Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	21.09.2014 12:33	Ilkka Hovi
		Kuvan tapahtumassa ilmeisesti kuljettaja palauttaa nk "kapulan" (tablet) asetinlaitteen hoitajalle. Tällä "kapulalla" annettiin kuljettajalle lupa lähteä asemavälille. Alkujaan kapulana toimi henkilö, mutta kun samaan suuntaan saattoi olla kaksi junaa kulussa, keksittiin sähköinen lukitus. Tällöin kun yksi tablet oli poissa molemmat koneet lukittuivat ja vasta avautuivat kun poissaoleva tablet laitettiin takaisin jompaan kumpaan laitteeseen. Aluksi kyseessä oli haitoilla varustetut palikat, jotka olivat erilaisia eri asemaväleille. (Silti kerran väärä kapula avasi koneen ja seurauksena oli yhteentörmäys). Saadessaan lupakapulan kuljettajan oli tarkistettava sen olevan oikealle asemavälille. Suomessa ei tiettävästi tätä järjestelmää ole ollut käytössä, mutta monissa ainakin brittiläisen vaikutuksen alaisissa maissa hyvin yleinen osin vieläkin. Laitteita on nähtävissä ainakin Latvian rautatiemuseoissa neuvostoliitossa valmistettuina laitteina. Kuvassa oleva esine näyttää modernilta yksilöltä. Yhdistyneissä kuningaskunnissa on myös käytössä fyysisen lupakapulan korvaaminen langattomilla yhteyksillä erityisesti vähäliikenteisillä radoilla. Liikenteen nopeuttamiseksi oli höyryvetureiden tendereissä automaattinen vaihtolaite, joka jätti ja otti tabletin. Vähän samaan tapaan kuin postisäkkien nappaus kyytiin vauhdissa. Välillä on hyvä muistaa rautatieliikenteen perustuvan turvallisuuden varmistamiseen. Silti onnettomuuksia tapahtuu ja tehdyt säännöt perustuvat usein johonkin tapahtuneeseen onnettomuuteen. Siksi pitää turvalllisuusmääräyksiä noudattaa. Mikäli muistini palvelee minua oikein, 1920-luvulla USAn rautateillä loukkaantui yli 10 henkilöä päivittäin. Monesti loukkaantumiset ovat vakavia (käsi tai jalka poikki).
	15.09.2014 12:24	Ilkka Hovi
		Keskustelussa pientä horjuvuutta imurin ja ejektorin määrittelyissä. Määrittelyjä käyttöönne, kts https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7544.0
	15.09.2014 12:18	Ilkka Hovi
		Hienoja yö- tai iltakuvia. Puiden asettelu tenderiin ja halkotilaan tankkiveturissa saa varmaan saksalaisetkin kateellisiksi.
	23.08.2014 11:19	Ilkka Hovi
		Waude, Kisko-Lisko.
	19.08.2014 17:40	Ilkka Hovi
		Gbr ja Gbp vaunuista sekä museo Gbr vaunun värityksestä kts https://www.vaunut.org/kuva/76179?tag0=11%7CGbr%7C On ilmeistä että sekoitetut värit ovat vaihdelleet eri aikoina. Minusta 1960-luvulla uudelleen maalatut Gb vaunut näyttivät enempi mustilta. Veturin 933 väri saatiin Winter Oy:ltä ja he tekivät värin vanhan "veturivihreä" reseptin mukaan. Vihreitä vetureita tilattiin jo ennen vuoden 1931 värimäärittelyjä. Esim vuonna 1897 Winterthurilta tilatut A-sarjan ja G (Sk3) sarjan veturit määritettiin maalattavaksi vihreiksi. Baldwinin valmistamat veturit olivat oliivin vihreitä paitsi K1 (Tk1) sarja jonka väritys piti olla ruskea SVR:n antaman värimallin mukaisesti. (A4 sarja oli samankaltainen kuin Rautatiemuseossa olevan mallin väritys). Rautatiemuseon julkaisemassa 100 vuotiskirjasessa on hyvä selitys veturinväritysten kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä että väristyksissä ei saavutettu yhteinäistä linjaa ennen vuoden 1931 spekkiä.
	29.07.2014 17:54	Ilkka Hovi
		Kattila on SJ:n Ta sarjan veturista. Sarjassa Tb oli tulipesän arina eteenpäin laskeva, kun taasen Ta sarjassa oli vaakasuora arina, jollainen näyttäisi tässä veturissa olevan.
