Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	07.04.2020 14:59	Erkki Nuutio
		Kyllä tämä on Tampellan veturi, mutta kilvessä luki silloin yhtiön virallinen nimi "Tammerfors Linne- och Jernmanufaktur - Tampereen konepaja - Mekaniska Verkstaden. Tämä muoto oli käytössä 1900-1933 valmistusnumeroissa 1-459. Kilvet joissa luki Tampella Tampereen konepaja tulivat käyttöön 1934 ja valmistusnumerot olivat 460-1002 (mukana moottorivaunun käyttötelejä, Kisko-Kalleja, raitiovaununtelejä ja JR:n matkatavaravaunu 29 vuodelta 1935). Tiedot ovat peräisin Tampellan teknikko Korpulan piirustuksesta
	05.04.2020 20:36	Erkki Nuutio
		Lisään tähän, koska Viipurissa kokoonpannusta 635:stä ei ole kuvaa. Päinvastoin kuin mainio Höyryveturit-VR:llä kirja kertoo, ei koko K4-veturisarja ollut liikkeellä kesällä 1919. 15 kpl saapuivat vasta elokuun 1919 lopulla laivalla kokoamattomina Helsingin Sörnäisiin. Näistä 5 vietiin kokoonpantaviksi Helsingin konepajalle ja 10 Viipurin konepajalle. Ensimmäinen viipurilainen K4, numero 635 valmistui 29.10.1919. Mahtoivatko kaikki ehtiä valmistua loppuvuoden 1919 aikana? : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1244751?page=4 .
	02.04.2020 18:39	Erkki Nuutio
		Milloinka on torni riistetty katoharjalta? : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120430?page=13 ja https://www.vaunut.org/kuva/52511?kv2=1965&paik=Loviisa
	01.04.2020 09:17	Erkki Nuutio
		Yleisvaikutelma on 1920-luvun alkupuolen köyhät vuodet. Kuvassa oleva Parolan toinen asema valmistui vuonna 1920. Halkopiippuisen H8/9 -veturin kattilannokassa ei ole vielä numerokilpeä. Niitä alettiin laittaa vuodesta 1928, joten kuva on 20-luvulta. Halkopiippuihin tuli vuoden 1920 vaiheilla kuvan mukainen erityisen korkea lippa ( esimerkiksi https://www.vaunut.org/kuva/130656?kv=1915&kv2=1951&tag0=0%7C%7C ). Niitä oli myös Lokomon ensimmäisissä H9-vetureissa, kuten täälläkin olevat Lokomon kuvat näyttävät. Selkeää ajallista takarajaa näille lipoille ei ole. Raiteisto voi hyvin vastata 1923 raidekaaviota https://www.vaunut.org/kuva/72804?kv=1922&kv2=1924&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio . Raiteiden välissä kulkee laudoilla peitetty kouru pohjoiseen päin. Kourussa voi olla vaijereita aseman pohjoispuolella olevan tulosemaforin käyttämiseksi. Semafori näkyy raidekaaviossa, kuten pohjoispuolella oleva tasoristeyskin. Laiturillaolijoista ainakin yksi vaikuttaa olevan sotaväestä, mikä sopii hyvin Parolaan Hml-Tpe -välillä ei ole vielä kaksoisraidetta. Siksi pohjoiseen menevä juna ei sulavasti aseman ykkösraiteella. Juna on pohjoiseen menevä, edessä uudenmallinen telivaunu (tai kaksi sellaista). Perässä vanhempia kaksiakselisia vaunuja. Yhteenveto: Henkilöjuna Helsingistä pohjoiseen noin vuodelta 1922. Veturi todennäköisimmin Lokomon H9 (575-).
	31.03.2020 17:44	Erkki Nuutio
		Sattumakuva. Hyvin on tie lumiaurattu polanteiden välttämiseksi. Sulamisvedet virtaisivat muuten helposti sillasta johtuvaan notkoon, ja jäätyisivät yöllä. Niissä varomaton Intruder tekisi piruetin ja satulamies alkaisi lentää, päätyen jorpakkoon.
	30.03.2020 14:10	Erkki Nuutio
		Mielestäni ollaan kuitenkin lännen puoleisilla raiteilla ja kaupungin keskusta on oikealla puolella. Mielestäni vasemmalla taustalla on Papulan kaupunginosan kivitaloja. Asustetyyli viitannee 20-luvun puoliväliin tai loppupuoleen. Sellaista ol Viipurissa... Mahtaako keskimmäinen tyttö vallan nostaa maljaa kieltolain kunniaksi.
	30.03.2020 14:01	Erkki Nuutio
		Onpa mielenkiintoinen kuva noin vuodelta 1925. Kukko on Hanomagin valmistama 1924 ja numeroltaan 751 tai 752. Paikkakunnan on pakko olla Viipuri, kyseisten veturien kotivarikko ennen sotaa. Luultavasti etualalla oleva vähäinen laskumäki johtaa myöhemmin varsinaisesti täydentyvälle Maaskolan ratapihalle. Varikkoa luultavasti palveleva tiilirakennus ei esiinny näkemissäni kuvissa. Se saattaa olla runsaan kilometrin päässä konepajasta ja aseman luona olevasta veturitallista Maaskolaan päin. Oikealla sivulla olisi silloin Pyöräsuon ja Ristimäen kaupunginosa.
