Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	31.05.2019 10:18	Erkki Nuutio
		Kuva minut eräältä osin yllätti, koska se näyttää 27:n kulkevan tunnelin lävitse. Poikkileikkaukseltaan pyöristetyt 4-19 olivat normaalikalustoa linjoilla 2 (Lappi) ja 3 (Kauppi), ja loppuvuosina 25 (Sammonkatu), jotka kulkivat tunnelin kautta. Muut johdinlinjoista eivät kulkeneet tunnelin lävitse. Linjan 1 (Härmälä) normaalikalustoa olivat 1 (silloin kun sitä käytettiin), 2-3 ja 4- (harvemmin loppupään numeroita 10...19) Linjan 11 (Muotiala) kalustoa olivat lähes pelkästään 23-27 ja 28-29. Kyseessä oli "maaseutulinja", jonka rollikat olivat ensimmäisinä kuljettajan rahastamia. Se olikin syy miksi niitä ei aluksi haluttu käyttää vilkkaammilla "kaupunkilinjoilla. 21-22 (kuten 1) olivat BBC-sähkölaitteiden johdosta epäkelpoja, ja ne olivat vain muutaman vuonna eri linjoilla. Vaikka kuljin hyvin monena vuotena (periaatteessa vuodesta 1949 linjalla 1 ja loppuvuosina linjalla 25) lukemattomia kertoja, ei minulla ole juurikaan muistikuvia muiden rollikoiden kuin 4-19 kulkemisesta asematunnelin kautta (linjat 2,3,25). Kuva osoittaa, että esimerkiksi 27 ainakin joskus kulki. Linjalla 1 kulkivat 28-29 vain harvoin. Valmet-rollikoiden aikaisen tekniikan pahin ongelma oli haavoittuvuus. Pitkiä sähköhäiriöitä oli aika usein. Silloin rollikat hylättiin katujen reunoille, ja Pyynikin hallista haettiin kiiruusti aaseja (AEC) tilalle. Ei sellaista voinut sietää. Nykyiset päätepysäkillä latailtavat sähköbussit poistivat tämän ongelman. Siksi oli todella kohtalokasta tuhota kaupungin talous ja keskusta enää tässä vaiheessa raitiolinjoilla. Kaupungin talous tuskin kestää raitiolinjaston täydentämistä niin laajaksi, että raskas tappiollisuus poistuu syöttöliikennetarpeen riittävästi vähentyessä.
	30.05.2019 18:18	Erkki Nuutio
		Kuinka suureksi tulee Itsenäisyydenkadun mäen alaosan kaltevuus, ottaen senkin huomioon että tunnelissa ja ainakin parikymmentä metriä sen jälkeenkin ovat kiskot noin metrin nykyistä katutasoa alempana? Onko varauduttu lineaaritekniikkaan, siis hammastanko raiteiden väliin ja hammaspyörä vetoakselille?
	25.05.2019 11:05	Erkki Nuutio
		Viitataan vielä tähän kuvaan : https://vaunut.org/kuva/121081?u=3399&kv=1967&kv2=1980&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
	24.05.2019 11:19	Erkki Nuutio
		Mutta näkyy puuttuvan veturista varoituskilpi, vaikka ollaan sähköistetyllä rataosalla.
	23.05.2019 11:28	Erkki Nuutio
		Onkohan Viitosen perässä talkoolaisten ensimmäinen vaunuhotelli ja juuri silloisella oikealla kohdallaan. Yön tullen makuupussissaan siellä lepäili mm. Tuomola. Hän oli työltään tullivartija, mutta tiesi jo silloin päiviensä olevan luetut. Arvelen että lääkäri Vesa ja hän olivat tulleet tutuiksikin tämän kohtalon seurauksena.
	23.05.2019 10:54	Erkki Nuutio
		On kyse sitten ruotsalaisesta tai suomalaisesta markkinointipellestä, ahneuden ja lahjattomuuden vääristämä ajatusmaailma ja anglisöhellys näkyy näiden aivopieruina jopa ryhmittymismerkeissä.
	22.05.2019 09:52	Erkki Nuutio
		MRY:n alkuvaiheisiin liittyy elimellisesti Antin Konditoria. Sen rakennus on takana näkyvässä puurakennusrivissä, juuri tallin takana. Koiviston nuorukaisveljekset tulivat sieltä. He edustivat Lehtovirran Pertin kanssa Forssaa suuremmalla kunnialla kuin kaupunginjohtajansa. Koiviston rouva olisi taannut ostamamme Minkiön meijerikiinteistön lainan sen jälkeen, kun Forssan KOPin valvoja kamppasi alkuperäisen lainan. Peruimme kuitenkin kaupan kun rata ei silloin vielä ollut yhdistyksellä.
