Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.11. 11:41 Ilkka Hovi  
  Jännä tuo maalaamaton M-vaunu. Niitä oli myös pitkinä M-vaunuina.
kuva 08.11. 11:38 Ilkka Hovi  
  Vasenmalla myös vaunuun kuormattuna kaksi veturin hyttiä jotka näyttävät saksalaisilta. Lisä mausteena kaksi höytykattilaa H vaunuissa.
kuva 05.11. 17:26 Ilkka Hovi  
  arvelisin vuodeksi 1955. Todennäköisesti ei 1956 ja sen jälkeen muutimme pois Töölöstä. Varmaan 1955 sillä muistan topparoikan purkaneen rataa ja olin hämmästynyt uudesta kirskotuksesta joka oli tullut tilalle.
kuva 05.11. 09:07 Ilkka Hovi  
  Ihmettelinkin miten tuo rata muuttui leveämmäksi. Siellä näin kahdesti Vr5:n hakevan vaunuja. Nyt vasta selvisi että olen nähnyt tuonkin kapearaiteisen.
kuva 04.11. 19:34 Ilkka Hovi  
  Näin kerran kun sama veturi vei BGo:n eteläisen tallinn läpi jonnekin ei kuitenkaan kauas. Missä Kouvolassa annettiin dieselvetureille polttoaine. Ei ole muistikuvaa, olen jotenkin luullut olleen itäisimmen vallin lähellä. Kysymys lisäksi olisiko tuolla tallin takan ollut vaikka voiteluöljyvarasto ?
Pyydän mielipieteitä.
kuva 29.10. 16:49 Ilkka Hovi  
  Olen kuullut vaunun olleen yksityisvaunun, joka maalattiin vihreäksi Pitäjänmäellä Hesa:n painotalon lähellä. Juttelin vaunun maalareiden kanssa kesällä 1971. Tarkoitus oli matkustaa vaunulla junissa mutta VR ei suostunut liittämään vaunua juniin. Vaunu jäi seusomaan raiteelle ja piankos siitä rikottiin ikkunat ja sisustus. Minulla ei ole aavistusta milloin vaunu romutettiin.
kuva 29.10. 16:43 Ilkka Hovi  
  Lähtikö täältä raide Nokian uudelle kaapelitehtaalle. Ainakin muistelen Kelaan olleen järjestelijan arkisin.
kuva 27.09. 09:48 Ilkka Hovi  
  Katso seuraava kuva jossa kuljettaja.
kuva 27.09. 09:47 Ilkka Hovi  
  Kuvassa näkyy hyvin vanha suunnittelu, kuljettaja on kattilan sivulla ja kattilan pääty on hytin takaosan tasolla. Helppoa lämmittää kattilaa suoraan tenderiltä ja pieneen veturiin saatin suurempi kattila. Aikaisemman kuvan kohdalla mainitaan Camelback-mallinen veturi jollaisesta ei ole kyse. Camelback veturin arina oli suuri koska käytetty hiililaatu oli antrasiittia. Antrasiitilla on suurin lämpöarvo ja tämä hiili palaa hitaasti. Jotta saataisiin tarpeeksi lämpöä pitää arinan olla suuri ja tämän takia vanhoissa vetureissa piti hytti viedä kattilan sivulle. Uudemmat veturit käyttivät antrasiitin ja nuoremman hiilen sekoitusta ja niissäkin oli suuri arina. Kuitenkin veturin kattila oli siksi suuri ettei hyttiä enää voitu asentaa kattilan sivulle. Lisäksi camelback vetureissa oli se huono puoli, veturin kuljettaja oli kattilan puolivälissä ja lämmittäjä hikoili tenderillä. Kuvassa oleva hytin sijoittelu oli amerikoissa hyvin yleinen 1900 luvun alun molemmilla puolilla.
kuva 30.08. 08:48 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva.
kuva 05.06. 16:58 Ilkka Hovi  
  Mainiota hyvä kuva ja antaa uskallusta kohentaa kuvia. Vaunujen askelmien vieressa oleva pystylevy reikineen. Mikä tarkoitus ?