	30.03.2020 11:11	Erkki Nuutio
		Ollaan siis lähtöpuuhissa, juuri lähtöhetken edellä. Asia paljastuu piipun päästä. Arinan alla olevat vetoluukut on epäilemättä avattu ja lienee käännetty apulietsoimen venttilin vipua vielä lisäämään vetoa. Apulietsoimesta virtaa kattilahöyryä putkea pitkin vetopuhaltimen suppiloon, joka on savupesässä piipun alapuolella. Lisäksi on käynnistetty hiilensiirrin (stoker) joka siirtää tenderistä hiiltä ja puhaltaa sen arinalle https://www.martynbane.co.uk/modernsteam/tech/elvin-mechanical-stoker.pdf . Taukojen aikana hiiltä on lisätty yleensä lapiolla tulipesän luukkujen kautta ja hiilensiirrin on pysähdyksissä. Veto ja hiilensiirtimen lisäämä hiili herättää vähäisesti arinalla palavan hiilen ilmiroihuun viimeistään parissa minuutissa. Muutama minuutti lisää niin paine kattilassa on noussut ja höyrystyskykyä riittää liikkeellelähtöön ja kiihdytykseen. Truman tempaisee junan liikkeelle heti ilman alkuluistoja, jollaiset ovat yleisiä Ristolla ja kevyemmillä vetureilla. Savu kertoo siis mitä aiotaan. Kuvan savu on seurausta voimakkaasta palamisesta ja savun mukana tulee pieniä hiilenpalasiakin. Jopa niin että veturimiehet ovat voineet tarvita suojalaseja tähystäessään. Paikallaan odotellessa on palaminen vähäistä ja savun vaivoin havaitsee, kuten tässä https://www.vaunut.org/kuva/138375?u=4686 . Tässä vertailumielessä https://www.vaunut.org/kuva/97318?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C ovat ainakin vetoluukut avoinna. Savussa on hiilenhitusia kun paikoillaanollessa halutaan lisätä painetta. Vastaavasti muutama minuutti myöhemmin kun veturinkuljettaja tekee näyttävän lähdön umpihangessa odottaneen kuvaajan iloksi https://www.vaunut.org/kuva/97151?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C . Nyt paloilmaa tulee riittävästi. Piipusta tulee puhdasta höyryä sylintereiltä ja kattilaputkista terveenpuhtaita palokaasuja. Veturissa ei ole vikaa. Oheisessa kuvassa näkyy edelleen putkimainen "vaunuöljykannu" tenderin pitkittäispalkin uumassa. Miksi? Siksi tietysti, että nämäkin veturit tarkoitus antaa neukkulaan ilmaiseksi, eli ns. Lend-Lease -ohjelman puitteissa. Lend-Lease tarkoittaa, että lainaa tuliterä tuote ilmaiseksi ja palauta se romuksi menneenä, mikäli ei tällöin todeta ettei romua kannata palauttaa. Neukku sai kommunistiagentteja puolillaan olleelta F.D. Rooseveltin hallinnolta valtavasti materiaaliapua 1941-1946, mm. uusista sota-ajan uusista vetureistaan 92%. Sitten jenkkilä huomasi kuinka senilöityneen Rooseveltin aikana heitä oli vedätetty. Presidentti Truman johdolla aloitettiin korjata virheitä, karkoittaa neukkuvakoilijoita ja laittaa omia maanpettureita oikeuteen. Lohdutukseksi Suomi sai ostaa melko halvalla ylijäämävarastosta neukkuja varten tehdyt Tr2-veturimme. Niillä ei tosin ollut jenkkilässä myyntiarvoa muutenkaan. En tiedä oliko suuri lohdutus suomalaisille, jotka menettivät Viipurin paljolta Rooseveltin Suomenkin nujertamiseen antaman avun voimalla. Siksi siis se vaunuöljy veturin laakerien voitelua varten. Irtokannussa öljy saatetaan ottaa parempaan käyttöön. Lisäksi vaikka neukkula oli suuri öljyntuottaja, tuotannosta valtaosa meni vientiin aseiden ja senkaltaisten ostoa varten. Natsi-Saksa osti valtaosan neukkuöljystä 1939-1941, eikä Ranskan kaataminen eikä Barbarossan käynnistäminen olisi ollut mahdollinenkaan ilman Josefin apua öljyn, kumin ja muiden strategisten tarvikkeiden muodossa. Siitä johtui, että neukkulainen veturinlämmittäjä ei ehkä saanut voiteluöljyä veturilleen ennen seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa. Tarvittiin putkessa olevaa hätävaraöljyä, jotta laakerit eivät kävisi kuivina ja leikkaisi kiinni.