	19.05.2019 14:08	Erkki Nuutio
		Rättäri lienee edesmenneen perustajajäsenemme Hannu Haakin. Kerran Hannu vei meitä talkoista pikatietä etelään kuljettajan ikkuna alas taitettuna. Tuli kuorma-auto vastaan ja räväytti koko rättikaton auki. Hannu sai sen vielä pingoitettua takaisin reunakoukkuihinsa. Toisella kerralla Hannun Fiat-nelivetotraktori hinasi ratapenkalla kulkien kylmänä ollutta Viitosta noin 10 m pitkällä vaijerilla kohti Jänhijoen siltaa niin, että Viitonen omalla vauhdillaan kulkisi sillan yli Minkiön puolelle. Siksi vetovaijeri irroitettiin vähän aikaisemmin Viitosesta ja traktori vaijereineen kiihdytteli kohti tilustietä pois veturin tieltä. Murphyn laki oli jo voimassa ja vaijerin lenkki tarttui kiskojatkeen kiskoruuvin ulokkeiseen kierrepäähän - eikä irtautunut. Niin Vitonen vyöryi alamäkeä traktoria kohti. Onneksi Murphyn laissa on Hannu Hanhi -momentti, jota sovellettiin Hannun traktoriin. Vitonen osui traktorin ison takapyörän renkaaseen, ja täräys irroitti vaijerin kiskoruuvista ja sinkosi traktorin pois Vitosen tieltä. Fiatien löysällä olevat osat tipautetan jo tehtaalla täristimellä, joten Hannu ajeli ongelmitta traktorillaan takaisin tilalleen jatkamaan viljelytöitä. Tämä tiedoksi niille, jotka ihmettelevät mutkaa kiskossa vähän Jänhijoen sillasta Jokioisten suuntaan.
	16.05.2019 09:55	Erkki Nuutio
		Tuohon pikatavaratoimistoon viittasi Työ 11.7.1912 kertomalla Senaatin hyväksyneen sen piirustukset ja kustannusarvion 280.000 mk ja sallimalla rakentamisen aloituksen heti. Rakennus siis valmistui vuonna 1913. En löytänyt parempaa kuvaa siitä. Mitä taas tulee vaunuun 10051, todettakoon että Postimuseon HO-pienoismalli oli vaunusta 10054, ja ainakin pienoismallissa on vaakalaudoitus, kuten kuvan vaunussa.
	16.05.2019 09:30	Erkki Nuutio
		Oliko tämä VR:n viimeinen yritys maidonkuljetuskisassa? Montako näitä tehtiin?
	15.05.2019 09:09	Erkki Nuutio
		Voimme aina olla vakuuttuneita siitä, että tuhopolttaja haluaa ja pystyy täysin korvaamaan yhteiskunnalle aiheuttamansa menetyksen. Valmet B10 -haarukkatrukki ei tainnut olla Humppilan vakiovaruste, vaan tuotu sinne tavaroiden evakuointeja varten.
	13.05.2019 17:24	Erkki Nuutio
		Pyydän anteeksi aiheetonta epäilystäni kuvan poistumisesta. Etsin, mutta arvion puuttuessa kuvausvuodesta ei haku kuvaa löytänyt.
	13.05.2019 14:35	Erkki Nuutio
		Tämän kuvan pitäisi olla jo täällä, mutta se lienee otettu pois. Poisottamisia en pidä myönteisinä toimina. Mukana häipyvät vaivalla kirjoitetut kommenttitiedot. Muistan kirjoittaneeni vastaavaan kuvaan ajoitusarvion. Se perustui ortodoksikirkon tornien vaurioitumiseen kenttätykin osumista 4.1918. Koska korjaus vei aikaa, lienee kuva noin vuodelta 1919. Vaunumielessä antoisa kuva!
	13.05.2019 12:56	Erkki Nuutio
		Juhlavaa arkkitehtuuria! Edeltävä pikatavararakennus oli säilynyt viereinen klassinen rakennus torin reunalla. Työ 11.7.1912 kertoi Senaatin vahvistaneen piirustukset ja kustannusarvion 280.000 mk. Rakentamiseen sai heti ryhtyä, eli rakennus lienee valmistunut vuonna 1913. Aivan vasemmassa alanurkassa näkyy mainitun rakennuksen takana olleen veturitallin kääntöpöytäkuoppaa ja siltä lähteneitä raidetynkiä. Mitä varten nämä tyngät ylipäätään olivat? Niiden alla näkyy kuvassa yhä poikittainen raide (konepajalle?).
