845-25959 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.02.2020 09:17 Erkki Nuutio  
  Edustava, pitkäjänteisen toiminnan ilman muuta edellyttämä rakennus.
Onko uusvanha vai löytyykö jostain läheistä esikuvaa?
Utelias olisin ulkomitoista ja karkeasta hintatiedosta?
Pidetäänkö lämpöä sisällä vai onko ilmankuivain käytössä?
Onnittelut! Ottakaamme muut oppia!
kuva 16.02.2020 14:13 Erkki Nuutio  
  Pyöräsorvikin siellä odottelee valta-akselia ja akseleita pyörineen.
kuva 15.02.2020 10:23 Erkki Nuutio  
  Karhulan teräsvalimon saatua kyvykkäät uudet vetäjät, on tekemisen meininki kova:
https://www.karhulafoundry.com/valimon-kyvykkyys
kuva 11.02.2020 09:50 Erkki Nuutio  
  Alueen rakennushistoriaselvitys:
http://212.50.147.149/kaavatornio/tiedostot/158%20000%20RHS%20Tornio%20Vr%20varikkoalue_p.pdf
Raiteet ovat melko lailla valokuvan mukaisia sivun 41 kuvassa asemapiirroksesta vuodelta 1970.
Sensijaan sivun 15 ratapihakaaviossa ilmeisesti 1920 luvulta (1923?) erot ovat varsin suuret. Kaaviossa on mm. raideristeys, joka valokuvasta puuttuu.
Makasiini jossa on kattokyltti on ilmeisesti ollut vuosikymmenten ajan Helmer Husan tukkuliikkeen vuokraama.
Ajoitus siirtyy välille 1929-1934. Vuoden 1935 alussa alkaneesta maantiesillan rakentamisesta ei näy merkkiäkään.
Tiilinen asemarakennus (1928) näyttäisi olevan raidemutkan kohdalla osaksi puisen asemarakennuksen katveessa.
kuva 10.02.2020 14:17 Erkki Nuutio  
  Vanhat Koneet -lehdessä 4/2012 s. 35-37 on juttu kyläilyajoon kunnostetusta yksilöstä vuodelta 1968.
Siinä mainitaan tyypiksi VB 10 HP1400 ja omapainoksi mainitaan 1400 kg.
1400 on ehkä siitä peräisin.
Hydrostaattinen vaihteisto+taka-akseli -kokonaisuus on Linde H20.
Valmetin oma etuakseli lienee sama kuin Valmet B10 -trukissa takana.
Se on jousittamaton, mutta keinuu.
Näissä ei ainakaan alunperin ollut nestekaasulaitteita.
kuva 10.02.2020 10:29 Erkki Nuutio  
  Nedertorneå-Haparandan vanha kirkko https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nedertorne%C3%A5-Haparanda_gamla_kyrka_-_KMB_-_16000200156743.jpg valmistui vuonna 1826 ja paloi vuonna 1963.