	30.03.2020 08:54	Erkki Nuutio
		Kiva kun tuli vihdoin kuva rakennuksesta, josta Viinikan ratapihaa ohjattiin. Rakennus oli vähän kaupunkiin päin Lahdenperänkadun silloista ja siltojen alla tunneliin painuneesta Vihiojasta. Sitäpaitsi kuvassa on komeasti Risto ja yksi kohdista, joissa vaununpyörien eteen/alle laiteltiin noita keltaiseksi värjättyjä jarruttavia levyjä (mikä olikaan oikea nimitys). Ostin kerran kirpparilta harrastajamaalarin taulun, jossa kuvan rakennus näkyi toiselta puolelta, siis alhalta kadun puolelta. Rakennukseen johti jyrkkä kärrytien kaltainen (näkyy taulussa) Viistokadulta, jonka huoltoasema söi suuhunsa. Seinäpintaa en ole taululle löytänyt, mutta tallella on.
	28.03.2020 20:24	Erkki Nuutio
		Hienoa. Nyt Helsingissä on valmius kolmeen (vai kahteen) lipputiskiin. Sehän on enemmän Sääksjärvellä takavuosina. Käsidesiä löytyy, mutta tiskisermejä ei taida olla, eikä välisermejä.
	27.03.2020 16:18	Erkki Nuutio
		Asianmukaisesti pukeutuneita nuoria miehiä. Omaa ikäluokkaani. Montako minuuttia ennen kuvaushetkeä oli käynnistetty stokeri ja lietsoin? Lähtöaikeet näyttävät jo vakavilta. Monellakaan rautatieasemalla ei voinut laiturilta käsin ihailla tavarajunien seisahtumisia ja usein komeita liikkeellelähtöjä. Lahti oli poikkeuksellinen. Kaksoisraidetta oli kuitenkin Riihimäelle ja eteenpäin. Oliko liikenne niin tiheä, että tavarajunat joutuivat odottamaan lähtövuoroa? Sivuutusraiteita ei näytä liiaksi olleen. Neuvosto-telivaunu, korkealaitainen avovaunu näyttäisi olevan ensimmäisenä. Miten se kytkettiin Trumaniin?
	25.03.2020 22:26	Erkki Nuutio
		Onko näistä maisemistä enää jäljellä muuta kuin tiiliskiviä ja kalkkipölyä. Onko sen sijaan riittävästi räjähtämättömiä ammuksia, suolenpätkiä ja vaarallisia koiralaumoja?
	24.03.2020 09:10	Erkki Nuutio
		Hienosti sommiteltu kuva. Kiitos auringon ja hankien tuoman valoisuuden on voitu käyttää kohtuupientä aukkoa. Syväterävyyttä on siksi riittänyt koko junan mitalle. Aika tyypillinen 50-luvun alkupään juna, umpivaunut suojaavat lumihaitoilta. 20.3. aikoihin ei voimakasta lumien sulamista vielä näy Lahden korkeudella. Auringon porotus on vasta vähän madaltanut lumia aukeilla paikoilla, mutta ei synnyttänyt pälviä (vai kuuluuko kirjoittaa pälvejä?) Lunta ei näytä ylipäätään olleen paljoakaan radan vierilläkään. Jung on kuvassa sehr jung, 1-vuotias. Mutta onko saksalaínen veturi tyttö vai poika? Ainakaan se ei ole sitä kolmatta sukupuolta (das), jolla tenderi kai olisi tyttö ja vetäjä poika. Toisaalta vetäjällä on kaksi puskuria!?
	22.03.2020 13:53	Erkki Nuutio
		Mikä on tuo tanko- tai putkimainen väline tenderin sivupalkin helmassa. Sellaista en havaitse myöhemmissä Tr2 -kuvissa? Vaikuttaa ALCOnkin kilpi messinkiseltä: https://www.vaunut.org/kuva/39256?tag0=0%7CTr2%7C . Siitä puolestaan aiheutuu kysymys, olivatko kalkkunoiden kilvet (Vulcan Iron Works) valurautaa vai muuta. Kokonainen kalkkuna 1422 yhä ruostuilee ulkosalla Haapamäellä, ruostuttaja lienee RM.
	21.03.2020 20:53	Erkki Nuutio
		Auttaako tämä pulman ratkaisussa? : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1013231?page=3
	21.03.2020 20:30	Erkki Nuutio
		Suomi tarvitsee esikuvia - kuten työn sankarit Minkiöllä!
	21.03.2020 20:27	Erkki Nuutio
		Saattaisiko etualan poika olla nimeltään Seppo?
	21.03.2020 18:05	Erkki Nuutio
		Kaunissävyisiä tyylikkäitä kuvia. ALCOn suorakaidekilpi näkyy savupesän kyljessä. En tiedä mitä ainetta, mutta Baldwinin tekemissä sisarvetureissa se oli messinkiä. Sellaisen ostin ja siistin nuoruudessani. Päätyi Veturimuseoon. Alhaalla valaisinparin takana on tuttu puutikas. Sellaista pidettiin samalla paikalla veturin käyttöajan loppuun asti. Tietäjät osannevat kertoa mikä kulkuilmaisin (?) etualalla on?