	12.05.2019 20:56	Erkki Nuutio
		Viinikan asemapaikaksi vielä voisin ymmärtää, jos Lokomon alueelta vapautuisi tilaa ja toteutus olisi muuten järjellinen. Alkuperäisistä Lokomon kokoonpano- ja koneistushalleista tulisi vähän muokattuina mahtava asemarakennus, eikä suunnanvaihtoja Jyväskylään päin enää tarvittaisi. Sensijaan Lakalaivassa ei vähääkään järkeä. Jos hölmö ehdotus on esitetty tosissaan, on kyse kaupungin keinottelijoiden ja peluripuolueiden uusimmasta rahastamisaikeesta. Jos Viinikka/Lokomo toteutuisi rautatieasemana, olisi sillä toki mahtavia vaikutuksia : - Purettavan rautatieaseman paikalle tulisi vain pienikokoinen pysäkkirakennus. Etelän ja Parkanon/Porin radan välille tulisi siksi vain 4 läpimenevää raidetta. Nykyaseman kohdalle tulisi vain pysäkki ja sille yksi pitkä matkustajalaituri. Paikallis- ja kaukojunat seisahtaisivat sillä (vrt. Pasila). Neljää raidetta varten tarvittaisiin muilla kohdilla vain 24 m leveä tila. Siten ratapihan kannen alatila vapautuisi pääosin pysäköintiin ja koko linja-autoasemalle, jolta saisi suorat tielinjat pikateille. - Koska tulisi vain 4 läpimenevää raidetta Hämeenkadun päähän, saataisiin poispuretun hankalan asematunnelin sijaan luonteva reitti Itsenäisyydenkadulle autoja ja raitiota varten. Tuplahyöty: ensin työllistettiin maarakentajajoukot vuosiksi epäkelvon tunnelin muuttamiseen (+hulevesiluolaan), sitten voidaan taas työllistää maarakentajajoukot aseman ja tunnelin purkuun ja uuden ja toimivan alikulkusillan tekoon. Ei pidä lainkaan hermostua vaikka käynnissä olevat hankkeet paljastuvat turhiksi jo ennen kuin ne valmistuvat. Moni rahanlainaaja on niistä jo hyödyn saanut ja tämä ilo jatkuu. Älkäämme siis surko pieleen meneviä nykyhankkeita. Ne ovat haaste uusiin uhrauksiin kansalta - Kalevan köyhät akat ja ukot ja vaippavanhukset odottavat uusia haasteita.
	12.05.2019 17:17	Erkki Nuutio
		Mielenkiintoinen yksityiskohta on signaalinaru, joka tulee vaunusta, ja lepää veturia odotellessaan maassa junan konduktöörin edessä. Pakaasivaunun lyhyys ja osin myös sivuseinän muoto paljastuu viereisellä raiteella olevasta samanlaisesta vaunusta.
	12.05.2019 11:00	Erkki Nuutio
		Ilmeisesti jopa tuolle vaununkorille löytyy ns. luonnollinen selitys. Pyörien ulkonäkö viittaa Manselliin. "Vuonna 1872 hankittiin kokeeksi joukko Mansell´in järjestelmän mukaisia pyötäkertoja, joiden pyörät [uuma] oli "teak"-puuta, kuva 223." (SVR 1862/1912 II s. 475)
	10.05.2019 18:37	Erkki Nuutio
		Rohkaisin itseni kirjoittamaan, koska helsinkiläisajoistani on jo 40 vuotta. Voin katuvana sitten puolustella harhojani tällä ja vanhuuteen liittyvillä valitettavan yleisillä syillä. Onko taiteilija varmasti SE Halonen, vai Muu? Miksikö höpisen? Kun on osattu laittaa hotelli Torni paikalleen puoli vuosisataa etukäteen. Tuomiokirkko se ei voi olla, kun paikka ja muoto on väärä. Ja korkea savupiippu, joka nokeaa Kaisaniemeä. Voisi olla veturitallin piippu, mutta silloin se on radan väärällä puolella. Sama pätee poikittain piipun tienoilla olevaan punatiiliseen ensimmäiseen veturitalliin. Enempää en uskalla höpistä. (Tampereen suunnalla leijuu alituinen Pitkäniemen uhka.) Taulun impressionistinen vaikutelma ja siihen sukeltanut B1-järjestelyjuna kelpaa kyllä minulle. Ja pidän kovasti seinälläni olevasta Favénin Ryti-muotoluvasta, vaikka jäljennös se kaiketi onkin.
	08.05.2019 16:29	Erkki Nuutio
		Teksti tarkoittanee, että joltain asemalta Pietarista länteen pyydettiin sähkeitse toista veturia avuksi. Kyseinen veturi tuli avuksi parivetoon ennen Kouvolaa. Sen ansiosta juna oli vain 21 minuutia myöhässä Kouvolassa.
	08.05.2019 15:04	Erkki Nuutio
		Ilmeisesti G10 (Sk3) pitää säilyttää myös kyseisen junan mahdollisena vetäjänä. Niitä oli kuvan 358 Pietarissa ja lukuisia Viipurissa. Vetovoima oli 4550 kp. G10 ainakin antoi keweän veturin vaikutelman verrattuna H1-2 -vetureihinkin. Seitsemän bogievaunun lämmitys käytti suuren osan kattilan höyrystyskyvystä kohtuullisellakin pakkasella. Jossain lienee tietojakin tämän osan suuruudesta.