Olen ilmeisesti lukenut huonosti kuvien selityksiä.
kuva 04.06. 19:33 Ilkka Hovi  
  Kuva on ilmesesti länteen päin, vasemmalle kiivetään Lappeenrannan vanhalle asemalle ja oika-alle laskeudetaan 2.2% alas Rapasaaren ja sataman raiteille. Rauma-Repolan saha ja Rikkihappotehdas olivat tärkeimmät asiakkaat. Satamassa oli myös laivojen nostoraide, vaunut veteen ja laiva päälle. En muista kaupungin satamassa olleen enää raiteita.
kuva 23.05. 07:46 Ilkka Hovi  
  Kiva sarja kuvia kapearaiteisen radan entisestä linjasta. Mainiota, kaikki ei ole vielä hävinnyt.
kuva 20.05. 21:26 Ilkka Hovi  
  Näin hyvä kuva eikä kommentteja - tässä yksi: Hyvä kuva, etten sanoisi hieno.
kuva 15.05. 22:56 Ilkka Hovi  
  Entä jos raide on poistettu ja sen tilalla tie. Silloin olisi Hillosensalmen vanhan sillan pohjoispuolella. Siellä on vieläkin ratavartijan (nykyinen) huvila.
kuva 13.05. 19:23 Ilkka Hovi  
  Hyvä valaistus ja kiva kuva.
kuva 02.05. 19:02 Ilkka Hovi  
  Kyseessä N-sarjan veturi joita valmistettiin Venäjän armeijan käytton 414 kpl. (Outokummussa oli 3 kpl jotka jäivät Suomeen)
Raideleveys 750 mm.
kuva 30.04. 08:41 Ilkka Hovi  
  Jätetään sitten kuva paikoilleen.
kuva 29.04. 08:41 Ilkka Hovi  
  Voih ja mie seurasin junasta vanhaa ratalinjaa ja oletin rakennusten perusteella siinä olleen varikon, vaikka kääntöpöytä oli noin kilometrin päässä Frankfurttiin päin.
Eipä siinä muuuta kuin ehdotan poistettavaksi. Teen poiston vapun jälkeen.
kuva 02.04. 22:06 Ilkka Hovi  
  Mukava lukea näin hyvästä yhteistoiminnasta museoiden kesken. Hienoa.
kuva 14.03. 22:31 Ilkka Hovi  
  Onkohan tuossa vasemmassa laidassa korkealaitainen Ha vaunu ?
kuva 03.02. 09:46 Ilkka Hovi  
  1950-luvun alussa on ilmeisesti hylätty useita vanhanmallisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja. 1950-luvun lopulla oli useita "valkoisen vaunun" koreja Pohjois-Haagan - Kaarelan metsissä ja pellon pientareilla. Ne oli ilmeisesti ostettu asunnoiksi. Hieman nykyisen kehätien pohjoispuolella, hieman marketin ja kehä I:n välissä oli ns tykkitien päässä yksi kiva vaunu, jota ihmettelin koska siinä oli kiva tasanne ja ovi oli päätyseinässä. Yleensä vaunuissa asuvat olivat kärkkäitä häätämään vaunukorin lähistöllä käyviä nuoria. Mutta tuota vaununkoria pystyin tutkimaan. olisikohan littera ollut Gg. Näin myöhemmin ajatellen yksi vaunutyyppi oli lastaussilla ja päätyovella varustettu "maitovaunu". Nuo korit olivat käteviä koska ne oli eristetty ja varustettu kamiinalla. Sodasta oli noin 10 vuotta ja asuntopula Helsingissä oli suuri.
kuva 23.01. 10:36 Ilkka Hovi  
  Molemmat talot ovat vuokrataloja ostetulla tontilla. Korjaustyöt jatkuvat ja korjattavaksi tulee vielä radan toisella puopella oleva lepohuone. Kts Kymen Sanomat 23.1.2024.
kuva 20.12.2023 21:14 Ilkka Hovi  
  Schwatzkopffin tendereissä oli samankokoinen laatta kuin veturin hytin sivulla. Oli tehtaan tapa, Puolassa näin Ok1 (P8) veturin tenderissä samanlaisen laatan.