	29.07.2014 17:36	Ilkka Hovi
		Hyvä runkorakennekuva esim Hr11 maalaukseen sopivasta suojasta.
	20.07.2014 19:38	Ilkka Hovi
		Veturi on höyryssä ja minusta vetopyöräkerran laippa häviää jarrukengän kannattamen tapin taakse. Ensi silmäyksellä näyttäisi pyöränrenkaan olevan poikki. Minusta veturi näyttää saksalaiselta 52:lta jolloin jos olen oikeassa on veturi kaksi sylinterinen. Mutta mikä tuolla taustalla kurkkaa ?
	13.07.2014 12:52	Ilkka Hovi
		800-sarjan Tk3 vetureisssa oli alunperin Friedman poistohöyryimuri numero 8 imurit. Numero 8 oli liian tehokas syöttöteholtaan ja siksi oli määräys vaihtaa tilalle numeron 7 poistohöyryimuri.
	12.07.2014 17:28	Ilkka Hovi
		Ai täällä oli vielä kolmas kuva. Varsinkin kuvasarjoihin olisi kiva saada toiminto, jolla ensin lähetetty kuva tulisi ensimmäiseksi, eikä viimeiseksi. Kyllä katti ruotsalaiselta näyttää. Vasemman puolen imuri on korvattu syöttöventtiiliryhmällä. Pyöreä tulipesänluukku kuten yllä mainitaan ja kattilan rintalevyssä on myös paikka (kupera suojapelti) valtaventtiilille. Vielä lisäksi "manomutterin" venttiilijalusta. Hyvä kuva.
	12.07.2014 17:24	Ilkka Hovi
		Hurrikaanin kattilalta näyttää myös mielestäni. Ainakin kaksi muuta oli kuulemma Helsigin aseman vaununlämmityskeskuksessa ja useita noista kattiloista myytiin kasvihuoleiden lämmityskattiloiksi. Miksi Hurrikaani, varoventtiilien malli ja paikka. Höyrykuvun paikka ja kattilan jalan muoto (mikä sinänsä ei ratkaise) Kivoja kuvia, tuolla ei koskaan tullut käytyä, kun ulkopuolella oli tarpeeksi höyrykattiloita.
	03.07.2014 11:38	Ilkka Hovi
		Se paikka missä filmin veturi ottaa hiiltä oli noin kuvassa vasemmalla sumussa näkyvän valonheitinmaston suunnassa. Tarkemmin sen raiteen varrella, joka tulee isolle tallille pohjoispuolen aukosta. Muistan nähneeni vyörytyslaitteen, mutta kun pääsin kulkemaan Pasilassa oli vyörytyslaite korvattu hihnakuljettimella. Samassa paikassa pystyi ottamaan vettä.
	02.07.2014 23:10	Ilkka Hovi
		Miten tuonne ylätasolle päästiin voidaan todeta ratakaaviosta https://vaunut.org/kuva/43053?paik=Pasila+alapiha . Pasilassa ei ollut paljon tilaa, joten hiiltä on voitu varastoida myös tuon radan varrella. Olihan siltojen penkereiden lähellä, siltojen aseman puolella laajahko tasainen alue. Veturimieslehdessä oli juttua Talvisodan veturmiehistä ja siitä, että katselivat huolestuneina kun Tampereelta Hv4 lähti vetämään yhtä Gb vaunua tykinammuksia rintamalle. Tällaisilla kuljetuksilla oli etuajo-oikeus. Miksei kuvan laitteisto olisi voinut olla ammushissi ? Vaikea keksiä tuollaiselle rakenteelle muuta käyttöä ja alas (tai ylös, riippuen kummalta tasolta katsoo) vei myös ohjauskiskot. Höyryvetureille oli oma vyörytyslaite, joten hiilestykseen ei tällaista laitetta tarvittu. Jos siitä olisi laskettu hiiltä alas, olisi hiili jouduttu ottamaan kasasta, kuljettamaan "hissille" ja kuormaamaan vaunuun, jolla viety vyörytyslaitteelle. Jos Pasilan ratapihaa katsotaan tänään voidaan todeta raiteita puretun ja vanhat rakenteet ja raiteet on pääteltävä kartoista.