	08.05.2019 10:34	Erkki Nuutio
		Omakin arvioni junapainosta on lähelle samaa, karkeislaskettuna 7 kpl III-lk:n E-päivävaunun (noin 28500 kg + 90 hlö x 85 kg/hlö = 36150 kg) ja 1 kpl F-konduktöörivaunun (noin 11000 kg + 9000 kg = 20000 kg) mukaan, yhteensä siis (7 x 36150 + 20000) kg = 273050 kg = 273 tn. Viipurin ja Pietarin varikoilla ei liene ollut 1.1912 varsinaisia keveitä vetureita, Pikku-Ruskoja tai vanhoja A-vetureita. Myöskään C-veturit eivät tule kyseeseen. Paljolta Pietarin pikajunia varten hankittujen H1-2 (Hk1) -veturien vetovoima oli noin 4980 kp. Uudempien H3-5 (Hk2-3) -veturien vetovoima oli 6120 kp. Kaikkia näistä vetureista oli käsittääkseni Wpi:n ja Pb:n varikoilla 1.1912. Hyvinkin uuden H6 (Hk5) -veturin vetovoima oli 4900 kg. Vaikka näitä oli Wpi:n varikolla, ei tämä liene kyseessä. H7 ei ole kyseessä, koska sitä ei ollut vielä olemassa. Lukujen valossa vaikuttaisi siltä, että 1.1912 Pietarin pikajunia olisi normaalisti vedetty varsin uusilla H3-5 -vetureilla. Käsiteltävään ylimääräiseen junaan ei näitä ilmeisesti riittänyt, vaan se keweä weturi lienee ollut H1 tai H2. Kuten mainittu Wpi:llä ja Pb:llä ei liene ollut varsinaisesti kevyitä vetureita, kuten G2 (vetovoima 3830 kh) tai A7 (vetovoima 3190, 3400 kg). Näillä juna ei olisi juuri liikkunut. Minua tietävämmät voivat ehkä kertoa tavanomaisista junapainoista eri veturityypeille.
	05.05.2019 23:33	Erkki Nuutio
		Täällä on pohdintaa siitä, ovatko Simberg-rautatiekuvat Hugon vai Paulin ottamia :https://vaunut.org/sarja/3211
	03.05.2019 21:55	Erkki Nuutio
		Kysymyksiä (vaatimusaste: vaativa höyryveturiaste) lehtikirjoituksen johdosta : "Matkustajatulwa wenäläisinä pyhinä - Juna uupunut tielle." [Työ 9.1.1912] : "Matkustajatulwan johdosta lauwantain vastaisena yönä oli pikajunan n:o 1 lisättäwä muutamia boggie-waunuja, niin että niitten lukumäärä nousi kaikkiaan 7. Keweä weturi ei kuitenkaan kyennyt kuljettamaan junaa aikataulun mukaisella nopeudella, waan sai juna pysähtyä usealle asemalle Wiipurin ja Kouwolan wälillä. Kouwolaan saapui juna 21 minuuttia myöhästyneenä ja olisi myöhästynyt wieläkin enemmän, jollei olisi mainitulta asemalta lähetetty wahwempi weturi apuun. Keweä weturi ei kaiken lisäksi kyennyt antamaan tarpeeksi höyryä lämmitystä warten, ja niin saiwat matkustajat kaiken lisäksi kärsiä wilusta.".... 1/ Mikä oli likimain junapaino? (7 bogiewaunua täynnä keisariajan lihottamia venäläisiä joululahjoineen) 2/ Mikä veturisarja, tämäkö G10/Sk3 (esim 351) ? (keweä weturi, ei siis Pietarin pikajunien 1910 tyypillinen, Pietarin tai Viipurin varikon kone (G7?)
	02.05.2019 11:34	Erkki Nuutio
		"Helsinkiläisillä on myöskin, kuten wiipurilaisillakin, sellainen lahden pohjukka, joka toisenkin kerran aiheuttaa harmin ja tyytymättömyyden purkauksia sen olemassaolosta kärsiwien taholta. Wiipurissa on Salakkalahti, täällä Töölönlahti. Semmoinen umpisilmukka, josta wesi ei pääse waihtumaan, waan harmaana ja haisewana, tywemmällä paksun limakerroksen peittämänä, on ympäristönsä sekä ohikulkewien kammona ja rasituksena. Monet kerrat on kaupungin isiä sekä waltioita waiwattu, pistetty ja hermostumiseen saakka kiusattu kysymyksillä, kuinka kauan mokomata on kaupunkilaisten kärsittäwä. Aina turhaan ja ilman tuloksia. Nähtäwästi odotetaan jotain ihmettä ja yliluonnollista tapahtuwaksi, jonkinlaista raamatullista wedensekoitusta ehkä. Ken tietää. Siihen mennessä uitetaan siinä likalammikossa hewosia, työläisten lasten helteisinä päiwinä sen rantoja kahlaillessa. Ja ihmiset siwukäydessään saawat parhaansa mukaan suojella nenäänsä, siunailla ja kiroilla, miten waan lystääwät. Itse kaupungin isät owat kaikkea tätä wastaan hywin suojattuja. Jos joku onnellinen kemistiherra sattuisi keksimään keinon, miten pahahajuiset aineet muutetaan hywätuoksuisiksi, olisi kysymys onnellisesti ratkaistu. Laittaisiwat waan hajuwesitehtaan sen lahden rannalle. Raaka-aineista ei olisi puutetta." Työ 9.8.1910 Kalle (Kirje Helsingistä)
	29.04.2019 09:05	Erkki Nuutio
		Kuva on taidokkaasti sommiteltu ja edustava. Teräskelat pelkäävät jo kohta odottavaa valssausta. Varmaan se tekeekin kipeätä.
