella oli pieni puinen asemarakennus, ja sen edessä matkustalaituri tuleville junille. Vuonna 1910 katkaistiin mm. lähtevien junien raiteen jatko Simbirskaja-kadun yli suoraan sitä seuranneeseen SVR:n proomusatamaan Nevan kyljessä. Asema muutettiin puhtaaksi henkilöasemaksi. Ensimmäinen matkustalaituri ja raide 1 oli entisellä paikalla, mutta lännen puolella se palveli myös pistoraidetta 1b (vastapäätä veturitallia). Ilmeisesti 1b oli lähinnä lähteviä paikallisjunia varten. Yhteys proomusatamaan oli katkaistu myös raiteelta 2 ja sille oli tehty kapeampi matkustajalaituri, jonne pääsi nyt esteettä (ei raiteiden ylityksiä) tehdyn poikkikäytävän kautta. Mainitun kapean matkustajalaiturin toisellakin puolella oli raide 3, mutta sinne pääsi vain ylittämällä proomusatamaan edelleenkin johtavan raiteen. Alkuperäinen puinen tulevien junien asemarakennus oli edelleen tämän raiteen ja sen matkustalaiturin takana, mutta rakennus taisi nyt palvella tullia. Ilmeisesti Suomesta tulevat (kauko)junat edelleen ohjattiin tälle raiteelle 3. Veturi pääsi saapuneen junan edestä poistumaan eteenpäin proomusatamaa kohti. Erottelemalla tulevat matkustajat muista saatiin helpommin poimittua talteen anarkisteja ja kumouskirjallisuutta. Aseman molemmat raidejärjestelyt on esitetty SVR 1862-1912 II sivulla 247. Mielestäni kuvan vaunut ovat raiteella 3 (raidenumerointini ei ehkä vastaa silloin käytettyä). Haukankatseella havaitsette A-sarjan veturin, kai paikallisjunan edessä raiteella 1b. Kyseinen A ei kuitenkaan liene A4, jollainen tuotiin vaunuja lämmittämään, ja joka sinne jäi vuonna 1918. |
||||
|
02.05.2020 13:43 | Erkki Nuutio | ||
| Komea kuva. Rautatiealueen kuvaus ei lupia kaipaa. Onko tässä ylikulkusilta edessä näkyvän jalkailureitin lisäksi. Taisteluvaunut kaiketi Leopard 2 A6 -versioita. Rynnäkkövaunut kai BMP2-MD -versioita ja etualalla voisi olla johto/viestivaunu BMP:n pohjalta. Tarkennuksia kaivataan nuoremmilta vaunumiehiltä ja -naisilta (heitäkin lienee), kuin T54 -veteraanilta. |
||||
|
01.05.2020 13:23 | Erkki Nuutio | ||
| Tuntematta asiaa, mutta viitaten Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina -kirjan sivulla 9 olevaan karttaan, sopisi Tomitsa / Suolusmäki hyvin. Jos Petroskoi / Äänislinna on nelisen kilometriä selän takana, haarautuu linjaraide Suojärveä kohti tällä asemalla etuvasemmalle, kuvaa vastaten. Ei pystyssä olevaa semaforia olisi luovutettu pistoraiteen tarpeisiin. | ||||
|
30.04.2020 22:18 | Erkki Nuutio | ||
| https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123361?page=77 | ||||
|
30.04.2020 20:21 | Erkki Nuutio | ||
| Rauman radan rakennuskertomus (pk-ruotsin etätehtävä) : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1131900?page=13 . Karttapiirokset : s. 91 & 93 . | ||||
|
28.04.2020 19:37 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva: Sisu terminaalitraktori, eli vetomestari T-10 (4x4) noin vuodelta 1976. T tarkoitti työntävää mallia, eli ratti kuten kuvasta näkyy. TV-10 oli vetävä malli. Sellaisella olenkin ajellut Helsingin kaduilla niihin aikoihin.. Napavälitteiset akselistot olivat Helsingin tehtaan tuotteita: edessä BEA ja takana BTE. Edellinen on tunnettu etenkin maastoautoista, jälkimmäinen taas markkinoiden lujimpana ka-akselistona. Myöhemmässä vetomestarissa TR-150 