Matkustajalaituri saattaisi olla myös tullin ja rajavalvonnan tarpeisiin. Kyseessä on pääraide Haaparantaa kohti.
kuva 10.02.2020 09:51 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva. Laiturivaunujen vetäjät ovat Valmet Oy Lentokonetehtaan siirtokoneosaston tuotteita noin vuodelta 1966. VW:n teollisuusmoottori ja hydrostaattinen vaihteisto. Nopeuspoljin toimi myös jarrupolkimena. Jalan nosto polkimelta sulki hydraulilinjan. Tämä myös varmisti, ettei vetäjä pysäytyksen jälkeen alkanut tahattomasti liikkua. Jarrutus poljinta nostaen ei ole kuitenkaan ergonomisesti oikein.
Olin harjoittelijana näitäkin kokoamassa. Ainakin yksi on kunnostettu kyläilyajoa varten ja yksi on HMVY:llä.
kuva 09.02.2020 22:31 Erkki Nuutio  
  Onko tuolla kaukana mökkirypäleen suunnassa näkyvä hallitseva rakennus Alatornion kirkko?
Kuva lienee 20-luvun alkupuolelta. Maantiesiltaa rakennettiin vasta 30-luvun puolivälissä.
20-luvun raidekaavioita tai karttoja ei tunnu löytyvän, enkä oikein osaa sijoittaa näitä raiteita kartalle.
Kaarresuunnista päätellen paikan täytynee olla ennen asemarakennuksen kohtaa.
Puinen asemarakennus lienee edempänä raidemutkan kohdilla. Tiilistä asemarakennusta (1928) ei vielä ole.
Kaikki raiteet lienevät VR:n.
Mikä lienee tuon ylipitkän puisen matkustajalaiturin selitys?
kuva 09.02.2020 12:34 Erkki Nuutio  
  SVR 1862-1912 II sivulla 275 on kuva Iijoen yhdistetystä rautatie- ja maantiesillasta. Maantie kulki alatasossa.
Sama silta on kyseessä, kuvattuna alajuoksun suunnalta - kirjassa taas yläjuoksun suunnalta (keskipilari näkyy toisinpäin). Ainakin pohjoinen maantieliittymä (kuvassa vasen) kääntyi kohtisuorasti sillalle.
Kyseessä on kaideansas-silta. Jännevälit ovat 80 m. Ensimmäinen työjuna kulki sillan yli 16.6.1901
kuva 09.02.2020 12:09 Erkki Nuutio  
  Petri lienee oikeassa: https://www.vaunut.org/kuva/94243?liikp1=156&liikp2=1841
kuva 09.02.2020 11:59 Erkki Nuutio  
  Kyllä ollaan Pasilan ja Helsingin välillä. Oikealla on ilmeisesti vaihde, josta todelliset helsinkiläiset voinevat kertoa tarkankin sijainnin. Ollaan kaiketi menossa Helsinkiin päin.
kuva 09.02.2020 11:56 Erkki Nuutio  
  Harri on selvästi oikeassa. Kuvassa etualalla on brittien D-luokan (V tai W) hävittäjä, mahdollisesti tämä HMS Vanity D28 , http://vandwdestroyerassociation.org.uk/HMS_Vanity/index.html kesällä 1919.
Laivat ovat Turussa ilmeisesti huollettavana Viron-Kronstadtin sotatoimien välillä kesällä 1919 tai lopussa https://en.wikipedia.org/wiki/British_campaign_in_the_Baltic_(1918%E2%80%9319) . Suomi oli silloin Ententelle ystävällinen maa ja siten sopiva tukitoimia ajatellen.
kuva 08.02.2020 19:23 Erkki Nuutio  
  Huomionarvoista on ettei lippuja liehu aluksissa (= ei laivastovierailu) joita lienee 4 kpl, ja jotka ovat uusia tai vielä valmisteilla. Tämä johtaa ajatukset Turussa suomalaisille jääneisiin neljään vartioristeilijään Filin, Tsirok, Lun ja Voronez (uppouma 342 tn, kaksi 75 mm:n tykkiä, 30 miinaa), joita oli alettu rakentaa vuonna 1916 Crichtonin Turun telakalla.