	28.04.2019 11:19	Erkki Nuutio
		Vielä lisään, että olenpa nähnyt HKL:n rollikan linjalla 1 Tampereella. Linja 1:n päätepysäkki Härmälässä oli kiertolenkki lähes Lentokonetehtaan, eli valmistajan portin edessä. Silloinen kotipysäkkini ole edellinen pysäkki. Tapahtuma lienee riittävä todiste sille, että Helsingin ja Tampereen sähkövirta oli samanlaista. Kaiketi muutkin Valmetin tekemät HKL -rollikat koeajeltiin ensin Tampereella, ja sitten vietiin käytettyinä (mutta käyttökelpoisina) Helsinkiin. En pysty sanomaan otettiinko maksavia matkustajia kyytiin koeajojen yhteydessä.
	28.04.2019 10:31	Erkki Nuutio
		Tutun näköinen ansioitunut henkilö etualalla....:-)
	28.04.2019 10:24	Erkki Nuutio
		Täytyy myöntää että TKL:n vastaavat, etenkin 28 ja 29, mutta myös edeltäneet olivat tyylikkäämpiä kuin tämä. Eroa korostaa vielä HKL:n busseissaan harrastama hautajaisväritys. Kun tämä etana näyttää sarvensa, voi todeta että niiden kaarevuus ei ollut sattumanvaraista. Kun tämän siskot Tampereella kulkivat matalan asematunnelin lävitse, ne kulkivat keskikaistalla. Sarvet puolestaan kulkivat reunakaistalla ja niiden päissä luistelevat hiiliharjojen pitimet kulkivat auton kattoa alempana. Hiiliharjat olivat kulutustavaraa. Kuljettaja vaihtoi uudet hetkessä ja ilmeisesti jäi kuluneita joskus tiensivuunkin. Tampereen asematunneli oli siis matala. R-Sisulla siitä ajellessa ropisteli radiopuhelimen (joka ei ollut mukana) lyhyt piiska-antenni sen ajojohtimia. Ehkä ukkossuojauksen tai hyvän tuurin ansiosta nytkin siis kirjoittelen. Jossain porukassa kävin katsomassa (Sähkölaitoksen) keskikosken generaattorirakennuksessa ollutta elohopea-tasasuuntaajaa, joka ymmärtääkseni ainoana laitteena piti rollikoita liikkellä. Ei tosin aina - silloin tällöin ne olivat pitkinä letkoina katujen reunoilla. Akuillaan ne eivät liikkuneet muutamia kymmeniä metrejä pidemmälle. En tästä generaattoreilta tehonsa ottaneesta tehonlähteestä muuta muista, kuin että ehkä 2.5 m kanttiinsa ollut metalliaita sitä ympäröi ja erilaisia komponentteja siinä oli. Ja elohopeaa myös, muttei ruiskinut sitä ympärilleen.
	28.04.2019 09:47	Erkki Nuutio
		Lienee Vesan kotipysäkki. Tällä kohdalla selkämme takana Venhot asuivat. Kun Helsingin runkolinja kansannousun vuoksi peruutettiin, jäi jäljelle kaukaa keskustaan vaihdoitta ajavia bussilinjoja. Sen tämäkin kuva osoittaa. Samoin käy Tampereella: Kansannousu odotettavissa. Edellisestä onkin jo aikaa.
	27.04.2019 22:43	Erkki Nuutio
		Perusteellisin Viipuri-tietäjä oli parisen vuotta sitten kuollut intendentti Juha Lankinen, Viipurin kaupunginarkkitehdin poika. Hänen kirjassaan Kaupan ja teollisuuden Viipuri on tämäkin kuva (s. 141) kattavin tiedoin: "...tavarajuna ylittää Kirkkosaaren sillan vuonna 1892. Silta oli asemalta länteen noin 600 metrin päässä ja siinä oli erillinen kääntöosa, joka kesäaikana avattiin kerran tunnissa 15 minuutiksi Saimaan kanavaliikenteen takia. Tämä oli eräs syy, minkä tähden uutta rataosuutta [?] ryhdyttiin rakentamaan Viipurista länteen, jotta Saimaan kanavaliikenne olisi voitu siirtää uuteen uomaan Kivisalmen siltojen pohjoispuolelle." Iltasen Viipurin historiallisesta kartastosta (Karttakeskus, 2017) löytyy (s. 59) se Kirkkosaari. Siitä tuli osa täytetystä penkereestä, joka johti kuvan kääntösillalle. Silta näyttäisi olevan heti penkereen päässä, mutta kiinteä silta jatkui eteenpäin Hiekan rannalle asti. Vanha Saimaan kanava tuli toisen kartan (s.60) mukaan Suomenveden pohjan suunnalta, kääntyi etelään ja kulki tämän kääntösillan aukon kautta, ohitti Viipurin linnan ja kulki Linnansillan aukon kautta ennen pääsyään Viipurinlahdelle. Kivisilta puolestaan on noin 4 km lännenpänä. En ehtinyt hakea tätä uudempaa kanavan reittiä. Ja kun sopivasti sattui, laitan vielä uutisen Työ-sanomalehdestä 10.12.1912, eli venäläissortoa järjettömyyteen asti: "Sotamiehet wähällä aiheuttaa kauhean junaonnettomuuden. Eilen aamulla näkivät Kirkkosaaren rautatiesillan luona wahdissa olewat sotilaat laiwan siltaa lähestywän. He ryhtyiwät awaamaan siltaa ottamatta huomioon juuri saapuwaa junaa. Onneksi sillan wahti kuitenkin huomasi sotilasten puuhat ja pysäytti junan, joka olisi ehtinyt sillalle sen ollessa jo siksi paljon auki, että onnettomuus olisi ollut warma." Olisikohan wahti jättänyt junan pysäyttämättä, jos kyydissä olisi ollut puupää Seyn? Toisaalta puupää itse ja puukorinen kenraalikuvernöörin vaunu olisi saattanut jäädä huoletta veteen kellumaan.
