984-76467 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.03.2016 22:09 Ilkka Hovi  
  Tota, tota. Kerran aivan toisenlaisen veturin papereista löytyi sinikopio A3 sarjasta 178 -182. Veturi oli hiilipolttoinen ja muutenkin tuon näköinen suoralla savutorvella. Siispä puikkaan arvaukseksi A3 veturi.
kuva 28.02.2016 12:23 Ilkka Hovi  
  Voihan sen noinkin sanoa. Kuten hytin seinässä lukee on alkujaan EVR:n veturi, sarjaa Ok 133. Tämä veturi muutettiin sarjasta Od vuonna 1935 jolloin myös sylinterit muutettiin mäntäluistisiksi. Veturin lähettivät saksalaiset Suomeen vuonna 1941, jolloin sai numeron 2111. (Jüri Loog, History of Railway Rolling Stock in Estonia, Part two 1918 - 1940). Tarkoitukseni oli kuitenkin ihailla tuota ensimmäistä suurta kupua, joka toimi vedensyöttökupuna (kts vesiputki kattilan sivulla ja sulkuventtiili). Nyt jos joku tietäisi oliko kuvun sisällä myös lietteen ja kattilakiven poistolevyjä. Minulla on käsitys Viron veden olevan jonkinverran kalkkipitoista. Ainakin autojen automaattipesulaitteita käyttöönotettaessa oli vaikeuksia pesujäljen saamiseksi hyväksi.
Ja vielä, oliskohan vasemmalla kana ?
kuva 27.02.2016 10:05 Ilkka Hovi  
  Tässä kuvassa näkyy hyvin veturin kolmiovalot. Autoilijoita ei opasteta katsomaan kolmiovaloja, jotka on helppo tunnistaa maisemassa. (Olen kysellyt autokouluista ja viranomaisilta) Varsinkin maalla vähäliikenteisillä rataosilla helpottaa junan huomaamista. (myös työkoneilla pitäisi olla kolmiovalot kulkiessa linjalla.) Tällöin myös muiden valojen häiritsevä vaikutus vähenee.
Vataukset ovat olleet "NIH"-luokkaa joten naputan vielä. Olisiko tuosta hyötyä? Ainakin USAssa on siirrytty kolmiovaloihin ja jollakin rautatieyhtiöllä vähenivät tasoristeysonnettomuudet 75%. Jos muistan väärin saa ja pitää korjata.
Toinen tapa on Brittien tapa. Radat on aidattu ja joka tasoristeyksessä on portti. Koska kaikilla on kännykkä voisi tasoristeyksestä soittaa ohjaukseen ja kysyä onko liikennettä? Muistan kun olin Englannissa ja peltotiellä oli tasoristeys. Siinä oli vartijan mökki vieressä ja seinällä kaksi kappaletta "two position Block Indicator" laitteita. Näyttivät kumpaan suuntaan juna oli tulossa. Oli siellä myös portinvartija henkilö.
kuva 12.02.2016 20:53 Ilkka Hovi  
  Arvaisin rantaradalta saapuneen paikallisjunan peräpään vaunujen suistumista Linnunlausussa, Helsingissä 1930-luvulla.
Tuossa tapauksessa joku ratatyöläinen oli saanut vaihteiden turva-avaimen haltuunsa ja halusi nähdä mitä tapahtuu kun vaihteen kääntää liikkuvan junan alla. Muutama ihminen kuoli tässä turhassa onnettomuudessa.
kuva 07.02.2016 17:32 Ilkka Hovi  
  Voi se olla kotimainen, mutta voi se olla olemattakin. https://vaunut.org/kuva/34262?u=388&maa=191
Säiliö näyttää minusta uusitulta ja Suomessa tehdyltä.
kuva 01.02.2016 23:13 Ilkka Hovi  
  Olisikohan tässä kuvassa oikealla näkyvän pumppuresiinan vasemmalla puolella moottoriresiina ?
Raiteen lähellä toisiaan jolloin on käytetty nk norjalaismallisia vaihteenasettimia ja pyöreätä opastelevyä.