	30.06.2014 22:54	Ilkka Hovi
		Väitän muuta. Tiedetään (VR 1912 - 1937) ensimmäisen maailman sodan puhjettua, venäläisten sotilasviranomaisten räjäyttäneen Hangon veturitallit ja konepajan, jossa oli yksi Sk3 veturi korjattava vaurioituen kohtalaisesti. (Sen jälkeen porukka pakeni Karjaalle, odotti siellä aikansa ja palaili takaisin Hankoon kun saksalaisia joukkoja ei näkynytkään. Aika hauskaa muttei täysin typerää. Suomenlahti - Pohjois Itämeri alueella oli ilmeisesti saksalaisia sotalaivoja seilaamassa. Yksi näistä risteilijä Magdeburg tulitti Virossa olleita linnoituslaitteita 12 elokuuta ja ajoi hiekkasärkälle "Osmussaare juures" 26 elokuuta 1914 jääden sinne kiinni. Voidaan siis olettaa että savuja näkyi heti ensimmäisen maailmansodan alettua). ... ja itse asiaan. Pienoisrautatiekerholaisena kysyin VR:ltä piirustusta Hangon tallista ja konepajasta. Pettymys oli melkoinen kun sain tuon rakennuksen venäjänkielisen piirustuksen. 1) en pitänyt talon suorakaiteenmukaisesta muodosta, 2) rakennus ei ollut SVR:n tyyliä vaan venäläinen standardi veturitalli. Oletan tallin olleen korvausta hajonneesta tallista ja konepajasta. Viimeksi Hangossa käyneenä (vuonna 2010) näin rakennuksen oleva hyvässä maalissa ja jonkinlaisessa käytössä. Ratayhteys oli kyllä jo poistettu.
	30.06.2014 22:39	Ilkka Hovi
		Olen kuullut tätä laitteistoa kutsuttavan it-tykkien ammushissiksi. Noin 1960-luvulla Pasilassa ensi kertaa käyneenä laitteisto oli rapistunut, mutta uskoisin sopineen tuohon käyttötarkoitukseen. Luin kirjasta, joka käsitteli Helsingin ilmapuolustusta, että kohteiden lähipuolustus hoidettiin konetykein (esim Borfors 40 mm) ja itse ilmatorjunttykit olivat korkea- ja kaukopuolustusta varten. On olemassa kuva, jossa ilmatorjunta ampuu valojuovia Helsigin taivalle ja valojuovien kaaret ovat mielestäni paremmin tälläisten pienikaliiberisten aseiden tekemiä. Onx ketään it:ssä intin palvelleita tai ammatti-ihmisiä vorgia lukemassa ?
	30.06.2014 22:08	Ilkka Hovi
		Hienoja kuvia. Ilman tarkempia tietoja huomio kiinnittyy ihmisten vaatetukseen (30-lukua ?) ja veturin ilmeisesti sähkövalaistukseen. Auttaisiko ajoituksen tarkennuksessa ?
	22.06.2014 22:03	Ilkka Hovi
		Ehdotan kuvaajan tekevän kuvasarjan tästä resiinakorjauksesta. Siitä tulisi mielenkiintoinen. Aiemmin oli kuvia resiinasta ennen purkua, tällätavoin saataisiin hyvä kooste myös punapirun rakenteesta.
	16.06.2014 11:18	Ilkka Hovi
		Olivat tilavat ja mukavat.
	15.06.2014 23:37	Ilkka Hovi
		Kivoja kuvia. Mielestäni DMUn numero on DR1A-222.4 eli alunperin rungon 222 neljäs vaunu. (Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä)
	15.06.2014 23:36	Ilkka Hovi
		Pasilan laskumäen järjestelyopastimet olívat ilmeisesti alkujaan lähellä valokaasulaitosta, vasemmalla (pääradan puolella) laskumäkeä. Kalliolla lähellä tuota betonitasoa ei ole ollut järjestelyopastimia, niskahan siinä olisi kuljettajalla niksahtanut opasteita katsellessa. Miksi betonitasolla on ollut tuo kiinnityskohta voi olla tykin takia tai etäisyydenmittauslaitetta varten. Laitetta olisi voitu kääntää eri suuntiin ja samalla havainnointipaikka olisi ollut kiinteästi määrätty. Muistelen Junat lehdessä olleen Tapio Keräsen artikkelin kaasunkuljetusvaunuista ja Pasilan kaasulaitoksesta. Tuosta artikkelista voisi löytyä lisää kuvia. Levyesiopastimia oli vielä 1960-luvulla käytössä siellä täällä. Vuosikymmenen alkupuolella oli myös Huopalahdessa (Pitäjänmäen suunta) ja Pitäjänmäellä (Huopalahden suunta). Kiskot vaihdettiin ja valo-opastimet asennettiin joskus 1960-luvun alkupuolella (silloin kun Tr1 ajoi puskurin läpi Mäkkylässä).
	04.06.2014 22:59	Ilkka Hovi
		TEP60-1206 on edelleen ulkoisesti hyvän näköisenä Riian Rautatiemuseossa.
	03.06.2014 13:19	Ilkka Hovi
		OK olisi pitänyt kirjoittaa - menee hieno järjestys pilalle. :)
	01.06.2014 17:32	Ilkka Hovi
		Mitenkäs tämä https://vaunut.org/kuva/92940?s=1 kolmivaunuinen rimpula. Olisiko Metrovagonmashin valmistama moottorijuna? Arvaan näin olevan, olenko oikeassa ?
	27.05.2014 23:09	Ilkka Hovi
		Raideleveys normaali vanha venäläinen standardi 750 mm kuten koko Baltiassa. Kaupallista liikennettä vain Latviassa Gulbene-Aluksne radalla, missä paikalliset matkustelevat asemien väliä, muiden liikennevälineiden ja teiden puutteessa.
	11.05.2014 22:57	Ilkka Hovi
		Dm4 oli mukava tapaus. Valitettavasti 1960-1980 luvun säilytyspolitiikalla ei vaunu olisi säilynyt vaikka olisi ensin säilytetty. Siksipä historiallisesti olisi tärkeää saada Hr11 säilymään.
	11.05.2014 22:50	Ilkka Hovi
		Vr4 työpaino oli alunperin 70 US tonnia, eli 63,5 t (metric). Tällöin oli akselipaino 21,16 t. Kun vesi tilaa vähennettiin päästiin alas arvoon 19,6 t. (VR:n höyryveturilista vdlta 1954 antaa suurimmaksi akselipainoksi 19.8 t jota pitänee pitää arvovaltaisempana kuin tasajakoa, jolla laskin). Vertailuksi Hr1 oli 17,2 t ja muistelen Tr2:lla olleen 17.5 t, jota en nyt pysty tarkistamaan. Vesitilan vähennyksellä päästiin kokonaispainossa 63,5 t alas arvoon 59,0 t. Ajatella millainen laskumäkiveturi tuo Vr4 olisi ollut.
	08.05.2014 09:53	Ilkka Hovi
		Asemalla ei olekaan laituria vaan maan pinnalle lankutettua kävelytilaa. Veturi on puhdistettu ja kiiltää mistä pitääkin. Matkaa on jo takan kun lämmittäjä lisää öljyä kytkintangon laakeriin. Näistä huomioista saadaan vielä paikkakin selville.
	07.05.2014 22:32	Ilkka Hovi
		Makroflex perusti tehtaan tuolle paikalle ja vieläkin on joitakin noista kaivannoista uimapaikkoina paikallisille. Tehdasta perustettaessa joutuivat kaivamaan epäonnistuneita tiiliä perustuksen alta. Makrolflex myi tehtaan saksalaiselle Henkel yhtiölle, joka lopetti sen koska Pärnussa oli halvempaa pullottaa uretaanivaahtoa. Tehdas teli alkujaan uretaanieristettyjä seinäelementteja varastojen ja tehtaiden rakentamista varten.
	27.04.2014 23:37	Ilkka Hovi
		Jaha, siis Dicksonin veturien valmistus loppui 1909, pahus täytyy korjata merkintöihin.
	27.04.2014 21:08	Ilkka Hovi
		Väittäisin valmistusnumeron olevan oikea, koska O.Winther-Laursen kysyi asiaa Gerald M Bestiltä, joka antoi yhden veturin tilaajaksi Pietarilaisen toiminimen, jonka Olavi Kilpiö tiesi omistaneen Pekonlahden sahan. Ilmeisesti Ahlström osti tehtaan vallankumouksen jälkeen koska viimeksi tehdas oli Ahlströmin omistama. Minulla on tieto, että Dicksonin tehtaissa valmistus loppui v. 1906. Niin tai näin, tehdasrakennus on yhä jäljellä ja kuuluu Scrantonissa olevan Steamtown museon rakennuskantaan. Yleisesti ei aina voi luottaa valmistusluetteloiden tietoihin pyörästöjärjestyksen tai loppukäyttäjän suhteen.