	27.04.2019 18:15	Erkki Nuutio
		Jan-Erik Wiik tarkasteli Hangon rataa koskevassa kirjassaan Kampen om spåret näitä meidän silmissämme muotopuolisia vetureita. Yksi ainoa johtoakseli vieläpä sylinterin takapuolella edisti alttiutta luikerrella ja levittää raidetta. En tiedä oliko johtoakseli kytketty teliksi ensimmäisen vetoakselin kanssa. D1:n pyörästöjärjestys oli kuitenkin silloin Venäjällä melkeinpä yleisin ja tekijänä yleisin juuri BMAG - vielä silloin itse Berliinissä. Wiikin kirjassa (s.98) on kuva lähes samanlaisesta jonkun venäläisen rautatieyhtiön veturista. Pörssimeklari (keinottelija) Gisiko ja professori Arnold, molemmat Pietarista taisivat molemmat menettää omaisuutensa Hangon hankkeessa, mutta kulisseja pidettiin pystyssä vihkiäisjuhlan ylitse.
	26.04.2019 12:42	Erkki Nuutio
		Voisiko näiden 2015 ajoitusten tilalle muuttaa "1913 (arvio)". Likimääräisvuosi on tärkeä mm. hakuja silmälläpitäen. Kannaskuvien tietosisältö on muutenkin tärkeä - vaillinaisuus antaa naapurille kuvan, että uskomme vääryyden oikaisemisen suhteen on kadonnut. 1913 on melko luultava vuosi suuriruhtinaskunnan aikaisille Viipurin raitiokuville, koska alkuhämminkejä loppusyksyllä 1913 ei ehkä haluttu/ehditty kuvata. Ansiokasta Rickhedenin Viipurin raitiotiet -kirjaa täydentää sopivasti tämä Työ -sanomalehden 27.9.1912 kirjoitus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323093?page=2 . Kirja käytti sanomalehtilähteinään vain porvarilehtiä. Työtätekevien sana on siksi aiheellinen, varsinkin kun se oli usein tietävämpi ja täsmällisempi.
	24.04.2019 18:46	Erkki Nuutio
		Tämä Työ -sanomalehden 25.7.1912 s.2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323065?page=2 koskee jenkeistä ostettua kaivinkonetta, eli ei ylläolevaa O&K:ta. Työ- uutisen koneesta en löytänyt kuvaa.
	24.04.2019 18:31	Erkki Nuutio
		Työ -sanomalehdessä julkaistiin moniakin lyhytuutisia venäläisten kokeista, ja niiden johdosta tehdyistä muutoksista. Sellaisia olivat mm. matkustalaiturien reunojen siirto etäämmälle (koska venäläisvaunujen alin porras on alempana), tavaralaiturien reunan vienti etäämmälle, siltojen kulkuaukon korottaminen jne, vaunun- ja veturinpyörien sorvaus 3 mm kapeammiksi (itse pyörät?) ja ainakin yhdysliikenteen tavaravaunujen puskurikorkeuden korottaminen (riipukkeiden pituutta vai jousien kaarevuutta muuttamalla?). Esimerkiksi Työ 23.7.1912 s.3 kertoo "Wenäjän rautateiden liikkuwa kalusto - Suomen rautateitä tutkitaan. Suomen waltionrautateiden wenäläinen tarkastaja Krueger [josta Rankkakin kertoo Kiskot kävelee -kirjassa] lähti Helsingistä [Tampereella yövyttyään]....Waasaan, mukanaan muutamia sotilaswiranomaisia, niiden joukossa muuan insinöörikenraali. Junan edellä kulki toinen juna, joka oli warustettu wenäläisellä waununprofiililla. Matkan tarkoituksena kuuluu olewan tarkastaa Helsingin radan sopiwaisuutta Wenäjän rautateiden liikkuwalle kalustolle." Muistelen että täällä Vorgissakin olisi kuva tällaisesta profiiliviritelmästä. Löytääkö joku sellasen?
	24.04.2019 10:53	Erkki Nuutio
		Simolaa puoltavia seikkoja on useita: Vanha veturitalli oli puinen, ja sinne meni kaksi raidetta. Talli ei ollut kehänmuotoinen. kääntöpöytä oli moottoriton ja lyhyt. Täällä olevista kuvista https://vaunut.org/kuva/54297?paik=Simola näyttää taustalla vesitornin, mutta vanha puinen talli ei taida näkyä. Yllä olevan kuvan taustamaisema mielestäni sopii hyvin Simolaan, vaikkakaan kuvan rakennukselle ei ole tunnistusta. Kirjassa Lappeen Simola ei ole ainakaan vastaan todistavia seikkoja. Todennäköisyyden perusteella merkitsisin liikennepaikaksi Simolan (vanha)
	23.04.2019 21:07	Erkki Nuutio
		Tällä veturilla on aikaisempaa rutiinia Kouvolasta 10.4.1912 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1322900?page=2
	22.04.2019 10:54	Erkki Nuutio
		Arvaa saisitko noin irvokkaalle ja tyyliltään täysin sopimattomalle roskalaatikolle rakennuslupaa edes Egyptinkorpeen. Oksennan joka kerta nähdessäni sen kauppareissullani. Seuraavan kaatosateen aikana se kyllä poksahtaa, mutta ruiskiiko se silloin elohopeaa ympärilleen?