penkki ja hallintalaitteet kääntyivät kulloinkin haluttuun suuntaan. Se oli nyt helppo toteuttaa hydrostaattisen Orbitrol-ohjauksen myötä, kun siirtoajo yleisillä teillä sallittiin ilman mekaanista yhteyttä ratin ohjausakseliston välillä. Vetomestarit kehitettiin alkuun yhteistyössä helsinkiläisen huolintayhtiö Åkermanin kanssa vuonna 1969. Toimintayksiköksi Sisulla otettiin sittemmin Sisu Terminal System. Siitä tuli maailman suurin terminaalitraktorien toimittaja. https://en.wikipedia.org/wiki/Sisu_Terminal_Systems Valtio purki Sisu-yhtymän (johon kuuluivat silloin myös Valmet-traktorit,-moottorit ja -trukit) vuonna 1997 ja myi sen Partek Oy:lle. Tämä hajotti yhtymän ja heitti terminaaltraktorit ja trukit omistamalleen ruotsalaiselle pikkupajalle Kalmar Ab:lle. Kun valtio kyllästyi Partekin (Cristoffer Taxellin) tyrimisiin, se eliminoi omistuksensa voimalla Partekin ja myi Sisulta ja Valmetilta periytyneet osat Cargotecille. Cargotec valutti terminaaliktraktorit Puolaan EU-tuilla tehtyyn tehtaaseensa. Terminaalitraktorien hankkijat, satamat ja muut eivät luota kasvottomasti toimiviin yhtiöihin. Ne arvostivat Sisua. Näille käsittämättömistä syistä tuote muuttui ensin Kalmariksi ja meni sitten Puolaan ja varaosa- ja muu tietämys heikentyi. Johtopäätös oli siirtyä hollantilaisen perheyhtiö Terbergin asiakkaiksi: https://www.terbergspecialvehicles.com/en/ . Valtiomme silloisen omistajaohjauksen (Matti Vuoria), Partek-vainaan ja Cargotecin ansiosta Terberg (entinen pientoimija) on nykyään maailman suurin terminaalitraktorien toimittaja. Henkilöstöä on 2500, joista terminaalitraktoreissa kai noin 1500. Vientiä on yli sataan maahan. On maamme köyhä, kai siksi jää, kun kaikki tyritään. |
||||
|
28.04.2020 11:19 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennuspäällikön kirjoitus sillasta :https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134459?page=8 | ||||
|
22.04.2020 10:58 | Erkki Nuutio | ||
| Lähinnä raitioväelle kuvikas kertomus maailman pisimpään toimineesta raitiotiestä (1804-1965). https://hydeparknow.uk/2019/06/28/the-swansea-mumbles-railway/ Asuinpaikkani 1977 oli mm. Blackpill, jonka ohi raitiotie kulki ja jossa oli sähköasema. Se kytki sähköt vain niille väleille, joilla sähköä kulloinkin kaivattiin (kuvatekstin mukaan). 1977 ei ollut enää tietoakaan muusta, kuin pikkubusseista ja minulla oli jalat alla. |
||||
|
21.04.2020 15:19 | Erkki Nuutio | ||
| Käsittääkseni tämä oli ensimmäinen Lappeenrannan asema vuodelta 1885. Kutsuttiin keisariasemaksi, koska A III:n tuli tänne seuraamaan suomalais- ja venäläisjoukko-osastojen manöövereitä. Asema onnistuttiin polttamaan entisöintyön loppuvaiheessa. Harjulla kaiketi tämä on, vaikka ei ihan huipulla. Alamäkeä riittää satamaan mentäessä. Ennen tätä asemaa jouduttiin kulkemaan Simolan tai Pulsan kautta. Radan reitin muututtua siirtyi asema toisaalle 1930-luvun alkuvuosina |
||||
|
21.04.2020 14:59 | Erkki Nuutio | ||