Filinistä tuli Karjala (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tykkivene_Karjala_(1918) ) ja Tsirokista Turunmaa ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Tykkivene_Turunmaa_(1916) ). Lun ja Voronez myytiin Puolaan.
Mikäli näistä aluksista on kyse, lienee kuvausvuosi 1918. Itse en ole laivojen tuntija ja siksi toivon oikaisuja.
kuva 08.02.2020 13:55 Erkki Nuutio  
  Tammisaari?
kuva 08.02.2020 13:54 Erkki Nuutio  
  Lienee Turku ja Aurajoki. Olisivatko keisarikunnan sotalaivoja, mutta vuodelta 1918 ? Keisariajan poissulkee mm. vartiosotilaiden puuttuminen. Voisi toki olla myös laivastovierailu 20-luvun alussa, mutta silloinkin pitäisi näkyä merisotilaita.
kuva 06.02.2020 10:08 Erkki Nuutio  
  Mm. kauppakeskuksista takkiinsa saanut SRV myy 3/4 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen osakkeistaan ja yhtiöosuuksiaan 19.3 M€ verran. Kansi ja Areenasta SRV:lle jää jäljelle vain 8.3% osuus ja rakennusurakointi.
Ranta-Tampellasta SRV myy 5/6 osakkeistaan. SRV yrittää vakauttaa itsensä 141 M€ osakeanneilla.
Viisaammat tekevät johtopäätöksiä konkreettisten tietoesimerkkien pohjalta.
Sopii silti motivoida, mutta emme ole saaneet kuulla presidentiltäkään trumppimaista, uskoa luovaa puhetta kansakuntamme tilasta.
kuva 02.02.2020 11:03 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva toimeliaalta ajalta!
Auttaako tämä vesillelaskupaikan etsimisessä: https://www.vaunut.org/kuva/89072?kv2=1932&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio
kuva 01.02.2020 10:22 Erkki Nuutio  
  Mikä tällainen "lautatarha" on, jossa lyhyitä parruja on harvakseltaan päällekkäin?
Eihän tuollainen kasa edes voi pysyä kasassa.
Rakennusalan velhot, mistä oikein on kyse?
kuva 01.02.2020 10:14 Erkki Nuutio  
  Ei taida tiilirakennus mahtavine piippuineen olla lautatarhaa, mutta lautatarhakin voi olla etäämpänä.
Etualalla on paremminkin kyse remonttisahailusta.
Ei kuitenkaan liene Riihimäkeä. Mainio kuva.
kuva 01.02.2020 10:08 Erkki Nuutio  
  Kaskimiehessä on kuva Porin rautaroikan saapumisesta 5.1895. Tällöin oli vielä kiskot laskematta rivuraiteille ja rakennuksia oli tekeillä. Tässä kuvassa alkuvaiheen raiteet, rakennukset ja aidat ovat paikoillaan ja puhtoisina.
Kuva on luultavasti kesältä 1896.
kuva 01.02.2020 09:59 Erkki Nuutio  
  Kuva on terävämpi kuin tämä https://www.vaunut.org/kuva/108472?kv=1904&kv2=1912&paik=Helsinki .
Sama otos vuodelta 1908 on silti kyseessä. Viitatun kuvan kommentit pätevät tähänkin kuvaan.
kuva 29.01.2020 19:53 Erkki Nuutio  
  Verhoomon valokuva sadan vuoden takaa lienee harvinainen. Varsin siisti. Lattioilla ja muuallakaan ei ole roskia.
Sisäpuolisesti valaistulta valokaapilta vaikuttaa keskellä oleva kaluste. Pelkästään valkoiseksi maalattuna ei kaluste voine näyttää valokuvassa näin kirkkaalta. Pasilan konepajan verhoomo oletettavasti oli enemmän tehdasmainen kuin tämä, koska siellä tehtiin sarjanomaista työtä uusia matkustajavaunuja varten.. Tämä vaikuttaa enemmän korjaamolta.
kuva 28.01.2020 21:32 Erkki Nuutio  
  Oletan tämänkin kuvan olevan saman rakennuksen toisesta kerroksesta, eli siis Viipurin konepajalta.
SVR 1862-1912 II s. 514-517 mainitsee, että tiilisen vuonna 1902 valmistuneen vaununkorjausrakennuksen toisessa kerroksessa oli verhoilutyöpaja. Kuva esittänee sitä.

TAMKin rakennusosasto on 3D-mallintanut Virtuaali-Viipurin. Konepaja-alueen osuuden mallinsivat tutkintotyössään Janne Mikola ja Lauri Salmi (Virtuaaliviipuri-projekti: VR:n ratapihan 3D-mallinnus , 2007, 42s.).
Työn kuvana 33 on komea mallinnuskuva tämän rakennuksen päädystä. Se osoittaa että leveän rakennuksen harja-alue oli jyrkästi kaltevaa kattoikkuna-aluetta, joka oheisessakin valokuvassa vaikuttaa olevan.
kuva 28.01.2020 21:07 Erkki Nuutio  
  Tämä kiinnostava kuva on todennäköisesti kesältä 1923, ja viimeistään kesältä 1924.
Vasemmassa laidassa vielä punatiilinen isohko kerrostalo ja sen edustalla matala varastorakennus.
Suomen Kuvalehdessä 14.3.25 on ilmakuva, jossa kerrostalo vielä näkyy, mutta varastorakennus on jo purettu.
Ilmakuva on otettu vuonna 1924 kesäkelien aikaan. Lieneekö kerrostalo Kaasulaitoksen?

Linja-autoliikenne lyhyillä paikallislinjoilla tai rautatieasemalle syöttävillä linjoilla alkoi noin vuonna 1922.
Kuvan odottelevat omnibussit ovat koreiltaan noin vuosilta 1923-1924. Keskellä voipi olla kaksi Rocket-Schneideriä, näiden oikealla puolella ehkä TT-Ford ja Chevrolet. Rocket-Scneiderien vasemmalla puolella olevien järeämpien merkki on ehkä Brockway ja REO. Kaikissa on kotimaiset korit, esimerkiksi helsinkiläisen Korpivaara & Hallan koritehtaan (Ford, Chevrolet, Brockway).

Vasta vuonna 1926 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö antoi yksityiskohtaisemman päätöksen linja-autoalustan ja -korin rakenteesta. Se mm. edellytti jarrut etupyöriinkin. Tämä siirsi mm. TT-Fordit kuorma-autoiksi. Niitä sai käyttää henkilöliikenteessä enintään vuoden 1927 loppuun. Toisaalta eivät keveimmät mallit montaa vuotta muutenkaan olisi kestäneet ja kelvanneet.

