Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09.2019 15:08 | Pekka V. Puhakka | ||
| Osaatko Petri sanoa missä Savon radalla oli tuollaiset T-siipiopastimet? | ||||
|
22.08.2019 13:16 | Pekka V. Puhakka | ||
| Yksittäinen punainen varoitusvalo näkyy tuossa tasoristeysmerkin alapuolella Opelin yläpuolella. Kuvan kokopuomilaitos oli mekaanisesti ja täysin manuaalisesti ohjattu (miehitetty) ja oli yksi viimeisistä käytössä olleista vastaavista Suomessa. Olisiko ollut peräti toiseksi viimeinen ja Mikkelissä sitten vastaava viimeinen? | ||||
|
02.02.2019 10:27 | Pekka V. Puhakka | ||
| Mennee samaan kategoriaan kuin jotkut muutkin paikkakunnat, joiden nimi on adjektiivilla alkava yhdyssana. Esimerkiksi Uusikaupunki —> Uudenkaupungin, Uusikylä —> Uuteenkylään jne. | ||||
|
28.01.2019 22:21 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kiitos, hyvä että tulevat tallennetuiksi. | ||||
|
13.01.2019 21:10 | Pekka V. Puhakka | ||
| Hieno homma. Onnea ja menestystä projektille! | ||||
|
|
12.01.2019 19:54 | Pekka V. Puhakka | ||
| Ulkonäkö- ja autenttisuussyistä suosittelen Renovan asemesta THPG:n bakeliitti- tai posliinikalusteita sähköasennuksiin. https://www.produktgesellschaft.de/de/schaltersysteme.html | ||||
|
25.12.2018 09:20 | Pekka V. Puhakka | ||
| Myllykoski tämä on melko selvästikin. Mm. sähköistystä punaruskeiden susien aikaan ei Jsk:lla tainnut olla. | ||||
|
11.12.2018 12:37 | Pekka V. Puhakka | ||
| Turvalaitteiden puolesta oltava varhemmin kuin 1993. | ||||
|
28.09.2018 03:38 | Pekka V. Puhakka | ||
| Teos on kuvan perusteella mielestäni varsin vaikuttava. | ||||
|
27.08.2018 22:50 | Pekka V. Puhakka | ||
| Noita paikkoja joissa suojastusopastin toimi tulo-opastimen ainoana esiopastimena oli kyllä pääkaupunkiseudulla lukuisia muitakin aina uuden opastinjärjestelmän tuloon saakka. Lisäksi tuo kaksitoiminen esiopastinhan ei antanut mitään lisäinformaatiota suojastusopastimeen verrattuna. Tämän vuoksi pohdin olisiko tuolla ollut erityisen lyhyt etäisyys alkuopastimelta seuraavan liikennepaikan tulo-opastinelle ja tästä syystä päädytty kuvan ratkaisuun? | ||||
|
|
27.08.2018 10:09 | Pekka V. Puhakka | ||
| Teemu kaiketi ihmetteli sitä miksi kuvassa nimenomaan lähtöopastimen kanssa on samassa mastossa esiopastin, kun tavanomaisesti käytettäisiin esiopastimen asemesta niin sanottua linjasuojastuksen alkuopastinta. Pitäjänmäen tapauksessa alun perin näin olikin laita ja esimerkiksi Huopalahden ja Pitäjänmäen välillä ei ollut varsinaista välisuojastuspaikkaa lainkaan, vaan pelkkä suojastuksen alkuopastin. Juuri nyt en muista minä vuonna Huopalahden, Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä alkuopastimet korvattiin näillä kuvan kaltaisilla esiopastimilla. Muutoksen jälkeenhän tilanne oli se että esimerkiksi Huopalahden tulo-opastimen esiopastin oli Pitäjänmäen lähtöopastimen mastossa. | ||||
|
05.04.2018 07:10 | Pekka V. Puhakka | ||
| Samana päivänä kuulin että matkustamon kiilakumi-ikkunasto oli tarkoitus korvata liimalasein. | ||||
|
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II |
01.04.2018 17:40 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II |
31.03.2018 12:29 | Pekka V. Puhakka | ||
| Olisi mielenkiintoista nähdä raidekaavio ja/tai kartta tästä hienosta kokonaisuudesta. | ||||
|
09.12.2017 10:55 | Pekka V. Puhakka | ||
| Asianmukaista. | ||||
|
10.09.2017 22:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tuo Järvenpään eteläinen vaihde oli sn120/110-vaihde, mutta poikkeuksellinen siinä mielessä että siinä ei ollut kääntyvää ristikappaletta eikä näin muodoin myöskään kolmatta vaihdemoottoria. | ||||
|
15.07.2017 10:59 | Pekka V. Puhakka | ||
| Valurautaisen raideopastimen yksiö. | ||||
|
27.05.2017 10:10 | Pekka V. Puhakka | ||
| Lisäksi kuvassa näkyvä 20 kV sähkölinja kulkee radan itäpuolella ja kaarteen suunta, samoin kuin kallioleikkauksien sijainti puoltaa sitä että ollaan Kinnissä sivuraiteella ja kuva on otettu etelään. Dm7 painaa kohti pohjoista. | ||||
|
15.05.2017 18:17 | Pekka V. Puhakka | ||
| Mielenkiintoinen kuva, kiitos tästä. Tämä voisi olla entinen Pasila V:n kankiasetinlaite. Samaisessa rakennuksessa toimi sittemmin Siemensin vapaakytkentäinen releasetinlaite aina siihen asti kunnes Pasilan tavararatapiha muutettiin nykyiseen muotoonsa autojuna-asemaksi ja ko. puurakennus sisältöineen sai väistyä. | ||||
|
09.03.2017 11:23 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tässä laitoksessa ei ole keskitettyjä vaihteita eikä kulkutiepainikkeita. Raide-eristyksien ja vaihteiden asentotietoja on runsaasti saatavilla, todennäköisesti tasoristeyslaitteiden ohjauksista johtuen. Eli kyllä tämä Raisio taitaa mennä varmistuslukko- ja opastinturvalaitosten luokkaan, vaikkei olekaan luokkansa köykäisintä mallia (pakkilaitos). | ||||
|
28.12.2016 12:34 | Pekka V. Puhakka | ||
| Olivatko nämä ilmaisimet siis eteläpään vaihdekojussa eivätkä junasuorittajan toimistossa? | ||||
|
|
27.12.2016 22:26 | Pekka V. Puhakka | ||
| Haapamäeltähän tämä sitten on oltava. | ||||
|
21.09.2016 14:45 | Pekka V. Puhakka | ||
| Samoin jonkin verran saattaa liikennöintiä Yläkoskelle ja etenkin talliraiteelle hankaloittaa se että ko. sivuraiteet liittyvät suoraan pääraiteeseen. | ||||
|
25.06.2016 13:33 | Pekka V. Puhakka | ||
| Turvalaiteharrastajan johti oikeille jäljille nimenomaan nuo ristityt pääopastimet, sähköistetty rata ja tietysti asemarakennuksen sijainti ja maisema muutenkin. Leppäkoski oli mm. Leteensuon kanssa niitä hiukan "vajaammalla" ratapihakaaviolla varustettuja pääradan asemia, joihin ehdittiin myös rakentamaan Siemensin releasetinlaitteet. Sanoisin että pääopastimista vasen kuuluu itäiselle (vasemmalle "väärälle") pääraiteelle ja sijaitsee vieläpä raiteen vasemmalla puolella. Oikeanpuoleinen opastin on läntisen raiteen opastin ja oikealla puolella raidetta. Lättähattu matkaa kohti etelää liitevaunun sijainnista päätellen ja on todennäköisesti siis läntisellä raiteella. Pääradalla nimenomaan oli noita väärän puolen opastimia mm. mittavien ratatöiden aikaan silloisilla raiteenvaihtlpaikoilla, joita rakennettiin myöskin väliaikaisesti. Viimeisimpänä esimerkkinä tavallaan Kuurila 90-luvulla. Leppäkosken käyttösääntö muistaakseni löytyy arkistosta, täytyy seuraavan kerran tarkistaa kun ehtii paikalle. | ||||
|
|
25.06.2016 08:30 | Pekka V. Puhakka | ||
| Leppäkoski? | ||||
|
21.04.2016 08:56 | Pekka V. Puhakka | ||
| Samoin vuosiluku 1965 täsmää hyvin sillä 60-luvun alkupuolella nuo pienemmät väliasemat saivat uudet hienot releasetinlaitteensa. | ||||
|
|
21.04.2016 07:20 | Pekka V. Puhakka | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Hämeenlinnassa ei koskaan ollut Siemensin DrS asetinlaitetta ja lisäksi raiteisto on liian yksinertainen ollakseen Hämeenlinna. Veikkaan kuvauspaikaksi Parolaa. | ||||
|
05.01.2016 17:15 | Pekka V. Puhakka | ||
| Samaa ihmettelin. Olisiko käytävää jouduttu kaventamaan glygoliongelman vuoksi? | ||||
|
29.10.2015 14:30 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kohtauspaikkana Vuolinko lakkasi olemasta 2001. | ||||
|
24.10.2015 08:01 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kiitolset Jounille. Katsotaan josko vielä tie kohtaisi Exän kanssa. | ||||
|
|
23.10.2015 08:08 | Pekka V. Puhakka | ||
| Muistatko Jouni mitkä junat? Ei sattuisi olemaan tietoa lauantain Ex-liikenteestä? | ||||
|
01.10.2015 15:56 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kuka yksityishenkilö sitten onkaan Tepolle lähetettyjen nimettömien viestien taustalla, voisi mielestäni lopettaa välittömästi ko. kiusanteon. | ||||
|
|
30.09.2015 17:51 | Pekka V. Puhakka | ||
| Jep, reissu oli kokonaisuutena todella onnistunut. Siitä kiitokset henkilöstölle! | ||||
|
|
29.09.2015 18:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tilanteessa, jossa sekä maasto että pullon taakse jäävä opastinmaston huippu on miehitetty niin ettei kunnollista tasoristeyskuvaa saa kerta kaikkiaan aikaiseksi, on ihrottomasti paras ratkaisu ottaa kulaus virkistävää pilsneriä. | ||||
|
17.08.2015 08:47 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tässäkin aikataulussa on noita hämäriä seisakkeita joissa vain toiseen suuntaan kulkevia junia pysähtyy. Esimerkiksi Vähätalo. Tai sellaisia joissa toiseen suuntaan pysähtyy huomattavasti enemmän vuoroja kuin toiseen. Onko tämä ollut aikansa tapa ajaa niitä alas? | ||||
|
05.07.2015 12:14 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tämä on Jänötie. | ||||
|
02.07.2015 00:03 | Pekka V. Puhakka | ||
| Nyt reilu seitsemän vuotta edellistä kommenttia myöhemmin voidaan todeta että reletekniikalla säilyi vankka jalansija Pohjanmaan radalla, olkoonkin että juurikin kuvan osuudella (Kok)-(Yv) releasetinlaitteet ja -linjasuojastus joutuvat väistymään. Eskolan kesäöistä huumaa voi myös aistia oheisen audiovisuaalin kautta: http://youtu.be/40ow9_50Lgk | ||||
|
11.06.2015 22:37 | Pekka V. Puhakka | ||
| Em. sn110-vaihteiden lisäksi Tikkurilan pohjoispäässä oli samanlainen vaihde pohjoisesta tullessa raiteelta 2 raiteelle 1. Etäisyys Keravalta on toki pitkä, mutta tuo tarjoaisi keinon ohittaa läntistä raidetta kulkevan hitaan K-junan. Muistankin joskus 80-luvun lopulla kaukojunan perästä todenneeni että tultiin keskimmäistä raidetta kohti etelää ja vaihdettiin Tikkurilassa läntiselle, tuolloin vielä sn120-vaihteesta. Veikkaisin Keravan pohjoispään pitkien vaihteiiden konfiguraation liittyvän siitä alkaneen kolmiraiteisen rataosan joustavaan käyttöön vuorokauden ajankohdan mukaan vaihtuvine liikennesuuntineen. Olihan siinä toki törsäilyn makua kun itäisin ko. vaihteista uhrautui käyttöön, jossa suora raide johti aiemmin mainittuun K-junien käyttämään pussiraiteeseen. |
||||
|
|
11.06.2015 13:26 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kuvassa myös K-juna väijymässä silmäin takana kääntöraiteella lähtöään Helsinkiin. Valtaosan päivästä käytettiin etelän suuntaan läntistä raidetta, joten tuoltä kääntöraiteelta luikerrettiin sitten sn35-vaihdekujaa pääraiteiden yli Keravan raiteelle 1 poimimaan maksavat kansankerrokset kyytiin. | ||||
|
|
11.06.2015 09:01 | Pekka V. Puhakka | ||
| Sekä raiteiden 1 ja 2, että raiteiden 2 ja 3 välissä oli pitkät sn110 vaihteet. Nopeusmerkin idea nimenomaan se että riippumatta vaihteen asennosta voidaan ajaa aina vihreällä aja-opasteella. Sama meininki oli myös Savion eteläpuolella raiteiden 2 ja 3 välissä olleella pitkällä vaihteella. | ||||
|
03.06.2015 19:39 | Pekka V. Puhakka | ||
| Milloin Sauniksen oma ruuhkajuna alkoi kulkea? Sähköt tulivat kaiketi silloin tuolle kolmannelle raiteelle. | ||||
|
18.05.2015 07:50 | Pekka V. Puhakka | ||
| Vuohijärvellä oli kaikki laiturit puisia ennen purkamistaan. Näissä kuvissa toki mm. reunan kivilaituri sulkee jo ko. paikan pois. | ||||
|
21.03.2015 04:37 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tuirassa ollut vielä mekaaninen asetinlaite mutta Oulussa jo VR-76. | ||||
|
20.03.2015 22:16 | Pekka V. Puhakka | ||
| Vuosikymmenten tyhjänäolon jälkeen hallin liukuporrasoptio on vihdoin otettu käyttöön. | ||||
|
16.03.2015 02:23 | Pekka V. Puhakka | ||
| Slovakialainen sukelluslasi-diesel ja ihrottomasti eräs esteettisimmistä veturin keuloista. | ||||
|
06.03.2015 06:26 | Pekka V. Puhakka | ||
| Hieno yleisliittolainen väritys. | ||||
|
05.02.2015 11:47 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kylläpähän on ilmeikkäät kasvot tällä tanskalaisella ratkaisulla. | ||||
|
29.01.2015 23:36 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kiitos hienosta kuvasta. Kyllä on avaraa. Mouhun taisteluiden muistomerkkikin paistaa hienosti kaikkialle. | ||||
|
24.01.2015 10:17 | Pekka V. Puhakka | ||
| Ateenan kapearaiteinen ratapiha oli todennäköisesti siirtynyt ajasta iäisyyteen jo tuolloin. Voisiko tarkoittaa sitä? | ||||
|
21.01.2015 22:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kalson tehtaalle oli raideyhteys ainakin 80/90-lukujen taitteen tietämille asti. Alun perin vanhalta linjalta ja sitten oikaisun myötä kuvassakin näkyvältä uudelta linjalta. | ||||
|
14.01.2015 08:19 | Pekka V. Puhakka | ||
| Onko tuon JIb:n opasteet koskeneet konepajan raiteen kautta vedettyjä vaihtoliikkeitä vai onko tuolla tehty vaihtoliikkeitä peräti niin että junarunko on vedetty läntiselle pääraiteelle ja lajiteltu sieltä molemmille ratapihoille? Jälkimmäinen tuntuisi liikenteenhoidollisesti hankalalta. | ||||