	22.04.2019 09:21	Erkki Nuutio
		Osassa alkuaikojen vetureita sylinterit olivat runkopalkkien välillä, ja näiden sylinterien käyttämät kiertokanget vaikuttivat yhteen vetoakseleista. Tässä akselissa oli kampimutkat, kuten polttomoottorin kampiakselissa. Alkuaikojen veturien kampikoneistokin (höyrynohjauksen ajoitus sylintereihin) oli runkopalkkien välissä (Stephensonin luistikoneisto) ja sen kammet saivat edestakaisen liikkeensä luultavasti samalla pyöränakselilla olevista epäkeskoista. Kummankin ratkaisun summana on, että ulospäin ei näy muuta kuin oman puolensa vetopyörät yhdistävä kytkentätanko. Ratkaisun etuna on tasainen käynti, kun edestakaisin liikkuvat massat (kammet, männät) ovat lähellä veturin keskilinjaa. Haittoina on puolestaan ahtaus ja huollon ja korjauksen hankaluus. Kampimainen pyöränakseli on myös kallis osa. Myöhempi ulkopuolinen Walscheartin luistikoneisto on lisäksi Stephensonia parempi ja taloudellisempi, mutta ollessaan mäntien ohella varsin kaukana veturin keskilinjasta, pyrkii se aiheuttamaan veturin luikertelua. Kun vetoakseleita on useita ja lisäksi näiden edessä ja/tai takana ohjaavia akseleita, häipyy luikertelu ainakin valtaosin.
	20.04.2019 13:48	Erkki Nuutio
		Nimikyltin jälkimmäinen osa on keisarikunnan kielellä.
	20.04.2019 13:44	Erkki Nuutio
		Tämä paloi Suomi-Suomi -maaottelun loppuvaiheissa vuonna 1918. Radan varrella -kirja tarjoaa rakennusvuodeksi 1910. Vuodelta 1914 löytyy toiselta suunnalta otettu, samankaltainen kuva. Sama vuosi voisi kelvata tällekin, ainakin noin -sanalla täydennettynä. Nuori poika voisi huonolla tuurilla olla Andrei Zdanov, joka perheensä mukana vietti tällä kesiänsä. Ei siis ollut tämäkään proletaari todellinen proletaari. Ollila oli Terijoen Keskikuokkalan kylä.
	20.04.2019 13:01	Erkki Nuutio
		Sortavalaa vastaan puhuu se, että kääntöpödältä ei lähde montakaan raidetta. Vuoden 1913 ja 1916 varikkolistassa 413 oli Kouvolan koneita. Kääntöpöytä on pieneltä paikkakunnalta. Osaisiko sitä v. 1923 raidekaavioista arvuutella?
	20.04.2019 12:51	Erkki Nuutio
		Oikaistaan vielä vähemmän vitsaillen, että tupakkavaunun käytölle on ollut kaksi todennäköisempää syytä: 1 / Olosuhdesyyt: Tupakoimattomien vaunuosastoa ei ollut saatavilla. 2 / Kasvatussyyt: Partiolaisen haistellessa vaunun aromeita, syntyy tälle elinikäinen 102 prosenttinen suoja tupakointia vastaan. Aromi on yhtä kestävä, intensiivinen ja unessakin mieleen palaava, kuin henkäys toissapäiväistä tikkuviinaa.
	20.04.2019 12:24	Erkki Nuutio
		Tämän kuvan ajoitus on ollut hankala. Tarvittaisiin vaasalaisapua. Voi kyllä todeta alkuun, että kuva ei ole Vaasasta, vaan Nikolainkaupungista - eli vuotta 1917 edeltävältä ajalta. Nikolainkaupunki-nimi oli tietenkin hervotonta nuoleskelua, mutta lieventävänä selityksenä lienee ollut Nikolai I:n tuki alkuperäisen kaupungin tuhonneen tulipalon jälkeen. Taisi silloin Vaasan veri vapista. Taustalla näkyy korkea hoikka teollisuusrakennus, piippu vierellään. Tarjoaisin Vaasa Höyrymyllyä - Vasa Ångkvarns Ab:ta. Jos on näin, rakennus lienee vuodelta 1892 (vrt. Kotimaisen teollisuuden albumi, 1912). Aikamatka kuitenkin jatkuu raiteen vierellä olevaan SVR:n konepajarakennukseen. Viitaten SVR 1862/1912 II (s.537-543), on se konepajan uusi vaununkorjauspaja vuodelta 1902. Niin tuoreelta se kuvassa näyttää, että arvioin kuvausvuodeksi 1903...1905. SVR-kirjan kuvana 282 on vuotta 1909 vastaava raidekartta alueelta. Oikealle kääntyvät kaksi raidetta vievät siinäkin veturitallin kääntöpöydälle, mutta raiteisto näistä raiteista vasemmalle on täydentynyt. Eli oheinen kuva on ajalta ennen sitä. Johtopäätös on siten että kuva on noin vuodelta 1904. Edessäpäin vasemmalla reunalla on tavara-asema laitureineen. Siksi raiteiden välissä on korkeita lyhtypylväitä. Rautatieasema on puolestaan selkämme takana vajaan kilometrin päässä.
