298-36566 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.04.2019 09:59 Erkki Nuutio  
  Tässä kuvassa näkyy kaksoiskotka 622:ssa. Taitaa olla SVR tehnyt hyvän kaupan ja myynyt ulkoa puunatun vanhan vaunun Keisarille
kuva 08.04.2019 09:55 Erkki Nuutio  
  Tämä on siis SVR:n E-tyypin III-lk:n vaunu, numeroltaan 622.
Sen sivunäkymä ei tosin vastaa mustan kirjan väittämää piirrosta 196, vaan 201.
Vanha vaunu, mutta ulkopinnat kiiltelevät. Mahtoiko palata koskaan synnyinmaahansa?
kuva 06.04.2019 10:29 Erkki Nuutio  
  Liikennemerkissä samat värityksen aineosat (punainen ja keltainen) vaikuttavat "oikeilta".
Voisi siten veturin väri olla haalistunutkin. Ei sellainen tuntematonta ole.
Tosin itse olen huono arvostelemaan, sillä ammatinvalintatorvelo (vuoden 1963 vaiheilla) kyseli miten pärjään liikennevaloissa. Pärjätty on, mutta ilmeisesti näen jonkun värin vähän eri sävyisenä viralliseen totuuteen verrattuna.
Värinäön pläräyskirja liioittelee tolkuttomasti vähäistäkin väriheikkoudeksi kutsuttua poikkeamaa.
kuva 06.04.2019 10:14 Erkki Nuutio  
  Kyllä pärjäsi. Rutiinia oli satojen vuosien ajalta (jollei yli tuhannen vuoden). Majapaikkoja ajurille ja hevoselle (tai poroille) oli sopivin välein. Sota-aikana näillä oli vielä aseistetut vartijat, sillä Lockstedtin lomailijat kulkivat samoja reittejä. Onnistuivat joitakin asevarastoja Muurmannin suunnalla räjäyttämäänkin.

Lujaan puulaatikkoon pakattiin vain arvotavaraa (kuten aseita ja ammuksia) ja lisäksi tulivat ns. kassikuljetukset (puuvilla). Valtaosin tavara tuli merten takaa. Se purettiin Jäämeren satamissa vietäviksi rekikuljetuksin, eniten juuri lähimmän rautatien päähän Rovaniemelle. Eniten juuri talvella 1916. Muurmannin rata oli vielä keskentekoinen.
Näitä kuljetuksia kuvaa http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1986/Kansa_Taisteli_04_1986.pdf (s. 4-7) .
kuva 05.04.2019 19:13 Erkki Nuutio  
  Mäessä usea rahtiajaja jonottaa vuoroaan. Skibotnistako tullaan Kilpisjärven ja Muonion kautta, vai Kirkkoniemestä Ivalon ja Sodankylän kautta vai Kantalahdesta Sallan kautta? Puuvillaa ei ole kyydissä, vaan ehkä kivääreitä tai ammuksia.
kuva 05.04.2019 19:02 Erkki Nuutio  
  Olivatko kasakkakarvalakkeja nuo korkeat?
kuva 05.04.2019 18:55 Erkki Nuutio  
  Sanomalehdissä 1890-1920 välillä on lähes joka kerta uutinen ihmisen jäänmisestä junan pyörien alle ja kuolemisesta heti tai luultavasti viimeistään sairaalassa. Karkeasti joka toinen kerta kyseessä on ollut rautatieläinen työssään tai työmatkallaan.
Kuvassa taitaa olla kaksi mahdollista uhria. Toki rautatieläiset eivät ole kuuroja tai huonokuuloisia. Humalatilaakaan ei tarvitse epäillä. Matkustajien alle jäämisissä on humalatila sensijaan ollut yleinen.
Ei ole yleensä selvinnyt kuinka moni tapaus oli itsemurha tai murha. Edellisiä lienee ollut runsaasti. Raiteilla nukkumiset olivat kaiketi jompaa kumpaa.
Koeteltu ihmisparka suosi rautateitä - tätä uudenaikaista ja melko varmaa tapaa, jonka lehtiuutiset tekivät tunnetuksi.
kuva 05.04.2019 09:51 Erkki Nuutio  
  Aivan oikein. Näkyy myös Töölön- ja Eläintarhanlahden sillan rakenne - paaluja on juntattu sikin sokin savipohjaan.
Kuvien osoite näyttää olevan dynaaminen. Äsken se oli https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=805 . Selkeä kuva on Brander-laatua jo 111 vuoden takuulla.
kuva 04.04.2019 09:46 Erkki Nuutio  
  Vielä täydennystä kuvan taustasta, jota kaukana rajaa Pyynikin harju. Lokomon-Sarviksen joskus 1910-luvulla valmistunut pistoraide vei Hankkijalle. Lastauslaituri sille oli Hankkijan siemensirottamoksi keisariaikaan rakentaman 2.5 -kerroksisen rakennuksen edustalla. Keltaiseksi rapattu rakennuspääty loistaa kuvassa.
Elkan kuva vuoden 1920 vaiheilta näyttää K3/Tv1-vetoisen junan rakennuksen edustalla.
Pistoraide jatkui vähän pidemmälle, tarkasti sanoen rapatun rakennuksen tällä puolella olevan, myöhäisemmän varaston edustalle. Sielläkin oli lastauslaituri koko mitallaan. Edessä kulki Hatanpään valtatie, ja sitä vastaan oli verkkoaita. Muutkin näkyvät rakennukset kuuluivat Hankkijalle.
Autoliikkeet täyttävät nykyään veturin ja entisen Hankkijan välissä olevan alueen. Karjusuon siat huutavat siellä tuskissaan öisin.
kuva 03.04.2019 09:28 Erkki Nuutio  
  Ei Pekka uutena kuvitellut, että se joskus joutuu rehjuisen paikallisjunan eteen - ja kolme dieselherraa hekottaa vieressä.
On kuin monen työura - jatkuva alamäki alkaa sen kestettyä noin 25 vuotta. Kattilan vaihto auttaa joitakin takaisin nousu-uralle. Mutta ne joilla on fiini valmisajankilpi, saavat tietysti jatkuvaa työntöä apuvetureiltaan.
kuva 03.04.2019 09:06 Erkki Nuutio  
  Tunnelmallista talvi(työ)kuvaa onkin jo kaivattu. Kestää vuosia ennen kuin kuvan keltavyöt muuttuvat keltaliiveiksi.
60-luvun alun kuvissa työvälineinä olivat vielä lumilapiot. Nyt lumikolat ovat ne pääosin jo syrjäyttäneet.
Sm1:t ovat jo tuoneet virtajohtimensa mukanaan.
kuva 01.04.2019 09:14 Erkki Nuutio  
  Mitä tyyppiä akut ovat? Jos ovat lyijyakkuja, ne ovat 100% varmuudella jo täysin sulfatoituneet. Tällöin akkuvesi jäätyy pakkasella. Jäätyneenä akkuvesi paisuu, vääntelee kennoja ja halkaisee akun kuoren.
Syövytettyään kaappinsa pohjan se palaa luonnonkiertoon, eli maustaa pohjavettä. Hienoa tämä vihreä kierrätystalous!
kuva 30.03.2019 10:50 Erkki Nuutio  
  Tuot esille tapahtumaketjun, jota sen tapahduttua hyvin moni panssarijoukoissa palvelleista ammattilaisista ja reserviläisistä piti käsittämättömänä, vastuuttomana ja puolustuskykyämme vakavasti vaarantavana.
Miinapäätöstä muistuttaen sulatettiin romuraudaksi kahden sodanaikaisen panssariprikaatin kalusto - pres. Halosen kiihkolla ja puolustusministerien (kuten Wallin) ja pv:n komentajien myötävaikutuksella, ILMAN että korvaavaa vaunukalustoa olisi ollut tilalle edes yhtä panssariprikaatia varten.
Parolassakaan ei sen jälkeen oikein enää ollut vaunuja, vain simulaattoreita.