TT-Ford oli T:n kuorma-ja linja-autoalustaksi tehty muunnos ( https://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Model_TT ). Sen runko ja taka-akseli oli tukevampi kuin T-mallissa. Samaan tapaan AA-Ford oli A-Fordin (1927-) kuormurimuunnos.
kuva 27.01.2020 20:57 Erkki Nuutio  
  Ulkosäilytys on höyryveturille hidastettu kuolema.
kuva 27.01.2020 14:24 Erkki Nuutio  
  Onnittelut ja kiitokset Minkiön rautatiekonepajan mestareille!
Osaamisen ja sinnikkyyden valmistumassa oleva tulos on vakuuttava.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
 25.01.2020 16:41 Erkki Nuutio  
  Kuten Timkenin jukaisukin näyttää, voi laakerivaurio johtua monista tekijöistä ja syntyä usean tekijän yhteisvaikutuksestakin. Jos syynä ei ole epäpuhtaudet tiivistevaurion jälkeen, ovat vauriot normaalisti vähitellen kehittyviä. Yksittäinen isku tai ylikuormitus voi kyllä olla alkusyy ja vaurion laajentumisen nopeuttaja. Tyypillisesti vierintälaakerin katsotaan olevan jo vaurioitunut, jos kuoppautumaa esiintyy 10% alueella vierintäpinnoista.
Siitä eteenpäin kuoppautumat etenisivät nopeasti ja kuuluisi selvästi karheaa ääntä.

Kun pyöränlaakerin rasitus vastaa normaalikuormalla tasaisella suoralla tiellä ajokilometrimääräänsä, se vastaa 1.3 -kertaisella kuormalla vastaavalla tiellä noin (1.3 potenssiin 10/3), eli noin 2.4 -kertaista ajokilometrimäärää.
Kaarteessa 6 m/s2 sivukiihtyvyydellä se vastaa 12...50 -kertaista ajokilometrimäärää.
Kaarteessa tiestä kohdistuvalla sivuvoimalla on momenttivartta pyörän säteen verran. Laakerointi ottaa tämän momentin vastaan. Kun laakerien välinen etäisyys on vain noin neljäsosa pyörän säteestä, tulevat laakerivoimat hyvin suuriksi. Jos näihin vielä yhdistyy iskumainen lisäkuormitus (esimerkiksi reunakiveen osumisesta) on melko välitönkin vaurio todennäköinen.
Laakeritietämykseni painottuu suunnittelulliseen (ja opetukselliseen) puoleen. Korjaajakokemusta on niukasti.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
 25.01.2020 12:40 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti laakerivaurion nopeutuminen junakuljetuksessa ei ole merkittävää, jos vaunutelien jousitus ja rata on kunnossa. Riittänee että pyöränlaakerien voitelu on normaalikunnossa ja voiteluaine on EP-lisäaineistettua ja standardivaatimukset täyttävää (rasvoista esimerkiksi Teboil MultiPurpose EP tai Multi PurposeHT).
EP-lisäaineet tarttuvat laakeripintoihin ja muodostavat niihin kemiallisesti takertuvan suojakalvon. Tämä ei puserru pois ja pystyy siksi normaalisti estämään paljaiden metallipintojen kosketukset.

Mainittu vaurion kehittymistapa on kuitenkin todellinen ja tunnettu, ja kulkee esimerkiksi kartiorullalaakereiden tunnetun valmistajan Timkenin ohjeessa (sivulla 20) False Brinelling -nimellä :
https://www.timken.com/pdf/5892_Bearing%20Damage%20Analysis%20Brochure.pdf .
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
 24.01.2020 23:18 Erkki Nuutio  
  Kyllä Antin mainitsema vauriosyy on vierintälaakerien sovellutuksissa todellinen ja tunnettu.
Esimerkiksi paperitehtaissa joudutaan laakereidensa varassa olevia varalla pidettäviä teloja pyörittämään hitaasti, koska tehtaan lattian vähäinen tärinä pusertaa pyörimättömiltä laakereilta kuormitetuimmassa kohdassa olevan laakeririrullan ja -kehän väliltä kaiken voiteluaineen, sitten mikroskooppinen tärinäliike kalvaa pinnat. Vaurio paljastuu pinnan paikallisena kuoppautumisena, tässä tapauksessa ns. brinellöitymisen johdosta.

Raskaan auton pyöränlaakerit ovat kartiorullalaakereita. Ne eivät vaurioidu pyöriessään terävissäkään kuopissa, koska vierintä syöttää tehokkaasti voiteluainetta pintojen väliin ja erottaa ne toisistaan (ns. elastohydrodynaaminen voitelu), kunhan vain voitelunestettä (öljy tai rasva) on tarjolla. Yksittäiset suuret kuormitukset ainoastaan vähän nopeuttavat laakerin väsymistä, jos niitä esiintyy jatkuvasti.