Kun katsoo vasemmalla olevaa vaihdelyhtyä, jossa nuoli, jää miettimään antavatko opastelevyllä varustetut vaihteiden lyhdyt näkyviin myös nuolikuvion. Tässä kuvassa ne on retusoitu pois tai niitä ei ole olemassa.
Näin pimeällä voisi vaihdelyhdyn tehtävänä olla varoittaa vaihteen olemassaolosta.
Vaikuttaa sekavalta ainakin vierailevan veturin kannalta.
kuva 01.02.2016 22:54 Ilkka Hovi  
  arvaisin kyseessä olevan BR 50:n oikean puolen sylinterin. Valu melko vanha sillä päällä näkyy "paineentasaus kulmaventtiilillä" järjestelmän laippa.
kuva 27.01.2016 17:11 Ilkka Hovi  
  Vesiviskurista. Alkujaan vesi tuli VR:n vesitornista, mutta kun se purettiin liitettiin viskuri meijerin vesiputkistoon. En tiedä miten oli veden laskutuksen laita.
kuva 12.01.2016 18:41 Ilkka Hovi  
  Vaunujen kehys + veto-puskinlaitteisto suunniteltu kopioitavaksi kelpaavalla tavalla.
kuva 09.01.2016 10:34 Ilkka Hovi  
  Lappeenrannan vanha-asema oli se harjun päällä nykyisen kauppatorin lähellä. Sinne tuli Dm motti Vainikkalasta. Näin 1950-luvulla. (Motin kuljettajien kanssa ei pystynyt keskustelemaan. Niilla pumpulia korvissa, eivät kuulleet mitään ja olivat äkäisiä.)
kuva 22.12.2015 22:19 Ilkka Hovi  
  Silloin vaikuttaisi SAR:n veturilta. Eljas Pölhö apuun !
kuva 22.12.2015 17:30 Ilkka Hovi  
  Jos olisi pitänyt arvata olisin arvannut Etelä-Afrikka. Olisko tuontivetureita ?
kuva 20.12.2015 11:52 Ilkka Hovi  
  Onhan siinä vasemmassa päädyssä päädyn ja kiinnitys"remmien" välissä SZD:n työkalut joskin haaleina. Siis ollee Neuvostoliiton Rautateiden vaunu.
kuva 02.11.2015 20:49 Ilkka Hovi  
  jokin 700-sarjan Jumboista. Veturissa on Knorrin esilämmitin.
kuva 28.10.2015 21:44 Ilkka Hovi  
  Nyt tiedetään raiteet ovat melko varmasti 600 mm. 1948 piirroskuvassa näkyy pylväs nostin ja arvelen tällaisen pylvään tarvinneen tukiköyden, jonka ankkurikohta voisi olla juuri tuo betonipylväs.
Tampellasta Patriaan kirjan sivulla 9 oleva kartta on tehty 1941 (kts vas ylh). Sivulla 10 on kuva portista, jossa näkyy rillirataa. Katso myös aloitussivun kuva 1930-luvulta, siitä voisi olla apua, avunsaantia vaikeuttaa kirjan nimi ym tekstit.
Minulla on vaikea suunnistaa kartoilla ja kuvissa, tuon ison piipun puuttuminen on tehnyt suunnistamisen hankalaksi. Hyvä tieto oli ison piipun valmistuminen 1947 - 1948.
Tallin edessä ei mielestäni ole vaihdetta, outo plunssi radanvarressa, pystyputken vieressä, ilmeisesti on
vaihteen vastapaino (-asetin). Olenko oikeassa jos arvioin ettei lankutuksen kohdalla ole vaihteen kieliä tai
vastakiskoja ?
Vielä askarruttaa nuo peltiset savupiiput tallin takana.
Vaikka tallissa on savupiippu höyryveturia varten onhan tuolla voinut asua myös moottoriveturi.
Jos Erkki ennättäisi käydä Vapriikissa tutkimassa Tampellan kuvia, valokuvaosastolla on hyvät isot monitorit
joista voi nähdä enempi kuin tällaisesta valokuvasta valokuvasta ja ennen kaikkea ympäristöön liittyvistä kuvista. Tämänjälkeen pyöritetään pari varvia keskustelua ja eiköhän tämäkin asia selviä.
kuva 28.10.2015 17:40 Ilkka Hovi  
  Ensinnä kysymys. Eikö noiden raiteiden leveys näytä enempi 600 mm kuin 750 mm raiteilta. Kun katsoo vasemmalla olevaa ylikäytävää voisi noiden kahden lankun perusteella olettaa jopa 500 mm raideleveyttä.
(Ranskassa yleinen tehtaiden sisäisten ratojen leveys. Epäilen kuitenkin että ei ole 500 mm).
Varmaan oikea paikka sillä tiilisen rakennuksen takaa näkyy huvila ja leveäraiteista rataa tehdasalueella oli rajoitetusti. Mikä on mielenkiintoista on nuo tallin takana olevat kaksi savupiippua ja yhdysputki. Toisessa on "hattu" avattuna. Näyttäisi että ne kuuluisivat johonkin valimouuniin. Voisihan sitä arvuutella vaikka
värimetallivalimoa. Varsinaisen valimon piiput ovat yleensä isompia ja itse sulatusuuni korkeampi. Olisikohan kuva otettu 1930-luvulla, sillä kuvittelen peltikattoisen Gb-vaunun edessä olevan kaksi bensiinipumppua, joissa voisi lukea STANDARD (bensiini, myöhemmin Esso).
Tällöin voisi olla että rakennukset oli purettu jo ilmakuvan ottoaikaan tai vuosi voi olla väärin.
kuva 27.10.2015 10:07 Ilkka Hovi  
  Mainiota, kiitos tunnistuksesta.
kuva 15.10.2015 12:41 Ilkka Hovi  
  Märklinillä oli oma teltta kääntöpöydän vieressä, missä myivät krokotiilin malleja. Muuten en tiedä heidän aktiviteeteistä. Uusin Tåg lehti on vielä lukematta.
kuva 30.09.2015 10:17 Ilkka Hovi  
  Mitähän tämä kuva demonstroi? Ilmeisesti nämä retket ovat ryyppyretkiä vai onko kuvassa oleva henkilö
päihderiippuvainen? Vakavasti sanoen, miksi tahallaan antaa vino kuva porukasta kun työelämässä on joutunut näkemään ikäviä kohtaloita alkoholin kanssa lotraamisesta johtuen. Miksi ehdoin tahdoin antaa aihetta esim tämänkaltaisille kommenteille ?
kuva 26.09.2015 22:17 Ilkka Hovi  
  Hyvää veturinrakennustapaa on tehdä nk kolmipisteripustus. Pysyy parhaiten kiskoilla vaikka olisi hieman epätasaista. Kolmipisteripustus saadaan tässä veturissa yhdistämällä kummankin puolen vetopyörien jouset (oikealla puolella yksi tukipiste ja vasemmalla puolella toinen tukipiste) sekä laahustelin tukipisteellä. Jos veturista olisi Inkeroisilla otettu tasausvipu pois, mitä epäilen ettei, olisi pyöräkertojen akselipainot toisistaan poikkeavia. Epäilen että veturi olisi tällöin suistumisherkkä.

Laahuspyörän tuen piirustus kts https://vaunut.org/kuva/105105?a=1. Jousitus on kahdella kierrejousella ja
kummankin puolen laakeripesät on yhdistetty standardi U-palkilla ("ylösalaisin") johon jousituppelo lepää.
Jouset osan 3 sisällä. Kuva on Jokioisten Lokomon valmistamasta 0-4-2T veturista, joten voidaan arvata tämän rakenteen olevan muissakin vetureissa käytössä. (ainakin kolmessa esim valmistusnumerot 19, 20 ...)

Vielä kolmipisteripustuksesta. Esim 2-6-0 vetureissa etuteli ja etummaisella vetopyöräparilla oli yhteinen ripustus. Käyttöpyöräkerta ja takimmainen vetopyöräkerta oli ripustettu kuten kuvassa.
kuva 26.09.2015 21:59 Ilkka Hovi  
  Mie näen toisen aputenderin pyörän veturin askelman takana. Siellä piilossa.
kuva 06.09.2015 11:25 Ilkka Hovi  
  Tuohon ASEAn merkkiin on puututtava. Hakaristi on vanha intialainen hyvän onnen symboli. (Tosi kivaa saatiin Intiassa kotiin ripustettavaksi liina joka oli täynnä hakaristejä. Isäntä ajatteli tietenkin meidän parasta vaikka tuosta tuli hyvä esimerkki kulttuurieroista.) No, sama merkki oli Suomen ilmavoimien tunnuksena kun ilmavoimat olivat saaneet ensimmäisen lentokoneensa lahjoituksena Ruotsista. Kreivi Rosen (? kait muistan oikke) piti omana onnen symbolinaan tätä vanhaa hakaristimerkkiä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen jäivät saksalaiset hävittälentäjät virattomiksi, joten eräs hävittäjälentäjä kuuluisuus työllisti itsensä myyntimiehenä ja teki myyntimatkoja Ruotsiin. Siellä ihana ruotsinneito pokasi tämän lentäjä-ässän joka kreivillisen appiukkonsa kanssa syventyi muinaispohjoismaalaisiin mytologioihin. Kun Herman siirtyi takaisin Saksaan vei hän mennessään hakaristin uusien poliittisten puuhiensa tunnusmerkiksi, jota hieman kallistettiin erottovuuden takia.
Koska olen vorg-sivuilla pitäisi tämä tarina liittää rautateihin. Eli, eikös Ds1 moottorivaunuissa ollut ASEAn sähkökamppeet ? Silloin sielläkin voisi olla tämä merkki ASEAn kilvissä ?
kuva 27.08.2015 19:29 Ilkka Hovi  
  Tällainen tieto tuli vastaani.

"Pahankosken sillan räjäytyksen jälkeen Tampereen puolelle siltaa jäivät veturit RAUMA 5 ja RAUMA 7. (1918-04-22)"

Raumalle vietiin F1 veturi 133 (1918-05-11) (ilmeisesti ei rataa pitkin vaan kevyenä muuta kautta)

Siltaharrastajat tietänevät milloin Pahankosken (tai Pahakosken ?) silta saatiin korjattua.
kuva 19.08.2015 21:12 Ilkka Hovi  
  Oliskohan tämä kauhalaite, joka oli myös Saimaan kanavan laajennustyömaalla? Ainakin sama valmistaja.
kuva 27.07.2015 21:04 Ilkka Hovi  
  Kävin läpi näitä eri vaihtoehtoja. Dultzin luisteja oli paitsi Sk3 vetureissa myös Porvoon radan nro 6:ssa eli myöhemmin VR 66 sarjaa M1 (2-8-0T). Samoin Rauman rautatien veturissa nro 5 eli myöhemmin VR 66 sarjaa Sk5. Tässä raumalaisessa oli samanlainen käymäsillan muoto kuin kuvassa. Sylinterien mitat kuten Tk2 veturissa. Tk2 sylintereitä näemmä käytettiin myös näissä yksityisratojen Raahe ja Rauma 2-6-0 yhdyskonevetureissa oli mitoiltaan (ja ulkonäöltään) Tk2 malliset sylinterit. Airaksen höyryveturioppaassa on piirustus K2 (Tk2) veturin oikeanpuoleisesta sylinteristä ja sen päällä on samanlainen paineentasausluisti kuin tässä kuvassa. Ihmettelen kuvassa olevaa lyhykäistä aseman nimikylttiä. Asema ei kuitenkaan ole ikkunajaon mukaan Rauman radalta. Aseman kello myös puuttuu (junan lähtö kerrottiin kellonsoitolla viimeksi leveäraiteisilla radoilla Raahessa v. 1926 Raahen yksityisrata-ajan loppuun. )
Arvaus veturi on Rauma 5, joka lainassa VR:llä tai ajaa esim VR:n Rauman Rautatiellä ajamia kilometrivelkoja
takaisin.
Asiasta poiketen huomasin että Sk3 346 hylättiin vasta 1958. Siinä oli 410 mm sylinterit mutta 600 mm iskunpituus. Sk5 vetureissa sylinterit 410/590 mm ja iskunpituus 510 mm.
Asia selvennee kun löytyy oikean sivun kuva Rauma 5:stä.
PS tarkista Leveät Kiskot siv 333.
kuva 24.07.2015 15:33 Ilkka Hovi  
  Hyviä huomioita, silti ihme juttu. Sitä vaan tihkuu uutta tietoa, kiitos vorgin !
kuva 23.07.2015 19:44 Ilkka Hovi  
  Ensimmäinen kerta kun näen Mummossa ohitusventtiilin? Näitä oli yhdyskoneisissa H3 tai H4 4-6-0 vetureissa sekä G8 2-6-0 veturissa. Käymäsilta on kuitenkin siksi matalalla ettei veturissa tunnu olevan isoja pyöriä. Koska veturissa on Dultzin luisti on kyseessä yhdyskone. Tenderi liian iso G8 (Sk6) veturille. Uskottava on, ilmeisesti Mummo. Täytynee olla jonkinlainen kokeilu, arvaisin sylinterissä olevan mäntäluistit. Mummot olivat tasoluistisia kuten nro 400 kaikissa muissa näkemissäni kuvissa.
kuva 12.07.2015 15:08 Ilkka Hovi  
  Osprey Publishing on julkaissut muun muassa kaksi kirjasta "Armoured Units of Russian Civil War, Red Army"
ja "White and Allied". Red Army on ISBN 1-84176-545-7 ja/tai www.ospreypublishing.com
Siellä on Partisan mainittu numeroimattomana panssarijunana. Kaikkiaan punaisilla oli n. 110 panssarijunaa ja koska monet junat vaihtoivat omistajaa, ne nimettiin uudestaan joskus useammankin kertaa.
kuva 17.06.2015 22:34 Ilkka Hovi  
  Isä kävi koulua Terijoella ja kertoi erään luokalla olleen matkustaneen aina lauantaisin Leningradiin kotiin. Hän oli Leningradin konsulin poika. Näin voidaan arvella junassa olleen ainakin yksi vakimatkustaja viikonloppuisin.
Tuli takaisin kouluun su tai ma. Tässä olisi hyvä sauma jatkaa neuvostoliittolaisen junan aikatauluilla jos kellä olisi kansainvälinen aikataulu noilta vuosilta.
kuva 09.06.2015 21:43 Ilkka Hovi  
  Pitääpä pistää lusikka soppaan. Tiedetään siis, että valokuva on otettu ennen vuotta 1949. (päivän tarkkuudella kts yllä). Tuolla veturin vasemmalla puolella on tavallisuudesta poikkeavia putkia ja jonkinlainen peltiseinä.
Arvaisin kyseessä olevan veturin indikointi linjalla.
kuva 05.06.2015 23:08 Ilkka Hovi  
  Minusta veturissa näyttää olevan suomalaismallinen savupesän etulevy ja ovi. Tällöin kuva olisi otettu kattilaräjähdyksen (tulipesän repeämä) jälkeen. Lisäksi aita veturin takana ja rakennusten koko ei viittaa Pasilan varikkoon. Olisiko Hki knp ?
kuva 29.05.2015 17:45 Ilkka Hovi  
  Tuo Otso on tavallisesti vaihtamassa vaunuja Sunilan tehtaalla. Move90 pitäisi tulla takaisin huollosta juhannukseen mennessä.
kuva 26.05.2015 22:01 Ilkka Hovi  
  Move 66 on taas päässyt töihin. Voinemme todeta, että kerrankin valitukset veturin kovaäänisyydestä olivat oikeutettuja.
"vällyt" äänenvaimentimesta olivat pois ja pakoputki toimi torvena. Veturissa ei kuulemma voinut keskustella.
Keltainen Ttm on taasen tilassa, mikä sille on luontainen - ei toimi. Veturiin on edelleen kytkettynä tuo apuvaunu.
Ttm palautettaneen omistajalleen paikkoin. (hinataan omistajalleen). Pidän tuosta N-veturista mutta hyvä nyrkkisääntö on, ettei uuteen laitteeseen saisi tehdä liikaa muutoksia tai uutuuksia. Vian etsintä on hankalaa kun ei aina tiedä mikä sammutti veturin.
kuva 20.05.2015 21:48 Ilkka Hovi  
  Ai, ai turvallisuusohjeiden vastaisesti astuu puskimen varrelle !
kuva 18.05.2015 12:02 Ilkka Hovi  
  Olen kuvitellut tilanteen siten, ellei Venäjä olisi ollut osapuolena I maailman sodassa olisi Suomesta tullut melkoinen kapinamaakunta. Todennäköisesti punaiset olisivat olleet suurimpana toimijana ja kun keisarivalta olisi joutunut vallankumousten ja vallankaappausten heikentämäksi olisi punainen vaikutus myös laajentunut Ruotsiin ja malmikentille. Sitten olisi myös Saksa tullut mukaan kun aluksi olisi voittanut yhden rintaman sodan lännessä. Seurauksena olisi ollut täysin ennalta arvaamatonta joskin tämäkin oli yksi mahdollinen historian kehityssuunta. Koska tämä on vaunut.org pitänee myös todeta, SVR:n kuorma-ulottuma olisi suurennettu venäläiseksi ja rataosien kiskotus olisi vaihdettu painavammiksi kiskoiksi. Standardiveturi olisi ollut Ov.
kuva 18.05.2015 11:50 Ilkka Hovi  
  Irinovskajan rata oli kapearaiteinen 750 mm ja siellä oli myös käytössä HK Porterin 0-6-0T vetureita.
kuva 03.05.2015 13:11 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva.
kuva 30.04.2015 22:02 Ilkka Hovi  
  Luin lehdestä jota en voi tarkentaa, että veturien dieselmoottoreiden käyttöaika suurella teholla olisi vain 20% koko käyttöajasta. Tämä oli amerikkalainen tieto.
kuva 30.04.2015 21:59 Ilkka Hovi  
  Asia ei kuulune tälle sivustolle mutta haluaisin mainita, keskustelin Pumper Capitain'in kanssa v. 1975 ja sanoi siinä pumpperissa olleen kaasuturbiinin. (59 m3/min). Se pumpperi näytti erilaiselta verrattuna yllä olevassa liitteessä oleviin laitteisiin. En yhtään epäile etteikö myös deltic-moottoreita olisi ollut käytössä.
Kuvasarja:
Bluebell
 
 27.04.2015 12:03 Ilkka Hovi  
  Jep ja Suomessa Hr11 lahoaa. Veturi on VR:n omistama, Rautatiemuseolla ei ole varoja, hyvä toimija olisi Rautatiemuseon Ystävät, mutta kun heille asiasta kertoo, porukka alkaa silminnähden ahdistua ja muistaa heti syitä miksi ei voida tehdä. Onhan se kauheata kun joku ulkopuolinen ehdottaa että tehtäisiin jotakin historiaa säilyttävää. Nyt on Hr11lle saatu pressu "silmille" ja siirretty takapihalle. J Pirttilahti selvitti yllä hyviä rahoituslähteitä. Nykyisin myös museot alkavat kiinnostua budjettirahoituksen ulkopuolisissta lähteistä. Ensimmäiset ollevat tässäkin tapauksessa onnekkaimpia. Harrastelijat voisivat muistaa että "ne jotka eivät halua keksivät syitä, ne jotka haluavat keksivät keinot". Myönnettävä on, että olen aika kyllästynyt noihin syihin. Jos joku asia ei sovellu siittä pitäsi olla selvä selvitys miksi ei. Asiat lilluvat mutu-tasolla.
Kuvasarja:
Bluebell
 
 27.04.2015 10:40 Ilkka Hovi  
  Mukava nähdä kuvia Britaniasta. Suomalaisessa harrastuksessa tuntuu jäävän Amerikan ja Saksan väliin. UKssa on tehty ihmeitä harrastuksen saralla ja lisää tulee kun uustuotanto veturit tulevat käyttöön. En ole täysin selvillä mutta ainakin 15 kapearaideveturia on valmisteilla ja normaaliraiteisia 2-8-2 tyypistä 2-4-2T tyyppiin, luulisin.
kuva 27.04.2015 10:35 Ilkka Hovi  
  Nämä olivat alkujaan käytössä Lontoo - Edinburgh linjalla. Ensimmäisen kerran näin pikajunan kulkevan 100 mailia tunnissa (n, 160 km/h) jossain Cambridgeshiressä paikallistien tasoristeyksessä. Kamera ei pystynyt pysäyttämään liikettä. (kameran vika).
Tässä kuvassa on myös levyraideopastin tavallisessa sijoituksessa.
kuva 27.04.2015 10:32 Ilkka Hovi  
  09 sarja tehtiin Southern Regionin käyttöön. Sikäli sopivaa koska Bluebell on "Southern" painotteinen museorautatie.
kuva 27.04.2015 10:30 Ilkka Hovi  
  Kanget ovat lyhyitä. Kuka tai ken tuntee onko kyseessä sähkömekaaninen vai pneumaattinen asetinlaite ?
kuva 27.04.2015 10:28 Ilkka Hovi  
  Kyseessä on mekaaninen levyraideopastin. Enpä ole ennen nähnyt noin arvossaan kohonnutta yksilöä. Kaksi asentoa seis ja
aja tai aja varovasti, koska myös mahdollista ohittaa pääopastin levyraideopastimen opasteella.
kuva 24.04.2015 15:51 Ilkka Hovi  
  Pieni tarkennus. Baldwin Locomotive Works oli nk kauppanimi tehtaalle. Vasta vuonna 1909 veturitehtaan viralliseksi nimeksi tuli Baldwin Locomotive Works Inc, jolloin oli kyse yksityisesti omistetusta osakeyhtiöstä. Nimi Burnham, Williams & Co oli käytössä vuosina 1896 - 1901. Kukapa tuollaiselta yhtiöltä olisi ostanut vetureita BLW:n tunsivat kaikki.
kuva 24.04.2015 15:44 Ilkka Hovi  
  Kiire tuli siitä yksinkertaisesta syystä, että myöhästymissakko meni koko vuoden toimituksista jos yksikin kolli puuttui sotakorvausvuoden viimeisenä päivänä. Siis ei vain myöhästyneestä toimituksesta.
kuva 07.04.2015 11:28 Ilkka Hovi  
  Tulipa mieleeni, että oletus oikeanpuoleisen veturin tulistaveturina olosta pitäisi perustella. Kun katsoo kuvaa
https://vaunut.org/kuva/16288?tag0=0%7CI3%7C jossa tulistettu I3 veturi poseeraa voidaan huomata savupesän sivussa olevat a) tulistusmittari (näkyy käsiotetangon yläpuolella) ja b) alkujaan tulistetuissa vetureissa ollut läppämekanismi sylintereineen ja vastapainoineen. Nämä yksityiskohdat näkyvät mielestäni myös tuossa H6 veturiksi arvioidussa veturissa.
Tästä läppamekanismista on hyvä kuva Airaksen Höyryveturit - kirjassa (painovuosi 1922). Mekanismin tarkoituksena oli estää
tulistinelementtien lämpiäminen ja pilalle meno kun elementeissä ei virrannut höyryä elementtejä jäähdyttämässä. Myöhemmin todettiin ettei tätä systeemiä tarvita, joko materiaalit paranivat tai kokemus totesi tarpeettomiksi.
kuva 07.04.2015 11:09 Ilkka Hovi  
  .. jäi ajatus kesken. Suomen puolella pyörästö voitiin laittaa kehyksen alle ja kytkintangot kiinni jolloin hinaus kävi omilla pyörillä.
Suurin vaiva ollut varmaan kattilan kuormaus (venäläiseen ?) vaunuun. Olettaisin olleen parempi tilata vaunut sovettiliitosta jolloin selvittiin ilman toista kuormausta.
kuva 05.04.2015 21:58 Ilkka Hovi  
  Veturin kehykseen asennetut pyörät ovat ilman vastapainoja, siten ollevat siirtokuljetukseen tarkoitettuja pyöriä.
kuva 05.04.2015 21:53 Ilkka Hovi  
  6075 oli jäänyt asemalle ennen 1009:n tuloa Kv:sta.
<<   >>