	20.03.2020 17:42	Erkki Nuutio
		Kun tämä on rautatiesivusto ovat arkisesti tunnetut, muun aihepiirin lyhennysnimitykset täällä tuskin tarpeellisia. Ei ole myöskään tarpeellista leimata esimerkiksi laillista ja demokraattista suomalaista Eduskuntapuoluetta jonkin sanan keksijäksi tai siihen syylliseksi.
	20.03.2020 10:02	Erkki Nuutio
		Tässä vielä pari kirjoitusta Tornion lehdestä ilmaradan esi- ja alkuvaiheesta: 21.11.1916 : Ilmarata vai jäälle Decauville https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319842?page=2 12.12.1916 : Tietoja valmisteilla olevan ilmaradan ominaisuuksista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319836?page=2 .
	17.03.2020 12:13	Erkki Nuutio
		Selvyyden vuoksi nykyään on paikallaan kutsua lahtea Pohjanpitäjänlahdeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanpit%C3%A4j%C3%A4nlahti
	17.03.2020 08:53	Erkki Nuutio
		Valokuvaajan haamu leijuu etualalla. Samoin näyttää leijuvan sillan kaiteen varjo. Kuvaaja lienee siis tiesillalla. Karjala 1928-1944 -kartastossa (Kielletyt kartat 1:100 000, 2006) kulkee pieni joki heti Talin aseman pohjoispuolella Repolanjärvestä ilmeisesti Kärstilänjärveen. Rautatiesilta ja tiesilta Viipuria kohti näyttäisivät kulkevan vierekkäin joen yli (karttasivujen 34 ja 42 rajalla). Tässä mielessä Tali soveltuisi kuvauspaikaksi.
	16.03.2020 16:50	Erkki Nuutio
		Kaunissävyinen talvikuva, joka osoittaa veturinsiivoajien huolehtineen tehtävistään. Niin he huolehtivat 1960-luvun puoliväliin asti. RM:n puistossa Hyvinkäällä vetää junaansa tämän veturin höyrykäyttöinen pienoismalli. Muuten kävi niin että näistä lokomolaisista ilonamme on 995 Suolahdessa. 998:n tulevaisuus Haapamäellä lepää kohtalon käsissä. Sarjassa 991-999 oli kuvanmukainen, muita sarjoja rehvakkaampi valonheitin, sähköinen sellainen.
	16.03.2020 16:14	Erkki Nuutio
		Vasemmassa reunassa lienee tekeillä rautatien alikulku Pohjanlahden siltojen ja aseman puolivälissä. Sieltä katureitti isolta tieltä kaupunkiin nykyäänkin kulkee kun tullaan Hangosta päin. Tammisaaren pieneen pohjoisatamaan aseman suunnasta laskeutuva pistoraide kulkisi siten alikuljettuaan tarkalleen kuvaajan suuntaan. Lieneekö VR:n vai Ab Granitin (Hanko) siltatyömaa. Kivetkin lienee louhittu paikan päällä. Saattaisi tosin olla asemankin suunnasta kuvattu, koskapa oikeassa reunassa tuntuisi näkyvän yläosaa isosta kivirakennuksesta nykyisen Formansallén - Ajurinpuiston varrella. Seutukuntalaista kaivataan tuomariksi. Karkea ajoitus on 1910-luvulle, mutta alikulkusillalle löytynee vuosikin.
	16.03.2020 13:45	Erkki Nuutio
		Kiitettävän terävä kuva, jossa alkuperäinen vesitys- ja halotuspaikka on hienosti esillä. Taitaa olla 30-luvun puolivälin ajoilta.
	16.03.2020 13:40	Erkki Nuutio
		Nätti kuva. Veikkaan 20-luvun puoltaväliä. Veturi on Tampellan H3 tai H4 (sylinterin muoto) ja kaasuvalaistu. Pystyisikö veturin numeroa jotenkin tarkentamaan. Yhtäläisyyttä Taliin on varsin paljon. Veteraanimatkakertomuksen http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/images/kerhot/ruutiukot/20161003Esitelma.pdf sivulla 7 olevan kuvan mukaan joki on ollut kivinen ja näitä kiviä lienee sittemmin nostettu penkalle Talin stalinistisen rautatiesillan kohdalla.
