1606-162759 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.03.2016 21:09 Erkki Nuutio  
  Vesitornin kohtaloksi koitui ilmeisesti kadun ja alikulun levitys ja/tai Järvenpään vesiverkoston laajentuminen. Minä vuonna torni joutui historiaan? Rakennettiinko tämän jälkeen enää vesiviskuria toisaalle, vielä lähemmäksi asemaa?
kuva 16.03.2016 20:59 Erkki Nuutio  
  Hiilipolttoisen veturin noenpoistoa nokipesästä näkyy tässä https://www.vaunut.org/kuva/96627?u=3399&tag0=0||&tag1=17|Sijainti|Varikolla . Tulipesän pohjan arinaraudoille usein runsaastikin jäävän ja takertuvan kuonan tyhjennykseen valmistaudutaan tässä https://www.vaunut.org/kuva/96624?u=3399&tag0=0||&tag1=17|Sijainti|Varikolla . Noki ja kuona täytyy poistaa tallille palatessa kuonakuopan päällä https://www.vaunut.org/kuva/96623?u=3399&tag0=0||&tag1=17|Sijainti|Varikolla . Poistamaton kuona heikentäisi paloilman pääsyä ja tulisi vieläkin vaikeammaksi poistaa.
Puupolttoisella veturilla täytyy lisäksi poistaa savupiipun levennykseen päätynyt noki avaamalla levennyksen kylkiluukku.
Asiantuntijat osaavat kertoa täydellisemmin.
kuva 16.03.2016 10:29 Erkki Nuutio  
  Kova on ollut tälli, kun ovat savupesät vastakkain. Johtoakselin jäänteet on jouduttu pilkkomaan pois kummastakin Wilsonista, jotta siirto linjalta sivuun asemalle on ollut mahdollista. Kumpikin veturi korjattiin.
Pääosa Wilsoneista hylättiin vasta 1965-1967. Hienoja dokumentteja.
kuva 15.03.2016 13:51 Erkki Nuutio  
  Kalliomäen Reino on lisännyt Viipurin raidekartan ja signaalikaavion vuodelta 1930 Keskusteluihin osioon Suomalaisia ratapihakaavioita. Raidekartta on tätä valokuvaa vastaava ja vähän helpompi lukea kuin vuoden 1923 kaavio. Osaa teksteistä ei voi lukea, koska lähteessä, eli Keksintöjen kirjassa nämä olivat kovin pienennettyjä.
kuva 14.03.2016 20:27 Erkki Nuutio  
  Minua askarruttavat nuo neliskulmaiset luukut (?) raiteiden välissä. Suurinpiirtein tältä kohdalta kulkee alikulkutunneli asemarakennuksen odotushuoneesta ravintolarakennukseen: https://www.vaunut.org/kuva/106601?u=3399&paik=Viipuri .
Lienee liian mielikuvituksellista kuvitella niitä alikulkutunnelin kattoikkunoiksi (1910-luvun mallia!), mutta mitä muuta tehtävää niille voisi olettaa?

VR 1912/37 II sivulla 333 on kuva vanhanmallisesta vaihdonkielto-opastimesta, versiosta jota käytettiin kauempaa vaijerilla. Yhteisiä tunnusmerkkejä oheiseen pylvääseen ei juuri ole.
Jos kuvan Kana työntää (menee länteenpäin), seuraa heti useita vaihteita, osa sivuraiteille, mutta myös kuvan etualan raiteille. Opastimelle olisi siten peruste. Näin on voinut olla alunperin (1910-luvulla), mutta sähköasettimien tullessa käyttöön tämä tämä mekaaninen opaste kai poistettiin käytöstä poistamalla sen levy (sitähän ei ole pylvään päässä).
Kuten Kaskimies s.179-180 kertoo, Viipurin kankiasetintorni otettiin käyttöön vuonna 1914, mutta sähköasetinlaitetorni vuonna 1930 ( https://www.vaunut.org/kuva/43557?paik=Viipuri&tag0=17|Rautatieinfra|Muu+rakennus&tag1=17|Rautatieinfra|Turvalaite ). Sähköinen torni ohjasi ja suojasi mm. kaikkia aseman vaihteita ja valo-opastimia.
Oheinen kuva on ajalta jolloin sähköinen torni oli juuri otettu käyttöön. Vanhat mekaaniset opastimet oli poistettu käytöstä, mutta niitä ei ehkä vielä ehditty kaivaa pois paikoiltaan. Viipurin aseman raide- ja sähköasetinlaitekartta ja -kaavio vuodelta 1930 on Keksintöjen kirja - Tiet ja maakulkuneuvot -kirjan (1932) sivuilla 355-356.
kuva 14.03.2016 19:09 Erkki Nuutio  
  Hyvinkin voisi olla sotilasjuna. Ravintolarakennuksen jatke länteenpäin näyttää jo olevan paikallaan vuonna 1931 ja näyttää uudenpuhtaalta. Siten myös kuva https://www.vaunut.org/kuva/61571?kv2=1944&paik=Viipuri saattaa olla kuvattu jo vuoden 1931 vaiheilla. Ravintolarakennuksen länsipään alkuperäispituus näkyy pohjapiirroksesta https://www.vaunut.org/kuva/106601?u=3399&paik=Viipuri .
Lehtikioskista tännepäin olevan satamaraiteen vaihteen kohdalle on molemmin puolin raidetta suojakaiteet liian hätäisten autoilijoiden varalta. Oikean alareunan raiteet lienevät raitiovaunuja varten, mutta kuka vei virroitinjohdot?
kuva 13.03.2016 14:27 Erkki Nuutio  
  Jaakolle ja Eljakselle kiitos minulle ja varmaan lähes kaikille muillekin tuntemattomasta tiedosta veturia ja miehistöä myöten neukkulaisten tukikohtajunien liikkumisesta vaaran vuosina ainakin väliä Porkkala - Pasila - Riihimäki - Vainikkala.

Kirjan Leskinen - Silvast : Suljettu aika - Porkkala NL:n sotilaallisena tukikohtana 1944-1956 (WSOY, 2006) mukaan: "4.11.44 aloitettiin rautatieliikenne tukikohdasta Helsinkiin ja Leningradiin. 13.12.44 mennessä oli sinne saapunut jo 802 vaunukuormaa. Samana päivänä tukikohtaan saapui 56 (neuvosto)rautatieläistä, ja alueen rautatieliikenne vakiintui.

Henkilöliikenne tukikohtaan aloitettiin 12.44 . Tukikohdan junissa matkusti myös Liittoutuneiden Valvontakomission jäseniä, jotka tosin jäivät Helsinkiin (ja vakoilijoita: provosoijan huomautus).
Ensimmäiset vaunukuormat, jotka saapuivat Porkkalaan marraskuun alussa 1944 olivat etupäässä suomalaisia vaunuja, joilla tukikohdan joukoille tuotiin sotakorvausparakkeja asunnoiksi ja kasarmeiksi."

Kirjassa on yksi kuva (Lehtikuva), jossa näkyy 8 kenttätykkiä matkalla Porkkalaan 2-akselisissa neukkuavovaunuissa.

Eljakselta ja muilta jotain tietäviltä kysyisin nyt kunnioittavasti mitä täydentävää tiedätte Porkkalan liikenteestä.

Välirauhan aikana oli liikennettä kokojunin Hangon tukikohtaan. Siihen oikeuden NL kiristi itselleen rauhanteon jälkeen. Käsittääkseni liikuttiin suomalaisin veturein - sopimuksenteossa oltiin tiukkoja. Kun tukikohdan uusi komentaja kenraali Sergei Kabanov matkusti Hankoon 12.5.41 Leningradin Suomen asemalta, pidettiin junanvaunujen ovet lukossa eikä väliasemilla voinut poistua vaunuista. (Jatkosota alkoi 25.6.41, liikenne Hki-Leningrad ja Hanko-Leningrad jatkui vielä 24.6.41, ehkä vielä osin seuraavana päivänäkin. Saksalaisten Barbarossa oli alkanut 22.6.41, mutta sehän oli eri sotaa).
kuva 11.03.2016 09:56 Erkki Nuutio  
  Peilikiiltävät lankkihatut ovat olleet valokuvaajien suosiossa. Ainakin kattila on G.Siglin Wiener Neustadtissa tekemä. Melko varmasti myös veturi muiltakin osin on A6 (epätodennäköinen vaihtoehto olisi A7, jos on vaihtokattila A6:sta). Veturinumero on vielä piipun juuressa. F-matkatavaravaunu täytynee olla Helsingissä 1899 tehtyä ensimmäistä sarjaa, koska Pasilassa ensimmäisenä tehdyt vaunut olivat samanlaisia, mutta vasta vuodelta 1903. Matkatavaravaunua tarvittiin Ameriikan siirtolaisten pakaaseja varten.
Tammisaaren liikenne ei vaatinut varsinaista halkokatosta, vaan riitti tällainen. Viittaavatko pystypylväät siihen, että on aikomus tehdä sadekatos ja ehkä takalaudoitus halkojen säilyttämiseksi kuivempina syyssateilla ja talvella.
Kuvassa polttoainehuolto sujui kun haki puunrungon hevosella lähimetsästä, ja oli saha, kirves ja vähintään kiertokoulun käynyttä paikallisväkeä niillä ahkeroimaan. Nyt samaan tarvitaan tuhansia kilometrejä öljyputkia, tankkilaivoja ja -vaunuja, tai ydinvoimala ja kauheasti tohtoreita, hallintoa ja valuuttaa.
kuva 09.03.2016 09:26 Erkki Nuutio  
  Kiva palautella mieleen aluetta, jota ihmetteli 8.64 ja 8.67 kuukausilippukierroksella, joka ulottui lähes kaikille silloin matkustajaliikenteen palvelemille radoilla. Varsinkin 8.64 pääsi junalla vielä melkein minne vaan, pienemmille paikoille jurnuttavilla Lätillä. Höyryistä ei silti ollut puutetta.
Oheinen kiskokarttaosuus päti ilmeisesti hyvin vielä 60-luvulla. Tehtiinkö mahtava vyörytyslaitos Hiiliä -merkinnällä varustettuun paikkaan? Vyörytyslaitokset taidettiin tänne ja muuallekin tehdä kohta sodan jälkeen.
kuva 08.03.2016 13:49 Erkki Nuutio  
  Kunnioittakaamme mitalissa esiintyviä keisari-suuriruhtinaitamme Aleksanteri toista (vasen) ja kolmatta (oikea). Kunniottakaamme etenkin Aleksanteri toista, joka määräsi vuonna Suomeen oikeanpuolisen liikenteen kaduille ja teille ja tosiasiassa myös rautateille, joiden rakentamisen hän oli määrännyt alkavaksi.
"
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
matkustajain velvollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa väistää.
Annettu Helsingissä, 8 päiw, Kesäkuuta 1858

Me Alexander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli sekä Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m.

Teemme tiettäväksi: Koska eräissä Suomen paikkakunnissa on tullut tavaksi, että matkustajat, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistäwät kukin oikealle puolellensa, ehkä 1734 wuoden Kestikiewari-asetuksen 23 pykäleestä on säännetty että semmoisissa tapauksissa wäistettämän pitää toiselle puolen; niin olemme Me, tästä tehdyn alamaisen esityksen johdosta, Armossa hywäksi katsoneet sillä tawalla muuttaa sanottua sääntöä, että matkustajain tahi ajelijain kaupungeissa ja maalla pitää, mainitussa asetuksessa määrätyn neljän ruplan ja kahdeksankymmenen kopeikan hopearahan sakon-haastolla, wastatuksin tullessaan wäistämän kukin oikealle puolellensa, niin että he esteettömästi saattavat päästä toistensa ohitse. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Helsingissä, 8 päiw. Kesäkuuta 1858

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa
J.M.Nordenstam, Pehr Törnqvist, B.Federley, Fab.Langenskjöld, M.W.Nordenheim, Clas Nordenheim, A.I.Born, R.A.Hisinger, Joh.Er.Bergbom, V.Furuhjelm, Pehr Peterson A.Fredr.Kellander

"
Tämä julkaistiin siis jokunen vuosi ennen Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokouksen aloitusta.
Suomen kielen käyttö alkoi kohentua kun A II, anomusten johdosta määräsi Pietarissa Ministerivaltiosihteerin (A.Armfelt) ja tämän apulaisen (E.Stjernwall-Wallen) laatimaan Kielireskriptin (käskykirjeen) Suomen kielen virallisista oikeuksista. Senaattori J.V.Snellmanin kanssa käydyn esittelyn perusteella Keisari allekirjoitti 30.6.1863 reskriptin Parolassa. Suomen Senaatti kokonaisuudessaan vahvisti saman Hämeenlinnassa A II:n puheenjohtajuudella asetukseksi (N:o 26 / 1863).
Ruplatkin muuttuivat Markoiksi vuonna 1864 A II antaman päätöksen johdosta.
kuva 03.03.2016 21:05 Erkki Nuutio  
  Tämä lienee Heinolan nurkilta, mutta mistä on kyse? Vaikutelma on kuin sodan aikaisesta SA:n ase- tai ammusvarastosta, josta nosturiradan avulla siirtely vaunuun/vaunusta sujui jouheasti. Onko Kuusakoski Oy jossain lähistöllä ja onko sillä ollut tekemistä varaston kanssa? Tämä kaikki lienee jo kadonnut, jos rajoitumme kolmeen ulottuvuuteen.
kuva 01.03.2016 21:16 Erkki Nuutio  
  Viehättävä kuva veturien viherpalkeista ja liasta huolimatta. Ja täytyyhän nekin tallentaa kun ovat todellisuutta.
Jos pulverilumi ei pöllyä ja moottoritkaan eivät savuta, olisiko vielä muita keinoja lisätä kuvien liikevaikutelmaa ?
kuva 29.02.2016 12:16 Erkki Nuutio  
  Lahden ylittävä ratapenkere ja etualan lyhyt silta rajoitti virtausta Töölön- ja Eläintarhanlahtien välillä. Kaupungin vaatimuksia Rautatiehallitukselle muutostöistä virtauksen parantamiseksi löytynee kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista.
Töölönlahden matala perukka oli kuvan aikoihin jo saastunut siihen laskeneiden puhdistamattomien viemärien (Böle, Fredriksberg) ja ojien vuoksi. Taisi Töölön sokeritehdaskin laskea omia liemiään.
Linnunlaulu näkyy kuvassa, mutta kuvauspaikka sillan tällä puolella on Helsingin ratapihan pohjoispäätyä.
kuva 26.02.2016 09:24 Erkki Nuutio  
  Vajaan neljän kilometrin pituinen haararata Karjalan rautatieltä Sortavalan - Joensuun väliltä Värtsilään ja Wärtsilän rautatehtaalle rakennettiin 1894/5.
Aseman piirtäjästä/suunnittelijasta en löytänyt suoraa tietoa, mutta Bruno Granholm nimitettiin rautatiehallituksen arkkitehdiksi 1892. Vuodesta 1895 hän toimi Tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa tehtävänä asemarakennusten suunnittelu.
Kuten Juhani tetesi, rakennuksen tyyli on tyypillistä Granholmia, jota on kuvattu mm. kirjassa Rautateiden arkkitehtuuria.
Värtsilä ja Wärtsilä luovuttettiin 1940 ja 1944 valloittamatta jääneenä palvelemaan NL:n sosialistista rauhaarakastavaa tykkitaloutta.
kuva 20.02.2016 16:45 Erkki Nuutio  