	23.04.2014 21:40	Ilkka Hovi
		Talli ilman vesitornia on vanha järjestely. Vesisäiliö on tallissa sisällä, tutki Rautatiemuseon tallia. Pysyi siellä jäätymättä. Ehkäpä siksi Suomessa veturit olivat etupää kääntöpöydälle päin, koska tenderiin voitiin ottaa vettä veturin ollessa tallissa. Joissakin talleissa näkyi vielä vesiputket ja syöttöventtiili raiteen päädyn kodalla, siitä letkulla brittiläiseen tyyliin tenderiin. Veturit olisi kannattanut ajaa etupää edellä talliin, sillä silloin olisi etupään kohdalla enemmän tilaa tehdä huoltotöitä.
	22.04.2014 21:28	Ilkka Hovi
		onpa hieno. Taitavaa porukkaa.
	22.04.2014 21:27	Ilkka Hovi
		Ensimmäisen kerran näin nämä Virossa. Toisella kerralla katsoin ikkunasta ulos kun vilkkuvalot kiinnittivät huomion. Aika outo näky kun viisi koneiden puoliperäkuljetusautoa kuljettivat nämä vaunut yhdessä jonossa akkunan ohi. Silloin menivät metrovarikolle.
	13.04.2014 21:11	Ilkka Hovi
		Eikö tuosta saisi numeron kts https://vaunut.org/kuva/91472
	13.04.2014 19:33	Ilkka Hovi
		Vanha pönikkä tämäkin, säiliön päädyssä loppuopastekoukku jotakin ilmoittavan levyn ripustamiseksi. Tuskin kuitenkaan niitä "tämä on päivän viimeinen sorajuna" ilmoituksia. Olen nähnyt samanlaisesta Go vaunusta kuvan. Olettaisin ettei tällä vaunulla ole kuljetettu kasviöljyjä ? Kiva pönttö Esson Gnz:n seuraksi, (pliis).
	12.04.2014 18:21	Ilkka Hovi
		Suht hyvässä maalissa joten voi olla hyväkuntoinen tai kunnostettavissa. Voisiko Haapamäen porukka yrittää saada säilöön? Edellisellä kerralla kun yritettiin ei Haapamäellä vielä ollut myöhemmin perustettua vanhoja vaunuja, joka teki hyvää työtä.
	10.04.2014 20:37	Ilkka Hovi
		Palontorjuntalehdestä luin aikoinani, taisi olla tuon varastopalon jälkeen, artikkelissa haastateltu palopäällikkö mainitsi että alueella oli vanha niittipönttö. (Eipä ollutkaan palon jälkeen, vaan ehkä 10 vuotta palon jälkeen) Yritykset saada pönttö Toijalaan eivät onnistuneet, ei löytynyt ketään joka olisi voinut päättää asiasta. Ehkä nyt onnistaisi ?
	29.03.2014 11:00	Ilkka Hovi
		Samanlaisia vaunuja on ollut Venäjällä käytössä veljekset Nobelin öljy-yhtiöllä bensiinin kuljettamiseen.
	26.03.2014 17:22	Ilkka Hovi
		Viikoa vaille vuotta myöhemmin Pieksämäella oli käytössä 916, samanlainen pitkäpiippu.
	25.03.2014 10:23	Ilkka Hovi
		Veturi pääsi yllättämään siksi se on kuvattu näin takaapäin. Oletan junan tulleen Jyväskylän suunnasta. Lisäksi muistini mukaan olisi ollut Lokomon veturi, sillä useat Nohabin jälkeiset Tv1t olivat jonossa Nikkarilassa. Siksi ilahduin kovasti veturin näkemisestä. Luulen ettei kyseessä ollut Nohab.
	23.03.2014 18:38	Ilkka Hovi
		MAH711 on (hm!) veturissa käytetyn Deutz moottorin tyyppi.
	23.03.2014 18:35	Ilkka Hovi
		Pari pientä tummaa Esson säiliövaunua kts https://vaunut.org/kuva/91041
	08.03.2014 15:52	Ilkka Hovi
		Katso myös https://www.vaunut.org/kuva/90687 missä vaunun sisustan järjestys.
	05.03.2014 22:01	Ilkka Hovi
		Yhtenäisveturi on hyvä käännös, mutta ei anna kuvaa mistä on kysymys. Pitkään pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että käytän nimitystä normiveturi. Paitsi, että veturin osat olivat hyvin normitettuja, samoja osia käytettiin useassa veturityypissä. Lisäksi saksalaiset veturitehtaat olivat tehneet yksityisrata- ja teollisuuskäyttöön standardisoitua eli normitettuja 0-6-0T, 2-6-0T ja 0-8-0T vetureita. (ELNA eli Engeren Lokomotiv-Normen-Ausschuss) ELNA veturien valmistusmäärät jäivät kuitenkin pieniksi, ensin 1930-luvun alun lama-ajan ja myöhemmin käyntiin lähteneen Saksan varustautumisen takia. Miksipä Saksassa käytetään tuota yhtenäisveturi nimikettä? Nimellä on haluttu painottaa sitä suunnittelutavoitetta, että vetureita voidaan käyttää koko Saksan alueella kaikilla rautatiealueilla. Esim Baijeri oli melko itsenäinen ja suosi nelisylinterisiä yhdyskonevetureita (2'C1'h4v+tenderi). Preussilainen veturiperinne, joka vaikutti Pohjois-Saksassa suosi kaksi- tai kolmisylinterisiä vetureita. Asiassa oli myös Pohjois Saksan ja Etelä Saksan veturitehtaiden välistä kilpaiua, minkä eteläiset veturitehtaat hävisivät. Vahvoina jatkoivat Henschell, Borsig ym kun taasen esim Krauss-Maffei kompuroi laman yli ja jäi valtavirrasta sivuun. Lisää kts edellinen kirjoitelmani, jossa kirjan nimi, jota olen käyttänyt valaistukseni lähteenä.
	23.02.2014 10:41	Ilkka Hovi
		Kouvola piti veturit puhtaana. Jos se oli tapana pysyivät myös veturit puhtaina helpommin. Hyvä periaate, jota voi soveltaa myös arkielämässä tai jopa työpaikalla.
	09.02.2014 19:36	Ilkka Hovi
		Kirjassa "Deutsche Dampflokomotiven. Die Entwicklungsgeschichte" Maedel/Gottwaldt, ISBN 3-344-70912-7, siv 241 kehtaavat väittää sarjan 62 olleen ehkä parhaimman Reichsbahnille suunnitellun uusrakennus-veturin. (Standardiveturin, yhtenäisveturin tms).
	08.02.2014 11:07	Ilkka Hovi
		Sen verran Lokomo tehnyt muutoksia ja laittanut perustellusti oman valmistajalaattansa veturin hyttiin. Kiva tarkastella tätä tapaa tehdä muutoksia.
	07.02.2014 19:19	Ilkka Hovi
		Hienoa, asia on selvä ja käyttö Latviassa varmistunut.
	06.02.2014 17:54	Ilkka Hovi
		Hei, eikö ensimmäinen 52 tehty vasta 1942. Jostain luin 52:a pyydetyn mutta Speer ei luvannut myydä. V. 1941 tehtii 50 tai 50üK vetureita. 50 oli parempi max akselipaino 15,2 t kun 52:lla oli 15,4 t. Baltian rautateiltä on julkaistu hyviä veturihistorioita. Nämä ovat olleet myös jonkinlaisia historian rekonstruktiotöitä. Baltiassa mielenkiintoista. On historiaa avartavaa lukea esim kirja "Between the Giants" kertoo baltian maista II maailman sodan aikana. Joutuivathan joka maa kolme kertaa sotajoukkojen läpikulkemaksi.
	05.02.2014 17:56	Ilkka Hovi
		Latvialaiset kyllä epäilevät olivatko siellä käytössä. Sekä Liettuan, että Latvian radat muutettiin sellaisella ripeudellä normaaliraiteisiksi ettei noita vetureita ennätetty siellä käyttää varsinkin jos istuivat vielä tehtaalla Saksassa. Saksalaisilla oli käytössä myös leveäraiteisia rataosia Venäjällä, useimmiten isojen jokien takana kun sillat eivät olleet ehjinä. Latviassa oli rataosa jossa vaihdettiin raideleveyttä 5 kertaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Toisaalta jos veturit tulivat öljypolttoisina Suomeen,jos niitä olisi käytetty olisivat mieluummin hiilipolttoisia. Kysymys johon en ole nähnyt vastausta olisi Mitä Pr2 veturit käyttivät vv 1942-1945 ? Tuskin kait öljyä, mutta jos oliko kyseessä palavakiviöljy ?
	04.02.2014 22:39	Ilkka Hovi
		Kuvatekstissä on kerrottu kuka kukin on ja perusteena pidän ammattimiesten kaveerausta jolloin voidaan lakkejakin vaihdella ainakin kuvauksen ajaksi. Olisiko kuvaajan lakki Stepanovin päässä?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset