Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.10.2019 18:20 | Erkki Nuutio | ||
| Lumitalveen on niukasti aikaa, mutta liikenteen alkuun on toki enemmän. Silti lumihommat kiinnostavat. Auraako kiskolumikone lumet ensin viereiselle kadulle, ja tielumikone sitten ne takaisin raiteille? Tarvittaessa toistaen? Ainakin Sammonkatu vaatisi kiskolumikoneen, joka kerää lumet mukaansa. Ettei tulisi tätä vuorottelua. Tuleeko raitiovaunuihin lumiaurat (karja-aurat, heh-heh)? Onko se kiskolumikonekin jo katsottu? |
||||
|
06.10.2019 12:39 | Erkki Nuutio | ||
| SATin moottorivaunu tehtiin siis noin kolmen kilometrin päässä. Loppukokoonpano tapahtui Flemari 27:n palokujassa. Blombergin kirjassa "Suomalaista Sisua vuodesta 1931" on turkulaisratikka loppukokoonpanossa palokujassa vuonna 1938 (s.64). Itse tein linja-auton etuakseliston jarrukokeilua noin 1973-74 palokujassa sitä varten rakennetulla järeällä koelaitteella. Siinä tutkittavan akseliston pyöränrenkaat puristettiin Sisu-nestemoottoriakselistossa olleita pyöritysrumpuja vasten, ja niillä pyöritettiin tutkittavaa, jarruttavaa akselistoa. Sisun nestemoottoriosasto oli vielä silloin toisessa kerroksessa viereisessä, palokujaa reunustavassa rakennuksessa. Siellä käytti sarjatuotantona valmistettujen nestemoottorien koekäytön iso AEC-moottori hydraulipumppuja. Akselistoa tutkittaessa kytkettiin valmis putkisto toisesta kerroksesta koelaitteelle, ja alettiin tutkia antureilla täydennettyä akselistoa. Noin 150 kW:n tehoiseen pyöritykseen tarpeelliset hydrauliputket eivät ole pieniä. Tämä tehtiin kaupunkibusseja varten kehitettyä, ja HKL:lle tarjottua superjarrua varten, ja sen demonstroimiseksi. Superjarru oli tehokkaampi kuin kilpailijansa (mm. kitkapalojen vaihtoväli), etenkin se hakkasi Volvon vinkujarrut. Rumpujarrujen huonoa jäähtyvyyttä pienillä kaupunkinopeuksilla ei superjarrukaan tietenkään poistanut. Siihen tarvittiin liäaikaa parikymmentä vuotta, eli levyjarrut. Niissäkin kitkapalat kuluvat nopeasti kaupunkibussin olosuhteissa. Blombergin kirjassa SAT:n raitio- ja rautatievalmistus on esitetty laajasti. Siihen on aihettakin. |
||||
|
06.10.2019 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kirjassa "Satamillaan maa hengittää" (Suomen satamaliitto, 2002) on sama kuva (s.41). Kuvateksti sanoo mm. että kuvassa juuri valmistunut Vaasan satamarata, joka vihittiin vuonna 1893. Kuvausvuodeksi voinee muuttaa 1893. Pitäisi tehdä mahdolliseksi merkitä vuoden yhteyteen sana "noin" |
||||
|
06.10.2019 11:45 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi lienee B1. Etualan tavaramakasiini tuskin pysyi paikallaan pitkään. Mielenkiintoista että telakkaa ei ole vielä häädetty kivilaiturin pengerryksen tieltä. Hiekkaa merenpohjasta ovat kai nuo jaalat (?) tuoneet hevoskärryjen kuormiksi. Harvempi purjeveneistä taisi olla Sörkan sällien omistuksessa. Mikä on höyrypurren reitti? |
||||
|
04.10.2019 15:43 | Erkki Nuutio | ||
| Palmut kai tuolla radansivussa huojuvat. Palmunvarret oikealla varmaan menevät kuitupuuksi. On oksien karsinta helppoa. | ||||
|
02.10.2019 16:45 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka Lentokonetehtaan valimo oli ensisijaisesti alumiinivalimo, valoi se 50-luvulla varmaan myös messinkiä ja pronssia. Toisaalta löytyi pieniä pronssi- ja messinkivalimoita runsaasti. |
||||
|
|
30.09.2019 09:57 | Erkki Nuutio | ||
| Komeat nokkien siipipyörät puretuista Hr11-vetureista varmaankin jätettiin jäljelle, museoon, yksityisille? Onko niistä lähikuvia? Mikä oli materiaali, alumiinivaluko tehtaan valimosta? |
||||
|
30.09.2019 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tuo yli vuosisatainen puutalo ja sen kyljessä oleva akkuliike (alkuaan vanhin huoltoasema) Sorinkadun, Tampereen pitkään ainoan eteläisen ulostulokadun (Lempäälään, Pirkkalaan, Hämeenlinnaan) kulmassa säilynee, kun slummiutuva betoniliioittelu noin kolmen vuosikymmenen päästä puretaan. Bobrikoffin vihkimä kirkko säilyy. |
||||
|
20.09.2019 19:42 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno sattumakuva. Etummaisen veturin kallistunut asento taitaa tehostaa vauhdin vaikutelmaa. | ||||
|
07.09.2019 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| On aihetta korostaa näiden historiallisesti arvokkaiden tietojen tapahtuma-aikaa, kuten alkukevättä 1940. Talvisota oli juuri päättynyt kaikkia järkyttäneeseen rauhaan. Vetureistamme oli suuri osa tuhoutunut pommituksissa. Vielä suurempi osa jäänyt Karjalaan, lopuista suuri osa oli aivan puolikuntoisia ja korjauksessa. Näistäkin suuri osa odottamassa pakkoluovutusta hyökkääjävaltiolle "sotakorvauksena". Samanaikaisesti sadattuhannet Talvisodan evakot olivat liikkeellä etsimässä uutta sijaansa silvotussa maassa. N1:t olivat säilyneet ilmeisesti pommitusten tuhoilta. Niitä oli käytettävä valtakunnan välttämättömimpiin kuljetuksiin. Niitä sopi käyttää vain raskailla kiskoilla ja lyhyehköillä matkoilla, lähellä varikoita joissa väistämättömät vikakorjaukset sujuisivat pikaisesti. Muistakaamme tämä ja muistakaamme siksi isovanhempiamme. Muistakaamme olosuhteita, joissa he silloin elivät, monet läheisiänsä menettäneinä, monet kotinsa menettäneinä, sotainvalideina ja muun järkytyksen keskellä - keskellä maailmansotaa ja uuden sodan uhan alla, ja elintarvike- ja muun puutteen keskellä.. |
||||
|
01.09.2019 20:32 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko briteillä polttomoottorivaunuja käytössä jo ennen Suurta sotaa (1914-), ja millaisia ne olivat? SVR sieltä tilasi sellaisia vuonna 1914 (uutinen oli silloisessa suomalaisessa sanomalehdessä). Yritän kaivaa uutisen esiin. Sota luonnollisesti nollasi tilauksen, koska brittivalmistaja muuttui sotatarvikevalmstajaksi. |
||||
|
01.09.2019 20:17 | Erkki Nuutio | ||
| Edustava kuva, edustava taivas | ||||
|
01.09.2019 13:39 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä tässä itä-BMW:ssä oli 6-sylinterinen kansiventtiilikone ja 55 hv. Lienee Lieferwagen 340/3 (tehtiin kaikkiaan 943 kpl), johon on täällä laitettu sivuikkunat. Toinen vaihtoehto olisi sivuikkunallinen 340/7 (farmari, tehtiin kaikkiaan 364). Valmistus oli Eisenachin tehtaalla käsityönä, paljolta pienistä pellintilkuista hitsailemalla. Suomessa kunnostetusta 1954 Lieferwagenista on kertomus Mobilistissa 2/2007. |
||||
|
|
31.08.2019 21:00 | Erkki Nuutio | ||
| 1955 on hyvin uskottava vuosi. Sivuikkunallinen EMW-pakettiauto lienee 1953 -vuoden toimitusta, kun suuri erä jo vuoden verran Saksan satamassa maanneita autoja ostettiin halvalla Suomeen. Niitä myytiin vielä 1954 ja ehkä joitain vielä 1955. Nokaton linja-auto on Bedford SB, jota kai saatiin vuodesta 1950 alkaen. Todennäköinen koritusvuosi lienee 1952-1953. Ulkonäöltään kori ei paljonkaan poikkea vuoden 1952 Penkosta. Sellaisen kuva on kirjassa Pula-ajan bussit, sivu 47. Nokallinen linja-auto on tietysti Sisu. Se ei puolestaan poikkea paljonkaan vuoden 1947 Sisu SH15:sta Autokorirakenteen korittamana. Sellaisen kuva on mainitun kirjan sivulla 21. Taaempaa henkilöautoa en uskalla eritellä, mutta se lienee kuitenkin 50-luvun alkupuolelta. |
||||
|
26.08.2019 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole leveä. Mahtaisiko olla välillä Jokioinen - Forssa Jokioisten päässä ennen pikatietä. | ||||
|
Kuvasarja: Kyröskosken tehdasradasta |
12.08.2019 16:12 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia kaunissävyisistä kuvista. 750 milliä täyttä raidekulttuuria! | ||||
|
09.08.2019 16:59 | Erkki Nuutio | ||
| Arvailua voi vähentää paikallislehti Östra Nylandin ansiosta: 29.3.14 s.3 : Ensimmäinen, eli kuvan moottoriresiina saapunut. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1276006?page=3 21.6.13 s.2-3 : Tilinpäätöstiedot v.1912. Tietoja mm. höyryjen hiilenkulutuksesta. 6.9.13 s.3 : Ensimmäinen moottoriresiina törmäsi junaan Myrskylässä. Oma konepaja mainosteli moottorikorjauksia. Siellä korjattiin hajonnut resiinamoottori. 20.9.13 s3 : Kuormaresiina toimitettu Lahti-Niemi -väliä varten, 8...10 matkustajaa. 24.9.13 s2 : Perusteelisemmin resiinoista ja niiden tarkoituksesta, lainaus Mercatorista. |
||||
|
|
05.08.2019 12:57 | Erkki Nuutio | ||
| Tällä moottoriresiinalla alkoi siis Suomessa yleinen henkilöliikenne polttomoottorikäyttöisellä raidekulkuneuvolla. Keisarillinen Suomen Senaatti vahvisti matkalippujen hinnat 4.1914. LVR Loviisa - Vesijärvi. Lipun hinta henkilöltä: Lahti-Niemi 15 penniä (tuntuu halvalta), Lahdesta Loviisan suuntaan 50 penniä kilometriltä (tuntuu kalliilta). Viite: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/782447?page=1 |
||||
|
31.07.2019 09:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tällainen on siis VR:n (vai Traficomin tai senkaltaisen) nykyhetken "gabarit"-vaunu. Mutta herranjestas tuota matkustavaunun kauheutta! Miten tuhrijat saisi vahingonteosta järjelliseen ja ympäristöä säästävään työhön? Oliko Suomen radoilla vastaavia vaunuja/rakennelmia 1912/13 venäläisvaunun ja kuvan vaunun välisenä aikana? |
||||
|
19.07.2019 23:08 | Erkki Nuutio | ||
| St Pancras on nykyään valtava ja ruuhka-aikoina väkeäkin on valtavasti. Oli toisenlaista 1976/77 kun St Pancrasista sahailin Midland-rataa pitkin tuhnuilla moottorivaunuilla Bedfordiin. Ja jatkoin vielä tuhnummilla Bristol Lodekka -kaksikerrosbusseille Cranfieldiin (ykkösellä ylämäet). Cranfield U:n campus oli siellä RAF:n sota-aikaisen lentäjäkoulun hengareissa (lentokonehalleissa) ja halleissa (asuntoloissa). Odotan innostuksella Brexitiä. Johnson (kaiketi) jättänee liiat miljardit maksamatta EU:lle, vain todellisesti perustellut maksaa. Eipä sille ainakaan Jyrkit eivätkä Antit mahda, kun häikäilemätön peluri on kankeata byrokratiaa ja kankeita byrokraatteja vastassa. Rule Britannia! |
||||
|
11.07.2019 17:25 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvin näkyy noin 45 asteen kulmassakin noin viiden metrin päästä. Ei voi hartioillakaan peittää, paitsi täyteen dopatut voimanostajat. Eli miten intimiteetti säilyy, tunnuslukujen painelut ja sensellaiset? | ||||
|
04.07.2019 20:31 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakuntaoletus: Pirkkala | ||||
|
04.07.2019 20:29 | Erkki Nuutio | ||
| Ei se varmaankaan ole Södertälje Östra. Enemmän minua kiinnostavat nuo kovin kapeasti sijoitetut ohjauskiskot tai mitkä lienevätkään. Onko taiteellinen vaikutelma niiden ainoa tehtävä? | ||||
|
01.07.2019 22:04 | Erkki Nuutio | ||
| On toki siistin näköistä ja 2-kerroksista rakennusta saamme kiittää ilmavuudesta. Ilmavuudesta todettakoon, että suoraan eteenpäin noin 150 m:n päässä oleva 7-kerroksinen talo sai muutama päivä sitten luvan ulkonäöltään uskomattoman irvokkaaseen lisäkerrokseen - vastoin julkisivu- ym. lautakuntien lausuntoja. Tyyliltään sopimaton lisäkerros pilaa maiseman koko lähialueelta. Luvan antoi apulaiskaupunginjohtaja Jäntti, ja se tukee kaupungin kiinteistökeinottelupolitiikkaa. Jos ilmavaa maisemaa tulkitsee kriittisemmin, toteaa että jalankulkijoille, moottorilautailijoille ja pyöräilijöille ei tule ahdasta, vaikka kaupungin asukasluvuksi tulee 2.000.000 ihmistä. Konekulkuneuvoille on käynyt huonommin. Henkilöautot on tietysti kielletty. Jakeluautot ilmeisesti koukkaavat jalkakäytäville ja ambulanssit ohittelevat kilometrin jonossa kulkevia julkineuvoja (=rait/bus) jalkakäytävien ja pysäkkitasojen kautta. Ehkä kuitenkin kuljettajien vaihto- ja ajantasauspysäkki (nykyisin noin 5 minuutin paikoillaanoloaika) siirretään pois Keskustorilta viiden kilometrin päähän. |
||||
|
30.06.2019 11:07 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole erimielisyyttä haittapäästöjen vähentämiselle järkevästi ja kansainvälistä taloutta vääristämättä. Mutta erimielisyys on väistämätön, kun pakotetaan järjenvastaisuuksiin ja vääristetään kansainvälistä työnjakoa. Juuri tätä tehdään kun sallitaan sakoitta (vieläpä palkkioilla) lisätä haitallisia päästöjä esimerkiksi Puolassa tai Intiassa. Samalla ajetaan TALOUDELLISILLA SAKOILLA vastuuntuntoisten maiden (kuten Suomi) haittamaihin verrattuna vähäpäästöinen teollisuus ja työpaikat haittamaihin, siis esimerkiksi Puolaan tai Intiaan. Juuri tästä on kysymys esimerkiksi nykyisissä päästöoikeuksissa. Kehnot neuvottelijamme EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja yhtä kehnot EU:n neuvottelijat kaikkia maita sitovissa neuvotteluissa ovat syypäitä tähän. Ei ihme, sillä neuvottelijoissamme on utopisteja. Nämä ovat "kunnianhimoisia" ja haluavat että Suomi olisi esimerkki muille mitä näiden pitäisi tehdä (mutta eivät tee). Samalla nämä uskonkiihkossaan uhraavat omat tarpeemme, eivätkä näe touhussaan mitään korjattavaa. Yhtä karu on tilanne esimerkiksi autoissa. Yhtä lukuunottamatta kaikki puolueet vaativat kieltoa polttomoottoreille vuoteen 2030 mennessä. Vaatimus ja sitoutuminen esitettiin näyttävässä yhteisesiintymisessä noin vuosi sitten ja sitä tuettiin LVM:n "selvityksellä". Tätäkään utopian rikkaruohoa ei ole ilmoitettu peruutetuksi. Toki täysjärkinen ihminen tietää vaatimuksen käytännössä mahdottomaksi, perusteettomaksi ja tuhoisaksi. Samat herrat ja rouvat ovat nykyhallituksessa pääutopisti Rinteen johdolla. Samaan aikaan suuripäästöisimmät autot rahdataan Euroopasta Afrikkaan ja USA:sta Etelä-Afrikkaan. Siellä niitä käytetään vuosikymmeniä päästörajoituslaitteet pois riisuttuina. Onkohan litraakaan AdBlue myyty sinne? En hyväksy tekopyhyyttä, koska se on harkittua valheellisuutta. Toivottavasti eivät muutkaan tällä Vorgissa. Kauemmaksi meidän äänemme eivät kanna. |
||||
|
26.06.2019 13:08 | Erkki Nuutio | ||
| Hienostelijoille lienee komeampaa kun on prohvessorin "suunnittelema" väritys, vaikka lähes yksimielinen stadilaismielipide prohvessorivärejä halveksi alusta lähtien. Helsingin kunnallinen "demokratia" taipui 6 vuoden taistelun jälkeen peittämään hailut prohvessorivärit rehellisillä HKL:n raitioväreillä. |
||||
|
20.06.2019 12:22 | Erkki Nuutio | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/108987?u=3399&kv=1964&kv2=1970&paik=Tampere&tag0=19%7C%7C Tuttu talo hyvinkin. 1965/66 harjoittelijana söin siellä sitä mitä oli tarjolla. 1979/85 olin siellä Valmet-metsäkoneiden tuotekehityksen piirissä, kun rakennus kokonaisuudessaan oli Valmet Oy Metsäkonetehtaan konttorina ja koko etualan matala osa tuotekehityksen käytössä. Metsäkonevaihe talossa oli kai suurinpiirtein välillä 1975/87. Kaik on männy, talokin. |
||||
|
12.06.2019 19:25 | Erkki Nuutio | ||
| Ahkerat dokumentoijat eivät ole vielä dokumentoineet Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien raideristeystä. Nyt se olisi parhaiten valokuvattavissa. |
||||
|
Kuvasarja: Laskumäki , kuvia Pasilasta 70-luvulta |
11.06.2019 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Wiipurin Maaskolan waunujen särkylaitoksen kuvaus on omana laajana kappaleenaan tässä rautatien epäkohtien esittelyssä Työ-lehdessä 3.6.1914: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323621?page=5 | ||||
|
11.06.2019 09:50 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö Railship merkitse, että kuva on aikaisintaan kesältä 1975? Koska tuli tuo valkoinen koekatto noihin kahteen umpivaunuun. Mitä materiaalia? Ei ole ehtinyt likaantua. | ||||
|
05.06.2019 07:52 | Erkki Nuutio | ||
| Onko se yhdysrata, jota me yhdessä rahoitimme 2.5 miljoonalla ruplalla (6.67 miljoonalla isomummon markalla) tämän Nikolain aseman ja Suomen tavara-aseman väliseltä osuudelta nykyään henkilöliikenteenkin käytössä? | ||||
|
02.06.2019 11:03 | Erkki Nuutio | ||
| Kun rollikoista 1-3 ei liene täällä kuvaa, kirjaan tänne yksityiskohdan jota tuskin monikaan tietää. Ensimmäisten rollikoiden jousituksen suunnitteli ja lehtijouset niihin mitoitti vuorineuvos, TkT h.c. Paavo V. Suominen, joka täyttää 100 vuotta lähikuukaisina Ylöjärvellä. Koneteknikko Suominen aloitti Lentokonetehtaalla. Tulosta syntyi kun tarvittaessa teoria-apuna oli matemaatikko, tohtori Pentti Laasonen. Tulee muistaa paljolti teknikot olivat keskeisiä mm. tuotesuunnittelussa sodasta toivuttaessa ja vielä 1980-luvulla. Vasta K. Suonio 1990-luvulla vaurioitti vakavasti teknistä koulutusta ja mm. tappoi teknikot. Ei istunut ideologiaan tekniikan 4 huippusuosittua porrasta (aol, tekn.koulu, tekn.opisto ja tkk), kun muilla aloilla oli vain kolme, ja nekin olivat vähemmän suosittuja. Lentokonetehtaalta poistuttuaan Suominen perusti ja kasvatti Huurre Oy:n suuryritykseksi. Hatunnostoja ansaitseva tarina on kirjassa Kyllikki Helenius: Suomalaisen kylmäteollisuuden uranuurtaja vuorineuvos Paavo V Suominen (1986, 250 s.). Rollikkaepisodi on sivulla 90. Sivulla 136 on luonnehdinta Tampereen apulaiskaupunginjohtajasta, joka vuonna 1959 otti Suomista takinkauluksesta ja potkaisi tämän ulos teollisuustonttia kysymästä. Tontti tunnetusti löytyi Ylöjärveltä. Yhdyn Suomisen luonnehdintaan. Ulospotkija oli ylimielisin ihminen mitä eläissäni olen tavannut. Tapaamiseni olivat Rastin hallituksessa vuonna 1970. Mitä tulee niiden lehtijousien mitoitukseen - oman ammattialani yksityiskohtaan. Jousituksellisesti ne eivät ole häävit. Ne ovat kovin jäykät, eli eivät jousta juurikaan edes kuormattuna. MUTTA asian ilmeisesti saneli asematunnelin korkeus. Lehtijousien yhteyteen ei voi järjestää käytännöllisesti tasosäätöä kuormitustilan mukaan. Kyseessä on ns. passiivinen komponentti. Jos se olisi joustavampi ja siten mukavampi, auto kulkisi tyhjänä korkeammalla ja raapisi tunnelin kattoa. |
||||
|
02.06.2019 09:52 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno on, onnittelut toteuttajille! Siisti ja historiaa kunnioittava kivisokkeli miellyttää kovasti. Kankeajalkaisia ehkä hyödyttäisi puinen kaide käsitukena portaissa. Voisi ehkä toimia suunnaten niin, että kukin kaidepylväs tulisi askelman nurkkiin, eli kaide olisi leveämmällä alapäästään (vain haja-ajatus). Tälle puolelle ei voi invakulkua järjestää, mutta olisiko sellainen takapuolelle riittävän helposti järjestettävissä? |
||||
|
31.05.2019 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva minut eräältä osin yllätti, koska se näyttää 27:n kulkevan tunnelin lävitse. Poikkileikkaukseltaan pyöristetyt 4-19 olivat normaalikalustoa linjoilla 2 (Lappi) ja 3 (Kauppi), ja loppuvuosina 25 (Sammonkatu), jotka kulkivat tunnelin kautta. Muut johdinlinjoista eivät kulkeneet tunnelin lävitse. Linjan 1 (Härmälä) normaalikalustoa olivat 1 (silloin kun sitä käytettiin), 2-3 ja 4- (harvemmin loppupään numeroita 10...19) Linjan 11 (Muotiala) kalustoa olivat lähes pelkästään 23-27 ja 28-29. Kyseessä oli "maaseutulinja", jonka rollikat olivat ensimmäisinä kuljettajan rahastamia. Se olikin syy miksi niitä ei aluksi haluttu käyttää vilkkaammilla "kaupunkilinjoilla. 21-22 (kuten 1) olivat BBC-sähkölaitteiden johdosta epäkelpoja, ja ne olivat vain muutaman vuonna eri linjoilla. Vaikka kuljin hyvin monena vuotena (periaatteessa vuodesta 1949 linjalla 1 ja loppuvuosina linjalla 25) lukemattomia kertoja, ei minulla ole juurikaan muistikuvia muiden rollikoiden kuin 4-19 kulkemisesta asematunnelin kautta (linjat 2,3,25). Kuva osoittaa, että esimerkiksi 27 ainakin joskus kulki. Linjalla 1 kulkivat 28-29 vain harvoin. Valmet-rollikoiden aikaisen tekniikan pahin ongelma oli haavoittuvuus. Pitkiä sähköhäiriöitä oli aika usein. Silloin rollikat hylättiin katujen reunoille, ja Pyynikin hallista haettiin kiiruusti aaseja (AEC) tilalle. Ei sellaista voinut sietää. Nykyiset päätepysäkillä latailtavat sähköbussit poistivat tämän ongelman. Siksi oli todella kohtalokasta tuhota kaupungin talous ja keskusta enää tässä vaiheessa raitiolinjoilla. Kaupungin talous tuskin kestää raitiolinjaston täydentämistä niin laajaksi, että raskas tappiollisuus poistuu syöttöliikennetarpeen riittävästi vähentyessä. |
||||
|
30.05.2019 18:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kuinka suureksi tulee Itsenäisyydenkadun mäen alaosan kaltevuus, ottaen senkin huomioon että tunnelissa ja ainakin parikymmentä metriä sen jälkeenkin ovat kiskot noin metrin nykyistä katutasoa alempana? Onko varauduttu lineaaritekniikkaan, siis hammastanko raiteiden väliin ja hammaspyörä vetoakselille? |
||||
|
25.05.2019 11:05 | Erkki Nuutio | ||
| Viitataan vielä tähän kuvaan : https://vaunut.org/kuva/121081?u=3399&kv=1967&kv2=1980&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen | ||||
|
24.05.2019 11:19 | Erkki Nuutio | ||
| Mutta näkyy puuttuvan veturista varoituskilpi, vaikka ollaan sähköistetyllä rataosalla. | ||||
|
23.05.2019 11:28 | Erkki Nuutio | ||
| Onkohan Viitosen perässä talkoolaisten ensimmäinen vaunuhotelli ja juuri silloisella oikealla kohdallaan. Yön tullen makuupussissaan siellä lepäili mm. Tuomola. Hän oli työltään tullivartija, mutta tiesi jo silloin päiviensä olevan luetut. Arvelen että lääkäri Vesa ja hän olivat tulleet tutuiksikin tämän kohtalon seurauksena. |
||||
|
23.05.2019 10:54 | Erkki Nuutio | ||
| On kyse sitten ruotsalaisesta tai suomalaisesta markkinointipellestä, ahneuden ja lahjattomuuden vääristämä ajatusmaailma ja anglisöhellys näkyy näiden aivopieruina jopa ryhmittymismerkeissä. | ||||
|
|
22.05.2019 09:52 | Erkki Nuutio | ||
| MRY:n alkuvaiheisiin liittyy elimellisesti Antin Konditoria. Sen rakennus on takana näkyvässä puurakennusrivissä, juuri tallin takana. Koiviston nuorukaisveljekset tulivat sieltä. He edustivat Lehtovirran Pertin kanssa Forssaa suuremmalla kunnialla kuin kaupunginjohtajansa. Koiviston rouva olisi taannut ostamamme Minkiön meijerikiinteistön lainan sen jälkeen, kun Forssan KOPin valvoja kamppasi alkuperäisen lainan. Peruimme kuitenkin kaupan kun rata ei silloin vielä ollut yhdistyksellä. | ||||
|
19.05.2019 14:08 | Erkki Nuutio | ||
| Rättäri lienee edesmenneen perustajajäsenemme Hannu Haakin. Kerran Hannu vei meitä talkoista pikatietä etelään kuljettajan ikkuna alas taitettuna. Tuli kuorma-auto vastaan ja räväytti koko rättikaton auki. Hannu sai sen vielä pingoitettua takaisin reunakoukkuihinsa. Toisella kerralla Hannun Fiat-nelivetotraktori hinasi ratapenkalla kulkien kylmänä ollutta Viitosta noin 10 m pitkällä vaijerilla kohti Jänhijoen siltaa niin, että Viitonen omalla vauhdillaan kulkisi sillan yli Minkiön puolelle. Siksi vetovaijeri irroitettiin vähän aikaisemmin Viitosesta ja traktori vaijereineen kiihdytteli kohti tilustietä pois veturin tieltä. Murphyn laki oli jo voimassa ja vaijerin lenkki tarttui kiskojatkeen kiskoruuvin ulokkeiseen kierrepäähän - eikä irtautunut. Niin Vitonen vyöryi alamäkeä traktoria kohti. Onneksi Murphyn laissa on Hannu Hanhi -momentti, jota sovellettiin Hannun traktoriin. Vitonen osui traktorin ison takapyörän renkaaseen, ja täräys irroitti vaijerin kiskoruuvista ja sinkosi traktorin pois Vitosen tieltä. Fiatien löysällä olevat osat tipautetan jo tehtaalla täristimellä, joten Hannu ajeli ongelmitta traktorillaan takaisin tilalleen jatkamaan viljelytöitä. Tämä tiedoksi niille, jotka ihmettelevät mutkaa kiskossa vähän Jänhijoen sillasta Jokioisten suuntaan. |
||||
|
16.05.2019 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Tuohon pikatavaratoimistoon viittasi Työ 11.7.1912 kertomalla Senaatin hyväksyneen sen piirustukset ja kustannusarvion 280.000 mk ja sallimalla rakentamisen aloituksen heti. Rakennus siis valmistui vuonna 1913. En löytänyt parempaa kuvaa siitä. Mitä taas tulee vaunuun 10051, todettakoon että Postimuseon HO-pienoismalli oli vaunusta 10054, ja ainakin pienoismallissa on vaakalaudoitus, kuten kuvan vaunussa. |
||||
|
16.05.2019 09:30 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko tämä VR:n viimeinen yritys maidonkuljetuskisassa? Montako näitä tehtiin? | ||||
|
15.05.2019 09:09 | Erkki Nuutio | ||
| Voimme aina olla vakuuttuneita siitä, että tuhopolttaja haluaa ja pystyy täysin korvaamaan yhteiskunnalle aiheuttamansa menetyksen. Valmet B10 -haarukkatrukki ei tainnut olla Humppilan vakiovaruste, vaan tuotu sinne tavaroiden evakuointeja varten. |
||||
|
13.05.2019 17:24 | Erkki Nuutio | ||
| Pyydän anteeksi aiheetonta epäilystäni kuvan poistumisesta. Etsin, mutta arvion puuttuessa kuvausvuodesta ei haku kuvaa löytänyt. | ||||
|
|
13.05.2019 14:35 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän kuvan pitäisi olla jo täällä, mutta se lienee otettu pois. Poisottamisia en pidä myönteisinä toimina. Mukana häipyvät vaivalla kirjoitetut kommenttitiedot. Muistan kirjoittaneeni vastaavaan kuvaan ajoitusarvion. Se perustui ortodoksikirkon tornien vaurioitumiseen kenttätykin osumista 4.1918. Koska korjaus vei aikaa, lienee kuva noin vuodelta 1919. Vaunumielessä antoisa kuva! |
||||
|
13.05.2019 12:56 | Erkki Nuutio | ||
| Juhlavaa arkkitehtuuria! Edeltävä pikatavararakennus oli säilynyt viereinen klassinen rakennus torin reunalla. Työ 11.7.1912 kertoi Senaatin vahvistaneen piirustukset ja kustannusarvion 280.000 mk. Rakentamiseen sai heti ryhtyä, eli rakennus lienee valmistunut vuonna 1913. Aivan vasemmassa alanurkassa näkyy mainitun rakennuksen takana olleen veturitallin kääntöpöytäkuoppaa ja siltä lähteneitä raidetynkiä. Mitä varten nämä tyngät ylipäätään olivat? Niiden alla näkyy kuvassa yhä poikittainen raide (konepajalle?). |
||||
|
12.05.2019 20:56 | Erkki Nuutio | ||
| Viinikan asemapaikaksi vielä voisin ymmärtää, jos Lokomon alueelta vapautuisi tilaa ja toteutus olisi muuten järjellinen. Alkuperäisistä Lokomon kokoonpano- ja koneistushalleista tulisi vähän muokattuina mahtava asemarakennus, eikä suunnanvaihtoja Jyväskylään päin enää tarvittaisi. Sensijaan Lakalaivassa ei vähääkään järkeä. Jos hölmö ehdotus on esitetty tosissaan, on kyse kaupungin keinottelijoiden ja peluripuolueiden uusimmasta rahastamisaikeesta. Jos Viinikka/Lokomo toteutuisi rautatieasemana, olisi sillä toki mahtavia vaikutuksia : - Purettavan rautatieaseman paikalle tulisi vain pienikokoinen pysäkkirakennus. Etelän ja Parkanon/Porin radan välille tulisi siksi vain 4 läpimenevää raidetta. Nykyaseman kohdalle tulisi vain pysäkki ja sille yksi pitkä matkustajalaituri. Paikallis- ja kaukojunat seisahtaisivat sillä (vrt. Pasila). Neljää raidetta varten tarvittaisiin muilla kohdilla vain 24 m leveä tila. Siten ratapihan kannen alatila vapautuisi pääosin pysäköintiin ja koko linja-autoasemalle, jolta saisi suorat tielinjat pikateille. - Koska tulisi vain 4 läpimenevää raidetta Hämeenkadun päähän, saataisiin poispuretun hankalan asematunnelin sijaan luonteva reitti Itsenäisyydenkadulle autoja ja raitiota varten. Tuplahyöty: ensin työllistettiin maarakentajajoukot vuosiksi epäkelvon tunnelin muuttamiseen (+hulevesiluolaan), sitten voidaan taas työllistää maarakentajajoukot aseman ja tunnelin purkuun ja uuden ja toimivan alikulkusillan tekoon. Ei pidä lainkaan hermostua vaikka käynnissä olevat hankkeet paljastuvat turhiksi jo ennen kuin ne valmistuvat. Moni rahanlainaaja on niistä jo hyödyn saanut ja tämä ilo jatkuu. Älkäämme siis surko pieleen meneviä nykyhankkeita. Ne ovat haaste uusiin uhrauksiin kansalta - Kalevan köyhät akat ja ukot ja vaippavanhukset odottavat uusia haasteita. |
||||
|
12.05.2019 17:17 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen yksityiskohta on signaalinaru, joka tulee vaunusta, ja lepää veturia odotellessaan maassa junan konduktöörin edessä. Pakaasivaunun lyhyys ja osin myös sivuseinän muoto paljastuu viereisellä raiteella olevasta samanlaisesta vaunusta. | ||||
|
12.05.2019 11:00 | Erkki Nuutio | ||
| Ilmeisesti jopa tuolle vaununkorille löytyy ns. luonnollinen selitys. Pyörien ulkonäkö viittaa Manselliin. "Vuonna 1872 hankittiin kokeeksi joukko Mansell´in järjestelmän mukaisia pyötäkertoja, joiden pyörät [uuma] oli "teak"-puuta, kuva 223." (SVR 1862/1912 II s. 475) |
||||
|
10.05.2019 18:37 | Erkki Nuutio | ||
| Rohkaisin itseni kirjoittamaan, koska helsinkiläisajoistani on jo 40 vuotta. Voin katuvana sitten puolustella harhojani tällä ja vanhuuteen liittyvillä valitettavan yleisillä syillä. Onko taiteilija varmasti SE Halonen, vai Muu? Miksikö höpisen? Kun on osattu laittaa hotelli Torni paikalleen puoli vuosisataa etukäteen. Tuomiokirkko se ei voi olla, kun paikka ja muoto on väärä. Ja korkea savupiippu, joka nokeaa Kaisaniemeä. Voisi olla veturitallin piippu, mutta silloin se on radan väärällä puolella. Sama pätee poikittain piipun tienoilla olevaan punatiiliseen ensimmäiseen veturitalliin. Enempää en uskalla höpistä. (Tampereen suunnalla leijuu alituinen Pitkäniemen uhka.) Taulun impressionistinen vaikutelma ja siihen sukeltanut B1-järjestelyjuna kelpaa kyllä minulle. Ja pidän kovasti seinälläni olevasta Favénin Ryti-muotoluvasta, vaikka jäljennös se kaiketi onkin. |
||||