  En huomannut laittaa äskeiseen kommenttini viitettä tähän haileaan maisemakuvaan, joka sijoittaa bunkkerin silloiseen ympäristöönsä. https://www.vaunut.org/kuva/95603?u=3399&kv2=1970&paik=Tampere
1960-luvun ratakaaviosta näkee, että raide bunkkerille oli pienisäteinen ja lisäksi nousukaltavuus oli suuri. Muistan kuinka Kalkkunan alla kiskot kirskuivat kun se vei vaunuja sinne.
kuva 20.02.2016 14:45 Erkki Nuutio  
  Olen kuvitellut kuvassa olevan kivibunkkerin olleen räjäytysaineita varten ja ehkä myöhempinä aikoina voiteluaineita varten. En ole pitänyt sitä kivikukkona, enkä toisaalta tunne sellaista olleen muuallakaan Tampereella. Tästä bunkkerista on Vorgissa yksi tai muutama parempikin kuva, en vain löytänyt heti
kuva 17.02.2016 19:49 Erkki Nuutio  
  Sviitin voi hyväksyä hotellissa, jos kyseessä ei ole erityinen, historiallisesti merkittävä tila. Matkusteluun kuuluu muutenkin monikielistä lainasanastoa, kuten hotelli ja sviitti. Tässä nimenomaisessa tilassa sviitti -nimitys on kuitenkin moukkamaisuutta.
Presidentti on meidän tasavallan presidenttimme halusimme sitä tai emme.
kuva 17.02.2016 17:09 Erkki Nuutio  
  En tee mitään ehdotusta, mutta totean painavasti. Kun paikkaan tulee jotain toimintaa, ei sen toiminnan nimessä saa olla ensimmäistäkään sanaa, joka ei ole suomea.
Varsinkin jonkun mainospellen keksimä englanninkielinen nimi olisi räikeä törkeys.
Tääältä kulki viimeisille askelilleen presidentti Kallio kansakunnan synkkänä välirauhan aikana.
Tätä kautta palasi presidentti Ståhlberg kyyditykseltään itärajalle, mutta lähti ja palasi monta kertaa iloisissa merkeissä.
Muutkin presidentit ja valtiovieraat ovat monesti viivähtäneet täällä.
Myös keisari Nikolai II, jolle tila on alkuaan tehty, viivähti täällä vuonna 1915.
MOUKKAMAISILLE KÄYTTÖTAVOILLE TIUKKA EI. MUSEOVIRASTO VALVOKOON TARVITTAESSA!
kuva 14.02.2016 20:44 Erkki Nuutio  
  Suomi on metsien ja järvien maa!
kuva 14.02.2016 11:38 Erkki Nuutio  
  Voisiko joku arkistoissa liikkuva tehdä palveluksen etsimällä Rautatiehallituksen pöytäkirjoista päätöksiä, jotka määräävät asemakilpien kielistä. Varsinkin on syytä tarkastaa vuoden 1900-02 vaiheilta. Vuoden 1902 kieliasetus (löytyy netistä) käsittelee kielten tasa-arvoisuutta ja ei siis liiku kylttitasolla. Lähemmäksi menee Kielimanifesti (1900) https://fi.wikisource.org/wiki/Kielimanifesti , jolla tuotiin venäjää virkakieleksi. Voi tulkita että sen periaatteet jouduttiin Rautatiehallituksessa laajentamaan asemakilpiin asti. Myös paljonkin varhaisempia päätöksiä voi olla Valkeasaari-Pietari -väliä koskien.
Pahoitteluni hajamielisyydessä edellä kirjoittamastani Kokkolasta.
kuva 13.02.2016 07:38 Erkki Nuutio  
  On mahdollista että kuvaaja on rajannut (halunnut rajata) Gamlakarlebyn kuvasta, eli että se on ollut suomenkielisen kyltin vasemmalla puolella. Kuva on aikaisintaan vuodelta 1902. Pitäisi tarkistaa vuoden 1902 kieliasetuksesta antaako se määräyksiä asemankilpien kaltaisista yksityiskohdista ja onko Rautatiehallitus antanut asiasta määräyksiä.
kuva 12.02.2016 19:56 Erkki Nuutio  
  Etualalla on viemäriputkia. Laituria ollaan ilmeisesti korottamassa tavaramakasiinin edustalla ja pohjatöitä on jo tehtykin.
Lienee postiluukku lähimmän vaunun kyljessä.
kuva 12.02.2016 19:48 Erkki Nuutio  
  Näyttääkö kuva pienen aavistuksen neliskanttisesta aukosta kuistin katossa? Katolla ei ainakaan näy seisontatasoa, jossa seisten lipun voisi nostaa ja laskea. Viime sodissa hyökkääjä ei kyennyt etenemään lähellekään Käkisalmea, mutta silti ahnehti senkin 1940 rauhassa ja 1944 välirauhassa. Neuvostovaltio tarvitsi Waldhofin tehtaita voidakseen jatkaa rauhan rakastamista.
Asema säästyi taisteluilta ja edelleen jäljellä. Markus Lehtipuun matkaoppaan kuvassa ei lipputankoa ole. Se on häipynyt viimeistään vuonna 2001 uudelleenpaneloinnin yhteydessä.

Etummaisen kivirakennelman täytyy olla kakkoslaituri, joka Käkisalmen liikennetiheydellä saattoi olla kapea. Kyllä ykkösraide on piilossa sen takana. Juuri tällainen kuvaperspektiivi syntyy kun kamera on ollut 1.32 m korkeudella 5.15 m päässä kakkoslaiturista. Mikähän tapahtuma siellä on meneillään tai tulollaan?
kuva 12.02.2016 19:07 Erkki Nuutio  
  Vaunu on Kummerin vuonna 1900 valmistama, olisiko numero 26. Resoluutio ei oikein riitä vasemmalla olevan ajurin tavarakärryn tekstien lukemiseen. Ajotiellä näkyy kiinteitä orgaanisia päästöjä. Kuvausaikahaitari 1900-1903.
kuva 12.02.2016 14:24 Erkki Nuutio  
  Hallintosiipi valmistui vuonna 1909. Vanhan aseman matala osa (joka näkyy kuvassa) sekä itse kivirakennuksen kaksikerroksinen pohjoispää purettiin uuden varsinaisen aseman perustustyötä varten vuonna 1912. Mahdollisia kuvausvuosia ovat siis 1909-1911. Voinee arvioida että kuva on noin vuodelta 1910.

Varsinaisen aseman rakennustyö lähes pysähtyi sodan vuoksi vuonna 1914, mutta jo tällöin melko valmiina se otettiin sairaalaksi haavoittuneille keisarillisen armeijan sotilaille.
Asema valmistui asemaksi vuonna 1919, jona vuonna myös vanhan aseman säilynyt ja käytössä pysynyt osa purettiin.
Näin kertoo mm. Helsingin rautatieasema -kirja.
kuva 11.02.2016 21:30 Erkki Nuutio  
  Olisiko se pienoismallin https://www.vaunut.org/kuva/108429 etualalla veturitallin kulmalla näkyvä yläosastaan nelikulmainen puinen torni, joka lienee jonkinlainen vähäisempi vesitorni
kuva 11.02.2016 20:34 Erkki Nuutio  
  Olivatko hillopurkit Riihimäen lasitehtaan tuotteita? Tehdas oli kai sitten RLR:n rataverkon piirissä.
Purkkeja taisi olla monen kokoisina, isojakin.
kuva 11.02.2016 20:26 Erkki Nuutio  
  Kuvakirjassa Helsinki ennen meitä (1947) on parikin vuonna 1908 Kansallismuseon (rakenteilla) tornista otettua valokuvaa. Tämä varmistaa kuvauspaikan, etenkin kun ravintola Kaisaniemi linjaraiteen takana on kuvaussuuntaa vastaavassa kohdassa. Varmaan se kuvausvuosikin on 1908.
kuva 11.02.2016 16:22 Erkki Nuutio  
  Todella kiinnostava näkymä Töölönlahden täyttämisen melko varhaisesta välivaiheesta. SVR 1862-1912 II osan sivulla 249 on karttapiirros koko ratapihan, aseman ja konepajan raiteistosta vuodelta 1909. Tämä kuva tuntuisi sitä vähän vanhemmalta.
Raiteiston vasemmalla reunalla näkyy Töölön sokeritehtaan vasemmalle kaartuva metrinen raide ja siirtokuormausalue.
Stadilaiset voinevat tarkentaa ajoitusta Siltasaareen ja muualle jo nousseiden rakennusten perusteella.
kuva 09.02.2016 13:02 Erkki Nuutio  
  Kiitos uskomattoman mallin tietoonsaattamisesta.
Voisivatko mallin tekijä(t) ilmoittautua ja kertoa suurtyöstään. Olettaisin heidän olevan tuttuja näilläkin sivuilla.
On siinä lukemattomia eri värisiä tikkusia ja takkusia pistetty oikein päin oikeisiin paikkoihin.
Orientointia auttaa veturitallien ohella aseman ja postin rakennusten osittainen näkyminen kuvan alalaidass.
kuva 08.02.2016 14:11 Erkki Nuutio  
  Taisi olla paikoitellen jäisen liukasta etualan polkupyörälle. Viinikan ratapiha tehtiin kai muuten järkevästi ja järkeväksi, mutta kumpaankin suuntaan on kohtalainen mäki vastassa.
kuva 08.02.2016 14:05 Erkki Nuutio  
  Aika sekalainen seurakunta, mutta moottoritehoa on periaatteessa "riittävästi". Juna ohittaa juuri kuvaushetkellä kohdan, jossa tornitalon puolella oli Esson jakeluvarasto säiliöineen ja kuvaajan takana Shellin jakeluvarasto säiliöineen. Shellille (ex. Masut) kaivoi harjun kylkeen sopivan hiekkapohjaisen tontin (siis sorakuopan tasaisen pohjan) SVR jo Vaasan radan rakennusaikana. Tätä pyhää hienojakoista hiekkaa keräsin ja pesin viitisen litraa ennen alueen asuntorakentamista, ajatellen (edelleen) puolivalmiin pienoisrautatieni tarpeita. Hautausmaa ei ole ihan kohdalla, joten tarvitsi pestä hiekan suodattamaa kasvipohjaista hapanta liuosta, mutta ei valumia ruumisarkuista.
kuva 07.02.2016 17:42 Erkki Nuutio  
  Oletan että alakopeissa on täytetty tynnyreitä säiliöistä painovoimalla täyttöhanan kautta tulevilla öljytuotteilla. Vajoihin ei mahdu montakaan täytettyä tynnyriä, joten vasemmalta ohjauskiskoja pitkin saatiin tyhjiä tynnyreitä täytettäviksi ja kohta täytön jälkeen lastattaviksi jakelukuorma-autoon.
Itse säiliöt on täytetty yksinomaan tai pääosin laivoista putkea pitkin. Pumppu on ainakin laivassa ja ehkä putkistossakin. Olettaisin säiliövaunut pääasiassa täytetyiksi kuvan varastosäiliöistä putken kautta painovoimalla ja ehkä laivastakin putken kautta, ja vaunun sen jälkeen matkustaneen johonkin eri puolilla maata olevista jakeluvarastoista täyttämään sen varastosäiliötä, tai jollekin suurasiakkaalle täyttämään tämän varastosäiliötä. Vaunuissa ei ollut pumppuja.

Esimerkiksi Tampereen Viinikkaan heti Vaasan radan ylitettyä etelään vievän maantien, tuli alueen jakeluvarasto radan oikealla puolelle ennen vuotta 1910 Öljyn Tuonti Osuus-Yhtiö i.l. Tampereella * toimesta vuosisadan alkuvuosina. Öljytuotteet tulivat sen säiliöön (säiliöihin) Nobelin säiliövaunuissa tämän päävarastosta. Myytiin kuitenkin myös halvempia Masutin ja Terakopovin öljyjä. Esso peri tämän alueen ja toiminnan.

Shellin (Oy Masut) säiliöt olivat vastapäätä, eli rautatien vasemmalla puolella vuodesta 1925. Kirjassa 75 vuotta Shellistä (1986) on mainio kuva tästä alueesta 1925-1928 vaiheilta. Siinä näkyy Suomen Öljyntuontiosakeyhtiön säiliövaunu kahden O/Y Masut Shell-Petroolia varastosäiliön vierellä ja säiliökuorma-auto lähdössä portista nykyiselle Järvensivuntielle.

O/Y Masut sai alkunsa pietarilaisyhtiöstä Napfta-Industrie und Handelsgesellschaft Masutista. Sille nousi rannikkovarasto Tammisaareen 1904, Turkuun 1906 ja Mäntyluotoon noin 1909 sekä jakeluvarastot Saloon, Tyrväälle, Leppävaaraan, Lahteen, Messukylään ja Siuroon noin 1907-1910. Bolsevikit lopettivat 1918 Venäjän öljyn tulon ja Shell pääsi tilalle.

Viite *: i.l. = osuuskunta, jonka konkurssi ei aiheuta osakkaille lisämaksuvastuuta. Vastaavasti r.l. = osuuskunta, jonka konkurssi voi aiheuttaa osakkaille rajatun lisämaksuvastuun, esimerkiksi Elanto r.l. (ole huoleti, vastuut on jo poistettu).
kuva 07.02.2016 12:32 Erkki Nuutio  
  Tässäkin näkyy laiturin reunassa raide työnnettävää matkatavaravaunua varten. Asialle outona minua on häirinnyt NÄKYVÄN kivisokkelin puuttuminen monista hirsisistä asemarakennuksista. Toki laiturin kallistus rakennuksen vierellä on huomattava ja laituri on ehkä tiivis sade- ja sulamisvesiä vastaan. Tapahtuiko alahirsien lahoamista siitä huolimatta?
Auttaako ajoitusta se, että mainosrykelmiä ei vielä/enää seinissä ole? Vai täytyykö vain sanoa, että ilta-aurinko säteilee (vasemmalta/lännestä päin) Suomen suuriruhtinaskunnassa, parinkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajalta.
kuva 07.02.2016 12:09 Erkki Nuutio  
  Varmuudella Baldwinin vuonna 1898 tekemä veturi. Alkunumero on on 2. Loppunumerot voisi ylirohkeasti arvata 39:ksi. ?
Muita mahdollisuuksia ei ole kuin G7 (242-253) tai H1 (232-241). Itse veturin pyöräjärjestykset ovat näissä 2-6-0 ja 4-6-0.
Kuvakulma ei helpota valinnan tekemistä. Veturin 245 Baldwinin kilpeä voi ihailla nykyään Veurimuseossa Toijalassa.
Ostin mainitun kilven noin 1967 Pasilan päävarastosta, kunnostin nykykuntoon ja lahjoitin myöhemmin Tekniikan museoon. Sieltä se on myöhemmin päätynyt Toijalaan.

Oikealla olleita halkoja ei luultavasti normaalisti käytetty vetureihin, mutta oliko Turengissa varsinaista halkolaituria?
Avovaunuissa on molemmissa jarrukoppi ja toisessa laidassa, jotta vaunut voisi laittaa yhteen kopit vastakkain.
kuva 07.02.2016 11:39 Erkki Nuutio  
  Kortin lähettäjä Almnäsistä Ruotsista pyysi siskoaan hankkimaan aiemmalta opettajalta uuden koulutodistuksen lähettäjältä kadonneen tilalle ja toimittamaan tämän kirjeitse tälle. Siis viaton sanoma, joka ei häirinnyt Bobrikovin sensuuria.
Postileima on siis 21.3.03, mutta lähettäjä on päivännyt 20.5. Tarkistatko postileiman: voisiko olla 21.5.03 ?

Veturi on kevyiden junien kelpo A6 (G.Sigl 1875/6). Numero ei oikein erotu, mutta vaihtoehdot ovat 59-61 ja 90-99.
Kuva on mitä ilmeisemmin otettu aikaisintaan 1902 ja siis myöhäisintään 1903. Tuoreelta näyttävä HYVINKÄÄ -kilpi on seurausta merkittävästä vuoden 1902 kieliasetuksesta, jolla suuriruhtinaskunnan ruotsinmielisten senaattien vuodesta 1863 jatkunut vitkuttelu Suomen kielen tasavertaisuuden toteuttamisessa lopetettiin. Kiittäkäämme aidosti Bobrikovia, mutta luonnollisesti tälle tämä oli samalla vastatoimi Helmikuun manifestin (1899) aiheuttamalle äärimmäisen kiusalliselle häiriölle (Suuri addressi, Kulttuuriadressi ja virkamiesten vastaanhangoittelu ym., protestointi ulkomaisessa kehdistössä).
Vaivoin tekstiltään näkyvä toinen kilpi lienee kyrillinen Hyvinkää, eli ruotsinkielinen kilpi on ennen vuotta 1902 ollut vasemmalla suomenkielisen paikalla - valtaosin suomenkielisen Hyvinkään kilpenä.
kuva 03.02.2016 19:50 Erkki Nuutio  
  Osin näkyy aikaisempi puinen silta kaupungin ytimestä Viipuria (?) ja rautatieasemaa kohti. Kirkko lienee tässä ortodoksinen, ennen itsenäisyyden alussa tehtyä käännytystä Lutheruksen oppiin.
kuva 03.02.2016 14:16 Erkki Nuutio  
  Kyllä siinä Venäjänmaan lippu liehuu.
kuva 03.02.2016 10:17 Erkki Nuutio  
  Oikeanpuoleinen säiliöpari on selvästikin sama, mutta vastakkaiselta puolelta kuin vanhemmassa kuvassa, jossa oli kuorma-auto. Rantaa on pengerretty säiliölaivaa varten. Laiva täytti varastosäiliöt putkia pitkin ja säiliövaunu täytettiin varastosäiliöistä putkia pitkin.
Pieni osa lastista tuli (ja ehkä meni) edelleen tynnyreissä, joita vieriteltiin etualan laiturin ohjauskiskoja pitkin ja edelleen oikealla näkyvälle varastokentälle. Säiliövaunun oikealla puolella näkyy maassa levyjä, jotka ehkä tasoittivat vieritystietä raiteita ylitettäessä.
Veikkaisin 1920-luvun loppua.
kuva 03.02.2016 09:51 Erkki Nuutio  
  Kiinnostavaa! Nobel-Standard Osakeyhtiö perustettiin 8.1920, kun bolsevikkikumouksen seurauksena Veljekset Nobel menetti Bakussa olleet öljylähteensä. Paloöljyn ja muiden öljytuotteiden jakelu Suomessa oli tapahtunut 1911-1920 Veljekset Nobelin ja A.Parviainen & Co:n yhteisyrityksen Nobelin Öljyntuontosakeyhtiö Suomessa puitteissa. Uuteen yhtiöön uudeksi osakkaksi tuli aluksi 40% osuudella Standard Oil of New Jersey, jolta öljytuotteetkin nyt alkoivat tulla. Nobelin öljyntuonnilla oli puolestaan tyhjiä varastoja säiliöineen ja valmiit jakelukanavat. Standard Oil hankki vähitellen koko osakekannan ja muuttui aikanaan Essoksi.
Kuvan kuorma-auto on tehty 1910-luvulla tai viimeistään vuoden 1920 vaiheilla. Siinä on umpikumirenkaat, joiden käyttö kiellettiin 1925-1926 vaiheilla.
Kuva on siten todennäköisesti väliltä 1920-1925 ja esittää siis yhtiön jakeluvarastoa Viipurissa. Vaikka kuvassa ei näy, on tontilla todennäköisesti raide säiliövaunuille. Yhtiöllä oli säiliölaivoja, joten putki laiturilta säiliöihin voi olla, jos paikka on joku Viipurin satamista.
kuva 01.02.2016 20:12 Erkki Nuutio  
  Kuten näkyy, alareunassa näkyvän sylinterin päätykannen vaarnaruuveissa (pinnapulteissa) olleista muttereista kaikki eivät ole auenneet, vaan vaarnaruuvi on avatessa katkennut/katkaistu. Toivottavasti saavat kuumentelun ja irroituslitkujen avulla vaarnaruuvit irroitettua uusimista varten. Kertakaikkiaan iso työmaa, mutta olisihan tulos sen arvoinen - Itä-Preussi on saksalaisten Karjala, ja tämä on heidän viipurilaistehtaastaan.
kuva 30.01.2016 21:20 Erkki Nuutio  
  Kotkankallion muistomerkki muistuttaa Aleksanteri I:n vierailusta melko luonnontilaisen kosken niskalla vuonna 1819.
Keisari päätti muuttaa mitättömän pikkukaupungin vahvaksi teollisuuskaupungiksi. Hän myönsi sille maan ainoat vapaakaupunkioikeudet (mm. tullivapaus, voimassa vuoteen 1905) ja hankki Pietarista James Finlaysonin.
Finlaysonista tuli pohjoismaiden suurin teollisuusyritys vuosikymmeniksi ja tullivapaus toi mukanaan muitakin.
Aleksanteri II vieraili patsaan vierellä aikanaan ja näki tapahtuneen muutoksen. Kummastakin vierailusta on muistotaulu patsaan jalustassa, mutta muuten kaupunki ei suuria hyväntekijöitään muistele.
Patsaan kotka ei ole kaksipäistä vaakunaleijonien lajia, vaan harvakseltaan luonnossakin esiintyvää yksipäistä lajia.
kuva 30.01.2016 15:49 Erkki Nuutio  
  1970-luvun alussa tuli idioottimainen SFS-standardi, joka määräsi tällaiseen. Taisi tulla sen rinnalle lakikin, joka määräsi jalkapuuhun tai asian toistuessa vankilaan, jos joku päiväsi totutulla luontevalla tavalla.
En tiedä onko standardia vieläkään peruttu. Jenkit toki päiväävät edelleen vielä pöljemmin.
Samaan aikaan tuli yhtä älytön standardi, joka määräsi A4-tekstiarkkiin yli 100 mm leveän vasemman marginaalin, jolloin riville ei mahtunut juuri yhtä pitkää sanaa enempää. Standardi näyttäisi olevan vielä voimissaan ainakin amkien opinnäyteohjeissa.
kuva 29.01.2016 09:20 Erkki Nuutio  
  Täytyypä lukea Väinö Tannerin luonnehdinta, joka liene tarkka ja osuva. Laaja kuvaus A.Hagmanin toimittamassa kirjassa "Georg Strömberg ja muita Suomen rautatieläisiä" (Otava 1922, s.18-72) sisältää paljon mielenkiintoisia tietoja, mutta on kovin hymistelevä.
Väinö Tanner - rauhanmies, historiamme merkittävin sosialidemokraatti, ansioitunut suurliikemies (Elanto), moninkertainen ministeri ja vanki 1946-49 poliittisesta kosto-oikeudenkäynnistä - oli ahkera ja taitava kirjoittaja.
Käsittääkseni myös "Näin Helsingin kasvavan" on sellissä kirjoitettu, kuten ansiokas historia "Tarton rauha - Sen syntyvaiheet ja -vaikeudet" (Tammi, 1949). Tannerin ansiot neuvottelukunnan jäsenenä rauhanneuvottelujen onnistumiselle lienivät yhtä ratkaisevat kuin neuvottelukunnan johtajan J.K.Paasikiven.
kuva 28.01.2016 16:08 Erkki Nuutio  
  Tapahtumasta on tunnettu sosiaalirealistinen, siis propagandistinen taulu, siis siitä kun Lenin, Krupskaja ja muita bolsuja kuljetettiin sinetöidyssä vaunussa Sveitsistä Saksan ja Ruotsin kautta Tornioon, ja sieltä SVR:n vaunussa (tietääkö joku numeroa?) Pietarin Suomen asemalle vuonna 1917 keisarivallan kukistuttua.
1910-luvulla uudistetun vanhan Suomen aseman nurkan kaksoisovista ulostettu Lenin talutettiin suuren vastaanottajajoukon läpi ja nostettiin panssariauton päälle puhumaan. Piti siinä kymmenen minuutin puheen ja sitten panssariauto kuljetti pois.
Tapahtumaa kuvannee virallisia totuuksia luotettavammin Uuno Kansa kirjassaan Pakolla puna-armeijaan (s.59-61).
Kirjoittaja oli nuorukaisena asemalla juoksupoikana ja piteli mainittuja kaksoisovia avoinna Leninille.
Venäjän panssariautot taisivat olla Austineita http://derela.republika.pl/austin.htm .

Mainittu kirja toteaa lisäksi (s.347), että patsas on väärässä paikassa, oikeasta paikasta parisataa metriä Nevaan päin.
Syy ei toki ole "iso maa - isot toleranssit", vaan nykyisen aseman suurempi koko ja parempi taiteellinen vaikutelma.
kuva 28.01.2016 10:15 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva. On muuten ilman väritystä SVR 1862-1912 II osan sivulla 55. Satamarata avautui yleiselle liikenteelle 12.9.1893 ja kuva lienee otettu pian liikenteen alettua.
kuva 24.01.2016 11:02 Erkki Nuutio  
  Nätti asetelma, etenkin kun etummainen on aivan puhtoinen. Silti takimmainen erottuu selkeämmin lumesta, koska lumi on haja-asutusalueilla yleensä valkoista. Naamiointi tehostuisi korvaamalla suorat värirajat kaarevilla sota-ajan värirajoilla.
kuva 21.01.2016 19:49 Erkki Nuutio  
  Kuva on reilusti ennen uudelleennumerointia (1931), näkyvissä on siis alkuperäinen numero (valmistusvuosi ehkä 1912).
Numerosarjan toinen numero vaikuttaa 8:lta. Tulkinta 6:ksi on valmistusvuoden kannalta sopimaton eikä 3:ksi numeroa voi tulkitakaan. Kolmas numero ei myöskään voi olla 0, koska sellaista vaunua ei ole ollut (ainakaan 1920-luvulla).
Jää siis vain Ei ja numero 2847, alunperin III lk.
Ei voi vahvistaa, että vaunu olisi kuvassa III lk. Kuvakulma on niin viisto, että II lk olisi myös mahdollinen.
kuva 18.01.2016 18:04 Erkki Nuutio  
  Kuinka paljon Jumbon karja-auralla on vapaatilaa Dr18:n puskulevyyn nähden?
Aiotaanko menosuuntaan tehdä työntökoe (Jumbo työntää ja Dr18 rullaa) ja paluusuuntaan vetokoe (Jumbo vetää ja Dr18 rullaa), jotta Dr18:n koeohjelma täyttyisi näiltäkin osin?
Voihan uusikin veturi joutua joskus nöyrtymään, vrt. https://www.vaunut.org/kuva/96812?u=3399&kv2=1970&tag0=1|Hr12|
kuva 18.01.2016 09:06 Erkki Nuutio  
  Laadukasta dokumenttikuvausta. Arvuuttelisin vuosia 1935-39 tai 1947/52 kuvaustyylin perusteella. Tehtaan vaiheiden tuntijat voinevat kaventaa aikahaarukkaa. Milloin veturin 4 käyttö loppui?
Veturi 4 ei taida olla kapearaidetallin edessä. Etualan tiilirakennus ei voine olla kapearaidetalli, sillä savupiiput puuttuvat katolta. Onko kapearaidetalli kuvan vasemman nurkan puurakennus, jonne toinen kapeista raiteista johtaa, ja jonka isot ovet ovat kutsuvasti avoinna.
kuva 16.01.2016 14:21 Erkki Nuutio  
  Uskaltaisin pitää oikeana 2847 -numeroista vaunua. Perustelut: 1/ Melko lailla 2847:n näköinen numero valokuvassa. 2/ Sopiva 1910 -lukuinen valmistuminen (ehkä 1912), joka selittää signaalivaijerin kannattimet. 3/ Luokkamerkintä kyljessä saattaa olla myös III . 4/ Tiivis ikkunajako, jossa uloimpana kapeat vessanikkunat. Koska alusta on lyhyt (18.68 m), sivuikkunoita kuuluisi ilmeisesti olla kapeat päissä ja 8 tai 9 leveätä (kuvassa lienee 2+8). 5/ Numero ei voine olla 2647 (paljon myöhäisempi) eikä 2347 (kuvassa ei numeroa 3, ja myös myöhäisempi).
<<   >>