3039-91015 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.09.2025 15:42 Erkki Nuutio  
  Valitus kaataa tehdyn päätöksen vain jos on toimittu lainvastaisella tavalla tai loukataan jonkun oikeudenomistajan oikeuksia.
Valitus ei kaada päätöstä joka on hölmö, tai jonka syy tarkoin salataan (esimerkiksi kiinteistökeinottelun suosimiseksi).
Jarin viittaamat kaksi katujärjestelypiirustusta ovat opettavia tarkasteltaessa yhteisen rahan surutonta syytämistä.

Ylemmässä kuvassa raitiotie koukkaa kaksiraiteisen maisemasillan kautta Teiskontien toiselle puolelle. Alemmassa kuvassa se siirtyy Linnainmaan sillalle vievän kadun keskelle, eli menisi raitiovarikolle varatun (?) kolmiotontin ohi. Liittymät tarvittaisiin sinnekin.
Aiheutuu hankaluutta Teiskontieltä kääntyvän Luhtaankadun risteykseen ja myös Teiskontien (valtatien) liikenteelle.
Kiinteistökeinottelu-selitykseen oletettavasti kytkeytyy koko tämä välialue, nimeltään vielä Pappilanpuisto. Jos ratikka vie alueen lävitse, rakennetaan raitiolinjan molemmin puolin kerrostaloja. Ahtaasti tuputetaan kuten Tampereella muuallakin (esimerkiksi Santalahti).

Luontevampi, järkevämpi, nopeammin tehtävissä oleva ja halvempi raitiolinja kulkisi suoraan, siis puolta vaihtamatta Teiskontien sivun arvotonta hukkamaata pitkin Luhtaankadun valoristeykseen asti. Siellä vaihdettaisiin puolta tarvitsematta edes muuttaa Luhtaankadun risteyksen liikennevalojen ajoitusta. Raitiolinja vie silloin suoraan raitiovarikolle (ja liityntäpysäköinnille) varatun tontin kärkiosaan.
Siitä jatketaan edullisesti tämän tontin sivua pitkin, sotkematta lainkaan Luhtaankadun risteystä tai Linnainmaalle vievää katua.
Kehätien muodostaman kanjonin ylitykseern riittää erinomaisen halpa silta (vain kansi ja keskipilari tarvitaan).

Muut kuin tamperelaiset luullakseni heti tajuavat mihin älyttömään Tampere tältäkin osin yhteisiäkin rahojamme syytäisi.
Sekin raha on pois tarpeellisilta tie- ja raidehankkeilta, joita totisesti riittää!
kuva 16.09.2025 10:37 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva vaikuttaa vanhemmalta kuin 1964 ?
kuva 16.09.2025 10:29 Erkki Nuutio  
  Aivan niin. 2028 on vaalit käyty ja hallitus vaihdettu. Piikki on jälleen auki ja Tamperetta suositaan taas rahankaadossa.
Varmasti valtakunnan rahaa silloin riittää sillalle ja syntyvälle raitio- ja tieliikenteen turvallisuutta huonontavalle raidelinjaukselle.
Valitus ajallaankin on yleensäkin kunnallispoliittinen muodollisuus.
kuva 15.09.2025 19:18 Erkki Nuutio  
  Kirjoitin vastauksen, mutta sivusto ei suvainnut ottaa sitä vastaan, vaan hävitti palautumattomasti sen.
Sivuston toimintavirhe tulee poistaa. Sivusto väittää perättömästi, että se ei saa yhteyttä. Ei se siitä huolimatta saa hävittää sanomaa, joka yritettiin lähettää!!! Joudun kai ottamaan varmuuskopion aina ennen sanoman lähetystä.
kuva 15.09.2025 14:46 Erkki Nuutio  
  Tekosaari (arvioitu käytettävyys kiinteistökeinotteluun aikaisintaan 20 vuoden päästä) sekä hölmöjä ja kalliita (ainakin tuplahintaisia) siltoja on ratikalle tehty useita ja ainakin yhtä hölmöä ja kallista siltaa (Alasjärvi) tuputetaan, mutta voimanaruja vetelevät eivät halua ymmärtää, että tätä risteystä ei voi toteuttaa yhdessä tasossa.
Ratikka TÄYTYY viedä tästä tunnelin kautta. Muuten liikenne menee tukkoon aina ruuka-aikoina.
Katuruuhkat heijastuvat noin kilometrin päähän ja sotkevat keskustan autoliikenteen. Jalankulkijat ja pyöräilijät saavat myös kärsiä.
Tämä lieneekin ollut risteyksen toteutustavan piiloperuste.

Kuva itsessään on hyvä ja opettava. Autokorjaamoiden peltiosastoja täytyy vahvistaa hyvissä ajoin.
kuva 12.09.2025 10:38 Erkki Nuutio  
  Veturi ja sen värit ovat kuvassa edustavia. Muu olisi hyvä häivyttää pois sekasotkuna.
Häirikköarkkitehtuuri on Tampereen johtavien kiinteistökeinottelijoiden tilauksen mukaista.
Rakennusmaan "arvo" on noussut ja päivän lehden mukaan vuokratonttien vuokrat korotetaan 5...20 kertaisiksi niitä uusittaessa.
Samoin lehden mukaan valtakunnallisessa asumiskulujen vertailussa on Tampere kallistunut eniten - vain 5% vuodessa !
Vertailussa laskelmapohjana on omistustontti. Jos vuokratonttien vuokrien moninkertaistuminen olisi otettu huomioon, olisi tulos vielä surkeampi kaupunkilaisille (paitsi niille keinottelijoille).
Muuttosuunta on Tampereelta poispäin.
kuva 07.09.2025 11:27 Erkki Nuutio  
  Maastovanteiden tuntija en ole.
Joka tapauksessa kuvan planeettapyöräkotelosta ulospäin oleva pulttikehä (siis sisempi pulttikehistä) on vakio 335 mm:n kehä kymmenelle pyörän M22 kiinnitysruuville.
Ulompi pulttikehä on tosiaan sisärenkaallisen vanteen osiinsa laittamista varten 14.00-20 pyöriä käytettäessä.
Ehkä kyse on tällaisesta: https://www.trovagomme.it/pneumatici/michelin/608211-michelin-14-00-r20-165j-xzlplus-pneumatici-nuovi-estivo.html
Olettaisin vanteen olevan leveyssuunnassa kolmiosainen, mutta en ole tosiaan sisärenkaallisten maastovanteiden tuntija.
Maantievanteet/pyörät ovat koko 1972 alkaneena aktiiviaikanani olleet jakamattomia, sisärenkaattomia ja myös vyörenkaallisia (R).
Työkone/traktorivanteet ovat kamala vanhahtava sekasotku, josta olen pysytellyt etäällä.
kuva 05.09.2025 18:44 Erkki Nuutio  
  Masin pyörännapojen napavälitykset (3 planeettapyörää kussakin) näkyvät edustavasti. Planeettakoteloiden kansi ei tuonut ulkonemaa renkaan ulkosivuun nähden (päinvastoin kuin kehnommissa maastoakselistoissa). Maavara veto/tasauspyörästön kohdalla 400 mm (napavälityksen ansiosta vetopyörästö on pienihalkaisijainen), muualla 680 mm 14.00-20 tai 14.00 R20 renkailla.

Näitä akselistoja (BEA, BTA) toimitettiin Scaniallekin lyhytikäisen yhteistyösopimuksen myötä 1970-luvun loppupuolella..
Tämäkin SISU SA-150 VKH oli hyvin kotimainen auto moottorin ollessa Valmet 611 CSBA (150 kW / 695 Nm).

Valtion sijoitusyhtiön hankittua tuoreesti Uudenkaupungin autotehtaan, on lehdistö spekuloinut että SISU GTP:tä voitaisiin tehdä siellä (KL 2.9.25 pääkirjoitus) jos niin sovitaan osapuolten kesken. Tavoite olisi tietysti tuotannon lisäys ja valmistuskustannusten alentaminen tuotantotekniikan myötä.
kuva 31.08.2025 20:05 Erkki Nuutio  
  Eräs Sakkolan prsaiden myyntimatka: (Oriveden Sanomat 6.4.1939 s.4)
Sakkolan porsaita myytävänä 60 kpl tavarajunasta t.k. 13 p. Lyly klo 8.50, Korkeakoski 9.30, Hirsilä 10, Oripohja 10.30, Orivesi 11, Siitama 12. Porsaat isoja Sipiläinen.
kuva 31.08.2025 18:21 Erkki Nuutio  
  Oriveden Sanomat 6.4.1939 s.4 :
Sakkolan poirsaita myytävänä 60 kpl tavarajunasta t.k. 13 p. Lyly klo 8.50. Korkeakoski 9.30, Hirsilä 10, Oripohja 10.30, Orivesi 11, Siitama 12. Porsaat isoja Sipiläinen
kuva 28.08.2025 15:49 Erkki Nuutio  
  Kiitos kysymyksestä. Kirjoitin vastauksen, jonka yritin lähettäkin. Vorg-hallinto kuitenkin väitti etten ole kirjautunut ja hävitti vastaukseni.
Voisiko hallinto tehdä sellaisen parannuksen, että kirjoitetun saisi takaisin esille. Nykyisellään se katoaa palautumattomasti.
kuva 28.08.2025 09:38 Erkki Nuutio  
  On vahva korrelaatio teollisuutemme valtavan supistumisen ja samaan aikaan 80-luvulla kiinteistökeinottelun ja hallinnon valtavan paisumisen välillä. Vuosikymmeniä palvelleet rakennukset saivat mennä muutamien vuosien aikana muodottoman betonisaastan tieltä.
Suuri osa betonisaastasta on jo korvattu uudemmalla betonisaastalla.
Noin 90% näistä investoinneista on ollut tuottamattomia. Ne ovat keskeinen syy krooniseen taloutemme pysyvään taantumiseen.
kuva 28.08.2025 09:21 Erkki Nuutio  
  Ehditkö ottaa eilen kuvan Hämeenkadulta kun koko katu alusta loppuun ja Hatanpään valtatiellekin haarautuen oli aukotonta paikoilleen juuttuneiden raitsikoiden ja bussien jonoa. Tämä matkaosuus taisi viedä yli tunnin. Mutta kaiken tamperelaisnössykät sietävät.
Saa nähdä koska Tampereen touhuiluun tulee jotain tolkkua. Ulkopuolelta tarvitaan täysjärkinen nykyisten porstuamestarien sijaan.
kuva 26.08.2025 10:17 Erkki Nuutio  
  Taidokasta ja tunteella vahvistettua pienoismallityötä. Muovi ei kiiltele ja säistäminen on luonnollisen uskottavaa.
Valitettavasti ei ole viikonloppumatkan etäisyydellä, mutta onhan toki jotain matkatoimistomatkoja Taiwaniin ja kulkuyhteyksien ja majoitusten nettitarjonta lienee ihaN kelvollista. Tarvitaanko Taiwaniin viisumi? Ovatko katuviitoitukset myös englanniksi, ettei eksy. Taitaa tosin nykyään olla kävelijöillekin navigaattoreita.
kuva 20.08.2025 21:22 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen kuva, mutta ylipitkää junaa on vaikea hahmottaa. Onko veturi vain edessä vai myös takana?
Voiko ylipäätään vetureita olla edessä ja takana?
kuva 19.08.2025 13:49 Erkki Nuutio  
  Joka toinen Saksan paikka jossa olen asioinut on au (Glauchau, Wildau, Augsburg jne jne) ja joka toinen Saksan paikka jossa en ole asioinut on au (Lindau jne jne). Jos ne kaikki ennallistettaisiin takaisin auiksi, taitaisi olla töitä vain paimenille ja vastaaville.

Niinhän oli tarkoituskin Rooseveltin Morgenthau-suunnitelmassa vuodelta 1944. Suunnitelman oli valmistanut valtiovarainministeri Morgenthaun korvaamaton osastopäällikkö Harry Dexter White ( https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Dexter_White )
Roosevelt (tyypillisesti) peruutti hyväksynnän kun toteutettava, mutta vielä salailtu suunnitelma vuosi julkisuuteen ja nosti USA:ssa arvostelumyrskyn.
Harry Dexter White oli yksi monista KGB-agenteista Roosevetin hallinnon yläportailla. Sisältöohjeet Morgenthau-suunnitelmaan White sai KGB-yhteyshenkilöiltään, eli Moskovasta.
kuva 12.08.2025 20:53 Erkki Nuutio  
  Juha, ehkä voisit tarjota rautatiekuvat Oriveden-Jämsän suunnan paikallislehteen henkilöitä koskevalla tunnistuspyynnöllä, kertoen oletusajankohdaksi 1939 ja oletuspaikaksi Orivesi-Jämsä ratatyömaa.
kuva 12.08.2025 10:37 Erkki Nuutio  
  Eiköhän tämä olisi Orivesi - Jämsä -rautatierakennuksen alkuvaiheilta kevättalvelta 1939.
Rapaiseen korpeen ei ammattivalokuvaajaa todennäköinsesti tilata.
kuva 12.08.2025 10:32 Erkki Nuutio  
  Varteenotettava mahdollisuus on Oriveden - Jämsän ratarakennus. Sen varsinaiset työt alkoivat vuoden 1939 alussa.
Jos se olisi kyseessä, olisi kuva alkusyksyltä 1939.
Pori- Haapamäki -ratarakennus on epätodennäköisempi mahdollisuus.
Kuva vaikutelmaltaan kelpaisi kyllä vuodelle 1939.
kuva 11.08.2025 21:58 Erkki Nuutio  
  Teräskauhaiset lapiot, useita kuuppavaunuja. Voi olla 30-luvun alkupuoltakin.
Eikö keskellä olevalla radanrakentajalla ole sellaiset jatsarisaappaat (jatsareihin viitattiin alkuvaiheen Leyland 0.400 -märkäputkimoottorien lommahtaneiden sylinteriputkien yhteydessä) ?
kuva 11.08.2025 21:41 Erkki Nuutio  
  H-vaunu 65725, teräsrunkoinen. SVR 1862/1912 II s. 428 näyttää samankaisen H:n 65914.
Hki-Hml -radan puurunkoiset brittityyliset avovaunut olivat sarjaa Ha ja tämä sarjaa Hb, vaikka pelkkä H on maalattu.
Tehtiinkö näitä jo Pietarin rataa varten?
Hauskasti yksi päätypylväs on hattutelineenä: huhkiessa tuli hiki. Parrujen pituus on noin 7,5 m. Mikä käyttökohde?
Ajoitus lienee 20-luku.
kuva 10.08.2025 21:24 Erkki Nuutio  
  Epävarmuutta toi se että peltikatos taustalla on 70-luvulta (kuvassa siis melko uusi) ja itse asustin 72-79 Helsingissä (ja lopuksi Kankaanpäässä ja Raumalla). Oletan että katos liittyi Pinninkatu 86:ssa olleeseen toimitaloon (autoliike ja -korjaamo) jonka Kehruukoulunkatu sittemmin jyräsi. Toimitalon rakennutti Autosilta Oy (1961). Tämä myi sen Veholle (1964), joka myöhemmin myi sen Helkamalle, joka vuokrasi sitä piiriedustajilleen. Peltikatos tehtiin Vehon tai Helkaman aikana, ja se oli kaiketi vaihtoautojen suojaksi.
Lähde lähinnä: Toivo Blom Tampereen autoliikkeiden ja -korjaamoiden historiaa (TATY , 2002)
kuva 10.08.2025 12:24 Erkki Nuutio  
  Pietinen taisi kokea tasoristeyksen turvattomaksi kun vapaa näkyvyys oli noin 10 m ja puomit ja varoitusvalot tyystin puuttuivat.
Selvinneenä hengissä tasoristeyksen ylityksestä hän päätti ottaa kuvan lähettääkseen sen silloiseen Väylävirastoon pyynnöllä, että tien vasemmalla [!] puolella oleva varoitusmerkki maalattaisiin pellon väristä paremmin erottuvalla maalilla.
kuva 10.08.2025 12:10 Erkki Nuutio  
  En tunnista kuvauspaikkaa. Onko se hiilten vyörytyslaitoksen ohi kulkeneen raiteen päässä (jolloin se olisi ollut vastapäätä Vaasan radan toisella puolella ollutta Tampereen Saippuan rakennusta) ?
kuva 09.08.2025 19:33 Erkki Nuutio  
  Niin oli, mutta mm. kääntyvä jänne on muutettu ehkä kahdestikin läppäsillaksi. Sillan kuvissa on vuodelta 1929 on matkustajavaunu tippuneena auki unohtuneelta, vielä tällöin kääntyvältä jänteeltä.
Ratapihakaavio ei valota vesistön laajuutta, vaan rajoittuu sillan lähistöön.

Uimaharjun ratapihakaavio 1923 on tässä https://vaunut.org/kuva/152083?paik=Uimaharju .
En ole tämän suunnan tuntija, joten päätykää vapaasti Punkaharjuun,kun siltä vaikutt6aa.
kuva 09.08.2025 19:01 Erkki Nuutio  
  Mitenkä olisi Uimaharju Joensuu - Nurmes -radalla- SVR 1862/1912 s. 283 mukaan ainoa ristikkosilta-tyyppinen kääntösilta ( https://vaunut.org/kuva/166926?paik=Uimaharju ) ?
Maantiede on varsin sopiva, vaikka 1923 kaavio on liian vanha. Teitä on muutettu 1930-lukuun tultua.
Korjasin W11:n tekemät painovirheet. W11 on kertakaikkinen paska Levovo -paskan yhdistelmänä.
Verrattuna W7 + Acer tulee ajankulutus AINA noin kolmiskertaiseksi. Joka kerta.
kuva 08.08.2025 10:44 Erkki Nuutio  
  Kerrotko mistä kirjasta (lähteestä) kuva on. Olettaen että kuvassa on 27 Preussin jääkäripataljoonan upseereita/aliupseereita ja suomalaisjääkäreitä, siirtyivät nämä Missejoen taisteluista Libau/Liepajaan 12.1916. Siellä olleesta majoituksesta he siirtyivät 2.1917 torjumaan venäläisläpimurtoa Aa-joelle 2.-3.1917 ja sen jälkeen Tukkumissa ja sen lähirintamalla. Liepajaan paluu oli 2.1918 , jossa pataljoona hajotettiin 13.2.1918 Suomeen paluuta varten.
Mahdollisesti kuva on junamatkasta Misse-joelta (Aa-joen sivujoki) Liepajaan, jolloin ajoitus oli 12.1916.
On varmaan liian rohkea arvaus, että ovensuussa vasemmalla seisomassa olisi Majuri Bauer, pataljoonan komentaja (syksy 1916-11.1.1917).
Nykkyinen nimistä paikkaa en löydä. Aa-joki (Lielupe) laskee Riianlahteen ja on Riian ja Jurmalan puolivälissä.
kuva 02.08.2025 14:35 Erkki Nuutio  
  Ns. edistysmielinen osuusväki erosi vuonna 1916/17 SOK:sta ja perusti aatteelliseksi järjestökseen KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto) ja tukkuliikkeekseen OTK:n (Osuustukkukauppa). Alueelliset työväenosuusliikkeet (kuten Helsingissä Elanto ja Tampereella Voima käyttivät näiden palveluja ja mieluusti myivät OTK:n teollisuuslaitosten tuotteita (kuten OKA-kahvi, tulitikut).
OTK:n pääkonttori oli Helsingin Sörnäisissa Elannon pääkonttorin vierellä.
Osuusliikeistä on jäljellä alunperinkin puolueettomasti toiminut Elanto (viisaana johtajanaan Väinö Tanner), jonka Ylermi Runko pelasti joutumasta EKA:n kautta kadotukseen. Tällä poikkeuksella kaikki meni torveloitten johdolla.
Näin kai kävi Turussakin?
kuva 01.08.2025 13:41 Erkki Nuutio  
  Itsenäisyyden alkuvuosien kortissa on oheisen kuvan suomi/venäjä -nimikilpien sijasta vain keskellä Kuokkala -nimikilpi.
kuva 01.08.2025 13:29 Erkki Nuutio  
  Radan varrella -kirjan mukaan alkuperäinen asemarakennus (Nylander) oli vuodelta 1889 ja laajennus olisi tehty vuonna 1904.
Termosen postikorttikirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle (2008) on useita kortteja rakennuksesta. Niiden ajoitus perustuu lähinnä kortin kulkuvuoteen.
Vuoden 1903 kortissa on vain tuo alkuperäinen pieni rakennus. 1910-luvun korteissa vanha ja isompi uusi rakennus ovat rinnakkain.
Niinikään 1910-luvun kortissa (autonomia-ajalta siis) on alkuperäinen pieni rakennus jo poistettu ja vain siistiytynyt uudempi on jäljellä.