	15.03.2020 14:37	Erkki Nuutio
		Kuvan hevoset kuuluvat pika-ajureille ja palvelevat siten yksittäisiä matkustajia. Siirtokuormia Karunki-Karungi -välillä vievät hevoset kuormarekineen ovat ilmeisesti toisaalla. Siirtokuljetusten ja pika-ajurien touhuista kertoo Tornion lehti 5.3.1915 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319667?page=2 . Ote kirjoituksesta "Liike Karungissa ja eläinsuojelus" : Heti liikkeen auettua Karunkien asemien välillä kiinnitti Tornion Eläinsuojeluyhdistys tarpeen waatiman huomion mainitulla wälillä tapahtuwaan hewosliikkeeseen. Matka tosin ei ole pitkä, 2700 m , mutta moneen kertaan ajettuna uuvuttaa raskaita kuormia wetäwiä hewosia. Olkoon alussa mainittuna harwinaisen järjestelmällinen Karl Boström liikkeen toiminta: hewoset owat terweitä ja hywiä, wieläpä woimasuhteissa arwosteltuja, mutta kaikki tuo ei wielä woi säästää liikarasitusta, warsinkin huomioon ottamalla yleisesti käytetyt liian suuret kuormat keliin ja korkeisiin rantatörmiin suhteuttamalla. Suom. kansanlasku sanoo "Keli kuorman kulettaa, hewonen liikkeelle panee." Se pitää paikkansa wieläkin. Harwoin näkee 1000 kg kewyempää kuormaa olipa hewonen suuri tai pieni, keli hywä tahi huono, mutta sitä paljonkin raskaampia. Kun wielä on kireä pakkanen, tahmea keli ja rantatörmien korkeus wähintän 5-7 m, ei tule kummeksua jos hewoset owatkin aamusta iltaan läpimärkinä ja uupuneen näköisiä. Tawallisesti käywät wälin kolmasti, jos kuorma on molemmin puolin wietäwä. Jos paluumatka tehdään tyhjänä, ajetaan wäli wiidestikin päiwässä. Kerrottiinpa muutaman liikkeen waatiwan päiwäpalkkahewosiltaan 8:nkin kuormaa päiwässä pienellä päiwärahan korotuksella. Toiwottawasti lienee huhu perätön. Pika-ajureita on noin 30 kummassakin Karungissa wälittämässä henkilöliikettä. He ajawat wälin 1-5 kertaan hewosta kohti päiwässä. Näistä - warsinkin nuoremmat poikaset - ansaitsewar suurimman paheksumisen tawattomasta, kewytmielisestä ajostaan. .....
	14.03.2020 12:37	Erkki Nuutio
		Mielenkiintoisia kirjoituksia Tornion lehdessä Tornio - Haaparanta -sillan rakentamisesta: 7.11.1916: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319846?page=2 . 3.11.1916: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319847?page=2 5.9.1916 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319564?page=2 .
	13.03.2020 18:38	Erkki Nuutio
		Sodanjälkeisissä Lokomolaisissa (1007 : 156/1948) taisivat ainakin numerokilpi ja irtonumerot olla oman terästehtaan haponkestävää terästä. Tätä värivaikutelmaa ei saa pelkästään valokuvasta, vaan suoraan itse vetureista todeten.
	12.03.2020 19:41	Erkki Nuutio
		Junat -lehti on numeroltaan 5/94, noin 30 -sivuinen erinomainen tieto-, kuva- ja piirustuspaketti. Lisäksi Eonsuu-Honkanen-Pölhö Suomen veturit, osa 2, Moottorikalusto sisältää perustietopaketin. Haapamäellä HMVY:llä on ulkona yksi teräväpäätyinen vaunu kiitojunan keskeltä. Täytynee olettaa senkin tuhoutuvan. TÄLLAISTA on meillä ja toivottominta on juuri pitkähköjen junien osa: Dm4+vaunut, Dm8/9, sähkömoottorijunat. Jospa kakkatutkimuksen tukirahat suvaittaisiin siirtää tämän toisenlaisen kulttuurin tueksi. Ensi vaiheessa tarvittaisiin lisää tuoreesti esitellyn kaltaisia pitkiä säilytyshalleja. Kuten tunnettua, sadassa vuodessa läpilahonneen säilytysvajan sortumisen johdosta tuhoutui miltei näyttelykuntoinen Dm8 -juna.
	11.03.2020 13:30	Erkki Nuutio
		Tämä oli siis Dm3:na (1 moottorinen) 1952-1956 ja Dm4:nä (2 moottorinen) numerolla 1614 1956-1972. Lähes uutena se on siis kuvassa, ikää enintään muutama kuukausi. Ovatko valmistumispäivät tiedossa?
	10.03.2020 21:30	Erkki Nuutio
		On ensimmäinen 587 -kuva näillä sivuilla, valmistajansa numero 6965/1919. Hienoa! Veturisarjaksi tuli Hv2 (H9) merkiksi siitä, että Suomessa suunniteltu (ja Tampellan tekemä) Hv1 (H8) veturisarja tuli muutetuksi Berliini/Wildaussa (mm. kattila), jotta se tuli kavennusvalmiiksi 1435 mm leveälle raiteelle. Kun tilaus tehtiin 1918, olivat Svinhufvud ja Paasikivi olivat juonineet Eduskunnan valitsemaan kunkuksemme Hessenin prinssin (Väinö I). Aiottiin kumartaa vielä syvempään, kuten kunkkuloissa oli tapana. Siksi suunniteltiin Suomen raideleveys muutettavaksi 1435 milliksi. Kaikki Schwartzkoppfin Hv2:t joutuivat valitettavasti pataan 1965-1969, mutta Toijalan veturimuseossa on esillä kaksi kuvan mukaista komeata Schwartzkopffin messinkikilpeä. Toinen on Hv2-sarjasta 579-593 (en muista numeroa) siis vuodelta 1919, ja toinen Hv3-sarjasta 638-647 vuodelta 1921. Lokomonkin Hv-veturit olivat jostain syystä Hv2-sarjaa, eivätkä Hv1-sarjaa. Hv2 -Schwartzkoppfit ovat itselleni mieluisia katselu- ja kuvailuesineitä Tampereella 1960-luvun alkuvuosina. Eljas osanne kertoa 587:n kulkemisista. Onko Harry Sandberg liikkunut itse 587:llä?
	10.03.2020 18:47	Erkki Nuutio
		Taitaa Gläserne Werkstatt viitata VW:n Gläserne Manufakturiin Dresdenissä: https://www.youtube.com/watch?v=1hrh2FfX8pg .
	09.03.2020 10:44	Erkki Nuutio
		Selkeä kuvaus ilmaradan pystyttämisestä Tornionjoen poikki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320063?page=2 . Kertomus ilmaradan toiminnasta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320028?page=2 . Hetikohta keisarikunta kaatui kaikkien helpotukseksi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320019?page=2 Alkoi vähittäinen siirtymä kohti itsenäisyyttä. Sinne päästyä vuoden lopulla aiheutti kiihkomieli vasemmalla suunnattoman vahingon maallemme ja koko kansallemme. Ilmarata ei oikein kestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320008?page=3 Ei kestä kun on kehnoista aineista walmistettu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320085?page=2
	08.03.2020 16:17	Erkki Nuutio
		Mia Greenin sadat digitoidut valokuvat ovat näemmä poistuneet Haparanda stadin sivuilta. Ikävää, koska niiden avulla selviäisi paikkakunta varmuudella. Ilmeisesti se on Karunki eikä luulemani Tornio. Tämä makasiini kuvaa mahtavaa keisarikuntaa ennen konkurssiaan, päinvastoin kuin Tornion monet pienemmät, paljolta yksityiset makasiinit. Tiedä sitten minne tämä makasiini myöhemmin päätyi. Tornion makasiineja myytiin huutokaupalla kesällä ja syksyllä 1918. Niitä ei taidettu viedä pois, koska ostajia tuskin oli monia ja huudot jäivät varmasti halpamaisen alhaisiksi. Kaskimiehessä on näistä poikkeava kuva tavarakentästä, ja sen kerrotaan olevan Karungista. G-veturi on siinäkin kuvassa, mutta ei sama kuin tässä kuvassa. Taustalla on myös iso puinen makasiini, mutta sekään ei taida olla sama kuin tässä kuvassa.
	08.03.2020 16:04	Erkki Nuutio
		Tornion lehti 12.7.1918 :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319996?page=2 "Rautatiehallitus on esittänyt sanaatille, että Karungin radan raiteet, hajonneen Liakanjoen wäliaikaisen sillan pohjoispuolella, saataisiin käyttää Tornion-Haaparannan rataa warten tai, jos ei senaatti tähän suostuisi, että ainakin suurin osa Karungin aseman siwuraiteista saataisiin käyttää mainittuun tarkoitukseen, sillä tämä ratapiha on aikoinaan rakennettu suuruuteen nähden tuskin koskaan saawutettawissa olewaa läpikulkuliikennettä warten." Ainakin Karungin ratapiha vapautettiin sivuraiteistaan
	08.03.2020 15:51	Erkki Nuutio
		Postihallituksen kuulutus ilmaradan huutokaupasta :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319978?page=4 , eli Tornion lehti 23.7.1918 . Ehdoissa on vaatimus radan kuljettamisesta pois ostajan toimesta 31.10.1918 mennessä. Valitettavasti Tornion lehdessä loppuvuonna 1918 ei ollut uutisia huutokaupan tuloksesta, eikä radan mahdollisesta purkamisesta. Jaakkolan ilmaratakuvan yhteydessä oli tietoa jatkovaiheesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320252?page=3 , eli Tornion lehti 31.1.1922. Siis ilmeisesti Oy Wanamo Salosta oli radan ostanut, ja myynyt sen uutisen aikoihin Jaakkolan sahalle Pirkkalaan/Jaakkolaan SIIRRETTÄVÄKSI sinne. Vaikuttaa uutisen perusteella siltä, että ainakaan radan kannatusrakenteita ei ollut tällöin vielä purettu paikoiltaan, Luultavasti pääteasemat radan päissä sekä vaijerit ja vaunut luultavasti oli purettu ja varastoitu jonnekin jo ennen Jaakkolaan myymistä. Rakennelmat olivat mahdollisesti paikoillaan 1919-1920 myös sen perusteella, että vasta 8.5.1923 oli huutokauppa jäällä paikan päällä, jossa oli myynnissä radan kannatustornien isot puuarkut joessa. Tornion lehti 4.5.1923 .
	02.03.2020 12:02	Erkki Nuutio
		Lauttaus Trollhättanista Trollhätte kanalin (googlaa Trollhätte kanal, wiki) kautta tuntuu mahdolliselta, jos on seilattu Göteborgiin ja siitä eteenpäin merilaivalla Petrogradiin, jäljellä olevia merimiinoja väistellen. Ainakin Tornion lehden kertoma jorpakossa käynyt kuljetuserä lienee tullut SJ:n raiteitse.