kuva 10.12.2023 18:32 Ilkka Hovi  
  Hieno talvinen sekä höyryinen kuva.
kuva 12.11.2023 21:04 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuvakulma sanoisin minäkin.
kuva 04.11.2023 22:47 Ilkka Hovi  
  Ei tarvinnut omaa veturia sillä tallilla oli aina pari kanaa höyryssä ja odottamassa vuoron vaihtoa. Vuorot vaihtuivat tiheästi, vuonna 1966 kertoivat työskentelevän 4 tunnin vaihtuvissa vuoroissa ja vapaat olivat kolmen vuorot mittaisia. Aika rankalta tuntui.
Kuvasarja:
Kulosaaren ratikka
 
04.11.2023 09:15 Ilkka Hovi  
  Tuollaiset kuvat toiminimien mainoksissa tai osakepapereissa olivat usein ostettu joltain kuvia myyvältä toiminimeltä.
Kuvat olivat usein saksalaismallisia ja kuvitteellisia. Jokin pieni saha näyttää suurelta teollisuusalueelta ja tuollainen kuva tietenkin antoi luottamusta jossain Suomessa olevaan toiminimeen, "noin iso, on luetettava".
Vuonna 1931 tehty piirros Blomqvistin rakennuksesta hämmentää - se on oikean näköinen !
kuva 01.11.2023 09:22 Ilkka Hovi  
  Oikealla on kuten tunnistettu neuvostoliittolaine Er sarjan veturi.
Toinen oikealta arvaan olevan itävaltalainen tai ex itävaltalaine veturi, riippuen mistä kuva on otettu.
Keskellä on vaunuista päätellenkapsu, Cumbres & Toltec Scenic, joka ajelee osavaltion ostamalla D&RGW yhtiön rataosuudella.
Toinen vasemmalta on kuten tunnistettu FS 640 sarjan veturi.
Arvaan vasemmalla olevan myös FR 640 sarjan veturin.
kuva 26.10.2023 08:51 Ilkka Hovi  
  Pitää myös muistaa ettei kanan ollessa uusi ratapihojen sivuraiteet olivat vaikka 22 kg/m. Myös tukeminen ei ollut nykyistä tasoa. Vihiian myös verrata kanan kuvaa ja höyrykanaa toisiinsa.
kuva 15.10.2023 21:30 Ilkka Hovi  
  Kysyin Mobilisti-lehdestä heidän arvioita, joka on perustellusti vuosimallien 1936 - 1938 Opel Super 6. Lisänä oli pari kuvaa kyseisestä automallista ja selostus miten tulokseen tultiin. Perustelut saa jos ottaa yhteyttä Vorgin kautta.
kuva 15.10.2023 21:30 Ilkka Hovi  
  Kysyin Mobilisti-lehdestä heidän arvioita, joka on perustellusti vuosimallien 1936 - 1938 Opel Super 6. Lisänä oli pari kuvaa kyseisestä automallista ja selostus miten tulokseen tultiin. Perustelut saa jos ottaa yhteyttä Vorgin kautta.
kuva 09.10.2023 22:00 Ilkka Hovi  
  Yllä olevassa kommentissa kommentoitiin Tv1 933 veturia.
"Vertailukohtana voinee pitää vaikka Toijalan Tv1 Jumboa, se taisi olla liki konepajankunnostuksen jäljiltä ennen museointia."

Kun vetureita poistettiin varastosta olivat poistolistat sarjoista Hv3, Vr1, Vr2 ja Vr3, Pr1, Tv1. Koska minua kiinnosti halkopolttoinen Tv1 piti selvittää minkä niistä ostaisi. Paras neuvo asiaan tulisi tietenkin Timo-Pekka Langelta joka ehdotti paria veturia. Sitten Rautatiehallituksen Koneteknilliseen toimistoon jossa totesivat 933 olleen Kuopion konepajalla täyskorjauksessa ja sieltä Joensuuhun ajettuna sekä käytöstä poistettuna. Joensuusta veturi oli viety varastoon Puolustusvoimien alueelle. Veturin ostivat Ilkka Hovi, Reino Kalliomäki, Heikki Kellomäki ja Juhani Katajisto.
Timo-Pekka Lange tuntui tuntevan veturit paremmin kuin VR. Toijalaan ostettiin Tampereen seudulla vaikuttaneiden kuljettajien ryhmän toimesta Vr2 veturi. Langen tietojen mukaan sen kattila oli "romu" mikä tieto todettiin oikeaksi kun veturin paperit olivat sekaantuneet toisen veturin kanssa. Veturi oli tuotu Toijalaan mutta dokumentti sekoilun takia todettiin Toijalan tallissa olleen Vr2 veturin olleen hyväkuntoisen. Lisäksi veturi oli jäänyt talliin suoraan ajosta.

Minun piti todeta Tr2 veturista, joka tarvitsee tietenkin läpikotaisen tarkastuksen. Päältäpäin näyttää kohtuulliselta, selvä iso puute on stokerin keskimmäinen ruuvi, minkä rikkoivat Hyvinkään konepajalla kun tenderi oli irti ja tenderiä oli liikuteltu.
Veturia ei museointia varten korjattu. Näissä museoasioissa monesti tapahtuu kuten tässäkin kun veturia alettiin laittaa hinauskuntoon Rautatiemuseota varten Riihimäen talliin, huomattiin veturin ja tenderin välillä olleiden pressujen puuttuvan.
Ei hätää Hyvinkään knp:lla oli pressujen ompelimo ja Tr2 pressujen mallitkin olivat siellä. No ei ollut, kaikki oli viety kaatopaikalle pressuaihiot ja mallit noin 3 kk aikaisemmin.
kuva 30.09.2023 19:31 Ilkka Hovi  
  Arvaisin 18:15 paikallisjuna Riihimäelle.
kuva 29.09.2023 19:10 Ilkka Hovi  
  Pr1 soveltui hyvin Kouvolan vaihtotyöhön. Kotkan tavarajunat lähtivät pääraiteiden etelänpuolelta joten valmiit tavarajunat piti ensi vetää laskumäen lajittelusta Kouvolan asemalla ja sieltä painaa Kotkan/Haminan suunnan raiteille. Kivaa katsottavaa.
kuva 18.09.2023 08:52 Ilkka Hovi  
  Whistle (long, long,short ja long) kestää tasoristeykseen asti.
kuva 18.09.2023 08:51 Ilkka Hovi  
  Whistle (long, long,short ja long)
kuva 14.09.2023 13:04 Ilkka Hovi  
  Ei aaltopelti ollut paha, hytissä oli lämmin.
kuva 14.09.2023 11:27 Ilkka Hovi  
  Kuvassa näkyy ainakin yksi, ehkä kuitenkin viisi, levyvaihdonkielto-opastinta. Näitä on ilmeisesti käytetty kuten palkkiopastimessa tai valo-opastimessa. Levyopastimella kuten valo-opastimella annteaan opaste vain yhteen suuntaan.
Vuoden 1938 junaturvallisuus-säännössä on levyopastin mainittu mutta vuoden 1951 jt:ssä sitä ei ole.
kuva 13.09.2023 08:59 Ilkka Hovi  
  Kannatti jäädä paikalle. Hyvä kuva.
kuva 10.09.2023 09:59 Ilkka Hovi  
  Helmikuussa 1956 kökötti Porvoon asemalla teli-moottorivaunu, ollen ilmeisesti Ds2 sarjaa. Muistan katolla olleet jäähdyttimet.
Olin linja-auton kyydissä mennen ja tullen, joten oletan sen odottaneen lähtöaikaa.
kuva 10.09.2023 09:58 Ilkka Hovi  
  Helmikuussa 1956 kökötti Porvoon asemalla teli-moottorivaunu, ollen ilmeisesti Ds2 sarjaa. Muistan katolla olleet jäähdyttimet.
