2938-141649 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.08.2015 17:41 Erkki Nuutio  
  Kun näiden murinoita kuuntelin poikasena, oli koppien kyljissä kunnon messinkinumerot, tällä Hämeenlinnalaisella 1758.
Miten kuljettajavaatimukset keventyivät pienveturiksi (Tve3) siirtämisen seurauksena?
Onko näitä vielä teollisuuden käytössä ja vieläkö HMVY:n ja Veturimuseon yksilöt murisevat?
kuva 08.08.2015 19:36 Erkki Nuutio  
  Rakennusten sijoitteluselostukseni ylempänä on virheellinen ja sen korjaa Matin toimittama täydellisin rakennusten tunnus-kirjaimin varustettu asemakartta sekä valokuvat.
kuva 08.08.2015 19:29 Erkki Nuutio  
  Erinomaista: Tässä ovat kaikki rakennusten tunnuskirjaimet. Osa niistä puuttui Radan varrelta -kirjasta, ja sen vuoksi aikaisempi selostusyritykseni osui monelta osin harhaan. Etäisyyksien tarkempaa arviointia varten tarvittaisiin esimerkiksi vanhan asemarakennuksen ulkomitat. En pystynyt määrittämään niitä julkaistusta julkisivu- ja pohjapiirustuksesta. Niihin liittyvät kyynärmitat (aln) eivät toimineet, käytti sitten venäläistä tai ruotsalaista kyynärtä.
kuva 08.08.2015 16:32 Erkki Nuutio  
  Radan varrella -kirjassa on alueen ratapiha- ja asemapiirros 1800-luvun loppupuolelta (= tosi epämääräisesti sanottu).
Siinä on alkuperäinen kääntöpöytä ja 2-pilttuinen sektoritalli tästä pohjoissuuntaan. Kääntöpöydästä eteläsuuntaan on jonkinlainen kaksiraiteinen puinen aputalli (mahdollisesti kahta vaunua varten).
Raide kääntöpöytää kohti alkaa noin 50 m säilyneestä vaunuvajasta pohjoiseen. Etäisyys vaihteesta kääntöpöydän keskiöön on noin 60 m ja suunta noin 15 astetta pääraiteesta poispäin. Kääntöpöydän ja tallin sisämitat ovat A-vetureille riittävät. Mitat ovat likimääräisiä. Riittävätkö nämä tiedot kenttätutkimuksia varten.
Ratapiha- ja asemapiirroksen perusteella vanhan aseman ja vaunuvajan eteläpään väli oli alle 10 m.
kuva 08.08.2015 11:03 Erkki Nuutio  
  Varmuudella tämä on kuvattu aikaisintaan 1876 (Tampereelta lähtenyt matkustajajuna, vai jatkoivatko Turun junat Toijalasta kohti etelää). Aikahaarukkaa levittää se, että vasta vuosisadan lopulla tuli järeämpiä vetureita (H1...) raskaampien ratojen matkustajajuniin (G-veturit olivat paikallisjunia ja riukukiskoja varten). Aseman makasiini tehtiin ilmeisesti 1890-luvulla (löytyyköhän sille ajoitusta aikahaarukan takarajan kaventamiseksi?).
Etummaisena lienee kattokorokkeella varustettu matkatavaravaunu Ge. Onko sille ajoitusta?
Entä kovin pieni matkustajavaunu ja toisen raiteen käsittääkseni 1870-mallinen, uudenpuhdas keski(?)jarrukopillinen Ga.
Jos vaunuasiantuntijoita ei tule esiin, kutsun Hercule Poirotin apuun!
Kuva on ilman tekstejä myös Höyryllä Hämeeseen -kirjassa, Rautatiemuseosta saatuna.
Jos heidän kopionsa on terävämpi, sillä voisi helpottaa tunnistusta.
kuva 08.08.2015 10:12 Erkki Nuutio  
  Myös A6-vetoista junaa esittävä kuva lienee samaa ikäluokkaa, mutta vielä tarkemmin ajoittamatta.
kuva 08.08.2015 10:08 Erkki Nuutio  
  Carl Albert Edelfeltin rakennuspiirustukset on laadukkaimmin julkaistu Höyryllä Hämeeseen -koruteoksessa (Tammi 2003). Siinä on väripainettu julkisivu ja pohjapiirros. Julkisivupiirros löytyy myös Rautateiden arkkitehtuuri ja Suomen rautatieasemat 1857-1920 -kirjoista.
Tämä hieno kuva on kuvattu aikaisintaan 1890-luvulla (makasiinista päätellen).
kuva 08.08.2015 09:41 Erkki Nuutio  
  Hämeenlinnan sotatoimi on esitetty hyvin suppeasti Suomen Vapaussota VII : Saksalaisten joukkojen toiminta Suomessa -kirjassa (Gummerus 1931). Kirjassa kerrotaan että Helsingin valloittamisen jälkeen Mannerheim pyysi v.d.Goltsilta omaa hyökkäystään tukevaa hyökkäystä rataa pitkin. Hyvinkään ja Riihimäen taistelujen jälkeen saksalaiset valloittivat (etelästä) Hämeenlinnan 26.4.1918. Punaisten vahvuudeksi annetaan 4000 miestä ja tykistöä. Taistelun muotoa ja laajuutta ei selosteta, mutta varmaankin pääosa punaisista väistyi Hauhon-Tuuloksen tietä Lahtea kohti. Ensimmäiset valkoiset ratsuväen osastot saapuivat 27.4.
Saksalaisjoukot saivat käskyn edetä kohti Lahtea. Tämä tapahtui ilmeisesti 28...29.4. ja varmaankin sekä maanteitse että rautateitse. Taistelut Lahdessa alkoivat 1.5.1918.

Edellä olevan perusteella asema paloi 25. tai 26.4. Oheisessa kuvassa on palanut vaunu kumottu tieltä, jotta sen takana oleva raide on vapautunut. Tällä raiteella on nyt käsittääkseni saksalaisten kuormastojuna, joka on lastattu taistelujen päätyttyä (mukana ehkä myös sotasaalistykkejä ym punaisilta).

Kuvauspäivä on luultavasti 28. tai 29.4. , sillä sitä ennen on aseman täytynyt jäähtyä parisen päivää, palaneet vaunut on tarvinnut raivata tieltä, räjähtämättömiä ammuksia varoa ja lastata kuormastojuna jne.
Etualalla näkyvä vartiosotilas ja vaunujen luona olevat sotilaat ovat saksalaisia. Ilmeisesti piakkoin päästään lähtemään Riihimäkeä ja Lahtea kohti.
kuva 06.08.2015 21:14 Erkki Nuutio  
  Näyttää siis siltä, että tämä kuva olisi kuvattu jo 1880-luvulta (makasiinia ei vielä ole), vaikka kortti on kulkenut vasta vuonna 1910. Veturi on G.Siglin A6-sarjan Lankkihattu vuosilta 1875/6 . Kupukin kiiltää vallan järjettömästi
kuva 06.08.2015 21:02 Erkki Nuutio  
  Palaan näiden kuvien keskinäiseen ajoitukseen. Tätä makasiinia ei ollut vielä 1880-luvun loppuvuosina (viitaten kaupunkia taustallaan esittävään kuvaan). Kuvista ne joista makasiini puuttuu ovat siten tätä vanhempia (kuvittelin päinvastoin).
Oheinen kuva on siten näitä uudempi. Kulkureitillä ollut kaide on poissa ja tilalla on kuvan makasiini. Tosiaan juuri tämä makasiini paloi aseman mukana, ja jäljelle siitä jäi palorauniokuvan hormi+piippu+jonkinmoinen uuni.
kuva 06.08.2015 09:25 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia arvokkaasta historian kuvakertomuksesta. Sääli että tämä komea katedraali jouduttiin purkamaan. Sortumisvaara oli varmaan suuri. Mm. Kaskimiehen kirjassa palaminen laitettiin punaisten piikkiin.
Etenkin nolot tapahtumat pistetään helposti vastustajan viaksi nykyäänkin. Toki syy ja syyllinen ei ole aina kovin selvä.
Onneksi nykyinen asema on kaunis ja kunnioittaa Koiviston aseman muistoa.

Mutta mikä on tuo pienen palaneen rakennuksen tulisija ja piippu, jota kiväärimies osoittaa kiväärinpiipulla?
Se ei ole alkuperäisestä tavaramakasiinista, joka näkyy parissa vanhimmassa kuvassa.
Parissa uudemmassa kuvassa ei sillä kohdalla ole rakennusta
kuva 05.08.2015 18:41 Erkki Nuutio  
  Se että SVR toteutti osansa liikekannallepanosta moitteettomasti, oli maallemme hyvin tärkeää. Vuonna 1905 Suurlakon aikana tilanne karkasi täysin keisarillisen armeijan käsistä lakkoilijoiden hallitessa kulku- ja tietoyhteyksiä. Taantumuksen päästyä taas voimiinsa vuoden 1908 vaiheilla, suunnitteli armeija lähes vainoharhaisesti miten tämän toistuminen estetään. Se kuvitteli myös Suomen nousevan kapinaan kymmenintuhansin salakuljetetuin kiväärein heti, jos Venäjä joutuu sotaan.
Vuonna 1913 esimerkiksi ilmoitettiin, että 5770 venäläistä rautatieläistä saadaan koolle Pietariin 3-4 päivässä Suomeen lähettämistä varten (Luntinen: Venäläisten sotasuunnitelmat ... Tamp.Yo 1984). Näillä syrjäytettäisiin epäluotettavia suomalaisia rautatieläisiä. Päätirehtööri Anders Ahonen tiesi riittävästi näistä suunnitelmista, ja hän toimi nopeasti ja taitavasti, ja SVR:n väki pani tuulemaan.
Niin SVR laittoi joutuisasti 22. armeijakunnan tykinruuaksi Masurian (Puola) taisteluihin. Paljolti kehnon ylijohdon vuoksi 22. armeijakunnan kävi hyvin huonosti.
kuva 05.08.2015 18:02 Erkki Nuutio  
  Kaskimiehen Valtionrautatiet -kuvakirjassa (1935) on tämän sillan kuva toiselta puolelta (s. 234), ilmeisesti pian valmistumisen jälkeen. Kuvassa kiviholvin kohdalla on vielä vettä, vaikkakaan ei ehkä soutuveneelle riittävästi.
Oheisessa kuvassa voi vedenpinta olla alhaalla, mutta joka tapauksessa holvi on kuivilla.
Kevyen liikenteen väylä on taidettu tehdä siihen paljon myöhemmin.
Kaskimiehen kuvassa ei ole sillan kyljessä vielä reittiä jalankulkijoille. Matkaliputtomat maankiertäjät joutuivat siis ylittämään vesiväylän itse siltaa pitkin (luvallisesti?).
kuva 05.08.2015 13:34 Erkki Nuutio  
  Löytyisikö tästä asemasta kuvia 1910-luvun alkupuolella tehdyn merkittävän muutoksen jälkeen. Siinä suljettiin useimmat Nevalle päin menneet raiteet ja täydennettiin rakennusta tontin etummaisena näkyvään nurkkaan sekä siirrettiin pääsisäänkäynti siihen. Lisäksi muutettiin matkustajalaiturit järkeviksi, mitä ne eivät aiemmin olleet.
Osittainen kuva päädyn muutoksesta on Radan varrella -kirjassa. Parempi (mutta myöhäisempi) kuva on venäläisellä sivulla semenidos.com/?fzd1 . Tällä sivulla on myös kuva Nevan yhdysratasillasta vuodelta 1913. Siitä Suomi maksoi osan, mutta vasta kun oli tapellut härkäpäisesti vastaan.
kuva 05.08.2015 09:19 Erkki Nuutio  
  Jo riittää halkovoimaa! Etualan vaunuissa menossa sota-autoja muutostöihin. Ainakin etummaisessa vaikuttaisi olevan puolitelat. Merkki ei taida selvitä kun konepeitot ovat piilossa.
Uskaltaisin kaventaa aikahaarukka enintään välille syksy 1945 (välirauhan alettua) - 1948.
kuva 04.08.2015 09:55 Erkki Nuutio  
  Kuvassa askarruttaa sen sijainti (liian) lähellä pääraidetta ja sen tarkoitus. Rakennus on varsin uusi ja ikkunoissa on samanlaiset puoliväliin lasketut rullaverhot. Siis jonkinlainen toimisto, mutta ei matkustavaisia varten.
Täytyy etsiä lisää tietoa jostain.
kuva 03.08.2015 11:49 Erkki Nuutio  
  Mielestäni eivät näy. Siellä näkyy kyllä kaksipoikkipäätyinen talo, mutta kauempana (pää)raiteesta ja laituri on vastaavasti siellä leveämpi ja avoin matkustavaisille. Oheisessa kuvassa vasemmalla olevan toisen rakennuksen pääty on yhteisessä linjassa, kun taas siellä se on kauempana ja eri linjassa.
kuva 03.08.2015 11:16 Erkki Nuutio  
  Yllättävä kuva! Mielestäni näitä rakennuksia ei näy Terijoen vanhan aseman rakennusristössä. Tämä ei ole matkustavaisia varten: On vain alle metrin levyinen laituri, joka sekin on osaksi aidalla suljettu. Vain juuri kohdalla olevaan vaunuun pääsee tai sitä voi lastata (lastaussilta näkyvissä irrallisena?). Olisikohan asemasta Venäjän suuntaan ja rautatiesantarmeja varten?
kuva 01.08.2015 10:21 Erkki Nuutio  
  Enpä heti hoksannut katsoa erinomaisesta "Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta" kirjasta.
Kuva on kirjassakin. Vaikka ajoitus on hieman epätäsmällinen, lienee se otettu pian vuonna 1912 tehdyn laajennuksen jälkeen. Vai kuinka?
Ylikulkusilta penkereineen rakennettiin vasta 1931-33. Ne näkyvät muutamassa Jokioinen (vanha) -kuvassa.
kuva 01.08.2015 09:08 Erkki Nuutio  
  Näitä puusiltoja on ollut määrättömästi maantie- ja katuliikenteen ylikulkusiltoina. Tässä taitaa olla ainoa sivuston kuva niiden rakennustavasta. Etualalla lienee lisäksi siltatimpurin kalupakki. Arkkitehtuuri kärsi kun silta tunki aivan rakennuksen päätyyn.
Rakennus taisi olla pitkään Valtion Pukutehtaan käytössä.
kuva 31.07.2015 09:04 Erkki Nuutio  
  Liittyykö etualalla oleva pylväskeko uittamiseen (eli onko pylväät istutettu maahan)? Maalle nostetut veneet taitavat ainakin liittyä.
kuva 31.07.2015 08:58 Erkki Nuutio  
  Koska taustametsikön edestä kulkeva tie nostettiin puiselle ylikulkusillalle? Tieto auttaisi ajoituksessa.
kuva 30.07.2015 10:10 Erkki Nuutio  
  Aulangolta päin näkymä oli näinkin upea! Ollaanko jo lähellä vuotta 1960, kun sillan takana on jo pengerrystä, mahdollisesti sitä toista siltaa varten?
kuva 30.07.2015 09:33 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II s. 150 mukaan virallinen Rautatiehallitus uudelleenaloitti radan muutostyön vuoden 1918 alussa ja ensimmäisenä valmistui väli Asunta - Hattula (1,28 km) 15.10.1918. Käteisestä saattoi olla pulaa, kun Suomen Pankki Helsingissä oli ollut punaisten käytössä. Vielä mm. taidettiin lajitella pois sen aikana painettuja seteleitä.
Allekirjoittaja Otto Olin oli siis eri puolella kuin esim. Anton Olin, joka teloitettiin vuonna 1918.
kuva 29.07.2015 19:55 Erkki Nuutio  
  Näin kaunis maisema herkistää syömään Närpiön kurkkuja ja tomaatteja.
kuva 29.07.2015 19:43 Erkki Nuutio  
  Suunnittelua käyttäjän tarpeet ymmärtäen ja toteuttaen: Puskurit voi kipata alas pitkän tavaran kuljetuksen sitä vaatiessa. Ohjaamon pohjan ja kuormatilan lattian välitila on samaa tarkoitusta varten.
Onko moottoritilan vieressä kaasuhitsauspullo ja -poltin letkuineen vai iso painesäiliö työvälineineen?
Sisun Karjaan tehtaan (Karian) osaamistason 50-luvun jälkipuolella kohotti huippuunsa saksalaisperäinen hitsausinsinööri Wolfgang Emmerich. Karjaan koripuusepät ja kirvesmiehet luottivat häneen kuin isäänsä, ja kouliutuivat luokkahitsaajiksi.
Moitteettomista Tka-vaunurungoista ja teliraitsikan teräsrakenteista saa siis kiittää Emmerichiä ja hänen oppilaitaan.
Emmerich kai lähti, kun hänen Saksasta jo Karjaalle saamansa Auto-Unionin pakettiautojen suuret kokoonpanojigit lähetettiin edelleen Etelä-Amerikkaan pakettiautosarja jäädessä 20 kappaleeseen. Ylivarovainen ylin johto (Nässling) kun ei halunnut käyttää investointeihin kansankapitalismia mallia Volvo (Tillverkning på Volvovis).
kuva 28.07.2015 16:04 Erkki Nuutio  
  HKL:lle ja SISUlle oli etenkin taloudellisesti järjetöntä suunnitella ja tehdä monimutkainen auto YHDEN kappaleen vuoksi, ilman mitään selkeätä sarjatuotantonäkymää (kotimaa tai vienti). Lisäksi tätä vastaava dieselbussin alusta oli (samoin kuin samankaltainen takamoottori-Volvo) epäonnekas johdinauton lähtökohdaksi. Akselit oli tuettu ns. A-kelkoilla (nivel edessä, ilmajouset pyörien takana), jotka kuluttivat alustatilaa metrikaupalla kumpikin. Tämän johdosta monenlaiset komponentit jouduttiin sijoittamaan muualle, kauemmaksi ja jopa katolle. Tämä lisäsi mm. kaapelimäärää suuresti, samoin painoa ym.
Jos olisi käytetty ns. H-kelkkoja (ilmajouset pyörien etu- ja takapuolella, tukivarret), olisi alustasta vapautunut tilaa jopa 3 m pituudelta ja samat komponentit olisi saatu matkustamon alle ja kallista kaapeliakin olisi säästynyt paljon.
A-kelkat oli mm. Vanajan onnistuneissa kaupunkibusseissa sekä SISUn viimeisissä, niinikään onnistuneissa DAF-moottorisissa kaupunkibusseissa.
Kuvan (ilma)kiskokulkuneuvo ei siis ole suosikkini ja romuttaessa siitä saisi paljon hyvää kuparia (kaapelia).
kuva 27.07.2015 10:11 Erkki Nuutio  
  Siltä varalta että yksiköt ovat unohduksissa: Linja = 0,1 tuumaa = 2,54 mm (vrt. kolmen linjan kivääri = ampuu 7,62 millisiä).
Senttaali = 100 kg. Jenkkilän välinpitämättömydestä johtuen jalat, tuumat ja ehkä mailikin vielä tunnetaan. Britit sensijaan tekivät SI-kampanjan 1970-luvulla ja "Good old English units" päästettiin siellä valtaosin museoon (pint ym. poikkeuksina).
kuva 26.07.2015 15:48 Erkki Nuutio  
  Eilen kysyin Minkiön höyryfestifaaleilla siellä olleen Leopardin esittelijältä: Kyllä ajetaan, tosin nykyään on teloihin lisätty kumilaput. 1971/72 (ja myöhemmin) ajeltiin (T54, T55 jne.) pelkin terästelaketjuin muun liikenteen seassa moottoritiellä, Hml-Tre pikatiellä ja muilla teillä. Telat olivat varsin sileät, koska telalaput pyöristyivät Parolannummen kulkuväylillä. Niiden karkea louhe oli peräisin alueen luolista. Siksi telat eivät tehneet jälkiä asfalttiin. Rautatiekuljetusta Parolan asemalta kuljetusperävaunuja käytetään pidemmissä siirroissa. Aina on muistettava, että se velikin kulkisi kaikilla teillä.
Kävelysillasta vielä: Kun Metsäliiton tehdas vielä toimi, ei jalankulkija tai pyöräilijä kaiketi päässyt asemalle/kaupunkiin linnan puolelta rataa. Kävelysilta taisi olla sillan toisella puolella.
kuva 26.07.2015 12:32 Erkki Nuutio  
  Uudemman sillan teko on edennyt. Vielä puuttuvat kaaripalkit ylhäältä, eli ei vielä liikennettä.
Uudempi silta pengerrettiin vanhaa korkeammalla tasolle, jonka ansiosta kääntösiltaosuutta ei siihen tarvittu.
Tämänkin perusteella nainen kävelisi vanhan sillan raiteella. Alempana, vasemmassa reunassa olisi se kapea kulkuväylä matkaliputtomille maankiertäjille. Kulkuväylä on tuettu ulokkeilla vanhan sillan palkkeihin.
Sitä ei varmaan tehty alunperin (eikä sitä näy vanhan sillan kuvassa). Linnan puolella näkyvä kaide vanhan sillan kuvassa lienee siirretty sen tieltä Aulangon puolelle kulkuväylän tekovaiheessa.
Kapealtahan vanha silta näyttää, mutta sitähän ne olivatkin.
kuva 26.07.2015 11:40 Erkki Nuutio  
  Vaihtelevin menetelmin näitä niittisiltoja kasattiin. Jotkut koottiin rannalla mahdollisesti isoistakin osista ja tyrkättiin valmiina paikoilleen. Esimerkiksi Heinolan siltaan tehtiin mm. 70 m pitkät levykaaret valmiiksi Kone ja Sillan pajassa Helsingissa.
Tässä puolestaan niittaillaan yksittäiset palkit yhteen paikanpäällä. Alapalkit on varmaan tehty valmiiksi muualla ja pyörillä kulkevan ainoan siltanosturivaunun kiskot on tuettu alapalkkeihin. Nosturi ja sen nostomoottori on kuitenkin hento. Se ei kykene nostamaan paljon yksittäistä palkkia isompaa asennelmaa.
Toinen kuva esittäneekin yksittäisen palkin asentamis/niittausvaihetta.
kuva 26.07.2015 11:15 Erkki Nuutio  
  Alokasjan marssireittiä Parolannummen ja Hätilän väliltä. Kuvittelen kyllä, että kulkutie olisi ollut 1971/2 sillan toisella kyljellä. Alokasajan jälkeen kuljettiin komeammin T54:lla moottoritietä.
kuva 25.07.2015 18:11 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II osan s. 270-271 selostaa tämän sillan heikkouksia ja vaatimusten muuttumista noin 50 vuoden aikana. Vasemmalla näkyy kaksiaukkoinen kääntösiltaosuus. Sellaista ja välipilareita ei tullut uudempaan siltaan (vapaa korkeus 4,5 m, vielä yksiraiteinen), joka suunniteltiin vuonna 1924.
kuva 25.07.2015 17:44 Erkki Nuutio  
  Vapaudenristi oli tämän vaunun kyljessä jo joissakin 1918/9 otetuissa kuvissa. Saksalais- ja israelilaissensorit - jos sellaisia on - ovat asiantuntevia ja kunnioittavat Suomea ja sen tunnuksia viime sotien osalta. Niin on syytäkin.
kuva 24.07.2015 20:47 Erkki Nuutio  
  Tästä tykkivaunusta on viime päivinä käyty vaunun alkuperää tarkentavaa Vorg-keskustelua. Vaunu on 2-akselinen.
kuva 24.07.2015 13:43 Erkki Nuutio  
  50- ja 60-luvuilla RH:ssa kalustohankinnoissa vaikuttanut DI Heikki Saarento oli aloitteentekijä ja vaatimusten asettaja Kisko-Nallen (Nalle-Sisu + laippapyörät kiskoilla tai ylös nostettuina) ja Punatulkun prototypeille (Tka).
Kisko-Nalle jäi kai protoksi, mutta Tka poiki kohta Tka-ykkösiä. Teknikko Tauno Jäkkä, Saarennon serkku ja rautatiekaluston suunnittelija SISUlla oli varmaan näiden ja myöhempien Tka-versioiden suunnittelija. Saarento muistelee Sisuviesti 2/81:ssä.
Onko muuten Eljaksen Tka-luettelo vielä jossain?
On ollut tyypillistä, että kotimainen asiakas on pyytänyt/vaatinut kotimaiselta tehtaalta myöhemmin niin menestyviä tuotteita (kuten Stevedoring Oy Sisulta vetomestareita ja PLH Saloralta kännyköitä). On myös tyypillistä että kotimainen tunari on homman työpaikkoineen myöhemmin tuhonnut, kokonaan tai pääosin (vrt. Vuoria+Taxell, Ollila+Kallasvuo).
kuva 23.07.2015 12:08 Erkki Nuutio  
  Vielä olivat Valmet-trukit terästä, paitsi vastapainoiltaan valurautaa. Taaempi on vanhempi - sitä B10-perustyyppiä, joita tehtiin noin vuodesta 1961 alkaen. Etummaiset ovat uudempia, niitä en tunne (kuka tuntisi?). Nostokyky on ehkä 2000 kg (kylkitekstiä ei pysty ihan lukemaan). Umpiohjaamot ovat varmaan jo Valmet-varusteita ja pullotelinekin on hyvin suojattu.
Matala nostolaite on edelleen sopiva - sillä pystynee nostamaan noin 2,5 m korkeuteen.
kuva 22.07.2015 14:25 Erkki Nuutio  
  En tiedä asiaa kunnolla enkä yksityiskohdiltaan, mutta käsittääkseni Hr12 (Valmet-Lokomo) voitti SISUn Henschel-tarjouksen ja että SISU ei sen jälkeen olisi tarjonnut vetureita. Yhtä tietämätön olen siitä miten Karian ja Valmetin teliraitsikat Helsinkiin olivat varsin identtisiä. Ainakin näiden päämitoituksen ja tarkan erittelyn täytynee olla sama ja HKL:n tekemä.
kuva 22.07.2015 10:23 Erkki Nuutio  
  Muistelen että SISU (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) olisi tehnyt veturit Henschelin lisenssillä.
Liekö tämä SISUn varhaisempi tarjous ollut kimmokkeena kun Erkki Aallon epämääräinen erikoislähettiläänä toiminut Urho Linna tarjosi vuonna 1961 sos.demeille ja kokoomukselle 20 Mmk lahjusta Henschel-tilausta vastaan, sitä kansanedustajille Eino Raunio (valtiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaoston pj), Juha Rihtniemi ja Tuure Junnila esittäen.
Tämä ei mennyt läpi, mutta aiheutti sen että Aallon, Arvo Korsimon (kulkulaitosministeri, puoluesihteeri) ja Olavi J Mattilan (KTM) eli valtakunnan pääsuhmuroiden vuonna 1961 valmiiksi Britanniassa neuvottelema veturitilaus GE:ltä peruuntui (josta Brittien suurlähettiläs esitti vastalauseen). Nämä herrat halusivatkin nyt Henshel-vetureita (suurempi lahjus Maalaisliitolle Kekkosen uudellenvalinnan tueksi?). Tunnetusti tilaus meni lopulta Alsthomille ja painottui lisenssivalmistukseen Tampereella.
kuva 21.07.2015 22:47 Erkki Nuutio  
  Toinen näistä tykkivaunuista osallistui Pasilan konepajan aluskehysosaston tulipaloon 6.2.1932. Kuva vaunusta palaneessa hallissa on Pasilan konepaja 1903-2003 -kirjan sivulla 102. Mahdettiinko tämä vaunu romuttaa palovaurioiden vuoksi, vai olivatko molemmat vielä käytössä 1939-1944.
kuva 21.07.2015 22:38 Erkki Nuutio  
  Jos hana on naftahana, on trukki Valmet D10 tai D11 (B10 se olisi jos joisi bensaa tai haistelisi nestekaasua). Vaunun ovesta ei kai enää kuljeta, koska suojakehikko on tehty 2.5 m pitkälle kuskille.
kuva 21.07.2015 22:29 Erkki Nuutio  
  Valmet B10 -trukki, VR:n malli (matala 1000 kg:n nostolaite, sopiva vaunun ovesta kulkemiseen), Continental-moottori ja nestekaasulaitteet, Voith -muunninvaihteisto.
Mallia valmistettu noin vuodesta 1961 Valmet Oy Lentokonetehtaalla Härmälässä.
VR:n väen kiittäen testaama: Kuljetus 5-6/1964 s.35-37.
Kuvan trukki on varmaankin valmistuksen alkupäästä (61-64), koska mitään suojakehikkoa ei ole.
Kuvausvuosi 1963-1968 (arvaus).
Aikanaan pidetty trukki, joka toimi huonollakin, vaikka ei toki ei pehmeällä alustalla (pienet vetopyörät, joilla suuri kuorma). Umpihanki ei myöskään ole millekään pienipyöräiselle trukille eduksi, varsinkaan kun nastoja tai ketjuja ei käytetä.
kuva 21.07.2015 20:21 Erkki Nuutio  
  Minkähän takia ilmanpuhdistin on uudelleensijoitettu huonojen säiden kannalta kovin outoon paikkaan?
Minkä väriset ja mitä tarkoitusta varten ovat "ajovalojen" alla olevat valot?
DI Bertel Lindberg veti vuosikymmenien ajan ansiokkaasti SISUn raitiovaunu- ja ratakalustosuunnittelua, alaisenaan teknikko Tauno Jäkkä ja ajoittain tietysti muitakin. Valmistus alkoi Helsingissä ja jatkui 1944 lähtien Karjaalla (Oy Karia Ab:na 1961 asti, sitten Karjaan tehtaana), mutta suunnnittelu oli autosuunnittelun yhteydessä Helsingissä Fleminginkatu 27:n neljännessä kerroksessa. Jäkkä kuoli muutama vuosi sitten. En tiedä olisiko Lindberg vielä haastateltavissa (raitioväki huom).
Kovin tyypillistä ruotsalaista protektionismia oli, että ruotsalaiset eivät aikanaan ostaneet kunnollisia ratakuorma-autoja SISUlta, vaan ostivat omia tekeleitään. Ei kielikään ole varmasti estänyt. Tj Tor Nässlingin (1901-1971) isä kuoli muuten junaonnettomuudessa (1919).
Se että SISU ei saanut diesellinjaveturitilausta vuonna 1956 (vaan Valmet-Lokomo), oli varmaankin oikea, mutta poliittinen päätös. Muun muassa teliraitiovaunujen teko Karjaalla osoitti että teknistä taitoa kyllä löytyi.
kuva 18.07.2015 12:09 Erkki Nuutio  
  Lienee yksi ansiomitaleista juuri saatu, hyvinkin ehkä kiitokseksi Simolaa koskien SVR:n loistavasti toteuttamasta liikekannallepanon liikenteestä.
Armeijakunnan komentaja von Brinckenin kiitoskirje 17.7.1914: "22. armeijakunnan kuljetus leiripaikoilta vakinaisiin varuskuntiin oli ollut aivan odottamaton tehtävä SVR:lle, mutta kun 25.7. esitettiin vaatimus kuljetuksista, olivat valmistelut käynnissä puolesta yöstä ja aamulla 26.7 ensimmäiset junat jo liikkeellä.
Suunnitelma toteutettiin erinomaisen täsmällisesti, kaikki junat kulkivat aikataulun mukaan, liikkuva kalusto oli täysin kunnossa ja kaikki täydessä järjestyksessä. Hallinto ja virkamiehet täyttivät velvollisuutensa, vieläpä erinomaisen innokkaasti. Täynnä uhrautuvuutta, suurta tarmoa ja aloitekykyä osottaen täytettiin kaikki vaatimukset ja pelkät toiveetkin. Sotaväkeen tämä jätti mitä parhaimman vaikutelman." (Pentti Luntinen: Venäläisten sotasuunnitelmat..., TY 1984)
Pääkiitos tietysti kuului kyvykkäälle Päätirehtööri Anders Ahoselle.
Olisi oiva resepti nykyisinkin: Kyvykäs ja henkilöstöään kannustava johto.
Joku tietävämpi osannee tunnistaa Hjalmar Wigrenin ansiomitalit (ovatko säilyneet?) - itselle kun on myönnetty 25 v yliopettajuudesta vain vaivainen 10 v ansiomerkki ja 45 v työurasta kynttilänjalka (yhdelle kynttilälle).
kuva 18.07.2015 11:02 Erkki Nuutio  
  Nätti kuva - tasapainoisesti ihmisen tekosia (veturi, sillat, vaunu nitriittikuormineen, rakennukset) ja luontoa (vehreätä puustoa ja pensastoa) sekä arvoitus kaiteen tässä päässä!
kuva 12.07.2015 11:09 Erkki Nuutio  
  Nimi Partizan oli jo korjautunut nimeksi Voloi Kapitalism Sotahistoriallinen aikakauskirja 29:n takakannen kuvatekstissä, joten se voidaan uskoa tämän junan nimeksi bolsevikkien ja punaisten käytössä ollessaan.
Toivonpa että Panssarimuseo voisi palauttaa junan säilyneen tykkivaunun vuoden 1918-1919 asuun.
Resiina 4/94 on laaja ja monikuvainen Paavo Talvion kirjoitus Punaisten ja valkoisten panssarijunat 1918. Sen tekstissä ja kuvissa Voloi Kapitalismin -juna ja sen tykkivaunut esiintyvät venäläisinä ja kilpikonnanmuotoisina. Uudemmissa esityksissä (Eerola, Sillanmäki) on joitakin kirjoituksen kohtia täydennetty tai korjattu.
kuva 10.07.2015 20:36 Erkki Nuutio  
  Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 29 (2010) sivuilla 123-165 on Jouni Eerolan täsmällinen ja perusteellinen kirjoitus Punaisen Suomen panssarijunat. Kirjoituksen mukaan Säiniöllä valloitettu venäläisperäinen panssarijuna olisi ollut nimeltään Partizan (ex. General Annenkov) ja että toinen sen tykkivaunuista olisi aseistukseltaan muutettuna Panssarimuseossa.
Kummankin lähteen (Eerola, Sillanmäki) kuvissa esiintyy sama panssarijuna ja tykkivaunut vastaavat oheista kuvaa.
Voiko joku selvittää nimivaihtoehtojen (Partizan vs. Voloi Kapitalism) ongelman.
kuva 10.07.2015 16:25 Erkki Nuutio  
  Tosiaan, H7:n tuntomerkit ovat sopivat. Vuonna 1916 Viipurin vanhalla varikolla olleista vain 519-521 jäivät vuonna 1918 Suomeen. Pietarin varikolla olleet H7:t taisivat sinne jäädä tai tulla takaisinostetuiksi vuonna 1923 (niin myöhäinen kuvan ei pitäisi olla).
H4 ei vaikuta olevan kyseessä (ei näy ilmapönttöä keulalla), ei myöskään H6 (jossa kulkutason etumutka on selvästi pienempi)
Siis H7 519-521 ?
kuva 10.07.2015 13:50 Erkki Nuutio  
  Kirjan Panssarijunia Suomessa - suomalaisia panssarijunissa (Jouni Sillanmäki, Panssarimuseo, 2009) mukaan valkoiset kaappasivat 24.4.18 Säiniöllä punaisilta ehjänä bolsevikkien näille luovuttaman Voloi Kapitalism- panssarijunan, jonka molemmissa päissä oli tykkivaunu. Kummassakin vaunussa oli kuvan mukainen kääntyvä tykkitorni ja 76,2 mm tykki ja mm. 8 konekivääriä. Välissä oli panssaroitu veturi ja kukkuraisena näkyvä halkotenderi (kuten H8 -kuvassa). Veturi oli matalahko ja saranoidut luukut viittaavat kolmeen vetoakseliin (kuten G-sarja, ei venäläinen - saaliiksi näiltä jäi vain C6:ksi kirjattu romu).
Lisäksi valkoiset kaappasivat punaisilta 25.4.18 Kavantsaarella alunperin Ukrainski revolutsija -panssarijunan tykkivaunun vaurioituneena.
Kuvan tykkivaunut ovat näinollen luultavasti Voloi Kapitalism -junan tykkivaunut. Suomen armeijan Panssarijunat 1 ja 2 saivat kaiketi kumpikin toisen näistä tykkivaunuista. Toisen ilmatorjuntakonekivääri näkyy hyvin.
Panssarijuna 1:n tykkivaunun tykillä ammuttiin 17.6.19 Valkeasaaren vesitorniin sen ammottava aukko, ja eliminoitiin siellä olleet konekiväärit ja tähystyspaikka.
Panssarijunien käyttöä Talvisodassa kuvaa Paavo Talvio (Resiina 4/91).
Panssarimuseon panssarijunan etummainen vaunu on Välirauhan aikana Rautatieilmatorjuntapatteriksi 1 muutettu Panssarijuna 1:n tykkivaunu. Juuri se ampui siis aukon Valkeasaaren vesitorniin ja on luultavasti toinen kuvan tykkivaunuista. Vaunua kunnostetaan parhaillaan museossa.
kuva 10.07.2015 12:54 Erkki Nuutio  
  Veturi on joku Tampellan 1915/6 valmistamista H8/Hv1 -vetureista (545-574). Vuoden 1916 veturi-ilmoituksen (kiitos Eljas) mukaan Viipurin varikoilla oli 545-551 ja 565-568, joista vuonna 1928 takaisin ostettuja olivat 548, 565, 567 ja 568.
Todennäköisesti kuvan veturi on peräisin Viipurin varikoilta (Pietarin varikon kirjoilla ei ollut näitä ainakaan vuonna 1916),
joten mahdollisiksi jäävät 545-547, 549-551 ja 566.
Kuvausvuodeksi sopisi parhaiten 1918 (toukokuusta lähtien), koska nämä veturit korjattiin mahdollisimman pian ja kaikki punaisilta saadut veturit olivat jo hallussa. Onkohan arkistoissa saalisveturien numerotietoja?
Piipuntynkä viittaa taisteluun. Ainakaan venäläisten ammattimaisemmin tekemissä ja kaappaamissa panssarijunissa ei tämä varmaankaan ole ollut, vaan taistelu lienee ollut muunlainen. Onko vuoden 1918 panssarijunien vetureista numerotietoja?
kuva 07.07.2015 21:52 Erkki Nuutio  
  Vertaamalla kuvan sillan yksityiskohtia muihin saman sillan (osin varhaisiin) kuviin, katsoisin että kuva olisi otettu kesällä 1918 tai (epätodennäköisemmin) viimeistään toukokuun alkupuolella 1919. Sen jälkeen alkoi kahinointi ja 4.6.1919 räjäytys ja polttaminen .
Suunnat pohdituttavat: Onko Suomi oikealla (eli olisi kuvattu etelää kohti ja kuvaaja olisi Venäjän puolella)?
Tullin avoin kirjava puomi ja kirjava riuku sekä pylväs (lipputanko?) näkyvät. Tullin kirjava riuku sekä pylväs näkyy toisaalta Venäjän puolella Valkeasaaren vesitornia kohti kuvatussa kuvassa.
<<   >>