| Haupitsin maastoutus on jätetty tekemättä. On kuin tarjottimella tuhottavaksi. Vaunun kanuuna ehtii ensin. Sen ammus lentää suoraan ensimmäisen ja toisenkin kilometrin. Tarkka etäisyydenmittaus laserilla on yli 5 km:n päähän. Eivät haupitsin tussahdukset tunnu missään. Taisteluvaunun tuhoamiseen tarvittaisiin köyhdytetystä uraanista tehty nuoliammus, joka läpäisee 1.5 metriä panssariterästä vastaavan komposiittipanssarin. Lähtönopeuttakin näillä ammuksilla on 1500...2000 m/s . Rynnäkkövaunu olisi vähän helpompi läpäistä, mutta haupitsi tuskin siihenkään pystyy. Lisäksi nämä ovat liukasliikkeisiä ja hyvin tulivoimaisia maamaaleihin. Vain kuljetusvaunut, kuten BTR:t, SISU/Patria XA:t ja Patria AMV:t häviävät. AMV:kin voi tuhota tykistöasemat kranaatinheittimiensä epäsuoralla tulella. 3/PsvP:n (1971-72) vaunumiesten puolesta |
||||
|
19.04.2020 20:26 | Erkki Nuutio | ||
| Vuodeksi kelvannee parhaiten 1904, koska silloin oli arkkitehtuurikilpailu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124513?page=3 . Tämä ei sijoittunut. Ei Saarisenkaan alkuversio ollut lähelläkään lopullista ylvästä muotoaan. | ||||
|
19.04.2020 20:13 | Erkki Nuutio | ||
| Olemme Suomen tasavallassa, kontaapelilla on suomalainen virkapuku. Arvelen 1920-luvun alkuvuosia. Raitioväki kertoo mikä kulkee kiskoilla. |
||||
|
|
19.04.2020 20:05 | Erkki Nuutio | ||
| Tunnistuksiin voi merkitä vaunuista, että 1kpl G ja loput Ga . Veturi olisi Dubsin G4 186 sillä perusteella, että ohjaamon kyljessä numero on alempana kuin valmistajan kilpi, ja vain veturi 186 kuului 1910 vaiheilla Wiipurin varikolle. G1:ssa (SLM Winterhur) kilpi on numeron alla. G2:t (SVR Hki) olivat toisaalla. G6:ssa (Nohab) valtava kilpi näkyisi ja veturit kuuluvat Oulun varikolle. Ei ole G8:n näköä (Richmond). Ei liene G9 (Tampella), koska vain 366 oli Wiipurin varikon kone 1910 vaiheilla, muut muualla. Vastalauseita otettaneen vastaan. |
||||
|
19.04.2020 19:22 | Erkki Nuutio | ||
| Öljysäiliö nokalla juuri jäähdyttimen edessä ei edistä moottorin jäähdytystä. Melko lyhyt on tuo JCB:n puomi. Aika pitkiä ovat öljyn tuloputki moottorin kyljessä olevan pumpun ja kaivurin välillä ja erityisesti paluuputki kaivurin ja öljysäiliön välillä. |
||||
|
|
19.04.2020 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Useissa puurunkoisissa G-vaunuissa oli yhdystanko sarvirautojen välillä. Vaunu lienee tehty Pietarin rataa varten 1870 -luvun alussa. Odottajat laiturilla taitavat odottaa seuraavaa junaa. Lippu ei liehu, eli Seyn ei ole tulossa. | ||||
|
19.04.2020 10:42 | Erkki Nuutio | ||
| Varmaan uskaltaa merkitä vuodeksi 1909 ja Kemi-Rovaniemi rautatienrakennuksen, mutta paikkakunta vielä puuttuu. Lieneekö putkella tekemistä apulietsoimen kanssa, mutta miksi ohitettu savutorvi? |
||||
|
18.04.2020 20:57 | Erkki Nuutio | ||
| Asemaravintola valmistui 1914 ja rautabetoninen ylikulkusilta valmistui kaiketi likimain samoihin aikoihin. Ravintolassa ei näy paikkakuntamerkintöjä. Aseman otsassa lukee isolla odotushuoneet, asema-kylttikin taitaa olla. Mutta ei esiinny venäjänkielistä tekstiä. Ollaanko siis jo itsenäisiä, eli 1917--. |
||||
|
18.04.2020 19:59 | Erkki Nuutio | ||
| Kautta Karjalanmaan, kuuluisan korpimaan : kuuluu kummana ain : Imatra kaukainen ... https://www.vaunut.org/kuva/104683?kv2=1936&paik=Imatra Kuuset tuulessa vain : laulaa lauluaan ain : Missä Imatra soi, : siellä rauhaa olla ei voi . Valto Tynnilä - Matti Jäppilä Dallapé 1931 Imatra foxtrot - laulaa Veli Lehto |
||||
|
|