Yllä oleva kuva on 1900/1910-luvulta (autonomia-ajalta). Alkuperäistä pienempää rakennusta ei ole vielä poistettu.
Ajoittaisin kuvan vuoden 1907-1910 vaiheille.
Oikeassa reunassa taustalla on liikerakennus ja sen liikekyltti.
kuva 01.08.2025 10:27 Erkki Nuutio  
  Mieleeni tulee muutama samanluonteinen miete :
1/ Atlannin julistus (Atlantic charter), jonka Roosevelt ja Churchill kyhäsivät 8.1940. Siinä sitouduttiin kaikkeen hyvään (deomokratia, ei valloituksia, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet) taisteltaessa roistovaltioliittoa (Saksa + Neuvostoliitto) vastaan.
2/ USA:n Lend-Lease -lait kohta tämän jälkeen, joissa USA lupautui demokratioiden asevarastoksi (Arsenal of Democracy) - käytännössä toimittamaan aseita ja muuta ilmaiseksi konkurssitilaan joutuneen Britannian sortumisen välttämiseksi.
3/ Neuvostoliiton jouduttua liittolaisensa hyökkäyksen kohteeksi, se hyväksyttiin "demokratiaksi", minkä vakuudeksi se juhlallisesti sitoutui noudattamaan kaikilta osin Atlannin julistusta. Sopimuksen allekirjoitti NL:n nimissä Molotov, kuten oli allekirjoittanuti NL:n nimissä Molotov-Ribbentrop sopimuksen pari vuotta aikaisemmin.
4/ Roosevelt ja Churchille eivät piitanneet siitä, että hyväksymällä ehdoitta NL:n he nollasivat kaikki Atlannin julistuksen velvoitukset.
5/ Roosevelt siirsi Lend-Lease -ohjelman massiiviset ilmaiset ase- ja muut toimitukset erityisesti NL:n tueksi ilman mitään rajoituksia. Etenkin tämän johdosta NL:sta tuli 1944/45 mennessä Euroopassa sotilaallisesti ylivoimainen ja väkeä heillä riitti kuolijoiksi.
6/ Jaltassa Stalin, Roosevelt ja Churchill vahvistivat 100% Stalinin sanelemat, paljolti näillä lahja-aseilla tehdyt valloitukset - siis mm.
Suomen silpomisen ja rankaisemisen sotakorvauksilla, Itä-Euroopan orjuuttamisen, Königsberg/Kaliningradin lahjoittamisen, omien sotarikollistensa vapautumisen vastuusta ja palkitsemisen ja lopuksi sellaisen YK:n perustamisen, jolla ei ole mitään virkaa.
7/ Roosevelt on maailmanhistorian surkuteltavin tomppeli. Vaikka ei itse murhannut, hän teki typeryyydellään ja USA:n voimavaroilla mahdollisiksi Stalinin (ja kumppanien) suunnattomat rikokset etenkin Euroopan maita ja kansoja (myös omiaan) kohtaan.
Samoista syistä johtuen hän oli myös mm. päävastuullinen Maon Kiinan voittoon kansallisesta Kiinasta.
8/ Käytettävissä olleista huonoista vaihtoehdoista Suomi valitsi ainoan oikean kesäkuussa 1941.
On surullista että lähinnä sotilastiedustelun ja puolustautumisstrategian pettämisen sekä joidenkin väsähtäneiden päämaja- ja rintamakenraalien lepsuilun sekä peluripoliitikkojen vuoksi neukkuja ei saatu pysäytettyä hyvissä ajoin ennen Viipuria.
Rintamalinja määräsi täälläkin likimäärin lopullisen rajan asettumisen. Stalinilla oli kiire Berliiniin.
kuva 30.07.2025 17:42 Erkki Nuutio  
  Tuossa romuina takaisinostettujen veturien jonossa vuonna 1925 oli myös 332 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889564?page=23 (Suomen Kuvalehti 3/1925 s.23)
Etummaisena jonossa on Baldwinin valmistama G7/Sk4 306, joka on saanut pitää nokkakilpensä
kuva 30.07.2025 07:49 Erkki Nuutio  
  Tämä 332, kaikki messinkiosansa menettäneenä ostettiin takaisin Leningradista (Pietarista) vuonna 1925. Se luonnollisesti tarvitsi uuden suorakaiteen muotoisen nokkakilven, jollaisia tuli käyttöön vuodesta 1928 alkaen.
kuva 29.07.2025 20:27 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti useimmat Richmondin tekemistä vetureista menettivät komean pyöreän numerokilpensä kai 30-luvulla (kuten 293 ja jopa näyttelyveturi 300). Täällä vuoden 1928:n kuvassa on 296:lla vielä pyöreä kilpi.
Johtuiko tämä pyöreän kilven hennosta kiinnityksestä, vai otettiinko kilpiä kenties eläkkeelle lähteneille muistolahjoiksi.

245:n pyöreän Baldwin -kilven takapuolella oleva sisäkierteellinen napauloke oli murtunut juuresta, eli kolhujakin tulee. Murtumakohta oli hitsaustaiteiltu kuntoon.

Tunnelmallinen kuva! Halkoja poltetaan puhtaan taloudellisesti - vain untuvavalkoinen höyry levittäytyy piipusta.
kuva 27.07.2025 10:07 Erkki Nuutio  
  Toisen vasemman puolen talon (noin vuodelta 1958) siipiosassa oli Tampereen Säästöpankki. Sinne nöösitkin avasivat talletustilinsä.
Kas kun investoinnit maan hyväksi tehtiin oman kansan säästöjen voimalla. Ei sijoitettu (ehkä perintörikkaat sijoittivat) keinotteluun.
Talossa oli myös Saarisen K-kauppa. Sitä ennen ja osin jälkeenkin 5 litran maitotonkkaa kiikuteltiin Osl. Voiman ruokakauppaan
Herkkuja olivat tuore kuohkea ranskanleipä, ehkä vähän teemakkaraa siivuina ja korkeintaan pari lakritsipötköä.
Oikeanpuoleiset puukerrostalot ovat 30-luvun lopulta ja 40-luvulta, edempänä Härmälän koulu ja kirjasto noin vuodelta 1954.
Nuolialantie ei ollut paraativäylä, vaan noin 100 m vasemmalla oleva/ollut Lentokonetehtaantie. Sitä pitkin rollikka kulki ja sen varrella pankintaloa vastapäätä asuin 1949-1961. Härmälänojan silta tien päässä oli ainoa tiereitti Pirkkalaan.
kuva 26.07.2025 14:50 Erkki Nuutio  
  Kunnianosoituksena vuorineuvos Berndt Grönblomille (1885-1970):
DI Berndt Grönglom toimi ensin öljyteollisuudessa Bakussa. Vuonna 1912 hän perusti Suomen Öljytehdas E.Grönblom Oy:n ja oli tämän toimitusjohtaja 1912-29. Hän perusti vuonna 1914 Elektrometallurgiska Ab:n vuonna 1914. Pienet sähkösulatot olivat Imatralla ja aluksi myös Nokialla. Päätuotteet olivat pii- ja harkkorauta. Imatralla naapurina oli puuhioma Oy Vuoksenniska Ab. Yhtiöt yhdistyivät vuonna 1933 Oy Vuoksenniska Ab:ksi, johdossaan Berndt Grönblom. Yhtiö rakensi Imatran Rautatehtaan, jossa rauta- ja terästuotanto alkoi vuonna 1937. Tärkein raaka-aine oli Outokummun kiisutuhka.
Myöhempiä hankkeita olivat kaivokset (Mätäsvaara, Haveri , Jussarö) sekä Turun Rautatehdas ja Oy Koverhar Ab.

Kiskojen valssaus alkoi Imatralla vuonna 1937.
Imatran Terästehdas siirtyi Berndt Grönblomilta Oy Ovako AB:lle. Se jatkaa vaativien erikoisterästen toimittajana https://fi.wikipedia.org/wiki/Ovako_Imatra
kuva 26.07.2025 10:18 Erkki Nuutio  
  1930-luvun loppupuolella alkoi silloisten pääteiden talviauraus TVH:n toimesta erityisesti linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi.
Opastusta varten oli mm. kirja Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.).
Tarjolla olleet, etenkin kotimaiset kärki- ja muut aurat (mm. Tiekone, Lokomo, ATA, Ahjo) ja moottoritiehöylät (Lokomo, Tiekone) esiteltiin valokuvin ja piirustuksin yli sadalla sivulla.
Rikollisvaltiota vastaan käytyjen sotien vuoksi pääsivät talviauraukset uudelleen käyntiin lähinnä vasta 1950-luvun alusta. Sitä ennen eivät vakavat rengas- ja muut puutteet juurikaan mahdollistaneet linja- ja kuorma-autoliikennettä kaupunkien välillä. Eli se oli VR:n kultakautta.
Lapsuudessani 1950-luvulla olivat kadut Tampereella hyvin aurattuja Lokomon Tiekarhuilla.
Silloiset kuorma-autot olivat heikkoja ja hentoja raskaampaan auraukeen kärkiauroilla ja ns. alusteriä ei edes tunnettu.
kuva 21.07.2025 19:43 Erkki Nuutio  
  Kori vaikuttaa suorakylkiseltä tai liki suorakylkiseltä, eli se lienee muutettu nykyaikaisemmaksi uudistamisensa yhteydessä.
Ei Pfluginkaan kori kestä sataa vuotta.
kuva 21.07.2025 10:07 Erkki Nuutio  
  Olen yrittänyt hahmottaa rakennuksia kuvassa. Vaikuttaa siltä takimmainen rivi konepajan rakennuksista on jo aiemmin purettu ja tilalla on matkustajavaunujen säilytysraiteita. Etuoikealla näkyvän pitkänomaisen rakennuksen täytynee olla konepajan alkuperäisen päärakennuksen takaosa. Sen edustalla ollut varsinainen päärakennus on jo purettu (muistelisin vuotta 1960).

Postitalon etupuolella lienee paja vuodelta 1892. Siitä oikealle Eduskuntatalon suunnassa lienee vanha valimo vuodelta 1878.
Näiden kahden rakennuksen välissä on uudempi, mahdollisesti konttorirakennus.
Uudemman valimon oli tarkoitus lopettaa toimintansa vuonna 1962. Siellä muutama vuosi sitten poistunut TTKK:n metallurgian professori Kettunen teki diplomityönsä valuraudan liekkikarkaisusta (vaununpyörät). Kuvassa rakennusta ei ole.
Rakennusten etupuolella on purettujen konepajarakennusten kohdalla matkatavaravaunujen lastauslaitureita ja -raiteita.
Postitalon tonttikin lienee takaosaltaan syönyt konepaja-aluetta.
Jaha, täytyy lopettaa ennen kuin W11:n tekoäly tuhoaa jälleen kirjoitetun.
kuva 19.07.2025 10:56 Erkki Nuutio  
  Onko Turussa (ollut) öljynjalostamo?
kuva 19.07.2025 10:47 Erkki Nuutio  
  Venäjälle vuonna 1918 paenneita punaisiamme sijoitettiin melko pian BUJ -nimiselle rautatiepaikkakunnalle. Mahtoivat osaksi majoittua mukaan otettuihin SVR:n matkustajavaunuihin. Olo ei ollut auvoista ja johti vähitellen paluumuuttoihin niiden osalta, jotka eivät luulleet saavansa ankaria rangaistuksia.
Tämä oli tietysti tiedossa BUJ-66:n kuljettajalle, ehkä joillekin muillekin.

Vaikkakin yhä etäällä kuvauspaikasta Punkaharjusta, totean vielä että punasuomalaiset yhä muistetaan Bujissa : https://en.wikipedia.org/wiki/Buy,_Kostroma_Oblast . Buy on eräs (englantilainen) translitterointimuoto. Buj on Suomessa käytössä ollut sellainen.
kuva 17.07.2025 10:22 Erkki Nuutio  
  Mukava on kuljettajan huristaa lähes tyhjällä vaunulla ja tehdä pakolliset pysähdykset käytännössä tyhjien pysäkkilaiturien kohdille.
Eipä tuolta metsästä ihmisiä löydy ja oravia ei oteta kyytiin.
On toteutettu keinottelijaveljien Valtuuston nuijattaviksi määräämät päätökset raitiotiestä kauas minne taloja ei vielä vuosiin noussut.
Samalla golf/keinottelijaveljet ovat kielsivät ratikkayhteydet itä-tamperelaisilta ja kangasalalaisilta. Yhä kieltävät ainakin kymmeneksi vuodeksi. Jos yksin golfmailan heiluttelu ei riittäisi esteenä, suunniteltiin Alasjärven nurkalle ratalinjausta huonontava silta (ehkä 20 Meur).
Sen toteutuksen kai pysäytti kaupungin ajautuminen talouskatastrofiin ja veronmaksajien pako naapurikuntiin.

Tähänastinen kaupungin oman suoran ja epäsuoran ja tytäryhtiöidensä kautta tekemän sijoituksen suuruutta ei haluta kertoa.
Haarukka on yli 500, mutta ilmeisesti alle 1000 MEur. Osinkoja investoinneista ei persnettoiselle kaupungille sen 100 Meur vuosialijäämän vähentämiseksi ole annettu.
Maltillisellakin osinkotasolla se olisi noin 30 MEur vuodessa. Lisäksi Härmälän linjan teosta aiheutuu suuri lisärahoitustarve vuosiksi.

Joten kuvaaja nauttikoon kuvaamisesta! Maksu seuraa aikanaan.
kuva 15.07.2025 10:40 Erkki Nuutio  
  Romanov-perillisten sivu asiasta: https://www.romanovempire.org/media/the-borki-train-disaster-october-29-1888-e6e1ba
Hurjia väitteitä sisältävä anarkistisivu asiasta: https://assassinscreed.fandom.com/wiki/Borki_train_disaster
kuva 14.07.2025 17:57 Erkki Nuutio  
  Suomen rautateiden alkuvaiheen merkittävin toteuttaja, Knut Stjernvall (Hämeenlinnan ja Pietarin ratojen rakennuspäällikkö) loukkaantui vakavasti Borkin onnettomuudessa. Tuolloin hän oli Venäjän rautateiden ylitarkastaja (tätä ennen Venäjän rautatiehallituksen päällikkö).
Loukkaantuminen vei eläkkeelle seuraavana vuonna. Rautatiemuseo on saanut lahjoitukserna Stjernvallin jetonikokoelman.

Oletetaan Aleksanteri III:n saaneen Borkin onnettomuudessa sisäisen vamman, mikä olisi johtanut munuaissairauteen. Siihen hän aikanaan menehtyi.
kuva 14.07.2025 09:29 Erkki Nuutio  
  Alkuperäisen asemarakennuksen noin vuodelta 1909 polttivat vetääntyvät saksalaisjoukot vuonna 1944.
Sitä ennen aseveljemme hyödytti aluetta monin tavoin.
Piirustukset uudelle asemarakennukselle löytyivät epäilermättä Porin - Haapamäen radan piirustusvalikoimasta.
kuva 12.07.2025 20:19 Erkki Nuutio  
  Suurkiitos elämäntarinan jatkosta! Pienen rautatiepaikan elämästä ei ole liiaksi tarinoita.
Olemme kokerneet elämän jota kännykät eivät sotkeneet. Eivätkä monet muutkaan viime vuosikymmenien lieveilmiöt.
kuva 08.07.2025 20:05 Erkki Nuutio  
  Kun vielä lastattiin Parolan asemalla, tehtiin se tavaravaunun sivulta. Täällä ei tarvitse kulutella panssarivaunun kääntöjarruja eikä luistatella.
kuva 08.07.2025 11:41 Erkki Nuutio  
  Kukaan ei saa olla niin defaitisti (=jo ennalta alistunut oman ja ystävämaidensa tuhoutumiseen), että vähimmälläkään tavalla kuvittelisi Suwalkin käytävän olevan vaarassa rikollisvaltion toimesta !!!!!!
Suwalkin käytävä on kolmen meillekin tärkeän NATO-naapurimaan elinehto. Se on keskeinen puolustuskohde koko NATOlle ja sen puitteissa erityisesti viereisille maille Puolalle, Tanskalle, Ruotsille ja Suomelle.

Siten jos rikollisvaltio hyökkäisi maa-, ilma- tai merivoimillaan Suwalkia vastaan, viimeistään tämän yritys aloittaisi TÄYDEN SODAN NATOn ja rikollisvaltion välille.
Sota ei olisi vain puolustautumista rajoilla, vaan vastahyökkäyksiä roistovaltion keskeisiin kohteisiin ympäröivien NATO-maiden rajoilta, ja tähän liittyviä massa- ja täsmäpommituksia jne.

Ei olisi oikeutusta puolustusrahoillamme tai sotilaittemme määrätietoisella varautumisella, jos näitä uhrauksia väheksyttäisiin jo ennalta !
Vaikka emme kunnioittaisi jonkun NATO-kumppanimme poliittista johtajaa, ei ole perusteita luulla, että asiat lopulta pilattaisiin kuten aikanaan pilattiin Puolan ja Baltian maiden ja eräin osin Suomenkin kannalta.
Lopullisena varmistuksina meille ovat puolustustoimiemme määrätietoisuus ja kykymme pitää mm. kulkuyhteytemme ja elinkeinomme toimivina poikkeusoloissakin.

Uudellenluin juuri arvostetun Puolan USA:n suurlähettilään (1939-45) Jan Ciechanowskin tragediakuvauksen Stalinin ajamasta puolalaisten kohtalosta, kun Churchill ja Roosevelt käyttivät näitä vain hyväksi ja antautuivat lammasmaisesti Stalinille törkeissä vääryyksissä (Defeat in Victory, Doubleday N.Y., 1947, 397 s.).
Vakuutan että erityisesti rikollisvaltiosta vapautuneet maat, kuten Puola ja Baltian maat ovat myös lukeneet vastaavat kirjat ja järkyttävät totuudet. He eivät salli vastaavan koskaan toistua. Tarvittaessa he taistelevat, samoin me taistelemme..
kuva 07.07.2025 18:47 Erkki Nuutio  
  Etten sanoisi, että ensimmäinen myönteinen liikahdus ja ilmoitus hereiiäolosta täältä saarestamme!
kuva 06.07.2025 10:23 Erkki Nuutio  
  Pohjolassa on tilaa rekoille kulkea, poislukien Tukholma ympäristöineen. Toista on Keski-Euroopassa. Siellä päätiet tukkeutuvat tolkuttomasti lisääntyneen/lisääntyvän liikenteen - paljolti siis rekkaliikenteen johdosta.
Vaikka moottoritiet on jo valtaosin muutettu suuntaansa kolmikaistaisiksi, ei sekään suurelta osin riitä.

Sitten on vielä melko toivottomia tukkokohtia, kuten esimerkiksi Hampurin läpikulku Pohjois- ja Keski-Saksan välillä. Edes 6 kaistaa suuntaansa ei riitä. Uusia siltoja/tunneleita vaativat lisäykset maksaisivat satoja miljardeja euroja, mutta edes tilaa ei tahdo löytyä.
Ainoa kokemani paikka jossa viisaasti toteutettu monikaistaisuus (4...6 kaistaa suuntaansa) toimii, on Kööpenhaminan seudun läpiajo.

Ruuhkautuminen rekkojenkin vuoksi on pakottava syy ratkaisujen hakuun rautateistä rekkarasitteen vähentämiseksi Keski-Euroopassa.
Voisi arvella että kolmannes rekkaliikenteen kuljetusmäärästä voisi siirtyä raiteille joustavalla yhteistoiminnalla kuljetusten tarvitsijoiden ja tarjoajaliittoumien välillä. Valtioiden ja EU:n poliittinen paine tähän on suuri. Sama suomeksi: haararaiteita yrityksiin ja terminaaleihin jne.
Onko valtioiden organisoituminen tällaisen muutoksen toteutuksen kannalta ammattitaitoista ja siksi tuloksellista on keskeinen kysymys.
Minä en usko siihen pätkääkään niitä maita koskien, joissa asian liepeillä pyörii vaikutusvaltaisia elokapina-aivoilla toimivia tahoja tai oman hyödyn härskiä saalistamista ymmärtäviä puolueita tai IAU:n kaltaisia tahoja
En myöskään usko rautatieliikennöitsijöitä, joiden johdon tunnetaan keskittyneen optioihin, pöljiin kalustomaalailuihin ja vastaavaan.

Määrättömästi EU-maiden ja -yritysten rahoja jo polttanut ja lisää polttava sekasotku alkaa myös sotkea rekkojenkin tulevaisuudenkuvaa, eli EU:n höpertely raskaan tieliikenteen polttokenno- ja vetyutopioiden kanssa. Käsiteltäköön sitä kysymystä toisissa yhteyksissä
kuva 05.07.2025 20:56 Erkki Nuutio  
  Kiitokset erittäin täsmällisestä ja mielenkiintoisesta kuvauksesta Untamosta (sodankin ja) rauhan aikana! Se on todella mainio kertomus eräistä lapsuutesi ja nuoruutesi mieleenpainuneista tapahtumista ja vanhempiesi työympäristöstä. Vuoden 1965 vaiheilla höyryveturien ja pienten rautatiepysäkkien aika alkoi lähestyä loppuaan. Lätät taisivat jo olla höyryveturijunien tilalla.
Haloilla oli kyllä kyllä käyttöä liedessä, huoneiden ja saunan uuneissa.
<<   >>