	01.03.2020 17:40	Erkki Nuutio
		Nohabin pyyntö lähettää veturit Petrogradiin raiteitse Suomen kautta Torniossa tehtävän pyörilleenlaiton jälkeen sekä RH:n lupa ja ehdot tälle [Tornion lehti 23.8.1921] : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320257?page=2 Nohabin veturinaihioita tuoneen junan suistuminen raiteilta Suomen puolella SJ:n ja VR:n raiteiden erkautumiskohdassa ja veturiaihioiden kaatumiset jorpakkoon. [Tornion lehti 21.10.1921] : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320293?page=3
	01.03.2020 13:19	Erkki Nuutio
		Tämä erityisen sympaattinen kuva ansaitsisi päästä kookkaana värikuvana jonkun päälehtemme (HS, Aamulehti ...) virikesivuille, ennakolta tervehtimään tulevan kesäkauden matkustajia.
	01.03.2020 13:12	Erkki Nuutio
		"Silloin kun Tornion-Karungin rata aikoinaan rakennettiin ja liikenne joksikin aikaa radalla aloitettiin, lähtivät junat Torniosta Karunkiin läheltä weturitallia, joka sijaitsi pari kilometriä Tornion asemalta [eli Kyläjoen seisakkeen, eli 1986-2004 Tornio-Pohjoisen seisakkeen kohdilta]. Tästä aiheutui kuitenkin monessa suhteessa hankaluuksia." "...tullaan radan suunta oikaisemaan siten, että junat woidaan lähettää Torniosta Karunkiin suoraan Tornion asemalta." Tornion lehti 3.2.1922. Mainittu oikaistu yhteysraide Torniosta Karunkiin näkyy edellisessä kommentissa viitatun rakennushistoriaselvityksen sivulla 15 olevassa vuoden 1923 raidekaaviossa, joka esittää tilannetta Kukkolaan asti uudelleen rakennetun radan valmistuttua. Kaaviossa näkyy myös edeltävä kaarre Kyläjoelta Karunkia kohti, jota Pietarista asti tulleet sota-ajan junat mieluusti käyttivät - mahtoivatko lainkaan käydä itse Torniossa? Kulku Tornion ja Kukkolan välillä alkoi siis 1.3.1922 [Tornion lehti 3.3.1922]. Lehtitiedon mukaan vaunut kulkivat täynnä matkustajia. Yhdysradalla Haaparantaan oli matkustajaliikenne sensijaan hyvin vähäistä. Edestakaisia sekajunia oli siellä päivittäin kaksi. Toinen kaiketi VR:n ja toinen SJ:n. Mahtaisiko Jyrkiltä löytyä tuo mainittu 1923 ratakaavio Tornion suunnalta? Liikenne Kukkolasta pohjoiseen odotti vielä Liakkajoen sillan valmistumista. Virta oli vienyt alkuperäisen sillan.
	29.02.2020 18:37	Erkki Nuutio
		"Tornion-Haaparannan ilmaradan, jonka Suomen waltio rakennutti sota-aikana wälittämään tawaraliikennettä Tornion ja Haaparannan välillä ja jonka sittemmin osti Oy Wanamo Salosta, on mainittu Oy myynyt kaikkine inwentaarioineen Alastalon sahalle Pirkkalaan, jonne se tulee siirrettäwäksi. Ilmarataa tullaan uudessa paikassa käyttämään walmiin puutawaran kuljetukseen sahasta suoraan rautatiewaunuihin." Tornion lehti 31.1.1922
	28.02.2020 10:55	Erkki Nuutio
		Vuonna 1913 painettu Tietosanakirjan osa 5 kertoo, että pyöritettäviä teräs[lanka]harjoja käytetään lumen poistamiseen raitioteillä. Valitettavasti enempää ei kerrottu, mutta asia taisi olla esillä tällöin täälläkin. Oikealla sivulla olevalla vivulla taidettiin säätää moottorin pyörimistä.
	27.02.2020 22:09	Erkki Nuutio
		Heikki taitaa olla oikeilla jäljillä. Lasinegatiivit kuten ilmeisesti tämä olivat käytössä Tampellan kuvissa autonomia-aikana. Jo 20-luvun puolivälissä oltiin kaiketi siirrytty pienempiin ei-lasisiin negatiiveihin.
	27.02.2020 10:49	Erkki Nuutio
		Harjan pyöritys sähkömoottorilla viittaa sähköratoihin/raitioihin ja toteutustapa harjan pyörityksesessä näihin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10713.0 . Virroitinta tai muuta tapaa sähkön poimimiseen ei näy laitteessa, joka lienee 30-luvun alkuvuosilta.
	24.02.2020 16:43	Erkki Nuutio
		Vastaus Karin kysymykseen: Vuoden 1941 Tampella-kartassa on alueen kattava 600 mm:n kapearaideverkosto vielä jäljellä. Valokuva on myöhäisempi, luultavasti 50-luvun alkupuolelta. Leveäraide jossa VR:n vaunu näkyy on ajalta jolloin kapearaideverkosto on ainakin valtaosin jo purettu. Tässä vaiheessa lienee valokuvan vaja siirretty aseosaston rakennuksen edestä poispäin ja VR:n vaunun raide on tehty sen aikaisemmalle paikalle.
	24.02.2020 09:40	Erkki Nuutio
		Huomionarvoinen on tuo Masuuninmäen historiaselvitys vuodelta 2013. Mainintasi ansiosta vasta tiesin siihen tutustua. Selvitysten tekijöille ovat tarjolla kaikki kaupungin arkistopalvelut. Laatua sopii siksi odottaa. Rautatiellisesti hyödyllisimmän ja luotettavimman tiedon Tampellan alueen leveistä (ja kapeistakin) raiteista antaa kuitenkin yhtiön aluekartta vuodelta 1941, joka on mm. kirjan Tampellasta Patriaan (2003) sivulla 9. Kartta osoittaa että leveä raide Porin radan risteyksestä tuli Masuuninmäen takana olevaa alempaa pihaa pitkin. Raiteisto kulki aseosaston oheisenkin kuvan tiilirakennuksen etupuolelta, rinnakkaisina raiteina SUORAAN kahteen konepajahalliin ja niiden välissä olevaan kujaan. Kaikissa Tampereen kaupungin kartoissa (1895-) Tampellan alueen leveä (ja kapea) raiteisto joko puuttuu tai on piirretty lonkalta vain yksi raide. Vielä vuoden 1992 Opaskartta -kirjassa (84 s.) on ainoa raide piirretty perättömästi kulkemaan aseosaston rakennuksen takaa. Se mukamas olisi kulkenut Tampellan korkean savupiipun läpi! Noin vuodelta 1894 olevaan Palopiirit Tampereen kaupungissa -karttaan on hahmotettu Porin radan reitti, ja lisäksi selkeästi maastomuodot Tampellan alueella. Kartta näyttää kärrytien Soukanlahdesta konepajan rakennusten luo. Juuri tätä kallioiden reunustamaa aluetta pitkin leveärata veturihallille tehtiin - siis vanhan kärrytien päälle. Historiaselvityksen havainnollisiin, Tampellan aktiivikäytössä olleen alueen aksonomiapiirroksiin (1900, 1920, 1950) ei ole piirretty leveäraitoistoa. Rinnakkaisissa karttapiirroksissa ainoa leveäraide on väärässä paikassa ja suunnassa. Erinomainen Tampellan alueen pienoismalli vuodelta 1945 on Vapriikissa. Historiaselvitys on palvellut hyvin kiinteistöpeliä, jota varten se vuonna 2013 tehtiinkin. Se on sensijaan onneton ja virheellinen edellä todetuissa suhteissa. Todettakoon vielä selvityksen sivun 24 valokuvista, että Masuuninmäen päältä kuvatussa valokuvassa on Porin rata täysin piilossa. Vasta korkeasta savupiipusta kuvatussa valokuvassa rata näkyy hyvin. Yhtään valokuvaa ei ole Tampellan alueen leveäraiteista. Selvityksen kirjallisuusluettelossa ei näy hyödyllisistä lähteistä ainakaan Tampellasta Patriaan -kirjaa.
	20.02.2020 09:17	Erkki Nuutio
		Edustava, pitkäjänteisen toiminnan ilman muuta edellyttämä rakennus. Onko uusvanha vai löytyykö jostain läheistä esikuvaa? Utelias olisin ulkomitoista ja karkeasta hintatiedosta? Pidetäänkö lämpöä sisällä vai onko ilmankuivain käytössä? Onnittelut! Ottakaamme muut oppia!
	16.02.2020 14:13	Erkki Nuutio
		Pyöräsorvikin siellä odottelee valta-akselia ja akseleita pyörineen.
	15.02.2020 10:23	Erkki Nuutio
		Karhulan teräsvalimon saatua kyvykkäät uudet vetäjät, on tekemisen meininki kova: https://www.karhulafoundry.com/valimon-kyvykkyys
	11.02.2020 09:50	Erkki Nuutio
		Alueen rakennushistoriaselvitys: http://212.50.147.149/kaavatornio/tiedostot/158%20000%20RHS%20Tornio%20Vr%20varikkoalue_p.pdf Raiteet ovat melko lailla valokuvan mukaisia sivun 41 kuvassa asemapiirroksesta vuodelta 1970. Sensijaan sivun 15 ratapihakaaviossa ilmeisesti 1920 luvulta (1923?) erot ovat varsin suuret. Kaaviossa on mm. raideristeys, joka valokuvasta puuttuu. Makasiini jossa on kattokyltti on ilmeisesti ollut vuosikymmenten ajan Helmer Husan tukkuliikkeen vuokraama. Ajoitus siirtyy välille 1929-1934. Vuoden 1935 alussa alkaneesta maantiesillan rakentamisesta ei näy merkkiäkään. Tiilinen asemarakennus (1928) näyttäisi olevan raidemutkan kohdalla osaksi puisen asemarakennuksen katveessa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset