Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.01.2017 11:29 | Ilkka Hovi | ||
| Lisää ajoitukseen. Veturi on tulistimella ja mäntäluisteilla varustettu H1 tai H2 ja tiedetään tulistinmuutoksen työselitys valmistui helmikuussa 1925. Siis kesäksi 1926 on hyvin voitu saada muutettu veturi Viipurin konepajasta. |
||||
|
15.01.2017 22:57 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja. | ||||
|
15.01.2017 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt onkin hyvä kysyä onkohan ollut Kouvolan veturi tuohon aikaan? Tomi Lehtonen oli sitä mieltä että Tk1 veturin erkkeri oli mahdollisesti Kouvolan haluama muutos. "Kouvola sai kaiken haluamansa". Katso myös Valannon Pikku Rusko kirjan kuva Kouvolan Sk2 veturista. Päätelmä: jos ollut Kouvolan veturi niin Tomi ollut oikeassa. |
||||
|
12.01.2017 22:35 | Ilkka Hovi | ||
| Joo ja ennen oli eri tavalla kun G-sarjan vetureissakin oli käyttöpyöräkerta laipaton. | ||||
|
23.12.2016 13:34 | Ilkka Hovi | ||
| Tuopa turina. Sanaseppo selvisi sujuvasti. | ||||
|
03.12.2016 18:53 | Ilkka Hovi | ||
| Tuo teli/lavetti yhdistelmän mielenkiintoisin seikka on jokaisen pyörän erikseen ripustus. Ei läpimenevää akselia. Ilmeisesti venäläinen konstruktio, kuvista olin olettanut sen olleen Decauville-mallinen lavetti. Vaan eipä ilmeisesti ollutkaan. O&K:n makaavalla yksisylinterisellä moottorilla varustetut kapearaideveturit saivat tyyppinumerot L155, L180, L200, L226 ja L308. Tässä L = hidaskäyntinen makaava moottori (Liegende) numero sarja kertoo sylinterin halkaisijan millimetreissä. Veturit olivat bensiinikäyttöisiä ja muina polttoaineina mainostettiin Benzolia, spriitä tai petroolia. L155 teho oli 8,5 hv, työpaino 3,7t ja nopeus 5 km/h, Tyyppi L308 oli 31 hv, työpaino 9,5 t ja nopeus 5/10 km/h. Ilmeisesti bensiinillä olivat vastaavat teho 10 hv (L155) ja 40 hv (L308). Bentsolia valmistui Suomessakin Helsingin kaasulaitoksella. Ainetta käytettiin lentokoneiden polttoaineena (ne kaksitasot) sekä myös autojen polttoaineena. |
||||
|
28.11.2016 14:05 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa tuossa mieleen, jos ajattelee radanrakennuksen aikatauluttamisen kannalta. Kun rakentaminen on päätetty, tilataan veturi ja vaunut kun suunnitelmat ovat valmiit. Rataahan voidaan alkaa rakentaa ennen kuin Krauss on saanut naputeltua veturin valmiiksi. Olikos tämä niitä Ivar Lindforsin (O&K edustaja) urakoimia ratoja, joten hänellä oli varastossa vetureita, joita pystyi käyttämään rakennustöissä. Tällainen ei näy radan rakennushistoriassa. Nuo mustat täplät "veturissa" ovat liian terävärajaisia ollakseen täpliä negatiivissa. | ||||
|
28.11.2016 14:00 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno. | ||||
|
|
27.11.2016 13:27 | Ilkka Hovi | ||
| Niin kuvittelin minäkin ennen ENuution kommenttia, ja kuvittelen vieläkin. Aika matala koska kuvittelen sinne jonkun seisomaan vieressä ja savutorvea en pysty kuvittelemaan. | ||||
|
26.11.2016 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Enpä ole koskaan tuota penkkaa tunnistanut, ehkä tullut huristeltua liian lujaa ohitse. Minulla on käsitys että rata rakennettiin vielä kerran uudelleen, en löytänyt milloin. LWR 7 (kuva vorgissa) oli osan aikaa turvepolttoinen. | ||||
|
02.11.2016 16:58 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
13.10.2016 11:32 | Ilkka Hovi | ||
| Helppo tietää kun on kompastellut tuon "putkan" sisällä. | ||||
|
|
13.10.2016 08:05 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaan Stockfors Ab:n AEG 600 mm BE ? Romukaupassa Kotkassa vanhan Helsingintien varrella ? | ||||
|
05.10.2016 18:59 | Ilkka Hovi | ||
| Tuohon aseman kulmiin voisi laittaa isot plakaatit "tällä asemalle EI ole käynyt kukaan Venäjän keisareista, ei tarvitse polttaa" ja venäjäksi. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattuja, koppalakkeja & perunamuusia |
02.10.2016 10:59 | Ilkka Hovi | ||
| Tässä mukava kuvakooste. Kiitos tekijälle. | ||||
|
02.10.2016 10:56 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva ja harvoinpa näitä kuussa kuvataan. Yksi hyvä kohde on ottaa Riiasta juna Ogreen, (en tunne muita) jossa pieni kaarre Riian suuntaan. Siellä saa "autenttisia linjakuvia" myös tavarajunista. | ||||
|
01.10.2016 10:00 | Ilkka Hovi | ||
| Ainakin yksi kukitus missä 1021 toimi taustana oli Kouvolassa 22.5.1971 kun veturi toi Pieksämäen postijunan alas Kouvolaan. Tällöin piti höyryvetoisen matkustajaliikenteen loppua. (1020 ja 1021 vietiin vielä Sk:lle Vs:n makuuvaunuja vetämään). Kun tarkemmin en pysty kuvasta paikkaa tarkentamaan, voipi kuva olla muualtakin. | ||||
|
29.08.2016 18:15 | Ilkka Hovi | ||
| Siististi tehty säiliö. Pr1 ja Pr2 vetureissa oli Urguahart mallinen poltin. Poltin oli asennettu kattilan takapäätyyn pohjarenkaan alle. Urguahart polttimen teho voitiin säätää käsipyörällä, joka liikutti öljytilassa olevaa neulamaista säätökappaletta. Polttimessa öljy tulee ”keskeltä” kun hajotushöyry tulee öljytilaa ympäröivästä tilasta. Siis höyryhajoitteinen öljypoltin. Hr1 veturissa oli poltin kurkkulevyn alla ja liekki osoitti kohden tulipesän takapäätyä. Pr1 ja Pr2 vetureissa oli tulikynnys, polttimen liekki suunnattiin tulikynnyksen alle, josta kääntyi takaisinpäin. Tulikynnys suojasi samalla tulipesän tuliputkilevyä. |
||||
|
25.08.2016 21:56 | Ilkka Hovi | ||
| Jos opastin on luulemani kolme vihreää + punainen (alhaalta vihreä-punainen-vihreä-väli-vihreä) eli kolmisiipistä opastinta vastaava valo-opastin, enpä ole ennen tällaisesta kuvaa nähnytkään. | ||||
|
24.08.2016 08:03 | Ilkka Hovi | ||
| D.Trevor Rowen ottama kuva vuonna 1960 kun Lahti-Loviisa radan kapearaideliikenne oli loppunut. Veturi 6 oli samassa jonossa, jossa olivat 9 ja 11, sekä 3 kpl Valmetin tekemiä sotakorvausmoottorivetureita. Näiden numerot olivat 1,2 ja 3. (Move 21, 0-8-0Dm). Kuva löytyy samasta kirjasta, joka on mainittu JFR 3 veturin kuvan yhteydessä. Tätä kuvaa en pyytänyt Museorautatielle. |
||||
|
24.08.2016 07:58 | Ilkka Hovi | ||
| Olisi kohtuullista laittaa tietoihin alkuperäinen kuvaaja. D.Trevor Rowe, joka kävi Suomessa v. 1960. Kuva on julkaistu kirjassa European Narrow gauge Steam, volume 1. Mr D. Trevor Rowe on lahjoittanut kuvasta kopion Museorautatien arkistoon ja siellä pitäisi olla myös kuva tilanteesta kun JFR:n linja-auto vetää tämän Lokomon ulos tallista. Voinenkin vielä mainita, kuvat on kopioitu tai skannattu taitavasti. |
||||
|
15.07.2016 18:11 | Ilkka Hovi | ||
| Hm, näemmä numerot menivätkin sekaisin. Kts uusi kuva. | ||||
|
18.06.2016 19:04 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa mieleeni, ilmeisesti he, jotka eivät muista tuollaista logoa Sr2:n kyljessä, ovat nuoria harrastajia. | ||||
|
23.05.2016 11:03 | Ilkka Hovi | ||
| PRR T1 rakentuu osaavissa käsissä. Sivuilta https://prrt1steamlocomotivetrust.org/ voi tutustua miten tällainen projekti hoidetaan hyvin. | ||||
|
09.05.2016 17:10 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaan toimii jarruvaununakin mutta toinen tarkoitus on saada veturille välimatkaa kun rautaa on valettu valannemuotteihin. Kuuman raudan säteily on voimakasta, joten aivan vieressä eivät muottivaunut voi olla. | ||||
|
04.05.2016 17:21 | Ilkka Hovi | ||
| SVR:n kalustoa, hytin katolla Latowskin höyrysoittokello. | ||||
|
21.04.2016 21:39 | Ilkka Hovi | ||
| Käsitykseni on, että tällainen kapearaideveturi toimii huonoilla (ei tasaisilla ) raiteilla parhaiten kun takimmaisen pyöräparin pyörät on yksittäisripustettu. Etumainen pyöräpari on ripustettu siten, että kumpikin pyörä on yksittäisripustettu mutta etumaisin jousituki on yhdistetty toisen puolen pyörän ripustukseen tasausvivulla, joka on kiinnitetty keskeltä sylinterien satulaan. Näin saadaan nk kolmipisteripustus. Vetopyörästöissä joissa on useampia vetopyöriä on telipyörä tasausvivun avulla molempien etumaisten vetopyörien ripustukseen yhteydessä. Muut eli taaemmat vetopyörät on ripustettu yhteen käyttäen tasausvipuja. Taas saadaan nk kolmipisteripustus ja tasausvivut tasaavat pyöränpainetta epätasaisella radalla. Tämä amerikkalainen tapa oli käytössä myös Suomessa. Brittein saarilla missä radat ovat hyvin perustettuja ja routaa ei ole paljonkaan ollut häiritsemässä, veturin pyörät olivat yksittäin ripustettuja. Siellä olivat laakerikidat usein ilman kiiloja hyvien ratojen vuoksi. Kulku kaarteissa hoidettiin sekä pyöränrenkaan kartiomaisuudella että siirtämällä pyöräkertaa sivuttain. Lisäksi on ollut käytössä "sen sata erilaista systeemiä millä taipua kaarteissa". Tässä onkin hyvä mainita seikka johon olen itsekin kompastunut. Tv2 veturia kehuttiin joustavaksi kulkemaan kaarteissa (palkkikehyksen takia oli ehdotus). Kuitenkin Tv2 veturin "joustava" kulku riippui etutelin rakenteesta joka ei ohjannut veturia tasaisesti vaan aiheutti sivuttaista heilumista. Mutkaisilla radoilla ei tuosta ollut haittaa. Tk3ssa on samanlainen telirakenne, joten jos olen oikeassa myös Tk3 alkaisi heilua sivuttain suuremmilla nopeuksilla. (Etupää "etsii rataa"). Veturimiesten keskuudessa oli käsityksenä palkkikehyksen olevan joustava eli vääntyvän kummallekin puolelle. Tällöin myös pyöräkertojen etäisyys toisesta pyöräkerrasta muuttuisi pitemmäksi tai lyhyemmäksi. Tuskin vääntyilevä palkkikehys olisi kestänyt noin 45 vuoden ajelut ja koneiston laakerit olisivat olleet lujilla. |
||||
|
|
19.04.2016 18:39 | Ilkka Hovi | ||
| Raiteet menneet ahtaissa paikoissa kun veturissa on noin paljon käytön merkkejä. Tämä Jämsänkosken 500mm raidesysteemi sikäli mielenkiintoinen, että Ranskassa oli paljon 500 mm raiteita teollisuuskäytössä. Decauvillen systeemi oli 600 mm raideleveydelle ja sama leveys oli käytössä sotilasrautateillä. Yhtään 500mm rautatietä en tiedä. Ranskassa oli yksi rautatie ja yksi raitiotie 750mm raideleveydelle. 500 mm museorautatie on lähellä Toulouse'a CFTT /Chemin de Fer Touristique du Tarn. Reideleveyden valinta perustui siihen, että yhdistys pystyi saamaan 500 mm teollisuusmoottorivetureita kokoelman ensimmäisinä vetureina. Esim nelja mielenkiintoista Crochat C'C'de veturia. |
||||
|
16.04.2016 10:22 | Ilkka Hovi | ||
| Tuollaisella vasemmalla olevalla betonirakenteella saadaan virtaavan veden nopeus pois. Näin saadaan hallittu korkeuden vähennys. Tietenkin systeemi lotisee vähän veden aikana kun vedellä on korkea pudotus. | ||||
|
28.03.2016 18:52 | Ilkka Hovi | ||
| Katso myös https://vaunut.org/kuva/108261?paik=vaasa&ol=1, kuvittelin tuon pyöreän opastinlevyn tulleen käyttöön vasta 1952 JT:ssä. | ||||
|
28.03.2016 10:31 | Ilkka Hovi | ||
| Onpas mainio kuva. | ||||
|
23.03.2016 20:08 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvassa olevan O-sarjan veturin (Ov tai Od) tai suomalaisittain Tv3. Höyry tulee ilmapumpun poisto-putkesta. Veturimieslehdessä sanottiin sen äänen muistuttavan maton piiskaamista. 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun Veturimieslehdissä oli muisteluista sota-ajan veturipalvelusta. Hyvää luettavaa. Kiitos kuvien julkaisusta, paljon mielenkiintoista asiaa kuten To vaunu. |
||||
|
Kuvasarja: Skotlannin Ylämailla höyryveturikyytiä |
20.03.2016 18:48 | Ilkka Hovi | ||
| Hups, toistaiseksi ORR (Office of Rail and Road) joka on meikäläistä trafia vastaava laitos vei turvallisuusluvan pois West Coast Railways höyryveturioperaattorilta. Heillä oli kolmisen vakavaa poikkeamaa, joista pahin tapahtui vuosi sitten. Battle of Britain sarjan 4-6-2 virtaviivaistetun veturin kuljettaja katkaisi automaattisen kulunvalvonnan laitteen toiminnan. Mr. Murphyn mukaisesti savua tuli silmille kun juna ohitti keltaisen opasteen ja näkymän kirkastuttua olikin edessä punainen opaste. Nopea jarrutus pysäytti junan keskelle kahden radan tasossa tapahtuvaa risteystä Samanlaisesta rajoituksista vapaata ajelua oli harrastettu myös aikaisemmin. Yhtiö on hoitanut usean juna-ajeluita järjestävän yhtiön vetovoimantarpeesta, joten Brittein saarilla on melko hiljaista valtion radoilla tapahtuvien höyryveturiajeluiden rintamalla tällä haavaa. Luulisin lupien tulevan takaisin kesään mennessä. |
||||
|
18.03.2016 22:20 | Ilkka Hovi | ||
| Valkoinen kolmio Ga vaunussa: vaunu soveltuu kalkin kuljetukseen. (Ymmärrän: on varattu likaavan tavaran kuljetukseen). Kivoja kuvia. | ||||
|
08.03.2016 10:17 | Ilkka Hovi | ||
| Kyselyyn Juri Iljiniltä sain vastauksen: It is medal for construction of the Catherine railway 1881-1884. Now this line belongs to Ukrainian railways, |
||||
|
01.03.2016 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tota, tota. Kerran aivan toisenlaisen veturin papereista löytyi sinikopio A3 sarjasta 178 -182. Veturi oli hiilipolttoinen ja muutenkin tuon näköinen suoralla savutorvella. Siispä puikkaan arvaukseksi A3 veturi. | ||||
|
28.02.2016 12:23 | Ilkka Hovi | ||
| Voihan sen noinkin sanoa. Kuten hytin seinässä lukee on alkujaan EVR:n veturi, sarjaa Ok 133. Tämä veturi muutettiin sarjasta Od vuonna 1935 jolloin myös sylinterit muutettiin mäntäluistisiksi. Veturin lähettivät saksalaiset Suomeen vuonna 1941, jolloin sai numeron 2111. (Jüri Loog, History of Railway Rolling Stock in Estonia, Part two 1918 - 1940). Tarkoitukseni oli kuitenkin ihailla tuota ensimmäistä suurta kupua, joka toimi vedensyöttökupuna (kts vesiputki kattilan sivulla ja sulkuventtiili). Nyt jos joku tietäisi oliko kuvun sisällä myös lietteen ja kattilakiven poistolevyjä. Minulla on käsitys Viron veden olevan jonkinverran kalkkipitoista. Ainakin autojen automaattipesulaitteita käyttöönotettaessa oli vaikeuksia pesujäljen saamiseksi hyväksi. Ja vielä, oliskohan vasemmalla kana ? |
||||
|
27.02.2016 10:05 | Ilkka Hovi | ||
| Tässä kuvassa näkyy hyvin veturin kolmiovalot. Autoilijoita ei opasteta katsomaan kolmiovaloja, jotka on helppo tunnistaa maisemassa. (Olen kysellyt autokouluista ja viranomaisilta) Varsinkin maalla vähäliikenteisillä rataosilla helpottaa junan huomaamista. (myös työkoneilla pitäisi olla kolmiovalot kulkiessa linjalla.) Tällöin myös muiden valojen häiritsevä vaikutus vähenee. Vataukset ovat olleet "NIH"-luokkaa joten naputan vielä. Olisiko tuosta hyötyä? Ainakin USAssa on siirrytty kolmiovaloihin ja jollakin rautatieyhtiöllä vähenivät tasoristeysonnettomuudet 75%. Jos muistan väärin saa ja pitää korjata. Toinen tapa on Brittien tapa. Radat on aidattu ja joka tasoristeyksessä on portti. Koska kaikilla on kännykkä voisi tasoristeyksestä soittaa ohjaukseen ja kysyä onko liikennettä? Muistan kun olin Englannissa ja peltotiellä oli tasoristeys. Siinä oli vartijan mökki vieressä ja seinällä kaksi kappaletta "two position Block Indicator" laitteita. Näyttivät kumpaan suuntaan juna oli tulossa. Oli siellä myös portinvartija henkilö. |
||||
|
12.02.2016 20:53 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin rantaradalta saapuneen paikallisjunan peräpään vaunujen suistumista Linnunlausussa, Helsingissä 1930-luvulla. Tuossa tapauksessa joku ratatyöläinen oli saanut vaihteiden turva-avaimen haltuunsa ja halusi nähdä mitä tapahtuu kun vaihteen kääntää liikkuvan junan alla. Muutama ihminen kuoli tässä turhassa onnettomuudessa. |
||||
|
07.02.2016 17:32 | Ilkka Hovi | ||
| Voi se olla kotimainen, mutta voi se olla olemattakin. https://vaunut.org/kuva/34262?u=388&maa=191 Säiliö näyttää minusta uusitulta ja Suomessa tehdyltä. |
||||
|
01.02.2016 23:13 | Ilkka Hovi | ||
| Olisikohan tässä kuvassa oikealla näkyvän pumppuresiinan vasemmalla puolella moottoriresiina ? Raiteen lähellä toisiaan jolloin on käytetty nk norjalaismallisia vaihteenasettimia ja pyöreätä opastelevyä. Kun katsoo vasemmalla olevaa vaihdelyhtyä, jossa nuoli, jää miettimään antavatko opastelevyllä varustetut vaihteiden lyhdyt näkyviin myös nuolikuvion. Tässä kuvassa ne on retusoitu pois tai niitä ei ole olemassa. Näin pimeällä voisi vaihdelyhdyn tehtävänä olla varoittaa vaihteen olemassaolosta. Vaikuttaa sekavalta ainakin vierailevan veturin kannalta. |
||||
|
01.02.2016 22:54 | Ilkka Hovi | ||
| arvaisin kyseessä olevan BR 50:n oikean puolen sylinterin. Valu melko vanha sillä päällä näkyy "paineentasaus kulmaventtiilillä" järjestelmän laippa. | ||||
|
27.01.2016 17:11 | Ilkka Hovi | ||
| Vesiviskurista. Alkujaan vesi tuli VR:n vesitornista, mutta kun se purettiin liitettiin viskuri meijerin vesiputkistoon. En tiedä miten oli veden laskutuksen laita. | ||||
|
12.01.2016 18:41 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunujen kehys + veto-puskinlaitteisto suunniteltu kopioitavaksi kelpaavalla tavalla. | ||||
|
09.01.2016 10:34 | Ilkka Hovi | ||
| Lappeenrannan vanha-asema oli se harjun päällä nykyisen kauppatorin lähellä. Sinne tuli Dm motti Vainikkalasta. Näin 1950-luvulla. (Motin kuljettajien kanssa ei pystynyt keskustelemaan. Niilla pumpulia korvissa, eivät kuulleet mitään ja olivat äkäisiä.) | ||||
|
22.12.2015 22:19 | Ilkka Hovi | ||
| Silloin vaikuttaisi SAR:n veturilta. Eljas Pölhö apuun ! | ||||
|
|
22.12.2015 17:30 | Ilkka Hovi | ||
| Jos olisi pitänyt arvata olisin arvannut Etelä-Afrikka. Olisko tuontivetureita ? | ||||
|
20.12.2015 11:52 | Ilkka Hovi | ||
| Onhan siinä vasemmassa päädyssä päädyn ja kiinnitys"remmien" välissä SZD:n työkalut joskin haaleina. Siis ollee Neuvostoliiton Rautateiden vaunu. | ||||
|
02.11.2015 20:49 | Ilkka Hovi | ||
| jokin 700-sarjan Jumboista. Veturissa on Knorrin esilämmitin. | ||||
|
28.10.2015 21:44 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt tiedetään raiteet ovat melko varmasti 600 mm. 1948 piirroskuvassa näkyy pylväs nostin ja arvelen tällaisen pylvään tarvinneen tukiköyden, jonka ankkurikohta voisi olla juuri tuo betonipylväs. Tampellasta Patriaan kirjan sivulla 9 oleva kartta on tehty 1941 (kts vas ylh). Sivulla 10 on kuva portista, jossa näkyy rillirataa. Katso myös aloitussivun kuva 1930-luvulta, siitä voisi olla apua, avunsaantia vaikeuttaa kirjan nimi ym tekstit. Minulla on vaikea suunnistaa kartoilla ja kuvissa, tuon ison piipun puuttuminen on tehnyt suunnistamisen hankalaksi. Hyvä tieto oli ison piipun valmistuminen 1947 - 1948. Tallin edessä ei mielestäni ole vaihdetta, outo plunssi radanvarressa, pystyputken vieressä, ilmeisesti on vaihteen vastapaino (-asetin). Olenko oikeassa jos arvioin ettei lankutuksen kohdalla ole vaihteen kieliä tai vastakiskoja ? Vielä askarruttaa nuo peltiset savupiiput tallin takana. Vaikka tallissa on savupiippu höyryveturia varten onhan tuolla voinut asua myös moottoriveturi. Jos Erkki ennättäisi käydä Vapriikissa tutkimassa Tampellan kuvia, valokuvaosastolla on hyvät isot monitorit joista voi nähdä enempi kuin tällaisesta valokuvasta valokuvasta ja ennen kaikkea ympäristöön liittyvistä kuvista. Tämänjälkeen pyöritetään pari varvia keskustelua ja eiköhän tämäkin asia selviä. |
||||
|
|
28.10.2015 17:40 | Ilkka Hovi | ||
| Ensinnä kysymys. Eikö noiden raiteiden leveys näytä enempi 600 mm kuin 750 mm raiteilta. Kun katsoo vasemmalla olevaa ylikäytävää voisi noiden kahden lankun perusteella olettaa jopa 500 mm raideleveyttä. (Ranskassa yleinen tehtaiden sisäisten ratojen leveys. Epäilen kuitenkin että ei ole 500 mm). Varmaan oikea paikka sillä tiilisen rakennuksen takaa näkyy huvila ja leveäraiteista rataa tehdasalueella oli rajoitetusti. Mikä on mielenkiintoista on nuo tallin takana olevat kaksi savupiippua ja yhdysputki. Toisessa on "hattu" avattuna. Näyttäisi että ne kuuluisivat johonkin valimouuniin. Voisihan sitä arvuutella vaikka värimetallivalimoa. Varsinaisen valimon piiput ovat yleensä isompia ja itse sulatusuuni korkeampi. Olisikohan kuva otettu 1930-luvulla, sillä kuvittelen peltikattoisen Gb-vaunun edessä olevan kaksi bensiinipumppua, joissa voisi lukea STANDARD (bensiini, myöhemmin Esso). Tällöin voisi olla että rakennukset oli purettu jo ilmakuvan ottoaikaan tai vuosi voi olla väärin. |
||||