Laivakuljetuksissa raskaat ajoneuvot ilmeisesti pääsevät jossain määrin liikahtelemaan. Tällöin vaurioita ei ilmeisesti esiinny. Jos kiinnitykset junanvaunuun eivät vähäistä edestakaista liikettä mahdollista pyöriensä varassa olevaan ajoneuvoon, voi seurauksena olla merkittävää brinellöitymistä. Tällainen vaurio suurentuu nopeasti, kuuluu rahisevana äänenä ja korjaus on edessä.

Jos laakeri on jo elinikänsä lopulla, on siinä jo vierintäväsymällä syntynyttä pinnan paikallista kuoppautumista. Tällainen kohta luonnollisesti brinellöityy helposti lisää esimerkiksi junakuljetuksessa.
Laakereilla on rajallinen kestoikä. Periaatteessa raskaiden ajoneuvojen pyöränlaakeroinnint on mitoitettu noin 500.000 km ajomatkalle, mutta lyhempiäkin matkoja varmaan esiintyy kuormituksesta ja muista syistä riippuen.
Täytyypä katsella löytyykö netistä junakuljetuksiin liittyviä konkreettisia vauriotutkimuksia.
kuva 23.01.2020 08:35 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia tämän arvokkaan tietokokonaisuuden julkaisemisesta! Tämä selkeyttää satamarata ja syrjäraidekysymystä merkittävästi.
Kun kyseessä on sota-ajan tilanne ja tiekuljetukset hyvin rajoittuneita, olivat paikalliskuljetukset raiteitse samankin paikkakunnan syrjä- ja satamaraiteiden välillä kovasti tarpeellisia. Kevyitä, muuten jo melko alimittaisia, mutta päivystäjiksi käypiä vetureita (kuten G-sarja) ja halkoja riitti.
Siten päivystystehtävät näillä raiteilla saatiin kohtuullisesti suoritetuiksi.
kuva 21.01.2020 16:31 Erkki Nuutio  
  Ainakaan Scanialle tai Volvolle mynnistä ei suomalaisille olisi ollut iloa. Ruotsalaisostot ovat tunnetusti lähes aina ostoja pois vietäväksi.
kuva 21.01.2020 16:25 Erkki Nuutio  
  Etualalla on ns. silta : 2 ajoneuvokaistaa kumpaankin suuntaan (päällysteen laskemalla kolmannetkin kaistat, pyörätie ja kävelytie lähemmällä reunalla). Sillat (pohjoinen 1967, eteläinen 1997) päällysteineen ovat moitteettomassa kunnossa. Ne vanhentuivat kiinteistöpoliittisella nuijankopauksella (kun 4 luopiota rikkoi lupauksensa äänestäjilleen), joka käynnisti kiinteistökeinottelun Näsijärveä täyttämällä (max 10 m syvyinen täyttö, http://www.databooks.com/tampere/tunneli/ ).
Liikennekäytön estämiseksi on siltojen päihin pistetty puomit.

Ajatukset Särkänniemen huvipuiston siirrosta silloille, varalaskupaikaksi pidentäminen, siltamuseo, Euroopan suuri surfailualue jne eivät näytä toteutuvan eikä tunneli ole vielä puhjennut eikä täyttynyt.
Siksi ainutlaatuinen tilaisuus: ostakaa sillat! Ei tarvitse viedä poiskaan, kunhan ajoneuvoliikenne estetään.
Hinta 0,10 € (+ tunnelin rakennuskulut 200 miljoonaa € , lainoina lähes nollakorolla).
Nyt kannattaa ostaa vaikka ei itse tarvitsisikaan!
kuva 20.01.2020 18:46 Erkki Nuutio  
  Komeita vaunuja! Taitavat ja ahkerat kädet ovat toimineet tarkkojen silmien ja nokkelien aivojen ohjaamina.
Kiitoksia tekijöille!
kuva 10.01.2020 13:26 Erkki Nuutio  
  Vastapäinen rakennushaamu muistuttaa kovasti Viipurin Knp:n veturien korjausosastoa, vrt. SVR 1862-1912 II s.510 (kuva 253). Kuvan huone olisi silloin vaunujen korjausosaston rakennuksen toisessa kerroksessa (kuva 258). Rakennuksessa oli toinen kerros, jossa oli mm. verhoilutyöpaja. Varmaan kerrokseen mahtui konttorihuoneitakin.
kuva 07.01.2020 20:30 Erkki Nuutio  
  Trilex on ainakin Euroopassa (ehkä Sveitsiä lukuunottamatta) historiaa. Valmistaja oli sveitsiläinen Georg Fischer, mutta eri versioiden valmistus sen toimesta on loppunut.
Perävaunukomponenttien valmistaja SAF-Holland myynee varaosia näihin. Lienee ensiasennusmyynti olla USA:ssakin ohi ainakin maantiekäyttöön.
http://literature1.safholland.com/sites/damedit/literature/FH-WH_TRILEX_TUBLEX_en-DE.pdf .

Vähäinen käyttö Suomessa rajoittui lähinnä 50- ja 60-lukuihin ja monttutyyppiseen käyttöön. Se oli kallis, painava, aika hankala ja soveltuu vain sisärenkaallisiin pyöriin. Käsittelyssä oli riskejä kuten lukkorenkaallisten pyörien yhteydessä.
Nykyiset sisärenkaattomat teräslevypyörät ja taotut alumiinipyörät ovat varsin tarkkoja, turvallisia käsitellä, kevyitä ja kohtuuhintaisia
kuva 06.01.2020 10:35 Erkki Nuutio  
  Myös K-137:t olivat Kontio-Sisuja. Lujitemuovinen konepeitto ja lokasuojat tulivat ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1964 Jyryihin, mutta Kontioihin vuoden 1969 epäonnisesta (Cumminsin susi V-8) Ukko-Kontiosta alkaen.
Kontioiden 0.400-sarjan Leylandit korvasi Valmet 611 CS noin vuonna 1979 ja samalla tunnukseksi tuli Karhu-Sisu
Jyryjen ajovalot upotettiin lokasuojiin kun karjaalainen lujitemuovi tuli käyttöön.
kuva 05.01.2020 20:21 Erkki Nuutio  
  Hyvin on Sisu K-137SV 4x4 kestänyt aikaa. Vuonna 1965 tähän malliin tuli etuvetoon planeettavälitys, jolla saatiin varsin pieni kääntösäde. Valuteräksiset Trilex-pyörät. Etuakselisto on kaiketi Kirkstallin. Sisu alkoi vasta myöhemmin tehdä vetävät etuakselistot itse. Tekovuotta en tiedä, mutta kaiketi se on väliltä 1965-1970.
Kun auton täydentää kuormausnosturi, etupään aurauspuskuri, sekä auraus- ja varoitusvalot, saattaisi varttunut ahkera autoilija sillä elää pienemmässäkin paikassa kuin Oulu tänäkin päivänä.
Lienevätkö muut esiintyjät Neckar 1100 ja Jawa?
kuva 04.01.2020 19:36 Erkki Nuutio  
  Onko etualalla oleva raitelta suistava vaihde suistamisasennossa? Suistettava juna saa varmaan kuoppaista kyytiä ja törmää sitten Tescon junaan.
On näemmä ollut EU-byrokratian sallima järjestely. Tervettä järkeä omaava PM Johnson puuttunee siihen piakkoin.
kuva 01.01.2020 20:56 Erkki Nuutio  
  Aika looginen kohta tämä olisi myös akselilaskurille. Se kertoisi kuinka suuri osa ulos tulleen junan vaunuista on jäänyt tunneliin. Arvioidaan että vuoden 1991 vakava peräänajo-onnettomuus johtui turvalaiteviasta + sen korjauksen yhteydessä erehdyksessä nollatusta akselilaskurista.

Viittaamani wiki-kertomus mainitsee, että kiskotus tunnelissa on jouduttu uusimaan kuuden vuoden välein kiskojen korroosien vuoksi. Kosteus + polttoaineiden (diesel, aikaisemmin kivihiili) rikki ym. puree.
Eipä ole ollut vähärikkinen citydiesel käytössä. Mutta nyt käytetään sähköä, joka tulee töpselistä yläpuolisiin jäykkiin johtimiin
Tunneli vuotaa kuin seula ja täyttyisi alle puolessa tunnissa, jos pumppaus lopetetaan.
kuva 01.01.2020 11:51 Erkki Nuutio  
  Twnnl Hafren ( https://en.wikipedia.org/wiki/Severn_Tunnel ) on siis läpäisty ja vaihdettu kieli Cymruksi.
Olisiko veturi jonkun akselilaskurin tai muun anturilaitteiston päällä? Ei ainakaan ole tilustien tasoristeys.
kuva 30.12.2019 12:44 Erkki Nuutio  
  Kyllä kai paikoittaista kitkahitsautumista kiskoon ja hitsautumien nopeata irtirepeilyä tapahtuu tällöin.
Jarrukengän lopuksi jäähtyessä loppuhetken hitsautumat repeilevät irti, joten jarrukengän saa irti kopauttaalla.
kuva 30.12.2019 10:33 Erkki Nuutio  
  Veturi lienee maalattu näihin Erkki Aallon väreihin vuonna 1959 tai viimeistään 1960. Valmistumisvuosi oli 1958.
Luulen että Vr11/Vv15/Vv16-veturien yhtenäinen jäykkä runko ja jousitus ei ollut niinkään kehnoille soraraiteille ajateltu silloin kun isänikin oli niitä suunnittelemassa Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa.
kuva 30.12.2019 10:14 Erkki Nuutio  
  Eteläinen aukko tarkoittaa Siuron puoleista aukkoa, joka oli suoraan jyrkässä kalliossa. Pohjoinen, ylempi aukko oli tehtaan puolella melko pitkän avoleikkauksen päässä. ( https://vaunut.org/kuva/110370?paik=Siuro )
Talvella 66/67 kuljin esteittä luolan pääkäytävän kautta töihin tehtaan protopajalle ja sieltä kotiin junalla Siurosta. Silloin sivuluolissa oli tehtaan ja mahdollisesti armeijankin osavarastoja.
Sittemmin rata luolan läpi tehtaan tavara-asemalle purettiin ja armeija laajensi toimintaa luolissa, laivasto isohkojen meridieselien korjausta ja koekäyttöä ja ilmavoimat suihkumoottorien korjausta ja koekäyttöä.

Moottorikorjaamon dynamometriä käyttäen viritettiin myös 80- ja 90-luvuilla Sisu Racingin 14-litraiset Cummins NTE-moottorit. Kilpatalli voitti niitä käyttäen suursuosituissa kuorma-autokilpailuissa 4 Euroopan mestaruutta ennen purkamistaan. Tallipäällikkö oli Timo Korhonen, myöhempi Karjaan Sisu-Auton toimitusjohtaja ja pelastaja/omistaja.
Moottorista josta liikennekäytössä Sisuissa otettiin vajaa 300 kW, otettiin kilpailuissa noin 975 kW.
Sillä noin 5000 kilon super-luokan Sisu kiihtyi nollasta sataseen noin viidessä sekunnissa. Nopeusrajoitus tässä luokassa on 160 km/h. Kilpailut tapahtuvat isokatsomollisilla kilparadoilla.
MB-, MAN-, Renault-, Volvo-White- ja Zil-kilpurit jäivät silloin järjestään Sisujen varjoon.
kuva 17.12.2019 21:27 Erkki Nuutio  
  Bruno Granholmin piirtämä, kuten samoilla kuvilla Kirkniemi samalta vuodelta : https://www.vaunut.org/kuva/127855?paik=Kirkniemi&tag0=17%7CSijainti%7CAsemalla%2FRatapihalla&tag1=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus
kuva 16.12.2019 21:39 Erkki Nuutio  
  Kuva on myös Mikon kirjassa Suomen rautatiet. Kuvauspäivää ei ole, mutta kuvaaja on VR (siis virkakuva).
Veikkaan 60-luvun alkuvuosia, mutta voi olla aikaisempikin.
kuva 16.12.2019 16:55 Erkki Nuutio  
  Kuvaaja on suuresti arvostettu, jo vuosia sitten hiljennyt Visla, eli Mikko Lumio asui Alhojärvellä.
Häneltä riitti kerrottavaa aina palaillessamme Veturien ystävät ry:n sunnuntaisista kokouksista syksystä 1967 alkaen. Oma paluumatkani ulottui Tampereelle. Mikolla se jatkui Alhojärvelle.
Mikon Veturitarinoissa kuvailtiin veturisarjojen ominaisuuksia veturimiehen ammattikokemuksella.
kuva 14.12.2019 20:41 Erkki Nuutio  
  Ollille: Suomessa yksityiset ja julkiset toimijat ovat investoineet mm. energiatehokkuuden parantamiseksi enemmän ja tuloksellisemmin kuin juuri mikään muu maa (Euroopassa, muista puhumattakaan).
Toivon hartaasti kunnianhimo ei olisi aiheuttanut AINOATAKAAN näistä investoinneista.