Panssariaseen tehtävää - ISKE JA MURRA - ymmärtämättömät mm. Pääesikunnassa perustelivat yksipuolista aseriisuntaansa siten, että taistelupanssarivaunujen tehtävä olisi vastaisuudessa vain jalkaväen hajautettu tulituki.
Näistä hölmöyksistä lienee etäännytty. Oli moukan tuuria, kuin saatoimme Hollannista ostaa edullisesti käytettyjä Leopardeja pahimpaan puutteeseen, ja hankintoja modernisointeineen on jatkettu.
Silti olisiko näillä mahdollista perustaa edes yksi sodanaikainen panssariprikaati?

Tätä noin 10 vuoden takaista poropeukalointia käsitteli heti ye. evl. Pekka Kantakoski (vuodelta 1926) , pitkään myös Panssarilehden päätoimittajana toiminut panssariammattilainen.
Hänen kirjansa eivät hymistele, vaan vaativat korjausliikkeitä. Onko niitä on tehty riittävästi?
Uudempi kirja: Tuhottu armeija (2014, 117 s.) lienee vielä saatavilla.
Aikaisempaa kirjaa: Maanpuolustusta vai strategisia virheitä - Suomen puolustus 2000-luvulla (2006, 332 s.) löytyy ehkä antikvaareista.

Janne katsoi yllä, että laaja saneeraus olisi ollut tapa palauttaa sikahalvalla saatujen T72 -vaunujen taisteluteho. Senkaltaisiin ratkaisuihin ovat useat maat päätyneet hyvin tuloksin - edullisemmin kuin vain uusimpia vaunuja ostaen. Varsin hyviä tuloksia ehdittiin Parolassakin saada T55 -vaunujen yhteydessä.
Muistaa pitää sekin, että on erilaisia taisteluympäristöjä. Vaunujen kokonaisluku ja samanaikaisesti hyökkäävien vaunujen määrä merkitsee tällöin. Ja niitä oli riittävästi ennen romutuksia.

Mielipiteeni on tstpsv -joukkueen johtajan vuodelta 1971/72. Tällöin Parola koulutti varusmiehistä kustakin kolmesta vuotuiserästä panssarivaunukomppanian (10 tstpsv ja liki saman verran tiedustelu- ja muita kevyempiä vaunuja).
Prikaatin AUK:ssa koulutettiin myös kantaväkeä ja HämJp:lle (BTR60) yhteinen panssari-RUK aloitti juuri toimintansa. Vaunutyypit olivat T55, T54, Pt76 ja BTR50.

ISKE JA MURRA
kuva 28.03.2019 16:01 Erkki Nuutio  
  VR 1862/1912 II (s. 165) mukaan Koivu-Rovaniemi rataosaa alettiin sorastaa junilla vuonna 1909 heti, kun kiskotus tuli Muurolan ja Rovaniemen asemien lähellä sijaitsevien soramäkien kohdille. Sorastus jatkui valoisana vuodenaikana elokuun keskivaiheille yötä päivää - alkuun päivisin 7 veturilla ja öisin 4-5 veturilla, sitten päivisin 6 veturilla.
Sorastus valmistui 16.10.1909 mennessä, jolloin rata tuli avata yleiselle liikenteelle.
Muurolan soramäki on noin 20 km Rovaniemen asemalta.

Soramäkiä oli siis kaksi, Rovaniemi ja Muurola. Oliko kuvauspaikka näistä Rovaniemen soramäki? Kuva lienee kesältä 1909.
Kansatieteellisesti mainio ja selkeä kuva. Lienee työmaa lopuillaan, kun ammattikuvaaja on tuotu paikalle. Osalla väestä on parhaat päällä.

Mutta, nyt tarvitsemme G-asiantuntijoittemme apua!!! Onko jarrukopilla ja jarrumiehellä varustettu vaunu itseasiassa numeroltaan 4630? Vähän samaan tapaan kuin melkein vihreä liikennevalokin on todellisuudessa punainen.
Kuutosen piirteitä on varsinkin päädyn numerossa ja vaunu 4630 löytyy mustasta kirjasta. 4830 on epäselvempi tapaus.
Kyseessä on lämmin (kamiinallinen) vaunu. Myös jarrulliset M-hiekkavaunut ovat kiinnostavia.
kuva 25.03.2019 10:34 Erkki Nuutio  
  Tämä hieno kuva näyttää vaunut sellaisesta suunnasta, että tyyppien tunnistelu on hankalaa. Toisaalta kaikki vaunut ovat päivittäiskäytössä olevia ja siten yleisvaunuja. Umpivaunuissa laakeampikattoiset ovat tietysti Gd-tyyppiä ja useimmat muut Gb-tyyppiä ja vanhempia. Maitolaiturinkin paikka on ilmeinen.

Herkullisin kohta on kuitenkin varhainen ja uutuuttaan kiiltävä Shellin moottoripolttoaineiden jakeluasema. Ainakin korkea pyöreä pömpeli on Mack-merkkinen jakelumittari, jossa yläkaapin kahden oven avaamisen jälkeen tuli esille käsipumppu ja kaksi viiden litran lasista mitta-astiaa. Kun maan alla olevasta säiliöstä pumpattiin bensiiniä toiseen mitta-astiaan, päästettiin toinen astia lorisemaan letkua pitkin auton säiliöön luottaen siihen että maan vetovoima hoitaa homman. Tältä asia näyttää piirustuksessa: http://porvoonliikenne.net/historia/pics/ShellKT.jpg .
Toinenkin pömpeli saattaa olla jakelumittari.

Lunttaan vielä ansiokkaasta 75 vuotta Shellistä -kirjasta (1986). Pioneerien, eli Suomen Mineraaliöljy Oy:n (SMÖ) ja Masut Oy:n yksinomistajaksi tullut suuryritys muutti vuonna 1929 yhtiönimeksi Suomalainen Shell Oy ja tuotemerkiksi Shell entisen Masutin sijaan. Kuvassa on siis uutuudenkirkas Shell-jakeluasema vudelta 1930. Yllättävää on että vuonna 1929, eli vähän aikaisemmin oli pystytetty Heikinkadulle (Mannerheimintie) myöhemmän Lasipalatsin tontin etelänurkalle jakeluasema, ehkä aluksi Masut-nimisenä, mutta kaiketi 1930 lähtien Shell-nimisenä.
Vuonna 1935 tai 1936 uudelle linja-autoasemalle rakennettu suuri jakelu- ja huoltoasema korvasi nämä kaksi varhaista jakeluasemaa.

Toimitusjohtaja Bensowin määrätietoisuuden ansiosta Masut rakennutti 1924 Laajasalon varaston ja öljysataman. Öljytuotteet sinne tulivat säiliölaivoilla ja paljolta myös lähtivät pienillä säilöaluksilla ja -proomuilla satamakaupunkien varastoihin. Koska Laajasalon varastoon ei aluksi ollut edes tietä, kuljetettiin öljytuotteet sieltä pienillä säiliöautoilla talvella jäätä pitkin Sörnäisten säiliöön. En tiedä kuljetettiinko nesteet esimerkiksi kuvan jakeluasemalle Shellin säiliövaunulla.

Kuvan herkkuja ovat niinikään 20-luvun lopun pikkuiset kuorma-autot ja Hotelli Pissoir ja edelleen Heikinkadulla pissoirin kohdalla oleva katumainos. Oliko vaaleja nähin aikoihin?
kuva 23.03.2019 18:17 Erkki Nuutio  
  1.10.1925 Turistin aikatauluissa on ensimmäistä kertaa asema Pasila Fredriksberg. Vielä 1.6.1925 Turistin asemana oli Fredriksberg. Sherlock Holmström katsoo tämän merkinneen myös fyysistä muutosta, ei vain pääkielen sorsinnan vähentymistä. Tämä viittaa siihen, että syksystä 1925 olivat sillat valmiit, henkilöjunat siirtyivät yläraiteille ja Vammeljoen asemarakennus astui uuteen tehtäväänsä. Tämä valokuva, jossa silta on pilarivaiheessa lienee siten kesältä 1923.
kuva 22.03.2019 18:59 Erkki Nuutio  
  Tuoreessa maalissa kiiltelevät kaksiakseliset 3.lk E/Ek -päivävaunut vuosilta 1925-26 osuvat hyvin ajoitukseen vuodelle 1927.
kuva 22.03.2019 18:41 Erkki Nuutio  
  Kuvassa näkyvä asetinlaitetorni on pystytetty luultavimmin vuonna 1912. Vanhempi torni vuodelta 1903 oli noin 50 m rantaradan haarautumisvaihteesta eteenpäin rantaradan vasemmalla puolella, kaupungista päin katsottuna.
Vanhempi torni oli yksinkertaisesti harjakattoinen ja yläosastaan puuta. Se näkyy keskeisesti Signe Branderin hienossa kuvassa vuodelta 1911. Kyseinen kuva on mm. sivuilla 102-103 kirjassa Panoraamoja Signe Brander (HKM).
kuva 21.03.2019 16:38 Erkki Nuutio  
  SVR 1862/1912 II s. 306... kertoo että kuvan asetinlaite[torni] Fredriksbergin ratapihan pohjoispäähän rakennettiin vuonna 1903. Se oli vanhin sellainen Hyvinkään jo muutaman vuoden päästä poistetun vastaavan kanssa. ......
Fredriksbergin ja vuonna 1904 Heksingin ratapihan pohjoispäähän rakennettu asetinlaite uusitaan vuonna 1912, kun junaliikenne Helsingin-Espoon rataosalla on tarkoitus turvata blokkijärjestelmällä. Laitteita alettiin rakentaa syksyllä 1911.

On toki mahdollista että kuvan asetinlaitetorni on tehty vasta 1912 ja vuonna 1903 tehty torni oli purettu tämän tieltä.
Käytössä kuvan torni on saattanut pysyä niin kauan kuin liikenne pääradalla kulki tätä kautta.
kuva 19.03.2019 09:02 Erkki Nuutio  
  Mielestäni Töölöläinen lavettivaunu on lehtevästä puusta vähän pidemmälle, vajaan neljännes-kuvanleveyden verran tämän kuvan vasemmasta reunasta. Rata vieläpä näyttäisi jatkuvan kapeampana lavettivaunusta tännepäin. Mutta mihin ihmeessä kapean radan jatko sokeritehtaalle olisi piiloutunut?
Loistavaa valokuvan terävyyttä. Voi finnan kuvaa voi suurennella miten vain.
kuva 18.03.2019 08:36 Erkki Nuutio  
  Lokomon huoltoautot olivat maalattuja juuri kuten kuvankin auto.
kuva 12.03.2019 09:10 Erkki Nuutio  
  H6 oli ensimmäinen veturisarjamme (poislukien varhainen E1), jossa oli siitä lähtien vakioksi tullut Walscheart-luistikoneisto. Koneiston kammet ovat kuvassa pääosin piilossa kuljettajan ja lämmittäjän jalkojen takana. Edeltänyt H5 oli saanut tulistimen (vrt. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11513.0 , s. 6,7,10-12) jo valmistajatehtaalla, mutta siinä oli vielä Stephenson-luistikoneisto.

VR:lle toimitetut "suomalais-ugrilaiset" veturit suunnitteli VR:n koneteknillinen toimisto, kuten kirjoituskin osoittaa. Tämä nostaa esiin kysymyksen, jota ei ole täällä käsitelty, mutta ehkä esimerkiksi Ilkka osaa vastata: VR suunnitteli veturit ainakin pääosin osakuvia myöten, tavoitteena mm. osien vaihtokelpoisuus käytettävissä olleen valmistustekniikan asettamissa rajoissa. Rajoihin liittyi, että useita yhteenliitettäviä osia jouduttiin asennettaessa vielä sovittamaan. Silloiset yksittäis- ja piensarjavalmistuksen toleranssit eivät useinkaan voineet olla niin tarkat, että yhteenliittäminen olisi käynyt "heittäen". Valmistuksen myötä paljastuu lähes aina suunnitteluvirheitä ja mm. toiminnan ja valmistuksen tarkoituksenmukaisuuden puutteita, mikä kaikki edellyttää muutoksia piirustuksiin. Miten yhteydenpito ja piirustusyhteistyö VR vs. Tampella ja Lokomo höyryveturiaikana sujui?
Vertailuksi dieselaikana oli pitkään Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu (jossa isänikin työskenteli) fyysisesti Valmetilla. Konstruktiot olivat näiden kahden valmistajan yhteenliittymän (Hr13 tietysti lisenssipohjaisesti)
kuva 11.03.2019 21:39 Erkki Nuutio  
  Veturi lienee tullut juuri edellä konepajasta täyskorjauksesta. Niin putipuhdas veturi on.
Samalla on konepajassa ripustettu numerokilpi nokkaan.
Mahtaako Eljas löytää ajankohtatiedon kuvan veturin täyskorjauksesta?
Hieno, terävä kuva! Taustalla taitaa näkyä yksi suurvaltain sodan aikaisista tavaramakasiineista.
kuva 10.03.2019 21:46 Erkki Nuutio  
  Onko tämä sama rakennus kirjassa SVR 1862/1912 II, s. 336 ? Jos on, niin nätimpi on nyt kuin silloin.
kuva 09.03.2019 19:30 Erkki Nuutio  
  Aurinkoista kevättalvea
kuva 06.03.2019 18:58 Erkki Nuutio  
  Hufvudstadsbladet 1.6.1876 kuvailee veturi 58:n, postivaunun ja avotavaravaunun matkaa asemalta Kaisaniemeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/372852?page=1 , eli vapaasti suurinpiirtein seuraavasti :
...
Veturia kuljetettiin koko eilispäivän pitkin Pohjoisesplanaadia ja Eteläsataman laitaa. Kaivohuoneentiellä olevan näyttelyhallin luo saavuttiin illan tullessa.
Niin harvinainen kuin kiinnostavakin tapahtuma herätti suurta kiinnostusta. Suorilla osuuksilla eteni kulku varsin nopeasti, mutta tiukat käännökset Mikonkadun ja Pohjoisesplanaadin sekä Pohjoisesplanaadin ja Eteläsataman kulmassa aiheuttivat suuria vaikeuksia.
Mahtava veturi on toinen rautatien konepajassa tehdyistä. Upea postivaunu puolestaan kuuluu olevan uudentyyppinen ja konepajan johtajan C[arl Petter] Engströmin konstruktio.
Näyttelyesineellään luo suomalainen valtionlaitos "todelliselle edistykselle" ilmaisun, joka poikkeaa ajalle ominaisesta .
....