18.04.2020 14:17 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi on SLM Winterthurin G1 ja numero lienee 121. Tämä oli autonomia-aikana Oulun varikon kone, joka sopisi. Mielestäni kuva on väliltä 1890-1910, tunnelma, oikein vanhat rautatierakennuksilla käytetyt soravaunut. Rovaniemen rata valmistui 1909, ja sillä suunnalla luultavasti ollaan. Veikkaan noin vuotta 1908. Pajulaan päästiin vasta noin 1934, joten siellä ei olla. Ansiokas kuva, ammattikuvaajan ottama. Ei ole sorakuoppa, vaan ilmeisesti tulevalla linjalla ollaan. |
||||
|
18.04.2020 10:31 | Erkki Nuutio | ||
| Ilmeisesti D sarjan matkustajavaunuja olivat Wiborgs Nyheter 31.7.1899 kertomat 1 kpl II-luokan ja 5 kpl III-luokan vaunut, valmistajana St. Petersburg Waggonfabrik (=Golubfeff ?), jotka oli tarkastettu ja hyväksytty liikenteeseen. Toisaalta SVR 1862-1912 II s. 408 väittää, että vuonna 1900 oli St. P:burg Waggonb. G toimittanut 25 kpl II -luokan ja 25 kpl III -luokan vaunuja, jotka olivat viimeiset ulkomailta tulleet (ajalta ennen 1912) vaunut. |
||||
|
14.04.2020 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Sisu teki VR:lle Nalle-Sisun vanhimman version pohjalta nostopyöräisen raidekuorma-auton. Nyt on sipoolaiselle nostopalvelu Tuukka Laasonen Oy:lle tullut uudempi ja epäilemättä paljon parempi sellainen https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/ajolinja/03-2020/242225.html . Ehkä se ei silti ole ainoa järeä kuorma-auto tyyppiään, vaikka lehti niin arveli. |
||||
|
|
12.04.2020 13:00 | Erkki Nuutio | ||
| Runsas pari vuotta Britanniassa Bedfordissa ja Swanseassa 1976-78 opetti monia asioita, jotka olivat tuntemattomia Suomessa. Kuten huonosti palaneen rikkipitoisen kivihiilen silmiä kirveltävä käryn sivukaduilla. Toki Lontoosta oli jo Lontoon sumu (=kivihiilipäästöt) kadonnut. Yllättivät myös hylätyt suuret teollisuuslaitokset. Merkittävin asia briteille oli silloin kuningatar Elisabeth II:n Silver Jubilee (25 vuotta vallassa). Maa oli rempallaan ja Labour Partyn PM Wilson oli lopulta ajanut sen konkurssiin. Lontoon Foylellä oli samaa kirja vierekkäin 5£ ja 15£ hinnalla. Swansea olisi ollut joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin rautatiellisesti mitä kiinnostavin seutu. Oli ollut valtava satama http://www.swanseadocks.co.uk/Maps.htm ja sen laaja rautatie http://www.swanseadocks.co.uk/Docks%20Railways.htm . Swansean laakson kaivos- ja muista rautateista on julkaistu kattava kirja The Swansea Vale Railway (Lightmoor Press, 2017, 264 s.) . Se näyttää millaista kuunmaisemaa seutu oli kivihiiliaikana 1970-luvun alkuvuosiin asti. Swanseassa oli ollut maailman vanhin matkustajarautatie http://www.welshwales.co.uk/mumbles_railway_swansea.htm . Se oli vienyt luonnokauniisiin lahdelmiin, kuten Caswell Bay https://www.visitswanseabay.com/destinations/ . Mutta ankarasti M.Sc. Thesiksen kimpussa ollut, vain omilla työsäästöillään eläneellä opiskelijalla ei kertakaikkiaan ollut sellaisiin aikaa eikä rahaa. Kun katselen viimeisiinkin yksityiskohtiin pureutuneita hienoja pienoisrautatiemalleja, kuten tämä Camel Quay, totean kuitenkin makuni olevan todellisissa mittasuhteissa, kuten Swansea Dock, tai vaikkapa Pietarin Suomen asema. Mahdollisuus sellaisiin pienoismalleihin tulee, kun tällaiset ratkaisut vielä vähän kehittyvät myyntikelpoiseen muotoon: https://www.youtube.com/watch?v=5xuinIyKx2g&feature=youtu.be |
||||
|
|
10.04.2020 11:42 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä 70-luvulla Englanti oli täynnä tiilitehtaita ja Wales kivihiilikaivoksia ja kalkkikivilouhoksia oli eri puolilla Britanniaa. Jotkut kuvittelevat siksi nykyään että merenpinta nousee, vaikka maanpinta laskee kaivoksien, painavien suurkaupunkien, pohjaveden imemisen ja ihmisten ylipainon vuoksi. Opiskelupaikkani 1978 Walesin Swanseassa oli vaivoin toipunut Norilskia vastaavasta kuumaisemasta kiivihiilikaivosten, liuskekivilouhosten (kattopäällysteenä käytetty), kuparikaivosten ja -jalostamoiden ( http://www.swanseamuseum.co.uk/whats-on/past-exhibitions/copperopolis ) valtavien rikkipäästöjen vuoksi. |
||||
|
09.04.2020 19:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitokset vähän tutkittua aihepiiriä valaisevien kuvien esiinkaivamisesta! Kiitokset myös sotilaillemme, Marsalkka Mannerheimille ja Presidentti Rytille. Heidän ansiostaan yhteiskuntamme, valokuvaajia myöten, toimi voimansa ponnistaen kun maa oli raskaassa sodassa. Siksi saamme nyt käyttää vapaasti netissä valtavaa laadukkaiden SA-dokumenttikuvien kokoelmaa. Saamme myös tutkia netissä maksuitta maamme julkaistuja sanoma- ja aikakauslehtiä vuoteen 1929, ja tutkimushankkeissa siitä eteenkinpäin. Missään muussa maailman maassa eivät asiat ole näin etevästi maallikko-historianharrastajille. |
||||
|
08.04.2020 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Katsokaa Tampereen asemapuisto - Ympäristöhistoriallinen selvitys (2018) https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8640/selvitykset/asemapuisto_ymparistohistoriallinen_selvitys_2018.pdf Vanhimmasta kiinnostuneet katsokaa erityisesti Kuva 21 ja Kuva 25, jotka esittävät raidekaavioita 1880- ja 1890-lukujen puolivälistä! En ole aikaisemmin nähnyt tällaisia karttoja, joissa näkyy raiteisto ja puistomainen rautatieläisasutus aseman kohdalla sen vastakkaisella puolella! Kaikki kaupungin omat kartat ovat esittäneet rautatiealueen Saharan autiomaana. Tarkasti ottaen oheiset kartat esittävät Messukylän aluetta ja asemaa, jossa kylttinä roikkui Tampere. Valokuvavalikoimakin on melko kattava. |
||||
|
07.04.2020 20:03 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä ehostamattomia Tampellan vanhemmanmallisia valmistajakilpiä: https://vaunut.org/kuva/58979?tag0=0%7CHv1%7C |
||||
|
|
07.04.2020 19:56 | Erkki Nuutio | ||
| Ymmärtääkseni näiden vanhemmanmallisten valmistajakilpien pohjan väritys oli aina kirkkaanpunainen. Koholla oleva teksti hiottiin valusta esiin, eli oli kiiltävä metallinen messinki. Maalauksessa oli eroja eri aikakausina, mutta pelkistäen mm. ohjaamon ulkoväri oli euroopassa tehdyissä vetureissa: 1910-1928 tummahko sininen ja noin 1928-loppuun asti tummahko vihreä (veturinvihreä). |
||||
|
|
07.04.2020 14:59 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä tämä on Tampellan veturi, mutta kilvessä luki silloin yhtiön virallinen nimi "Tammerfors Linne- och Jernmanufaktur - Tampereen konepaja - Mekaniska Verkstaden. Tämä muoto oli käytössä 1900-1933 valmistusnumeroissa 1-459. Kilvet joissa luki Tampella Tampereen konepaja tulivat käyttöön 1934 ja valmistusnumerot olivat 460-1002 (mukana moottorivaunun käyttötelejä, Kisko-Kalleja, raitiovaununtelejä ja JR:n matkatavaravaunu 29 vuodelta 1935). Tiedot ovat peräisin Tampellan teknikko Korpulan piirustuksesta |
||||