Investoinnit vaativat perusteellisesta harkintaa - verrataan hyötyjä (kuten kulutuksen vähentymistä) hyödyillä takaisin maksettaviin investointikustannuksiin ja -riskeihin.
Jos yksilö tai puolue toimii kunnianhimon ajamana, loppuvat käytettävissä olevat rahat ennen kuin huomaakaan.
Ne ovatkin jo kuluneet, ja paljolta loppuneet Suomessakin, koska niitä on hukattu turhanaikaisuuksiin.
Tällaiseen ovat syyllistyneet paljolta JUURI NE tahot, jotka itkevät "kunnianhimon" perään.

Nämä tahot eivät ymmärrä että edistyksen ja menestyksen edellytys on pitkäjänteisyys, kriittinen harkintakyky, perusteellinen ammattitaito, ahkeruus ja joustavuus ja vielä tarvitaan hyvää tuuriakin.
Suomessa oli näitä taitoja oli aikaisemmin nykyistä enemmän. Siksi menimme silloin eteenpäin. Pohdi näitä asioita.

Energiankulutuksesta pikku kysymys: Miksi Briteissä asuinhuoneen lämmitysradiaattori on (ainakin usein) takaseinällä, eikä ulkoseinällä ikkunan alla? Vastaan, jos et tiedä. Totean kuitenkin että selitys ei taida kelvata Sinullekaan.
kuva 09.12.2019 10:21 Erkki Nuutio  
  Jos ei ole yleistä liikennettä tai liiku yleisen liikenteen raiteilla, on kyse yrityksen sisäisestä toiminnasta. Sitä säätelee lähinnä työturvallisuuslaki ja sen mahdolliset maakohtaiset soveltamissäädökset.

En tunne Teemun mainitsemaa vanneasiaa. Omakohtainenkin kokemukseni kuitenkin on, että Traficom ei viitsi/voi/uskalla puuttua selväänkään puutteellisuuteen tuotteessa, joka on joskus saanut E-hyväksynnän jossain EU-maassa (ja myytävillä teollisuustuotteillahan sellainen hyväksyntä on oltava).
Vaikka kyseessä olisi turvallisuusuhka, ei siltikään puutu, jollei ole tullut ruumiita ja raajarikkoja - paitsi jos asia nousee kiusallisesti joukkoviestimiin.

Kyse on taas "EU:n mallioppilas" -syndroomasta ja nöpönassukoista virkamiehinä.
kuva 04.12.2019 10:16 Erkki Nuutio  
  Käyntiääni on kuin pahasti sydävikaisella. Tahteja jää väliin ja tulee tuplatahteja. Mutta kelvollisia olivat silti.

Siisti seisake. Saattaa olla pylvään pään valvontakamerapatteri myötävaikuttanut. Vaikka eivät paikalliset omia lähinurkkiaan töhri. Way out osoittanee alikulkuun oikeassa alareunassa, eikä peltotielle taustalla.
Onkohan odotuseriö savuttelijoidenkin käytössä? Ei näy tupakkakieltoa.

Kulttuuri on kylläkin muuttunut savuttelua torjuvaksi. 40 vuotta sitten savuteltiin sielläkin missä se oli kielletty. Metron, bussien ym. ikkunoisssa oli kieltotarrat ja ilmoitus sakon suuruudesta. Luentoauditorioon tulevillakin saattoi olla tupakka suussa ja professori vedellä sikaria.
kuva 01.12.2019 21:12 Erkki Nuutio  
  Huikean hyödyllisen hienoja droonikuvia! Onko taitava lennättäjä aseman sivuraiteen vierellä?
Päivitätkö henkilöprofiiliisi tämän drooninkin. Koska droonille vakiintuu joku kunnollinen suomenkielinen nimi?
kuva 01.12.2019 21:04 Erkki Nuutio  
  Toivon että näillä sivuilla ei suljettaisi silmiä, mutta ei myöskään kärjistettäisi asioita.
Mahdollisen yksittäisen asian tarkastelun tulisi olla maltillista.
Myös siksi toivotan turvallisia ja kannattavia kilometrejä komealle 1009:lle ja hyvinvointia sen tukijoukolle.
Suomen markkinoiminen Euroopassa on niin ponnetonta ja ulkomaisten rautatieharrastajien pyydystely tänne niin harvoissa käsissä, ettei harvojakaan käsiä saisi hukata.

Mitä tulee 1009:ään, se edustaa sitä aikaa lokomolaisissa, jolloin numero- ja valmistajakilvet eivät olleet totuttua messinkiä. Ovatkohan ne runsaasti nikkelipitoista ruostumatonta terästä? Olihan Lokomo alusta lähtien myös terästehdas, joka teki aikansa uusimmissa sähkösulatusuuneissa ruostumatonta terästä vuodesta 1926 lähtien. ja haponkestäviä teräksiä 30-luvun alkuvuosista lähtien.
<<   >>