Keisari A II, puolisonsa, tuleva A III ja muu seurue tutkiskelivat veturia kiinnostuneina vieraillessaan näyttelyssä 15.7.1876.
Näyttelytilana oli tämä upea arkkitehti Theodor Höijerin luomus : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870114?page=7 .

Näyttelyä kuvaa varsin laajasti Nils Wasastjernan Helsingfors tre kulturverk (Söderströms 1948, 218 s.) . Kirjan kaksi muuta kulturverkiä ova ruotsalainen teatteri (Chiewitz) ja Ateneum (Höijer).
kuva 02.03.2019 10:23 Erkki Nuutio  
  Viarecta pienpainatteessa Kansalliskirjastossa vahvistetaan laiturien päällystys vuonna 1932 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/342991?page=1
Niin juuri tehdyn näköiset ovat kyseiset laiturit tässä kuvassa, että pidän vuotta 1932 todennäköisenä.
Silloiset päällysteet olivat pääosin vaaleapintaisia.
kuva 01.03.2019 21:26 Erkki Nuutio  
  Veikkaisin että levyt ovat VR:n omaan käyttöön Kotkassa, eikä kyse ole kuljetuksesta asiakkaalle.
kuva 01.03.2019 21:22 Erkki Nuutio  
  Kyllä vaaleampi ratikan keula olisi kuuroille hyödyllinen kuten kuulevillekin.
Jospa valtuusto rakennuttaisi raiteita vain sinne missä on väkeä ja tarvetta (siis Koilliskeskukseen), eikä sinne missä ehkä on väkeä ja tarvetta 25 vuoden päästä.
Ja ymmärtäisi TAYSin liitynnän mahdottomuuden (ei ole, eikä voi tehdä liityntäparkkia, pääsee vain nyssellä).

Muuten nyssäkälle (Tampereen ratikka) käy niinkuin kävi Helsingin runkolinjalle, jonka liityntä tehtiin Ruskeasuolle.
Se peruutettiin parin viikon päästä : helsinkiläiset polttivat päreensä ja lähtivät heittämään von Frenckelliä kaupungintalon parvekkeelta Kauppatorille lokkien ruuaksi.
kuva 01.03.2019 20:48 Erkki Nuutio  
  Tuoreesti asfaltoidut laiturit, erityisesti tuo lähes valkoisena kuultava.
Eiköhän ole kohta tämän tapahtuman jälkeistä aikaa (1932) : https://www.vaunut.org/kuva/82209?kv=1930&kv2=1935&paik=Helsinki+asema .
Asemararakennuksen likaisuus ja vaunumaisemat muistuttavat läheisesti toisiaan.
kuva 28.02.2019 20:20 Erkki Nuutio  
  Rakennushistoriaselvitys 2017 : http://www.hameenlinna.fi/pages/465887/RHS%20HML%20As%20verkko%2027.10.17.pdf
kuva 28.02.2019 17:14 Erkki Nuutio  
  Konepajan päärakennus on poistunut jo vuoden 1956 ortoilmakuvasta. Tämä kuva on sen perusteella viimeistään vuodelta 1956. Kun kuva on kesäinen, ei suurlakkoaika liene kyseessä.
kuva 28.02.2019 16:55 Erkki Nuutio  
  Voisiko rakenteilla oleva talo olla Kruunuvuorenkatu 7: https://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/1312 ?
Se valmistui vuonna 1902 ja on korkea rakennus. Rakenteilla se olisi siten 1900...1901 vaiheilla.
Uusi tulli- ja pakkahuone on sensijaan matala rakennus, joka valmistui 1901. Se voisi jäädä kuvan ulkopuolelle.

Eli kallistuisin Kruunuvuori seiskaan ja vuoteen 1900 tai 1901, jos laivojen valmistuminen vuonna 1898 on varma.
Ehkä museo on ajoittanut tämän kuvan Norrmenin talon perusteella jyrkän filmimateriaalin hämäämänä vuoteen 1897.
kuva 27.02.2019 10:12 Erkki Nuutio  
  Riihimäen aseman ja varikkoalueen rakennushistoria (2018) : https://www.senaatti.fi/app/uploads/2018/11/2018_arkbyroo_Riihim%C3%A4en-rautatieasema.pdf
Toivottavasti nyt linkki toimii!
Senaatti kiinteistöjen rakennushistoriaselvityksissä on myös mukava selostus Oulun radan alittavan tiesillan vaiheista.
kuva 26.02.2019 08:20 Erkki Nuutio  
  Tasoristeys on onnistunut vaikka se ei ole aivan kohtisuorassa raiteeseen nähden. Se pakottaa autoilijat hidastamaan lähes pysähdyksiin edeltävässä 90 asteen tienmutkassa. Nukuksissa autoilevat päätyvät siksi edessä olevalle pellolle, parhaat jopa metsäsaarekkeelle asti. Näkyvyydetkin ovat hyvät kumpaankin suuntaan.
kuva 24.02.2019 10:56 Erkki Nuutio  
  Jo pitkään toiminutta Pasilan konepajaa ei ole tulkittu vaihteeksi eikä lastauspaikaksi, vaikka sinne varmasti tuli tavaraa suuret määrät. Kun se oli virkatarpeita varten, ei merkintää oheiseen karttaan tarvittu.
Huberin vaihde oli vesijohto- ja hanaherra Huberin tehtaalle. Jossakin luki että kyseinen vaihde olisi siirtynyt SOK:n vaihteeksi. Se ei pidä paikkansa, koska SOK:n vaihde oli paljon myöhempi ja toisella puolella rataa.
Huberin vaihteen haltijana ehti olla Donnerin Helsingin kehruutehdas. Sekin muutti pois paljon ennen vuotta 1916 ja laajeni Hyvinkäällä.
Ennen SOK:ta toiselle puolelle vei alkuaan vaihde Sörnäisten Puutavara Oy:n puutavaravarastolle, noin vuoden 1905 vaiheilla. Ansiokas kirjoitus Helsingin satamaradoista Resiina 1/94:ssa ei valitettavasti ilmoita vaihteiden avaamisvuosia.
kuva 24.02.2019 10:28 Erkki Nuutio  
  Tässä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/109172?kv2=1952&paik=J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4+asema
näkyy toinen vesiviskureista, ilmeisesti ykkös- ja kakkossraiteen välissä. Käsittääkseni toinen vesiviskuri oli itse tornin kyljessä ja palveli kolmosraidetta. Sen laskutorvi on jo poissa. Eevi Alliston kuvissa (katso http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml ) on myöhemoi kuva vesitornista. Sen mukaan se on vielä ollut jäljellä 1960-luvun alussa (ainakin 1950-luvun lopussa).
Oheinen kuva on viimeistään vuodelta 1945, koska heti sodan jälkeen rakennetut tehtaat ja varastot vielä puuttuvat.
kuva 23.02.2019 10:52 Erkki Nuutio  
  Suuri tulipalo Järvenpään asemalla 15.9.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1176024?page=1 )
Paloi 500 syltä veturinhalkoja vesitornin lähistöltä. Tarkoittanee sitä että mm. paikallisjunien veturit ottivat Järvenpäässä juotavaa ja purtavaa.
Esitettyihin kysymyksiin voisi joku paikallistietäväinen vastata.
kuva 17.02.2019 13:29 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen rakennushistoriaselvitys alueesta raidekarttoineen : https://hallinta-mikkeli.kunta-api.fi/wp-content/uploads/2017/05/Mikkelin-satama-alueen-Mannerheimintien-ja-rautatiealueen-rakennushistoriaa-Koko-selostus-kuvineen.pdf
kuva 08.02.2019 17:26 Erkki Nuutio  
  Talven tuntua!
kuva 08.02.2019 10:36 Erkki Nuutio  
  Yllättävän hyvin tasapainottunut kuva ja vauhdin tuntuakin löytyy
kuva 07.02.2019 09:55 Erkki Nuutio  
  Ehkä 60-luvun puoliväliin asti oli selän takana tasoristeys. Toisella puolella jatkui hyväkuntoinen, kapeahko tie Rukkamäen ja Peltolammin väliselle tielle. Jälkimmäinen tie oli vielä 30-luvulla Tampere-Lempäälä (-Hämeenlinna-Helsinki) "moottoritien" osa, ennen Lempääläntietä.
Kuvan myllypirtin liikenne tapahtui siis yläkautta. Alakautta Pärrinkosken yli kohti Härmälää pääsi silloin vain lehmät ja ihmiset jalkaisin. Eikä lehmälauma tasoita savisen polun pintaa. 50-luvulla oli koskessa kaksi myllynkiveä. Myllypirtti on siis todenmukainen nimitys.
kuva 06.02.2019 16:08 Erkki Nuutio  
  Niinpä, Rantaperkiön seisake aloitti vasta vuonna 1945. Hatanpää oli Lokomon seisakkeen virkanimi. Sen perustamisen vuonna 1923 taisi aiheuttaa Lokomon ohella myös edelliskesänä samoilla paikoilla nykyisen ratapihan alla ollut suuri maatalous- ja teollisuusnäyttely.
Rukkamäki palveli suurehkoa työntekijäjoukkoa, joka asui Lempäälän suunnassa ja itse Tampereellakin.
Lentokonetehtaan linja-autotkin kuljettivat Tampereen keskustasta tehtaalle, mutta ilmeisesti myös Rukkamäestä.
Mikähän on Rukkamäen nimihistoria? Tuliko Rukka siitä, että kalliota ratalinjan tieltä räjäytettäessä lensi paikalta poistumassa olleen kolmen panostajan perään räjäytyskiviviä? Näistä keskimmäisen takaraivoon lensi kivi tiukasti sisään, ja siihen päättyi kävely.
kuva 25.01.2019 18:04 Erkki Nuutio  
  Kyllä on, varsin tarkasti.
kuva 25.01.2019 13:44 Erkki Nuutio  
  Ilmoitetut ajovirstat 1874 eivät ole este veturi 57:n lähetykselle lautalla Hämeenlinnasta lokakuun 1874 lopussa.
Veturin valmistumisjuhla oli 4.-5.10.74 Tikkurilassa. Ennen sitä lienee ollut vain koeajoja. Epäilemättä veturin kelvollisuus haluttiin ja myös voitiin sen jälkeen todistaa matkustajunia vetämällä. Noin 3500 km ajomatka parinkymmenen päivän aikana on aivan uskottava tulos, jos on selviydytty ilman mainittavia vikaantumisia.
Tampereen Sanomien toimittaja kävi varmasti katsomassa veturia sijoituspaikassaan Viinikanojan eteläpuolella ja luki 57:n valmistajakilvestä "mekanitehtaan". Veturi lähetettiin Hämeenlinnasta kokonaisena lokakuun 1974 lopussa (Hämäläinen).

Näin aikainen ajankohta on mahdoton E1-vetureille. Ne saapuivat osaksi koottuina aikaisintaan muutama kuukausi myöhemmin.
Ne tilattiin työvetureiksi ja työveturina lehdentoimittajakin sellaisen totesi ja sellaisena siitä kirjoitti.
kuva 25.01.2019 09:37 Erkki Nuutio  
  Yön yli mietittyäni olen myös päätynyt siihen, että "työveturi" ei ollut B1, vaan E1. Helsinki ja Pietari eivät olisi antaneet kummallekin välttämätöntä B1 -järjestelyveturia toisen "yrityksen" epämääräiselle pitkälle Tampereen komennukselle, kun lisäksi tarve oli seuraus kyseisen "yrityksen" viivyttelystä uusien veturien tilaamisessa.

Sen sijaan pysyn täysin sillä kannalla, että marraskuun 1874 alussa tuli veturi 57. Se nyt vain sattui olemaan ainoa veturi, jota ei jo ollut luovutettu ja otettu liikenteeseen Hki-Pietari -radalla. Ajankohdan lehtiuutiset selkeästi kertovat, että se oli tehty Hki-Hml -rautatien mekanitehtaassa (valmistuskilvestä paikan päällä luettuna Mekaniska Verkstaden i Hfors). Kaikki ajoitukset täsmäävät.
Ei tämän veturin tuonti kokonaisena hullua ollut. Lotjien kantavuus sen ilmeisesti salli ja Viinikanojan eteläpuolelle muutenkin jouduttiin tekemään kunnon laituri (olisipa kuvia), koska sitä kautta kuljetettiin Viinikan- ja Vihiojan siltojen osat ja paljon kiskoja ja luultavasti soravaunut. Työraide laiturilta tulevan radan varteen oli lähes tasaista maata.

"Työveturi" E1 oli työveturin näköinenkin (https://www.vaunut.org/kuva/111978?tag0=0%7CE1%7C) ja se oli epäilemättä tuotu osakokonaisuuksina, jotka on helppo yhdistää käyttökohteessa. Tarkka saapumispäivä meritse Helsinkin (Sörnäisiin) lienee epäselvä, mutta jäät estivät meriliikenteen pakkasista riippuen 12.74-1.75 vaiheilla. Kuljetus Hämeenlinnasta Tampereelle lotjalla saattoi olla mahdollista vielä vuodenvaihteessa 74/75. Koko ajanhan kuljetettiin sillanosia ja kiskoja Belgiasta Helsinkiin ja Hämeenlinnasta Tampereelle.
Työvetureiden saapumista varmasti kovasti kiirehdittiin sähkeitse. Tampereen työveturi oli lehtiuutisen mukaan tarkoitus kuljettaa lotjalla lokakuun lopulla 1874 (eli sähkeitse lienee jo vahvistettu veturien olleen valmistumassa), mutta todellisuudessa kuljetus lienee vähän viivästynyt. Luultavasti veturia päästiin kokoamaan Tampereella vasta 5.75 . Ensimmäinen uutinen sen käytössä olemisesta taitaa olla vasta 8.75 .

Soraa kuljetettiin puhkaistavasta harjusta jo kesällä 1874 asemalle päin hevoskuormina. Tämä oli ihan tarkoituksenmukaista, koska kuljetusmatka oli aluksi hyvin lyhyt ja vieläpä alamäkeä. Kun lähistö oli sorastettu oikealle tasolle, oltiin jo kevään 1875 vaiheilla ja oli saatu rannasta ylös kiskoja ja vaihteita ja pian työveturi ja soravaunuja. Työ tehostui niillä kuten lehtikin kertoi.

Soraa kuljetettiin niinikään hevoskuormina työsiltaa pitkin ja rakennettiin vähitellen loivasti laskeva sillan eteläpenger. Sen valmistuttua päästiin siltapalkit tuomaan etelästä päin ja työntämään työsillan päälle.
kuva 24.01.2019 20:50 Erkki Nuutio  
  Hyvä kun olet löytänyt täydentäviä uutisia. Ensimmäinen tullut veturi oli siis 57 lokakuun loppupäivinä 1874.
Hämäläisen 5.11.74 mukaan se kuljetettiin kokonaisena anturoita myöten (=pitkin) - tarkoittanee siis kiskoja pitkin lotjaan.
Maininta että se on suojassa Sorin ahteen alla täytynee tarkoittaa, että se tuotiin ojan eteläpuolelle.

Kokonaisena kuljetettu 57 ei voine olla Satakunta 31.10.74 -uutisen kertoma, vasta Tampereella koottu työveturi.
Tampereen Sanomat 24.8.75 -uutisen höyryveturi kuljeskeli [noin 20.8.75] Sorinahteen ja Viinikanojan välillä [siis ojan pohjoispuolella], eikä rohjennut sillan yli juosta. Sen täytynee siis olla mainittu työveturi [eikä 57].
Ei olisi ollutkaan helppo vetää 57:aa rannasta aseman työmaalle vaatimatonta kärrytietä pitkin suuren elukkajoukon voimalla.
Mikä paikalla [aseman työmaalla] koottu työveturi sitten oli?
Nimenomaan työveturiksi ostetut E1:t valmistuivat vuonna 1875. Ne eivät siis voine tulla kyseeseen, koska kokoonpantava työveturi tuotiin jo lokakuun lopulla 1874. Vain B1 lienee mahdollinen ja rannasta aseman työmaalle kuljetuksen helpottamiseksi se olisi siis purettu pääosiinsa?

Olisi hyvä löytää vielä lisätietoja. Proomuilla muuten kuljetettiin myös paljon kiskoja ja vaihteita sekä Viinikan- ja Vihiojan sillan teräsosat ja pilarikivet, kaiketi sillan eteläpuolelle kuten 57. Hyvä laituri on pakosti rakennettu proomuja varten.
kuva 23.01.2019 22:58 Erkki Nuutio  
  Kuva lienee noin vuodelta 1880 (penkereet jo vihertyneet). Sillan rakentamisen vaiheita ja ongelmia on kuvattu tässä : https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11106.0&vaunut_org=&keskustelut=&index_php=
HUOM: Vastaukset 11 ja 8-10 !
Sillasta tuli kuvan mukainen vasta kun siihen lisättiin kumpikin reunimmainen pilari ja jänne - luultavasti vuonna 1877 - eli vasta kun kaksipilarinen ja kolmijänteinen silta oli jo ollut käytössä parisen vuotta.
Korjattiin siis kuitenkin ennen alkuperäisen sortumista. Alkuperäiset penkereet olivat pakosti olleet liian jyrkät.

Viinikanoja kaartui alkuaan kuvan mukaisesti etelään ennen yhtymistään Pyhäjärveen. Taustalla näkyy tiilitehdas likimain nykyisen Hatanpään valtatien ja Jokikadun risteyksessä. Se aloitti noin vuonna 1875 Hatanpään tiilitehtaana (Pihlman) ja jatkoi 1884 Viinikan tiilitehtaana (Numminen). Itse tehdas on oikealla ja tehtaan asuinrakennus on ojan vasemmalla puolella.
Vanhaan piirrokseen viitaten peittää vasen korkea pilari taustalla olleen puisen kaarisillan ojan poikki.
Tehdas sai savensa ojan eteläpuolelta (Hatanpään vainioilta) ja hiekkansa ojan pohjoispuolelta (Ratinanharjusta).

Mielenkiintoinen seikka on, että ennen sillan valmistumista tuotiin näille tienoille proomulla Hämeenlinnasta vuonna 1874 Lempoisten kanavan kautta kaksi veturia (katso Vastaukset 8-10). Tampereen aseman ratapihan rakentamista varten tuodun veturin (oletettavasti B1) on täytynyt rantautua tiilitehtaan laituriin, josta se on jotenkin saatu loivaa ylämäkeä pitkin vedettyä asemalle. Viinikanojan ja Vihiojan sillan välisen radan rakentamista varten tuodun veturin (A5 N:o 57) on täytynyt rantautua ojan toiselle puolelle ja siitä on täytynyt rakentaa työraide jonnekin myöhemmän Lokomon tehdasalueen pohjoisnurkan ohitse varsinaiselle ratalinjalle.
Muita sopivia rantautumispaikkoja Pyhäjärveltä päin ei vetureille ole käsittääkseni voinut olla ja lehtikirjoitukset todistavat kahden veturin tulon (proomuilla) ennen ratayhteyden rakentumista.
kuva 23.01.2019 21:06 Erkki Nuutio  
  Kallion kirjasto valmistui vuonna 1912 ja näkyy uudenveroisena vasemman kalliolle nousevan kadun (Porthaninkatu) loppupäässä.
Hakaniemen kauppahallin väitetään valmistuneen vuonna 1914. Olisiko se hyvä arvaus.
kuva 22.01.2019 10:25 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva kuormarekineen ja kaikkineen. Ollaan jollain itäsuomalaisella asemalla.
Jonkun pienen joukko-osaston (komppania tai pienempi) kuormastoa on purettu vaunuista ja valmistellaan sen kuljetusta maastoon.
Ei ole siis evakuointia. Ei ole esillä kivääreitä eikä ilmatorjunta- eikä muita varmistuksia. Luultavasti ei siis sota-aikaa.
Kyse on ehkä varusväen tai reserviläisten harjoituksesta tai esimerkiksi rajanvalvontatehtävästä.
Aikaisintaan talvelta 1940/41, epätodennäköisesti sota-ajalta ja viimeistään 1940-luvun lopulta
kuva 09.01.2019 18:38 Erkki Nuutio  
  Mahtoiko liituhenkilö kuitenkin tarkoittaa Kuusakoskea ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusakoski ) , eli siis romutusta.
Olivatko säiliöt terästä vai alumiinia?
<<   >>