	19.04.2019 10:08	Erkki Nuutio
		Tuntuu että levyllä estetään vaunun siirtyminen tältä paikaltaan. Ja paikka on vähintään tarkastustöitä varten (kulkutaso ja katos valoineen), jollei se ole tyhjentämispaikka.
	19.04.2019 10:03	Erkki Nuutio
		Tuosta näkyy samainen katon ikkunauloke : https://www.vaunut.org/kuva/87805?u=2783&kv2=1938&paik=Helsinki Olen kauhiasti hämmästynyt ja suorastaan paheksun, kun kaikki partiolaiset ovat tupakoitsijoita. Polttelevatko siellä vaunussaan Työmiestä vai Klubia? Veturi lienee tosiaan Hanomag-Pr1.
	18.04.2019 10:05	Erkki Nuutio
		Kiitoksia kun kirkastit kuvaa niin, että piipun 15X tuli esiin. Vaihtoehdoiksi jäi siis vain 150 ja 151. Kun vain 150:n käyttöönottovarikko oli Helsinki ja vielä Eljaksen vuoden 1916 varikkolistassa 150 on Pasilassa, on aihetodisteita riittävästi. 151:llä vastaavat paikkakunnat olivat Hanko ja Karjaa.
	17.04.2019 11:26	Erkki Nuutio
		"Rautatiehallitus alkanut säästää Porin radalla." Työ 5.8.1910 ----- "Siuro. Asemalla on jo pidemmän aikaa ollut erityinen päivystyskone suorittamassa waununwaihtoa wuoden ympäri. Mutta kun waunulastiliikenne Siurosta talwisaikaan on pienempi kuin kesällä, on komitea pitänyt mahdollisena että waihtotyöt tällöin woidaan suorittaa pitämättä asemalla erityistä päiwystyskonetta. Ehdotuksen on Rautatiehallitus hywäksynyt ja pidetään Siurossa wast´edes päiwystyskonetta ynnä waihtotöihin tarpeellista miehistöä (1 konduktööri ja 2 jarrumiestä) ainoastaan 7 kk. aikana." -----
	17.04.2019 09:33	Erkki Nuutio
		"Perjantai-iltana [22.7.1910] saapui ensimmäinen juna Nikolajewikin tavara-asemalta Suomen rautatieasemalle Pietarissa. Junassa oli kaksi matkustajavaunua ja 11 tawarawaunua. Matkaan kului noin tunti aikaa." Työ 25.7.1910
	17.04.2019 09:24	Erkki Nuutio
		Tuskin ovat kaikki vaunut tuoneet tavaroita torille. Esimerkiksi 4-akselinen lienee työnnetty sinne kuorman purkamisen jälkeen Kone- ja siltarakennuksen pistoraiteelta, tai se on odottamassa viemistä lastattavaksi siellä. Voi tuolla olla Elannonkin raiteella tyhjennettyjä vaunuja.
	16.04.2019 21:13	Erkki Nuutio
		Kun ei ollut 501:stä kuvaa, niin kelvatkoon 502 : Työ -lehti 14.7.1910 kertoo, että Pellavatehtaan konepajasta valmistui ja tuli koeajetuksi veturi 501, jossa on erikoinen nopeusmittaaja. Sillä jopa jälkeenpäin (?) saa selville kuinka suuri nopeus junalla on yleensä ollut. Mistä on kysymys? Oliko nopeusmittari tällöin uutuus SVR:lle vai oliko tosiaan kyse esimerkiksi paperille nopeuskäyrää tulostavasta, erikoistyyppisestä nopeusmittarista?
	16.04.2019 18:55	Erkki Nuutio
		"Jo alkoi. Ensimäinen weturi saapunut [väliaikaista] yhdysrataa myöten Suomen rautatieasemalle Pietarissa. Yöllä wasten 29 p:ää Klo 3 tienoissa saapui ensimäinen weturi Nikolain [=Pietarin Moskovan] asemalta uutta rannikkorataa pitkin Suomen rautatieasemalle Pietarissa, jatkaen matkaansa Suomen rautateiden halkopihaan saakka missä uusi rata ja Suomen radat yhtywät. Kuten ennen on sanomalehdissä kerrottu kulkee uusi rata Nikolajeffin asemalta pitkin Newan rantaa ja Aleksantein sillan yli Wiipurin puolelle, josta se kulkee Nijbegorodijkaja katua pitkin Suomen rautatien halkopihaan." Työ 30.6.1910 Käyn mm. Työ-lehteä lävitse liittyen ennen kaikkea Pietari-Raasuli -rataa ja siihen aika lailla kytkeytyneeseen Pietarin yhdysrataan. Aika työläs urakka.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset