3399-111571 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.11.2015 11:24 Erkki Nuutio  
  Pahoittelen hatarista muistikuvistani lapsuusajalta aiheutuneesta henkilövirheestä: Valmetin henkilö on ins. Väinö Savela, joka ainakin vielä 1960-luvun alussa ja puolivälissä oli tarkastusinsinööri. Yleensä hän ahkeroi työtakissa, mutta on tässä juhlava kuten asiakkaansa edustaja. 60-luvulla ei laatutoiminto ollut vielä suoraan tehtaan johdon (ajan Valmet-käytännössä: Isännöitsijän), eli Harry Hietarinnan alainen. Luultavasti hän oli apulaisisännöitsijä Lauri Nurmiahon tai tuotannon johtaja Olli Elorannan alainen.

TkT Martti Vainio (s. 1909, tehtaalla 1933-1974, k. 1982) oli konstrutio-osaston johtaja / pääkonstruktööri. Alaisinaan 1960-luvulla hänellä olivat mm. artikkeli-insinöörit: Raskas rautatiekalusto ins. A.Pihkala, kevyt rautatiekalusto DI P.Riipola, lentokoneet E.Järvineva ja trukit ins. M.Terho ja suunnittelukonttorit, koelaitos ym. Henkilöluetteloita on Jukka Raunion kirjoissa Valtion Lentokonetehtaan Historia 2 ja 3.
Valmet Perhelehti 2/1959 sisältää laajahkon henkilökuvitetun kirjoituksen Miehiä veturin ympärillä Hr 12, joka kertoo tekijöistä ja tuntemuksista 2200:n valmistuttua.
kuva 21.11.2015 18:20 Erkki Nuutio  
  Lisäkommenttina edelliseen: Suomen lipusta käytiin pitkä ja kuuma keskustelu ennen mittasuhteiltaan oikeaan siniristilippuun päätymistä. J.Alfred Tanner lausui ja lauloi tuoreeltaan herkullisesti näistä kansanedustajien puheista kupletissaan Eduskunnassa tammikuulla 1918.
...."Nyt te olette taas riidelleet Suomen lipusta ja sekoittaneet siihen kaikki värit, jota meikäläinen ei enää voi selittää muuten, kuin että edestä se on takaa ja musta se on valkea. Lipun ON oltava punanen ja vähän keltasta, ja-ja minä voin näyttää sen toteen, sillä meitä on verrattava vastasyntyneeseen lapseen ja se vähä mitä se saa aikaan, on keltasta, SE ON keltasta"....
Kupletti löytyy rakennusmestarin itsensä äänitteenä sekä hänen kirjastaan Kuolemattomat kupletit (itselläni 3.painos 1947).
kuva 21.11.2015 15:07 Erkki Nuutio  
  Löytyvätkö täältä nestevaimentimet vai vain kitkavaimentimet? Piiloutuvatko ne kierrejousien keskitilaan, kun niitä ei ainakaan muualta havaitse? Lienee hankalahko paikka vaihtoja ajatellen. Nykytasaisilla raiteilla tämä varmaan toimii hyvin, mutta entisillä töyssyraiteilla jousto- ja vaimennusjäykkyys oli alakanttiin täyskuormalla.
Niin, silloin kuljettiin täyskuormilla - kiitos kohtuullisen ja ymmärrettävän hinnoittelun (siis ennen kuin markkinapellet sekoittivat sen).
Jaksamista kunnostustyön jatkovaiheisiin ja uusiakin auttavia käsiä - sekä käden taitoja osaavia että niitä oppimaan haluavia!
kuva 20.11.2015 10:00 Erkki Nuutio  
  Mistä kohdasta kokonaisuutta (hallinto- vai laiturien välinen rakennus) ja mihin suuntaan tämä kuva on?
kuva 20.11.2015 09:56 Erkki Nuutio  
  Kuvasta näkyy että laiturien välissä olevan rakennuksen länsipäätä on jatkettu 1930-luvulla.
Ravintoloiden sivuikkunoiden koristeellinen muoto näkyy myös.
kuva 20.11.2015 09:48 Erkki Nuutio  
  Sain vihdoin ensimmäisen narcin sinikopion avautumaan, se tapahtui vasta pitkän viiveen jälkeen ja hitaasti. En siis vielä ole voinut perehtyä tähän grafiikkaan.
Kuitenkin Vorgin viistosta ja läheltä otettu julkisivuvalokuvakin näyttää sivuikkunoiden ruutujaon: kussakin aukossa on kaksi ikkunaa ruutujaoltaan kolme leveys- ja neljä korkeussuunnassa. Jako siten poikkeaa ravintolakuvista kuten Kurt ja Joni ovat todenneet.

Ei keskustelussa ole ollut kyse uskollaan autuaaksi tulemisesta, vaan siitä että narcin piirustusten vielä puututtua ei asia vielä ollut riittävän selvä. Selväksi se muuttui hallintorakennuksen II kerroksen mataluuden ja sivuikkunoiden ruutujaotuksen perusteella.

Sen sijaan ongelma Suomessa on (ja TODELLA iso ongelma onkin) että monet arkailevat tietojensa esittämistä ja argumenttiensa puolustamista, vaikka riittäviä vasta-argumenttejä ei vielä olisikaan esillä. Vasta sellaisten ilmaantuessa tulee myöntää olleensa väärässä.
Toivon siksi että aremmatkin uskaltaisivat tuoda tietojaan entistä enemmän esille, vaikka niissä osoittautuisikin olevan virheitä mukana. Keskustelussahan virhetiedot toivottavasti oikenevat. Näinhän kävi tässäkin keskustelussa, jonka ansiosta olemme saaneet paljon lisätietoja ja viitteitä kiinnostaviin valokuva- ja grafiikkasivuihin.
kuva 20.11.2015 09:00 Erkki Nuutio  
  Arvelin että tämä ja toisetkin kuvat ravintolasta, jonka sisääntulo on rajattu aitauksella olisivat olleet myöhempiä kuin se josta aitaus puuttuu https://www.vaunut.org/kuva/106510 . Loogisempi selitys lienee, että erilaiset kuvat vastaavat eri ravintoloita. Tämä ravintola olisi ilmeisesti I/II -luokan, koska aitaus ja ehkä portierikin tarvittiin ohjaamaan "alempiluokkaiset" toiseen ravintolaan ja "ylempiluokkaiset" mahdollisesti ennalta varattuihin pöytiinsä. III luokan ravintolaan ei kai yleensä tehty pöytävarauksia. Todettakoon että sen päädyn järjestely mm. ala"ikkunoiden osalta näkyy huonommin, mutta ei liene aivan samanlainen kuin toisessa ravintolassa.
kuva 19.11.2015 20:11 Erkki Nuutio  
  Kansallisarkiston viite toimii, mutta grafiikka ei valitettavasti ilmaannu esiin mikrollani: digitoitua grafiikkaa hakiessa esiin tulee ruutu jossa on pelkästään näkymän suurennuksen säätelypalkki. Ei edes mitään huomautuksia. Puuttuuko minulta joku apuohjelma?
Oheinen kuva voisi olla hallintorakennuksen siiven toisesta kerroksesta kaikkien ikkunoiden puolesta (4 sivulla, 3 yläpäädyssä ja moniruutuiset alapäädyssä), samoin sivupäädyn pituuden suhteen.

Vasta edellä viitattu korkeus johtaa ristiriitaan: Verrattuna fasadivalokuviin on korkeusmitta sivuikkunan ja katon reunan välillä fasadivalokuvissa varsin pieni, mutta oheisessa sisäkuvassa huomattavasti suurempi. Tiedämme toisaalta, että laiturien välinen rakennus oli huomattavasti korkeampi, varsinkin keskiosaltaan.
Tätä korkeusmittaa koskevan ristiriidan perusteella myönnän nyt, että oheinen valokuva ei voi olla hallintorakennuksesta. Kumpaa ravintoloista (I/II vai III) se sitten esittää?
kuva 19.11.2015 18:11 Erkki Nuutio  
  Kääntöpöytä näkyy Viipuri -Kansainvälinen kaupunki -kirjan kuvassa vuodelta 1913. Siinä viimeistelytyöt vielä jatkuivat raiteiston osalta.
Kääntöpöydälle raiteista (3 kpl) reunimmaiset tulivat tietysti kaareutuen, eivätkä neljänä suorana raiteena.
Kääntöpöytä tuskin säilyi pitkään.
Olen edelleen sitä mieltä että oheinen kuva on aseman itäsiiven toisesta kerroksesta. Kaikki täsmää sinne.
Olisi kuitenkin hyvä jos löytyisi kuvia laiturien välisen rakennuksen kahdesta ravintolasta ja odotushuoneista.
kuva 19.11.2015 16:22 Erkki Nuutio  
  Korjaan ensin ajatusvirheeni: Kaskimiehen sivun 213 kuva esittää sekin laituritasoa aseman itäpuolella, ei länsipuolella. Mainitsemissani kuvissa ei siis ole länsipuolta näyttäviä. Kurtin viittama ristikivi-sivun kuva onneksi näyttää länsipuolta ja osoittaa myös aseman länsisiivessä olleen samanlaiset kolme ikkunaa kuin itäsiivessä, ja muoto on siis sama kuin oheisessa sisäkuvassa.

VR 1912/37 II:n sivun 386 pohjapiirroksista puuttuu itse aseman toisen kerroksen pohjapiirros. Sisävalokuvan perusteella oletan kahvilaosan olevan aseman itäsiivessä (eli torin suuntaan), samoin on keppiherra. Kahvilan ikkunoiden muoto täsmää mielestäni fasaadivalokuviin, sillä ikkunoiden yläpuolella olevat holvikaaret eivät näy ulospäin.

Kun oheista kuvaa katsoo tarkemmin, havaitsee että tarjoilijoiden takana ovat ne monella pikkuruudulla jaetut neliskulmaiset ikkunat, jotka näkyvät ulospäin aseman toisen kerroksen päädyissä.

Laiturien välissä olevan rakennuksen pohjapiirrokseen on kieltämättä merkitty kolmijakoiset ikkunat välitilaan. Edellä olevilla perusteilla oletan kuitenkin, että oheinen kuva esittää kahvilaa asemarakennuksessa eikä ravintolaa laiturien välisessä rakennuksessa.
kuva 19.11.2015 14:03 Erkki Nuutio  
  Kuten edellä ilmeni, vaikeuden tunnistukseen aiheuttivat bolsevikit vuodelta 1941. Päättelyä on tehtävä ainakin näin alkuun vaillinaisin tiedoin (ehkä joku löytää täydelliset rakennuspiirustuksetkin arkistojen kätköistä).
Enpä huomannut katsoa VR 1912/37 II:sta, josta hyvin usein löytyy vastaus. Kuitenkin sivun 376 aseman pohjapiirros ei vielä anna vastausta, koska se koskee torin tasolla olevaa alakerrosta.
Fasadivalokuvienkin perusteella ovista oikealle toisessa kerroksessa olevat ikkunat (4 kpl) täsmäävät hyvin oheisen kuvan kahteen näkyvään ja epäilemättä kahteen piilossa olevaan sivuikkunaan.

Laiturien välissä olevan ravintola/odotushuonerakennuksen päädyt näkyvät mm. Kaskimies, sivu 213 (länteen) sekä https://www.vaunut.org/kuva/106465?s=1 ja erityisesti Viipuri Kansainvälinen kaupunki, kuva 177 (molemmat itään).
Kummassakin päädyssä on ylimpänä ovaali-ikkuna ja korotetussa osassa pyöröikkuna.

Ainoa paikka ulkopuolella missä on juuri oikean muotoiset kolme ikkunaa, ja kaarimaiseen osaan ylhäällä rajoittuen, on itse asemarakennuksen toisessa kerroksessa. Jos oheiden kuvan kolme ikkunaa näyttävät ulos, ei muita vaihtoehtoja siten liene.
Viitaten VR 1912/37 II -kirjan pohjapiirrokseen, paikka olisi siis aulan 1 oikean puoliskon ja huoneiden 3-10 yläpuolella.

On harmi että Viipuri Kansainvälinen kaupunki -kirjan muutenkin mielenkiintoista vuoden 1913 kuvaa 177 ei saa tähän hätään Vorgiin.
Siinä mainitut kolme ikkunaa näkyvät mainitussa päädyssä selkeästi.

Kiitosta Janin ja Kurtin selvityksestä laiturien välisen rakennuksen jaottelusta. Lienee kuitenkin nähty erillinen kahvila- ja odotustila järkeväksi itse asemarakennuksessa, koska ravintolat erityisesti palvelivat lyhyehkön välipysähdyksen tehneiden junien matkustajia.
kuva 18.11.2015 09:54 Erkki Nuutio  
  Kiitokset geoetsinnästä nykyViipurissa ja sen tuloksesta, tästä ja toisesta karhusta. TAMK:n Virtuaaliviipuri-hankkeeseen liittyvän kirjan "Historian havinaa Viipurissa" kuvana 183 on Outi Honkasen tekemä 3D-mallinnus karhuparista ja sen välissä olleesta juhannusneidosta.
kuva 18.11.2015 09:44 Erkki Nuutio  
  Tämä juhlava näkymä edustanee kahvilan ja odotushuoneen alkuperäisintä muotoa ja voi olla kuvattu autonomian aikana. Toisessa kuvassa olevaa, sisääntuloa ravintolaan rajaavaa aitausta ei vielä ole. Olivatko viipurilaiset olivat niin luokattomuusmielisiä, ettei toisistaan erotettuja I/II ja III luokan odotushuoneita rakennettu?
Oletan näkymän olevan itse rautatieaseman toisesta kerroksesta. Perustelen sillä, että takaseinän kaaren yläreunassa olevat kolme ikkunaa ovat kohti välipihaa ja matalampaa tavaratoimiston rakennusosaa. Ikkunat eivät erotu seinästä kovin hyvin tässä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/35039?kv2=1941&paik=Viipuri , mutta ne näkyvät selkeästi vuoden 1913 kuvassa 177 kirjassa Viipuri kansainvälinen kaupunki (Hirn, Lankinen). Varsinainen ravintola oli laiturien välissä olleessa mahtavassa rakennuksessa.
kuva 17.11.2015 09:08 Erkki Nuutio  
  On helppo ymmärtää etenkin paikkakuntalaisten tyrmistys ja suru tämän näkymän edessä ja muiden raunioiden ympärillä. Viipurin linnassa jokunen vuosi sitten näkemäni näyttely oli totuudellinen. Alkuosaltaan se kuvasi elämää Viipurissa suomalaisaikana, eli yhteiskunnan kehittymistä ja rakentamista. Jälkiosaltaan se kuvasi Puna-armeijaa Viipurissa vuonna 1944, hävittämässä eteentulevaa ja tuhoamassa edeltäneiden sukupolvien saavutuksia.
kuva 16.11.2015 09:49 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva, joka osoittaa vanhan aseman ja valmistuvan aseman keskinäistä sijoitusta. Laiturien välissä oleva ravintolarakennus päätyineen näkyy mainiosti ja itse asemarakennuksesta näkyy päähallin kupukatto ja jäljelle nykypäivään säilynyt tavaratoimisto.

Uuden asema- ja ravintolarakennuksen välissä näkyisi työmaata ja vaikuttaisi, että vanha asemarakennus on joko juuri edellä ollut tai on edelleenkin käytössä. Uusi asema valmistui loppukesällä 1913, joten vaikuttaa että kuvan ajoitus olisi 1912-1913 .

Papulan linja oli yksiraiteinen. Pysäkillä olevat ihmiset vihjaavat että raitiovaunu tulee kohti ja poimii heidät.
kuva 16.11.2015 09:29 Erkki Nuutio  
  Kallisarvoinen tallenne Herman Geselliuksen ja Eliel Saarisen rakennusmonumentista, jonka sankarillinen Puna-armeija koki tarpeelliseksi räjäyttää paetessaan pää kolmantena jalkana kohti edessä odottavaa Porlammen mottia.
Räjäytys tehtiin ennen valloitusta, joten sitä ei saatu estettyä Säkkijärven polkan jatkuvalla soittamisella radiossa.

Arvelen näitä kotimaassa tehdyiksi lasiesineiksi, ja että näiden tekeminen sujui melko yksinkertaisella puumuotilla.
Tiedätkö mistä kohdasta rakennusta tämä oli päätynyt rauniokasaan?
Esineellä on suuri kultturihistoriallinen arvo. Oletan että jos Suomen lasitaiteen museo joskus saisi ottaa sen vastaan, se asetettaisiin näkyvimpään vitriiniin muistoksi maineikkaista arkkitehdeistamme, ja myös selvitettäisiin missä nämä lasitiilet tehtiin.
kuva 13.11.2015 20:53 Erkki Nuutio  
  Oivaa nykypäivän I.K.Inhan maisemakuvausta. Valokuvataiteilijan 150-vuotispäivän kunniaksi!
kuva 13.11.2015 17:54 Erkki Nuutio  
  Kuvausvuodesta on esitetty yllä useita arvioita. Rajamuseo antaa vuodeksi 1922, mikä ei voi olla oikea. Suomalaisten uudelleen rakentama silta on kuvassa juuri valmistunut, mikä tapahtui vuonna 1925. Kuvausvuosi lienee 1925...1926.

Virhe liittyy ehkä päätelmiin sopimuksista: 12.1921 allekirjoitettiin väliaikainen sopimus matkustajien ja matkatavaroiden kuljetuksesta Rajajoen ja Valkeasaaren välillä. Tämä perustui suomalais-neuvostolaisen sekakomitean valmisteluun, jonka puitteissa neuvostojuna kävi Rajajoella 16.8.1921. Väliaikainen sillankorjaus oli siis tällöin valmis.
Neuvostoveturit alkoivat ajaa junansa matkustajineen Rajajoelle, ja palata tyhjinä takaisin. Suomalaisveturit alkoivat ajaa junansa matkustajineen Valkeasaareen, ja palata tyhjinä takaisin. Tullaus oli tietysti kummallakin raja-asemalla.

Kesällä 1924 sovittiin henkilöiden ja tavaroiden suorasta yhdysliikenteestä. Suoran henkilöliikenteen (Leningrad - Helsinki) osalta alettiin vaihtaa veturi Rajajoen sillalla. Näin toimittiin ehkä vasta vuodesta 1925 lähtien, kun uusi silta oli valmis.
En tiedä miten toimittiin tavaraliikenteen osalta: Rajajoella oli laajasti siirtokuormausta, mutta kulkiko osa vaunuista syvemmälle ystävälliseen naapurimaahansa ja kulkivatko tavarajunien veturit sillan yli. Sopimusta uusittiin useita kertoja.

Sopimukset yhdysliikenteestä: Suomen sopimukset vieraitten valtioiden kanssa, rekisteri 1918-1932, Hki 1932 (sopimukset 14.12.21 , 18.6.24 , 29.3.27 ,ja 17.11.28) . Suomen sopimukset viraitten valtioiden kanssa 1921, Hki 1932 (sopimus 15/1921). Suomen asetuskokoelman sopimussarja, ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset, hakemisto 1933-1953, Hki 1954 (sopimukset 5.1.33 ja 11.2.36). Joku toivottavasti ehtii kaivaa näitä esille ja kertoa jos ovat kiinnostavia.

Todettakoon että ilmeisesti vuoteen 1921 asti oli rajavyöhyke suljettu 500 m leveydeltä (eli heti Rajajoen itäisen linjavaihteen kohdalta) ampumisen uhalla.
kuva 13.11.2015 16:44 Erkki Nuutio  
  Vasen kortti on tilapäisesti korjatun sillan ajalta. Korjaus oli valmis elokuussa 1921, koska venäläisjuna tuli Rajajoen asemalle 16.8.1921 yhdysliikennettä varten asetetun suomalais-venäläisen sekakomitean kokouksen vuoksi. Kuva lienee viimeistään vuodelta 1924, koska suomalaisten uudelleen rakentama silta valmistui vuonna 1925.
Oikea kortti on kuvattu sillan uudelleen rakenneksen jälkeen, sanoisin 1925...1926.
kuva 12.11.2015 19:33 Erkki Nuutio  
  Siisti ja tasapainoisesti sommiteltu kuva ja juna! Tampereelta olisi päässyt tänne vain laskettelemalla loivaa alamäkeä.
kuva 12.11.2015 11:28 Erkki Nuutio  
  Vuonna 1902 syntynyt Uuno Kansa kertoo mielenkiintoisissa ja osin karmeissa muistelmissaan (Pakolla Puna-armeijaan, Gummerus 1987) seikkailuistaan mm. Pietarissa 1915...1921. Hän oli lähettinä Suomen asemalla 1915-1918 ja toimi mm. komendantin toimiston alapuolella olleessa palautettujen matkalippujen toimistossa (pilettitoimstossa).

Sinne konduktöörit kiikuttivat kaikki käytetyt liput joka päivä. Toiskätinen esimies Rautiainen ja kolme lähettiä niputtivat liput 50 kappaleen eriin liimapaperin sisään ja laittoivat sitten isoon astiaan. Astia lähti joka aamu 9.30 postijunassa Helsinkiin Kontrollitoimistoon. Siellä sitten laskettiin linjan tuotto (ja varmaan valvottiin myös konduktöörejä - olikohan pihtireikä erilainen kullakin?).

Kuinka pitkään tällaista "liikennelaskentaa" suoritettiin? Muistan että konduktööri keräsi käytetyt pahviliput talteen ainakin vielä 1960-luvulla, mutta ehkä vain lippujen "kierrätyksen" estämiseksi.

Kansa kertoo mm. että keisarikunnan kaaduttua asemasantarmeilta katkaistiin kaulat ja päitä istutettiin kymmenittäin läheisen Jusupoffin palatsin rauta-aidan pylväspäihin. Leninkin palaili bolsevikkikaappauksen jälkeen ja Kansa toisen lähetin kanssa piti kuvan http://www.nevsky-prospekt.com/images/station%20postcard_018.jpg pääovia tälle avoinna.

Vaikka menee pahvilipuistä aivan hiukkasen sivuun, mainitsisin viljajuna-asioista kirjassa. Unton kaksi veljeä olivat veturinlämmittäjiä Pietarin varikolla. Viljajunat jatkoivat kulkuaan Siperiaan bolsevikkien toimesta 1919-1920 ja suurelta osin suomalaisella miehistöllä - ja kaiken järjen mukaan myös SVR:lle kuuluneilla vetureilla (Tv1 olettaisin) ja ehkä vaunuillakin. Miehistöt menivät matkustajajunilla Moskovaan ja viljajunat lähtivät vasta Moskovasta (säästyi ajokilometrejä). Tämän vuoksi suomalaisia veturimiehistöjä ei päästetty pois ennen kuin vähitellen vuonna 1921.
Valitettavasti näiden tarinoita ei löytyne laajemmin muualta ja Unto ei tiennyt oikein veturien tyyppiäkään.
kuva 10.11.2015 18:15 Erkki Nuutio  
  Suhtaudun monelta osin myönteisesti ja kunnioittavasti Venäjän aikaan ja Keisari -Suuriruhtinaisiimme lukuunottamatta Nikolai toista. Olihan näiden vaikutus Suomen kehitykseen aivan muuta kuin silkka hyväksikäyttö edeltäneiden kuninkaiden toimesta. Euroopan santarmi Nikolai ensimmäinen oli tiukka, mutta hyvin myönteinen Suomea kohtaan eikä loukannut sen autonomiaa. Eli hatunnosto hänelle asemakilvenkin myötä.

Siitä huolimatta olen sitä mieltä että kaupungin nimitys Nikoilaistad - Nikolainkaupungiksi on nuolemisen kaikkien aikojen suomenennätys, josta Pohjanmaa ja Vaasa ovat ehkä ylpeitäkin. Edes suomettumisaikana ei pystytty vastaavaan.
Tosin kaupunkilaisten palttoot kääntyivät välittömästi takaisinperin vuonna 1917, kun sekunda-Nikolai oli saanut kenkää.
kuva 04.11.2015 13:48 Erkki Nuutio  
  Veikkaan enemmän että kyseessä on dieselöljyn täyttö. On kovasti täyttöpistoolin näköinen. Täyttöletku tulee kauempaa vasemmalta, sillä se näkyy polkupyörien kohdalta. Täytyisi katsoa NOHABin huoltopapereista täyttöaukkojen paikat, keneltä löytyy?
kuva 30.10.2015 09:32 Erkki Nuutio  
  C-veturit olivat käyttökelpoisia järjestelyvetureina vielä 1920-luvun alussa. Helsingin satamaradalla oli sataman järjestelyn lisäksi melko pitkä linja-ajo sataman ja aseman (Hki ja Psl) välillä. Kysymykset: 1/ Tiedetäänkö milloin C-veturien käyttö satamaradalla loppui? 2/ Käännettiinkö C-veturit Kauppatorin kääntösillalla paluumatkaa varten? 3/ Kauppatorilla oli vesiviskuri, mutta oliko jossain myös halkoja/hiiliä? Tarvetta oli jos Vr1 tulivat C:n tilalle.
kuva 28.10.2015 20:05 Erkki Nuutio  
  Osa vanhan kuvan salaisuuksista ei taida paljastua ilman lisätiedon hankintaa.
Ajoitusta 1940-luvun loppupuolelle tai vähän siitä yli pidän kuitenkin selvänä. Iso tehdashalli tehtiin joskus jatkosodan aikana (tarkkakin tieto löytyy varmaan). Valokuvassa tämä halli ei ole tuoreesti valmistuneen näköinen.
Korkea tiilisavupiippu taitaa vielä puuttua 1946 ilmakuvasta, mutta seisoo jo tallin takana valokuvassa.
Vaikka valokuvassa olisi STANDARDin bensiinipumppuja, en ajoituksellisesti huolestuisi siitä.
Ei suljetulla tehdasalueella kiirehditä mainoskylttejä uusimaan.
Todettakoon että valokuvan outo betonipylväs ja siitä lähtevä vaijeri näkyy myös 1948:n piirroskuvassa.

Itse puisen rakennuksen alkuperäinen, myöhemmät ja valokuvan aikaiset käyttötarkoitukset ovat nykytiedoilla tietysti arvailua. Melko sopiva sijainti veturien kokoonpanohalliin nähden ja sotakorvausveturien viimeistelyn tilantarve viittaisi kuitenkin siihen käyttötarkoitukseen sodan jälkeisinä vuosina. Kun tämä homma loppui, ei ainakaan se olisi estänyt paloharjoittelua. Kuvan etualan kaksi raidetta kieltämättä vaikuttavat 600 millisiltä.

Tampellan aseosastoa ja sen seuraajaa kuvaa kirja Vesa Toivonen: Tampellasta Patriaan. Sivulla 9 on hyvä piirroskartta Tampellan alueesta ilmeisesti Jatkosodan loppupuolelta. Aseosaston halli ja luolat ovat valmiina, valokuvan leveä raide puuttuu. Korkea tiilipiippu puuttuu myös, eli eri halleja halkolämmitettiin omilla kattiloillaan ja halot tuotiin kapearaiteisesti.
Kartassa on koko alueen leveät ja lukemattomat kapeat raiteet, sotavankeja todella tarvittiin työntelemään.
Valokuvan rakennus tuntuisi kuitenkin puuttuvan.
Kirja on herkkua aseharrastajalle, mutta se käsittelee Tampellan aluetta vain sivun 9 kartan muodossa. Vapriikki-museon pienoismalli alueesta on ehkä tehty tämän kartan tilanteen pohjalta.

Tampellasta on huonoja juhlakirjoja ja erikoisaihekirjoja, mutta ei kokonaisesitystä alusta katkeraan loppuun asti. Jäämistöä hoidelleella kiinteistöyhtiöllä olisi ollut varoja sellaisen teettämiseen. Salailuhalua oli. Nyt alkaa olla myöhäistä.
kuva 28.10.2015 09:10 Erkki Nuutio  
  Olisiko kyseessä 1946:n ortoilmakuvassa tämä pieni rakennus, johon päädytään kun isosta aseosaston kolmikerroksisesta hallista kuljetaan ulkovarastokentän poikki :
https://kartat.tampere.fi/oskari?zoomLevel=12&coord=328455.98075_6822350.93305&mapLayers=486+100+raster&showMarker=true#
kuva 27.10.2015 18:53 Erkki Nuutio  
  Hyviä kysymyksiä ja tietoja. Löytyykö C-kuvia esimerkiksi 1920-luvulta Vorgissa tai muualla. Signe Branderin tunnettu kuva C1:stä (jota arvuuttelen 27:ksi) Helsingin Kauppatorin kääntösillalla vuonna 1907 kantaa myös pelkästään piippunumerot.
kuva 27.10.2015 18:40 Erkki Nuutio  
  Joka tapauksessa paikkatieto on tarkka: Puisen tallin takana näkyy silloin Tampereen korkein piippu. Taka-alalla oli mm. Tampellan aseosasto kolmikerroksisessa tehdasrakennuksessa ja takana olevan kallion johtaja-huviloiden alla olevissa luolissa. Nämä näkyvät 1948 oppaan piirroksessa. Ne ovat sodan ajalta, eli niitä ei ole vanhemmissa karttapiirroksessa.
Luolien tekemisestä alkoi kallioporien teko osastolla, sittemmin Tesomalla Tamrock Oy:ssä, joka päätyi Sandvikin haltuun.

Tämä karkeasti ajoittaa kuvan 1940-luvun lopulle, niihin vuosiin jolloin Tampella teki 750 mm:n sotakorvaushöyryjä, tai heti sen perään. Höyryää siihen suuntaan, että tallia saatettiin käyttää näiden veturien viimeistelyyn ja koekäyttöön.
1948 piirroksen veturi (varma Tk3, ehkä nykyään HMVY:llä) on lähes tallin kohdalla.
Joko talli oli jo purettu tai vaatimattomana jäi piirtämättä.

Sotakorvausajan veturivalokuvista ja -filminpätkistä Tampellan pihalta saattaa tämä talli myös näkyä.
Tehtaan vanhaa sisäistä kapearaideverkkoa (kaiketi 600 mm) palveltiin hevosilla, joiden talli oli numerona 20 vuoden 1937 kartassa (Tammerkoski 1/1938).
kuva 27.10.2015 11:10 Erkki Nuutio  
  Olisiko tästä apua https://www.vaunut.org/kuva/102310?lk=6&lv=2015 tai näistä https://www.vaunut.org/kuva/102311?lk=6&lv=2015 , https://www.vaunut.org/kuva/102312?lk=6&lv=2015
kuva 24.10.2015 21:48 Erkki Nuutio  
  Elokuun lopulla 1941 Neuvostoliiton 23. armeija pakeni sekasorrossa kohti Leningradia. Sen perässä seuraillut IV AK (Oesch) pysäytettiin päämajakäskyllä Valkeasaaren tasaan. Alue oli suomalaisille puolustuksellisesti onneton, mutta siihen pääasema kuitenkin erehdyttiin kenttälinnoittamaan.
Vastustaja puolestaan päätyi hyviin puolustus ja hyökkäysasemiin Tipunaan, eli kuvan Dibuniin. Kartoissa Tipunassa oli pieni asutuskeskus ja asema oli nimeltä Pesotsnaja. Vähän siitä itään haarautui raide rajalle pohjoisemmaksi, Vaskisavotan vaiheille. Luultavasti raide oli vain rintamakuljetuksia varten.
Tipunasta alkoi sitten 9.6.44 suurhyökkäyksen mylläkkä. Sen torjunnan tekivät päämajan tiedustelulaiminlyönnit raskaiksi aina Viipurin menetykseen 20.6.44 asti.
kuva 24.10.2015 21:04 Erkki Nuutio  
  Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksissa http://palvelut.yliopistopaino.fi/TIEKE2/ Käpylä oli Käpylänä vuonna 1920 (ja eteenpäin), mutta Kottbynä vielä vuonna 1918 (vuosi 1919 on epäselvä tässä suhteessa).
Siten 1918...1919 on kortin todennäköisin kuvausvuosi. Ei ole luultavaa, että tämä kilpi olisi säilynyt vuoteen 1925.
Kilven suuri koko voi johtua siitä, että siitä on ylimaalattu sen alunperin alekkainen venäjän- ja ruotsinkielinen teksti.
kuva 23.10.2015 20:53 Erkki Nuutio  
  Täydennystä kilpitekstejä koskien: Kaskimiehen valtionrautatiet -kirjan sivulla 145 on talvinen Käpylä-kuva, sekin raiteiden puolelta. Siinä on ylläolevan kilven sijasta lainmukainen Käpylä Kottby -kilpi.
kuva 23.10.2015 20:40 Erkki Nuutio  
  Miten yksikielinen Kottby -kilpi on selitettävissä - vai onko kilpi retusoitu tähän valokuvaan, kun se on epätavallisen kookas? Käpylä avattiin liikenteelle vuonna 1910. Kuvan lautaverhoilua vailla oleva rakennus voisi olla kuvattu kohta sen jälkeen, eli vielä autonomia-aikana. Silloin asemakilvissä oli venäjän-, suomen- ja luultavasti myös ruotsinkieliset tekstit (alekkain).
Sellaista korttia ei olisi voinut myydä itsenäistymisen jälkeen. Ehkä siksi muuten hyvään kuvaan retusoitiin jälkikäteen nyt näkyvä kilpi, vieläpä kielimääräyksiä rikkoen.
kuva 23.10.2015 20:13 Erkki Nuutio  
  Näkemisen ja kuvittelemisen rajoilla ollaan, mutta olisiko tässäkin katon alataipeissa lohikäärmeenpäätä muistuttavat ornamentit, kuten äskeisessä Inkeroisten aseman kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/105588?paik=Inkeroinen ? Erottuisiko asia itse postikortista tarkemmin?
Aika eloisasti, vaikka tummemmin on Ähtärikin maalattu.
kuva 22.10.2015 14:18 Erkki Nuutio  
  SVR avasi Dibunin Valkeasaaren alaiseksi laiturivaihteeksi 1902. Rakennuksen verhoamaton hirsirunko osoittaa kuvan otetuksi melko pian sen jälkeen. Mainio ja arvokas kuva. Koska Dibuni on noin 8 km etäisyydellä Valkeasaaresta, täytyy sen olla ollut alunperinkin Venäjää, kun taas Valkeasaari oli vuoteen 1864 Suomea (luvattu vaihto Petsamoon).

Pietarin rautatieasemien korttikokoelmassa http://www.nevsky-prospekt.com/postcards/railstations.html on myös Dibuni 1906 vaiheilla http://www.nevsky-prospekt.com/images/station%20postcard_044.jpg , jo lautaverhoiltuna.
Korttikokoelmassa on muuten SVR:n Pietarin asema myös 1910-luvulla tapahtuneen rakennuksen uudistuksen ja raiteiston perinpohjaisen uudistuksen jälkeen http://www.nevsky-prospekt.com/images/station%20postcard_018.jpg .
Korttikokoelman johdannossa sanotaan: Many images are available in larger size for non-profit use by contacting the site. Viitsiikö joku tiedustella Vorgiin esim. mainittua Pietarin Suomen aseman korttia vuoden 1914 vaiheilta?
kuva 18.10.2015 21:42 Erkki Nuutio  
  Olisi opettavaa nähdä mainostilahinnasto: Olivatko katonreunan mainospaikat halvempia kuin lukukorkeudella olleet? Mainostamisessa oli jo ehditty oppia epäesteettisyys, mutta informatiivisyys on kai vielä jäljellä.
Teksti toivottaa vielä kahdeksaakymmentä Lyydin päivää kortin saajalle. Se tietäisi vuotta 1984 - toivotukset ovat aina parasta tarkoittavia.
kuva 18.10.2015 21:06 Erkki Nuutio  
  Kuvasta näkee, että silloin vähän yli kymmenvuotiaalle Jumbolle annettiin arvoa: peltipinnat kiiltelivät peilipuhtaina.
Lähdössä on reipas meininki, ovi käyntisillallekin vielä avoinna. 1960-luvulla Jumboja ei Tampereella paljonkaan näkynyt, ilmestyivät aamuvarhain, olivat päiväsajan varikon jonoissa Heikkien seurana, ja häipyivät iltamyöhäään.
Siltä ajalta on minulle jäänyt muistikuva näistä 1200-sarjalaisista, kohtalon vuoden 1944 sotavetureista, että Tampellan valmistuskilvet olivat maalattua valurautaa totutun messingin sijaan. Messinki meni sotaan. Onko muistikuvani oikea?
kuva 18.10.2015 13:16 Erkki Nuutio  
  Liittyisikö kolmas kiristyspaino tosiaan tasoristeyksen tiepuomilaitteisiin. SVR 1862-1912 II sanoo (s.311) "Eräissä tapauksissa ovat puomit yhteydessä radan varrella olevien semafoorien kanssa. Signaali-asetinpukki ja vintturi ovat tällöin siten laitetut, ettei semafoori voi näyttää "vapaata kulkua" ennenkuin puomit ovat lasketut alas. Puomit ovat teräslevystä ja varustetut maahan asti riippuvalla teräslanka-verkolla.
Sitäpaitsi kuuluu näihin n.s. hälyyttäjä, jolla varotetaan liikennöitsijöitä, kun puomit aijotaan laskea alas. Hälyyttäminen tapahtuu siten, että vintturinkampi kiertyy ensin muutaman kerran tyhjältään ennenkuin puomit lähtevät liikkeelle ja samalla soi hälyytyskello." Näin täsmällisellä ja kauniilla suomenkielellä opetti ins. J.Gummerus vuonna sata vuotta sitten.

Ainakin osan näistä laitteista toimitti AB Södertelge Verkstäder. Rautatievaunuja ja -varusteita valmistanut yhtiö tuli VABIS (Vagnfabrik AB i Södertelge) -yhtiön vierelle ja kilpailijaksi, kun toimitusjohtaja riitaantui ja perusti kilpailijayrityksen. Vähän kuin Verner Ryselin, joka riitaantui Tampellalle ja perusti Lokomon. VABIS pärjäsi pidemmän päälle kilpailijaansa paremmin, siirtyi kuorma-autoihin ja polttomoottoreihin, yhdisti itseensä Malmössä toimineen SCANIAn (=Skåne). Se muuttui Scania-Vabikseksi, joka vasta 1950-luvun alussa kasvoi SISUa suuremmaksi, mutta paisui sitten viisaudella ja Wallebergin rahoituksella, ja palasi SCANIAksi. On ainakin vielä Volkswagenin omistama.
kuva 18.10.2015 12:40 Erkki Nuutio  
  Ennen kuin turkulaiset ehtivät kiittämään asemarakennuksensa komeutta, sijoitetaan se laajempaan yhteyteen.
Turun rautatieasema oli mahtava samasta syystä kuin Eckerön postiasemakin.
Kurjasta kuningaskunnasta tulevien matkustajien tuli heti nähdä, että he olivat tulleet mahtavaan keisarikuntaan.
kuva 18.10.2015 12:32 Erkki Nuutio  
  Inkeroinen oli yksityisen Haminan radan haarautumispiste, mutta rautatieyhtiö sai käyttää SVR:n asemarakennusta.
SVR osti radan jo 1915. Kuva lienee 1920-luvun alusta.
Leveät kiskot -kirjan 1920-luvun kuvassa myös aseman oikean päädyn vierellä oli koju - vasenta uudempi ja suurempi moni-ikkunainen kioski, varmaan Rautatiekirjakaupalle kuulunut. Olisiko vasen koju ollut alkuaan rautatieosakehtiön lipunmyyntikoju?
Asemarakennuksessa on tuttu koristelu, mutta se on mielestäni poikkeuksellisen eloisasti väritetty. Ornamentteina käytettyjä lohikäärmeen päitä ei kuitenkaan liene ollut muissa SVR:n asemarakennuksissa.
kuva 16.10.2015 19:29 Erkki Nuutio  
  Omalla raiteellaan liikuteltavia matkatavaravaunuja esiintyi Viipuri-Pietari välin asemilla ja pysäkeillä. Kämärän matkatavararaide näyttää kapealta. Veturi vaikuttaa käyntisillan kaiteesta päätellen A-sarjalaiselta. Oliko se turvepolttoinen, kun polttoainetilan korotus on kovin korkealle umpilaudoitettu?

Itsenäisyyden alkuvuosien kuva huokuu rauhaa, mutta 27.1. 1918 Viipurista poistuneet ns. Venäjänsaarelaiset suojeluskuntalaiset yllättivät Kämärää vartioineet punaiset ja asettuivat asemalle väijytykseen. Punaisten asejuna Pietarista oli tulossa ja se joutui tulitukseen. Punaisia sai surmansa 13 ja haavoittuneissa oli junan päällikkö Jukka Rahja. 10 suojeluskuntalaista sai surmansa. Juna pääsi jatkamaan matkaansa. Kansanvaltuuskunnan vallankumous alkoi seuraavana päivänä.

Vuonna 1941 eteni Kannaksen takaisinvaltaus siten, että IV AK:n (Oesch) 12.D (Vihma) katkaisi 27.8. radan Kämärän kohdalta, mikä sulki maayhteyden Leningradiin. Viipurista perääntyneet 43.D, 115.D ja 123.D menettivät kalustonsa Porlammen mottiin sekä suurelta osin jäivät vangeiksi tai tuhoutuivat.

Kämärän pysäkkirakennus on palanut, mutta milloin?
kuva 16.10.2015 09:50 Erkki Nuutio  
  Jollei tällä irtoa voitto maisemakorttien sarjassa, niin millä sitten? Menestyisi varmaan myös kaupunkikorttien sarjassa.
kuva 16.10.2015 09:38 Erkki Nuutio  
  Lyhyemmässä lyhtypylväässä näkyy tunnusomainen poikkipuu, jota vasten sytyttäjän/sammuttajan tikapuut asettuvat tukevasti. Kyse on öljylyhdystä sillä perusteella, että Luumäellä ei ollut kaasuverkostoa. Korkeammassa lyhtypylväässä on vaijerihissi, jolla valaisin lasketaan toimenpidettä (sytytys/sammutus, lampun vaihto) varten. Vastaava pylväs on Skurun asemarakennuksen kuvassa. Tässä kuvassa vaijeri näkyy hyvin yläosastaan ja alhaalla on vaijerikela, johon luultavasti voi kytkeä kammen. Vaijeri tasaa vähän kuormaa valaisinta nostettaessa/laskettaessa.
Öljyvalaisin ja alkuaikojen sähkövalaisin näyttivät melko samanlaisilta. Luumäellä ei tainnut vielä olla paikallistakaan sähkölaitosta, joten öljylyhty on kyseessä.

Luumäki oli Ukko-Pekan kotiasema. P.E.Svinhufvud (12.1861-2.1944) sai kutsumanimensä kaikkea hienostelua vailla olevan arvokkuuden ansiosta. Hän muuttii Luumäen Kotkaniemeen 1908 nimitettynä Lappeen tuomiokunnan tuomariksi, ja myös kuoli siellä. Ukko-Pekan voimalliset vuodet kuluivat jyrkkänä perustuslaillisena sortovuosien ajan ja vuonna 1914 hänet karkoitettiin Siperiaan. Armahdus tuli keisarikunnan kaaduttua. Kun hän maaliskuussa1917 palasi kotiin, oli Luumäen asemalla vastassa (paikallisten ohella) kunnia-asentoinen venäläinen sotilasosasto - osa Kerenskin hymykampanjaa. Tämä ei varmaan tehonnut; hän pysyi kuolemaan asti saksalaisystävänä. Oli itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja.
Ukko-Pekka oli presidentti vasta ikämiehenä. Hänen kannattajillaan ja vastustajillaan oli molemmilla hyvät perustelut mielipiteilleen.
kuva 15.10.2015 09:31 Erkki Nuutio  
  Kattopellin ja yleensäkin teräslevyn valmistusta tuli Suomeen vasta Rautaruukin myötä. Siksipä peltiä ei ollut helppo saada 1920-vuoden vaiheilla. Kattohuopaa teki useampikin, mutta parhaiten tunnetaan Lemminkäinen Oy, joka toimi silloin Vallilassa Fredriksbergin- ja Pääskylänkadun alussa/välissä.

Siis kolme kiristyspainoa. 1923 ratapihakaavion mukaan ( https://www.vaunut.org/kuva/72804?kv2=1925&ros=31&tag0=17|Sekalaiset|Ratapihakaavio ) on kummassakin suunnassa kolmisiipinen semafoori. Tasoristeys oli aseman lähellä, mutta niiden puomeja ei taidettu missään liikuttaa turvalaitoksen kammilla (asemarakennuksen edestä).
kuva 15.10.2015 09:00 Erkki Nuutio  
  Jankan kevyen liikenteen sillalla taidetaan olla. Onneksi sikatöhritty osuus sillankaiteesta ei jatku näin sivulle, joten näyttäviä kuvia syntyy - kuten tämäkin.
kuva 14.10.2015 09:44 Erkki Nuutio  
  1910-luvun tietosanakirjan mukaan Kyrönjoen humuspitoinen vesi ei houkutellut lohikaloja. Siten lohikalastus joesta ei tainnut olla aseman ja kylän nimen aiheena.
kuva 14.10.2015 09:41 Erkki Nuutio  
  Asemalla oli alunperin (1899) yksi poikkipääty. 1901 se jouduttiin siirtämään nykypaikalle paremmin perustettuna.
1913 se pidennettiin nykymuotoon lisäämällä vasen poikkipääty. Kuvassa siinä ei ole vielä verholaudoitusta.
Radan varrella kirjan kuvassa (s.36) pidennys on juuri tekeillä.
Kun venäjänkielinen kilpi poistettiin 1917 lopussa, on kuva ilmeisesti väliltä 1914...1917.
kuva 13.10.2015 20:12 Erkki Nuutio  
  Aikahaarukka on varsin suppea. Liikennepaikkahaun mukaan Lohiluoma avattiin vuonna 1913 (Seinäjoki-Kaskinen). Venäjänkielinen kilpi poistettiin vuoden 1917 lopussa (tuskin poistamista lykättiin vuoden 1918 puolelle).
Asema on äsken valmistuneen näköinen, eli kuva lienee vuoden 1914 vaiheilta.
Väittääkö Lohiluoma lohen nousseen Kauhajokea pitkin Kurikan tienoille, vai mistä muusta on kyse?
kuva 12.10.2015 13:56 Erkki Nuutio  
  FAG on valmistanut vain telin vierintälaakeroinnin. FAG (Kugelfischer) Schweinfurtista Saksasta, SKF:n ja ehkä Timken kuittaavat ilmeisesti pääosan rautatielaakerikaupasta, joka on varmasti hyvin kannattavaa näille.
Ei taida lehtijousikaan olla enää Raaseporista, kun Imatra Steel Billnäs myi etevän jousitehtaansa toistakymmentä vuotta sitten Itävaltalaiselle kilpailevalle jousientekijälle. Tämä noudatti ulkomaisen yrityksen normaalimenettelyä, eli lopetti tehtaan muutaman vuoden kuluttua. Näin on syntynyt ja edelleen syntyy maamme Kestävysvaje.
kuva 10.10.2015 21:09 Erkki Nuutio  
  Hienoa, Kurtin toteamus peilikuvaisuudesta selittäisi epäjohdonmukaisuuden http://kartta.hel.fi/ :ssä olevien opaskarttojen 1909 ja 1918 suuntien ja kuvan suuntien välillä. Olisiko mahdollista saada Vorgiin tämä kuva käännettynä?
kuva 09.10.2015 18:35 Erkki Nuutio  
  Taisin kuitenkin erehtyä kuvaussuunnasta: Tämä kuva on kohti Alppilaa, eli siis ravintola Alppila näkyisi (rakennuksesta lienee valokuvia, joista se varmistuisi). Alikulkusilta on myös sitä puroa varten, joka tässä vaihtaa puolta ja valuu Töölönlahteen.
Aikaisempi kuva on vastakkaiselta puolelta (Alppilan suunnalta) samasta paikasta. Puron vuoksi jalankulkijat kulkevat alikulusta lautakannen päällä.
<<   >>