11.10.2023 08:34 | Pekka V. Puhakka | |||
Myös opastimen tunnuksen (kilometrilukeman) perusteella tämä on vanha Harviala pohjoisen suuntaan kuvattuna. | ||||
19.12.2022 08:46 | Pekka V. Puhakka | |||
Kyseessä on yleisen verkon vanha puhelinkeskustila. | ||||
10.12.2022 13:31 | Pekka V. Puhakka | |||
Tuo kuvassa näkyvä oviratkaisu oli ja lienee osittain yhäkin käytössä DB:n vanhemmissa kaukoliikennevaunuissa. Esimerkki oven sulkeutumisesta IC-junassa oheisessa varsin asiallisessa dokumentissa vuodelta 1982, kohdassa 3:30. https://youtu.be/EZXphhkyPAg |
||||
23.11.2022 15:43 | Pekka V. Puhakka | |||
Tampereen (4 kpl) ja Riihimäen (2 vai 3 kpl?) lisäksi oli tosiaan myös Niiralassa 1 kpl kuten Teppo veikkasi. Näitä kenties kaavailtiin aikoinaan henkilöratapihoille enemmänkin, sillä olen nähnyt ainakin Pieksämäen keskusasetinlaitesuunnitelmaan liittyvän vanhan yleiskuvan luokkaa 80-luvulta. Siinä henkilöratapihaa suojaaviksi pääopastimiksi oli piirretty tällaiset vanhan järjestelmän sinivaloiset. |
||||
18.08.2022 13:03 | Pekka V. Puhakka | |||
Juhan kommenttiin liittyen oman kokemuksenikaan mukaan Haapamäellä ei yleensä ole ollut epäilyksiä erilaisten syyllisyyksien suhteen. Syyllinen on yleensä ollut joku muu, joko yhdistyksen sisällä tai sitten sen ulkopuolella. Ja tämä mielestäni on merkittävä osa ongelmaa. Mutta ehkäpä tästä aiheesta voi jatkaa toisaalla. | ||||
24.07.2022 13:34 | Pekka V. Puhakka | |||
Vuoden 2019 lopussa yhdistyksessä oli jäseniä noin 590. Vuoden 2021 lopussa niitä oli 499. Tiedä sitten miten talkoolaisten määrän kehitys. Ainakin keskustelualueella joku yhdistyksen aktiiveista valitteli viime syksynä että hiljaista on ja syytti samalla yhdistykseen kohdistuvaa "paskanheittoa". | ||||
11.04.2022 17:26 | Pekka V. Puhakka | |||
Oletukseni on että tuosta on yhä ohjattavissa asetinlaitetta sen ollessa erilliskäytössä. Tämäkin asetinlaite oli käytännössä alusta alkaen kauko-ohjattu, joten melko harvoin on tuota jakkaraa joutunut suorittaja käyttämään. | ||||
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
07.02.2022 22:47 | Pekka V. Puhakka | ||
Tämähän vaikuttaa tutulta. Dokumentoidaan jonkun tekemää mahdollista virhettä ja paheksutaan sitä sopivassa sisäpiirissä, mutta ei mainita asiasta kohteelle paitsi korkeintaan sitten kun sitä voidaan käyttää jossain tilanteessa tikarina selkään. Uutta tässä on se että tullaan rohkeasti julkisuuteen ja vieläpä oikeiden nimien kanssa. Jokainen tekee johtopäätöksensä itse mutta omasta mielestäni tällaisen kuvasarjan julkaisemisella on lähinnä huono vaikutus HMVY:n maineeseen, vaikka kuinka yrittäisi evästää ihmisiä pysymään "...kiinni asiayhteydessä, eli Jorman kuvasarjatekstissä, siinä mainitussa osakeantikeskustelussa sekä HMVY:een liitetyssä keskustelussa". |
||||
28.12.2021 20:36 | Pekka V. Puhakka | |||
Arvelen että Humppilassa ei koskaan ollutkaan kampiasetinlaitetta. Sinne on sen sijaan rakennettu varmistuslukko- ja opastinturvalaitos, joka on ollut käytössä ainakin 80-luvulla. Minulla ei ole tietoa minä vuonna se on sinne alun perin rakennettu. Olikos niin että sinne tuli tämän jälkeen vielä VR-76 -releasetinlaite joka oli käytössä 90-luvulla, ennen nykyistä turvalaiteratkaisua? | ||||
08.12.2021 07:53 | Pekka V. Puhakka | |||
Joo tuo voisi täsmätä. | ||||
07.12.2021 10:52 | Pekka V. Puhakka | |||
Oheisen keskustelun 16.9.2021 viestissä (tätä kirjoitettaessa viimeisin viesti) samainen Pg-vaunu 1257 ammoin jossain mutta missä? https://www.flightforum.fi/topic/3334-junakuvia/?page=28 |
||||
03.12.2021 09:42 | Pekka V. Puhakka | |||
Arvelen että projekti on jäänyt kesken. | ||||
21.11.2021 12:52 | Pekka V. Puhakka | |||
Hieno kuvasarja, kiitos tästä. Katselin ilmaisintaulusta että valittuna on Loukolammen liikennepaikka, ja näin ollen luodaan lähtökuökutietä ko. liikennepaikan 2-raiteelta kohti pohjoista. | ||||
10.08.2021 15:42 | Pekka V. Puhakka | |||
Rata on alun alkaen rakennettu tuolta nykyiseltä sähköasemalta n. 4 km luoteeseen sijaitsevaa Kalkkimaan kalkkikivilouhosta varten, jonne asti ratalinja pisimmillään ulottui. Loppuaikoinaan rata päättyi tuolle sähköasemalle. | ||||
31.07.2021 11:22 | Pekka V. Puhakka | |||
…ja vähemmällä viisastelulla yo. linkistä lainattuna: ”Nykyinen, vuonna 1933 valmistunut silta jää kevyen liikenteen ja autoilijoiden käyttöön”. | ||||
13.07.2021 07:01 | Pekka V. Puhakka | |||
Koska en tiedä niin kysyin. Jos esimerkiksi sinä Jorma tiedät niin voinet vastata, ellei sitten ole erityistä syytä tyytyä ainoastaan viisastelemaan. | ||||
12.07.2021 14:14 | Pekka V. Puhakka | |||
Mutta ilmeisesti moottori on siis vielä asennettava tähän veturiin? | ||||
12.07.2021 01:01 | Pekka V. Puhakka | |||
Niin siis onko tilanne tosiaan se että tässä Haapamäelle hankitussa yksilössä ei ole tällä hetkellä päämoottoria? | ||||
23.06.2021 06:22 | Pekka V. Puhakka | |||
Olennaista on se että joukko yhdistyksen jäseniä hankkii yhdistyksen hallituksen hyväksynnällä uutta kalustoa sijoitettavaksi Haapamäelle. | ||||
23.06.2021 00:34 | Pekka V. Puhakka | |||
500 yksikköä on taas aavistuksen lähempänä nyt kun kuulemma Eiab 12004 on saapunut Haapamäelle. | ||||
02.06.2021 22:46 | Pekka V. Puhakka | |||
Harjun ratapihalta kuvan alalaitaan häipyvissä raiteissa lukee oikeanpuoleisessa Kouvola ja vasemmanpuoleisessa Lappakoski. Kyseinen koski sijaitsee tuosta kohdin parin kilsan päässä etelässä Kymijoen rannassa. Tuokin on kaiketi ollut suunnitelma joka ei koskaan toteutunut? | ||||
02.06.2021 15:18 | Pekka V. Puhakka | |||
Kiitos Eljas, mielenkiintoista. Kyseessä on siis kesken jäänyt ratahanke. Tässä ilmakuvassa Harjun aseman ja joen välisellä kankaalla on hakattu alue jonka muoto näyttäisi vastaavan ko. ratalinjaa. | ||||
02.06.2021 12:54 | Pekka V. Puhakka | |||
Mikähän mahtoi olla tuon pellolle katkeavan penkereen virka? Sinne johtava linja erkanee Haarankallion ja Voikkaan välisestä rataosuudesta. Ko. rakennustyömaa näyttäisi hyytyneen pitkäksi aikaa suunnilleen tämän ilmakuvan tasoon, esim. vuoden 1965 peruskartassa. Vuoden 1980 karttaan mennessä on sitten ilmestynyt tonttirajaus, jonka muodosta voisi kuvitella ko. penkereen ajateltu joskus jatkuvan joen yli ja kaartavan etelään liittyäkseen Harjun ratapihan eteläpäässä Savonrataan kohti Kouvolaa. Sittemmin 1990-luvulla ko. linjauksen paikkeille rakennettiin ohitustie. | ||||
27.05.2021 08:42 | Pekka V. Puhakka | |||
Ei se ole niin nökönuukaa. | ||||
09.03.2021 10:36 | Pekka V. Puhakka | |||
Sellainen rakennuksen käyttöön liittyvä seikka että vasemmalla on lämmintä (releasetinlaite) ja olisiko oikean puolen lisäosa ehkä kylmillään. | ||||
07.03.2021 09:12 | Pekka V. Puhakka | |||
Näyttäisi olevan vieläpä kokopuomit tuossa tasoristeyksessä. | ||||
14.11.2020 07:19 | Pekka V. Puhakka | |||
Ok, kiitoksia. | ||||
13.11.2020 16:10 | Pekka V. Puhakka | |||
Kutsuttiinko Myyrmäen ohjauspistettä tosiaan virallisesti kauko-ohjaukseksi? Teknisessä mielessä se ei sitä ollut, koska Myyrmäen ohjaustaulusta ohjattiin paikallista viereisessä huoneessa olevaa Myyrmäen asetinlaitetta. Ko. asetinlaite hoiti koko rataosan Martinlaaksoon ja myöhemmin Vantaankoskelle asti. | ||||
24.10.2020 07:00 | Pekka V. Puhakka | |||
Onko kuvan vasemmassa laidassa mahdollisesti jarrujenkoetteluopastin? | ||||
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 21:16 | Pekka V. Puhakka | ||
En ole vastaaviin törmännyt minäkään tähän mennessä. Hankalaa sanoa kuinka uniikki tuo schemaattinen näppäimistö mahtaakaan Siemensin ratkaisuiden joukossa olla. | ||||
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 13:37 | Pekka V. Puhakka | ||
Suomessa noita ”schemaattisia” näppäimistöjä oli Pieksämäellä 1 kpl (Pm-Mi) ja Kouvolassa 2 kpl (Kv-Mi, Lä-Lr). Par-Jns -rataosan alkuperäisestä en ole täysin varma, mutta oletan sielläkin olleen alusta asti numeronäppäimistö. Muilla rataosilla oli alusta alkaen joko numeronäppäimistö (Yv-Ol, Kem-Lla, Ov-Jy, Sk-Yv (LME), Pm-Ilm (LME)) tai sitten kauko-ohjaus hoidettiin suoraan raideviivoissa olevilla painikkeilla (mm. Iloharju Kuopiosta, Tuira Oulusta, Pikkusuo Inkeroisista, Kemiran kolmio Siilinjärveltä). Omana lukunaan sitten vielä Helsingin suurasettimelta kauko-ohjatut rataosuudet. Näissä ohjaus tapahtui spurplan-asetinlaitteelle ominaisella näppäimistöllä, jossa oli sekä numeronäppäimistö että suuri kirjo muita painikkeita. |
||||
13.10.2020 10:42 | Pekka V. Puhakka | |||
Sellainen huomio vielä kuvatekstiin liittyen että mielestäni suojastusopastimessa palaa punainen. | ||||
13.10.2020 08:46 | Pekka V. Puhakka | |||
** Turvalaitejaoston vuosikertomuksista poimittua ** Suojastuksen käyttöönotot: Harju - Multamäki 26.6.1958 Mikkeli - Otava 24.4. 1959 Pieksämäki - Mikkeli 1961 Otava - Mynttilä 21.11.1962 Mikkeli - Kouvola 1963 Releasetinlaitteiden käyttöönotot: Vuolinko 1955 (uusitu 1963**) Kalvitsa 1956 (uusittu 1961*) Kantala 1956 (uusittu 1961*) Harju 26.6.1958 (uusittu 1963**) Mäntyharju 23.4.1959 (uusittu 1963**) Lamminmäki 1961 Loukolampi 1961 Kantala 1961*) Haukivuori 1961 Pitkäaho 1964 Kalvitsa 1961*) Hiirola 1961 Palosuo 1961 Vuolinko 1963**) Otava 31.10.1962 Hietanen 6.7.1962 Lelkola 1964 Mynttilä 17.8.1962 Mäntyharju 1963**) Varpanen 19.12.1962 Kinni 14.9.1962 Voikoski 1965 Hillosensalmi 12.9.1962 Kirjokivi 28.9.1962 Vuohijärvi 1963 Selänpää 1963 Multamäki 1963 Harju 1963**) *) "Lisäksi on Kalvitsan ja Kantalan releasetinlaitteet täydennetty perusteellisesti kauko-ohjausta varten" **) "Harjun, Mäntyharjun ja Vuolingon releasetinlaitteet uusittiin täydelleen kauko-ohjausta ja linjasuojastusta silmällä pitäen" Kauko-ohjaukset: Pieksämäki - Mikkeli 16.4.1962 Kouvola - Mikkeli 1963 --- |
||||
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 23:42 | Pekka V. Puhakka | ||
Tarkennuksena sellainen merkittävä tekninen ero että Parkanon radalla kauko-ohjausjärjestelmä oli puolielektroninen kun se Kv-Mi ja Mi-Pm -osuuksilla perustui pelkästään reletekniikkaan. Puolielektronisessa järjestelmässä elektroniikalla hoidettiin sanomien välitys, josta syystä välitysnopeus parani. Elektronisen osion logiikassa käytettiin pääkomponentteina transfluksoreita, eli moniaukkoisia ferriittirenkaita. Kauko-ohjauksen käyttöliittymä oli ilmaisintaulun osalta molemmissa melko yhtenevä, mutta ohjaustauluissa oli erona se että Parkanossa käytettiin komentojen antoon numeronäppäimistöä. |
||||
09.10.2020 07:48 | Pekka V. Puhakka | |||
Savonradallakin puhelinjärjestelmää höystettiin yllä linkitetyn kuvan kaltaisin valomajakoin. | ||||
09.10.2020 00:13 | Pekka V. Puhakka | |||
Tuohon aikaan oli tosiaan pääopastimessa 1, 2 tai 3 vihreää ja aja-opaste annettiin aina alimmalla vihreällä. Suojastusopastimen aja varovasti annettiin vihreällä ja keltaisella. Opastinpuhelinjärjestelmä rakennettiin jotta veturimiehistöllä ja kauko-ohjaajalla on mahdollisuus kommunikoida keskenään. Suojastusopastimen mastossa olevalla opastinpuhelinkilvellä osoitetaan lähimmän puhelimen sijainti (penkan toisella puolella tulo-opastimessa). | ||||
18.09.2020 16:23 | Pekka V. Puhakka | |||
Voisiko olla km 269 ja Mynttilän EoA? | ||||
Kuvasarja: Lähdön hetki |
03.09.2020 22:49 | Pekka V. Puhakka | ||
Hakeeko yhdistys jotain jostain vai onko kiertueella joku muu tarkoitus? | ||||
05.05.2020 01:28 | Pekka V. Puhakka | |||
Tuon lähitaulun eli tastatuurin konfiguraatiota on muutettu aikojen saatossa, eli siinä on saattanut olla varustelu Multamäen Voikkaan haaraa varten. Toinen vaihtoehto on että se on toteutettu kuten Otavan satamasta tultaessa ollut raideopastin, jota varten oli omat painikkeet rataosaa kuvaavassa ilmaisintaulussa. Tältä seisomalta en osaa sanoa kummin tuo on Multamäen tapauksessa ollut. | ||||
04.05.2020 00:59 | Pekka V. Puhakka | |||
Joo, Voikkaan suunnalta oli pääopastin C^2 esiopastimineen. Tunnuksesta päätellen se on tarjonnut keltavihreää opastetta ja näin muodoin hillinnyt nopeutta (ref. aiemmin mainittu ”tuhatta ja sataa”). | ||||
23.04.2020 06:57 | Pekka V. Puhakka | |||
Kyllä Kokkola (raiteet 1-3) kauko-ohjattiin vasta kun Kokkolaan rakennettiin koko ratapihan kattava rele-asetinlaite 2000-luvun alussa (vai oliko jo 90-luvun lopussa?). Sitä en nyt muista oliko sitten Matalamaata ohjannut releasetinlaite kauko-ohjauksessa jo alusta alkaen. Joka tapauksessa Matalamaatakin käytettiin paikallisesti Kokkolasta käsin. | ||||
Kuvasarja: Junalla Bangkokista Singaporeen |
05.04.2020 10:59 | Pekka V. Puhakka | ||
Samankaltainen argumentointi mitä Helsingin kaupunki tekee Malmin lentoaseman yhteydessä. | ||||
Kuvasarja: Junalla Bangkokista Singaporeen |
02.04.2020 13:17 | Pekka V. Puhakka | ||
Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Pyöräilin / kävelin suurimman osan tuosta Singaporen puretusta osuudesta vuonna 2016. Kuten mainitisit kuvasarjassa, päärautatieasema laitureineen on edelleen jäljellä, samoin tuo Singaporen asetinlaiterakennus. Varikkoalue kasvoi heinää ja ruohoa, joiden seasta näkyi kääntöpöydän ja huoltoraiteiden montut. Kiskoa oli jätetty koristeeksi kolmen raiteen verran Bukit Timah -aseman edustalle ja toinen irrallinen pätkä siitä pian Malesian suuntaan olevan ristikkosillan kohdalle. Muilta osin taitaa olla purettu. Mukava väylä vaikkapa ulkoiluun, olkoonkin että mieluiten siinä toimivan rautatien näkisi. | ||||
01.04.2020 10:56 | Pekka V. Puhakka | |||
Korjauksena Petrin kommenttiin että kiitotavaraporkkanan kaavailtu lähtö- ja määräasema oli Helsinki-Töölö. Sopivan vaihdekujan puutteen vuoksi olisi reitti kulkenut Töölöstä ensin Pasilan alaratapihalle ja Käpylässä olisi vasta päästy pääradalle. | ||||
25.03.2020 21:11 | Pekka V. Puhakka | |||
Olikos niin että toisessa ohjaamossa oli tällainen vahakiekkomalli ja toisessa nauha? | ||||
13.03.2020 18:38 | Pekka V. Puhakka | |||
Kiitos! | ||||
18.02.2020 22:44 | Pekka V. Puhakka | |||
Ehkäpä kysymys on myös siitä millä tavoin ja minkälaisissa tilanteissa ”aiheelliseksi katsomiaan kritiikkejään” viskoo. Mukavaa nähdä että teräsvaunuja on jäämässä talteen aktiivikäyttöön myös Keitele-Museolle. |
||||
31.12.2019 19:42 | Pekka V. Puhakka | |||
Mitähän noilla taulussa olevilla Nixie-putkilla näytettiin? Muistan 2000-luvulta ainoastaan katon rajassa olleen neliön muotoisen Nixie-putkinäytön, joka näytti syötetyn jäljelläolevan lajittelusekvenssin, muistaakseni raidenumeroin. | ||||
23.11.2019 09:52 | Pekka V. Puhakka | |||
Kyllä tämä on nimenomaan Thissiosta. Kuvaussuunta itään (Ateenan keskustaan) päin. Varsinainen ratalinja kulkee kuvan oikealla puolella. | ||||
17.09.2019 17:04 | Pekka V. Puhakka | |||
Ok kiitoksia. | ||||
17.09.2019 15:08 | Pekka V. Puhakka | |||
Osaatko Petri sanoa missä Savon radalla oli tuollaiset T-siipiopastimet? |