Olin linja-auton kyydissä mennen ja tullen, joten oletan sen odottaneen lähtöaikaa.
kuva 06.09.2023 09:01 Ilkka Hovi  
  Lännestä tullessa ennen Fiskarin laituria oli pitkähkö nousu. Tuo seisakeopastin helpotti tarvittaessa pysähtyvän junan kulkua, varmaan lähteminen seisakkeellta on ollut kuvan ottoaikaan hidasta. Muistelen olleen 1966 (- 1967) tasoristeys josta oli kulku Fiskarsille. Tuo laiturirakennus oli viimeisillään ja junat eivät enää pysähtyneet paikalla. Jos haluaa katsomaan missä tuo paikka oli, ajaessa Fiskarsista tunnelin läpi ja pian vanha tie kääntyy oikealle. Muistaakseni tie loppuu ennen rataa ja pitää kääntyä vasemmalle ja ajaa pienteollisuusalueen läpi.
kuva 03.09.2023 21:15 Ilkka Hovi  
  Pari Hdk vaunua turvelastissa. Sivupätkälle työnnettiin vaunut Helsingin suunnasta, ehkä Malmilta tulleen vaihtoveturin avulla.
(Voihan se olle tullut myös Oulunkylästä, junatiheus ei ollut kovin suuri. )
kuva 04.08.2023 09:16 Ilkka Hovi  
  Talossamme asui rautatieläinen, joka oli hoitanut työvuoronsa hyvin. Asui Puotilassa ja pyöräili Herttoniemeen siihen mennessä kun järjestely toi vaunut noin 08:30 aikoihin. Sitten kotiin jo ennen kello neljää kun lähtevät vaunut oli viety Pasilaan. Ei yövuoroja eikä viikonloppuvuoroja. Ikuinen kesä vaihtotyökonduktöörille.
kuva 02.08.2023 19:00 Ilkka Hovi  
  Olisko vaunu ensimmäisen maailmansodan aikaisia Kanadalaisia vaunuja. Ainakin viistossa olevat tukiraudat viittaisivat tuohon rakenteeseen.
kuva 28.07.2023 11:16 Ilkka Hovi  
  Kuvan keskellä ja oikeassa laidassa on ilmeisimmin nk Griffing-kovavalupyöriä. Amerikkalaiset Griffing-pyörät olivat ilman pyöränrenkaita sillä valu oli kehitettyä juuri tälllaista käyttöä varten. Nämä pyörät on valettu Suomessa, Rauta- ja Metallivalimo Suomi, Helsinki (Nykyisin kait Iisalmi). Olosuhteet joissa raskas juna jarruttaa pitkän matkan (esim 10 km 1% laskua) jarrutuksessa syntymä sinertävä jarrutussavu saattoi veturista katsoen peittää junan jo neljännestä vaunusta lähtien. Tällöin pyöränrenkaat kuumenisivat ja irtoavaisivat. Kuluneet pyörät sulatettiin ja valettiin uudelleen.
kuva 26.07.2023 15:28 Ilkka Hovi  
  OK korjasin. Kiitos tarkennuksesta.
kuva 14.07.2023 19:13 Ilkka Hovi  
  Minusta Humppilaan tulo on "ahdas" ja siellä pitää myös veturin vaihtaa raidetta. Olisi hyvä siipiopastimen paikka ja vaiheen lukituksen / kääntämisen tarve. Siipiopastin voisi olla yksi siipinen ja pienempää kokoa kuin VR:n standardi samoin pylväs olisi matalampi. Minusta ei kannata käyttää ensimmäisen tyypin siipiopastinta (siivessä suorakaiteen muotoisia lävistyksiä).
Tietenkin Humppilan tuloa ajatellen voisi kiinteä levyopastin olla hyvä ratkaisu, opastimella voi antaa opasteet, "Esteetön kulku", "Hiljainen kulku" ja"Seis". Kts Signaali-Ohjesääntö 1916, 13§.
kuva 13.07.2023 09:00 Ilkka Hovi  
  Ehkä turunseudulla oleva kaupunkihistorian tuntija voisi vastata tuohon kysymykseen. Olihan joen toisella puolella myös kaasulalitos. Kaasukello näkyy ilmakuvassa joka on kuvasarjan jatkona.
kuva 23.06.2023 10:19 Ilkka Hovi  
  Jos näen oikein, oven vieressä on Tampellan valmistajakyltti.