29-29875 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.07.2014 11:38 Ilkka Hovi  
  Se paikka missä filmin veturi ottaa hiiltä oli noin kuvassa vasemmalla sumussa näkyvän valonheitinmaston suunnassa. Tarkemmin sen raiteen varrella, joka tulee isolle tallille pohjoispuolen aukosta. Muistan nähneeni vyörytyslaitteen, mutta kun pääsin kulkemaan Pasilassa oli vyörytyslaite korvattu hihnakuljettimella. Samassa paikassa pystyi ottamaan vettä.
kuva 02.07.2014 23:10 Ilkka Hovi  
  Miten tuonne ylätasolle päästiin voidaan todeta ratakaaviosta https://vaunut.org/kuva/43053?paik=Pasila+alapiha . Pasilassa ei ollut paljon tilaa, joten hiiltä on voitu varastoida myös tuon radan varrella. Olihan siltojen penkereiden lähellä, siltojen aseman puolella laajahko tasainen alue.
Veturimieslehdessä oli juttua Talvisodan veturmiehistä ja siitä, että katselivat huolestuneina kun Tampereelta Hv4 lähti vetämään yhtä Gb vaunua tykinammuksia rintamalle. Tällaisilla kuljetuksilla oli etuajo-oikeus.
Miksei kuvan laitteisto olisi voinut olla ammushissi ? Vaikea keksiä tuollaiselle rakenteelle muuta käyttöä ja alas (tai ylös, riippuen kummalta tasolta katsoo) vei myös ohjauskiskot. Höyryvetureille oli oma vyörytyslaite, joten hiilestykseen ei tällaista laitetta tarvittu. Jos siitä olisi laskettu hiiltä alas, olisi hiili jouduttu ottamaan kasasta, kuljettamaan "hissille" ja kuormaamaan vaunuun, jolla viety vyörytyslaitteelle.
Jos Pasilan ratapihaa katsotaan tänään voidaan todeta raiteita puretun ja vanhat rakenteet ja raiteet on pääteltävä kartoista.
kuva 30.06.2014 22:54 Ilkka Hovi  
  Väitän muuta. Tiedetään (VR 1912 - 1937) ensimmäisen maailman sodan puhjettua, venäläisten sotilasviranomaisten räjäyttäneen Hangon veturitallit ja konepajan, jossa oli yksi Sk3 veturi korjattava vaurioituen kohtalaisesti. (Sen jälkeen porukka pakeni Karjaalle, odotti siellä aikansa ja palaili takaisin Hankoon kun saksalaisia joukkoja ei näkynytkään. Aika hauskaa muttei täysin typerää. Suomenlahti - Pohjois Itämeri alueella oli ilmeisesti saksalaisia sotalaivoja seilaamassa. Yksi näistä risteilijä Magdeburg tulitti Virossa olleita linnoituslaitteita 12 elokuuta ja ajoi hiekkasärkälle "Osmussaare juures" 26 elokuuta 1914 jääden sinne kiinni. Voidaan siis olettaa että savuja näkyi heti ensimmäisen maailmansodan alettua). ... ja itse asiaan.
Pienoisrautatiekerholaisena kysyin VR:ltä piirustusta Hangon tallista ja konepajasta. Pettymys oli melkoinen kun sain tuon rakennuksen venäjänkielisen piirustuksen. 1) en pitänyt talon suorakaiteenmukaisesta muodosta, 2) rakennus ei ollut SVR:n tyyliä vaan venäläinen standardi veturitalli. Oletan tallin olleen korvausta hajonneesta tallista ja konepajasta. Viimeksi Hangossa käyneenä (vuonna 2010) näin rakennuksen oleva hyvässä maalissa ja jonkinlaisessa käytössä. Ratayhteys oli kyllä jo poistettu.
kuva 30.06.2014 22:39 Ilkka Hovi  
  Olen kuullut tätä laitteistoa kutsuttavan it-tykkien ammushissiksi. Noin 1960-luvulla Pasilassa ensi kertaa käyneenä laitteisto oli rapistunut, mutta uskoisin sopineen tuohon käyttötarkoitukseen. Luin kirjasta, joka käsitteli Helsingin ilmapuolustusta, että kohteiden lähipuolustus hoidettiin konetykein (esim Borfors 40 mm) ja itse ilmatorjunttykit olivat korkea- ja kaukopuolustusta varten. On olemassa kuva, jossa ilmatorjunta ampuu valojuovia Helsigin taivalle ja valojuovien kaaret ovat mielestäni paremmin tälläisten pienikaliiberisten aseiden tekemiä. Onx ketään it:ssä intin palvelleita tai ammatti-ihmisiä vorgia lukemassa ?
kuva 30.06.2014 22:08 Ilkka Hovi  
  Hienoja kuvia. Ilman tarkempia tietoja huomio kiinnittyy ihmisten vaatetukseen (30-lukua ?) ja veturin ilmeisesti sähkövalaistukseen. Auttaisiko ajoituksen tarkennuksessa ?
kuva 22.06.2014 22:03 Ilkka Hovi  
  Ehdotan kuvaajan tekevän kuvasarjan tästä resiinakorjauksesta. Siitä tulisi mielenkiintoinen. Aiemmin oli kuvia resiinasta ennen purkua, tällätavoin saataisiin hyvä kooste myös punapirun rakenteesta.
kuva 16.06.2014 11:18 Ilkka Hovi  
  Olivat tilavat ja mukavat.
kuva 15.06.2014 23:37 Ilkka Hovi  
  Kivoja kuvia. Mielestäni DMUn numero on DR1A-222.4 eli alunperin rungon 222 neljäs vaunu. (Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä)
kuva 15.06.2014 23:36 Ilkka Hovi  
  Pasilan laskumäen järjestelyopastimet olívat ilmeisesti alkujaan lähellä valokaasulaitosta, vasemmalla (pääradan puolella) laskumäkeä. Kalliolla lähellä tuota betonitasoa ei ole ollut järjestelyopastimia, niskahan siinä olisi kuljettajalla niksahtanut opasteita katsellessa. Miksi betonitasolla on ollut tuo kiinnityskohta voi olla tykin takia tai etäisyydenmittauslaitetta varten. Laitetta olisi voitu kääntää eri suuntiin ja samalla havainnointipaikka olisi ollut kiinteästi määrätty. Muistelen Junat lehdessä olleen Tapio Keräsen artikkelin kaasunkuljetusvaunuista ja Pasilan kaasulaitoksesta. Tuosta artikkelista voisi löytyä lisää kuvia. Levyesiopastimia oli vielä 1960-luvulla käytössä siellä täällä. Vuosikymmenen alkupuolella oli myös Huopalahdessa (Pitäjänmäen suunta) ja Pitäjänmäellä (Huopalahden suunta). Kiskot vaihdettiin ja valo-opastimet asennettiin joskus 1960-luvun alkupuolella (silloin kun Tr1 ajoi puskurin läpi Mäkkylässä).
kuva 04.06.2014 22:59 Ilkka Hovi  
  TEP60-1206 on edelleen ulkoisesti hyvän näköisenä Riian Rautatiemuseossa.
kuva 03.06.2014 13:19 Ilkka Hovi  
  OK olisi pitänyt kirjoittaa - menee hieno järjestys pilalle. :)
kuva 01.06.2014 17:32 Ilkka Hovi  
  Mitenkäs tämä https://vaunut.org/kuva/92940?s=1 kolmivaunuinen rimpula. Olisiko Metrovagonmashin valmistama moottorijuna? Arvaan näin olevan, olenko oikeassa ?
kuva 27.05.2014 23:09 Ilkka Hovi  
  Raideleveys normaali vanha venäläinen standardi 750 mm kuten koko Baltiassa. Kaupallista liikennettä vain Latviassa Gulbene-Aluksne radalla, missä paikalliset matkustelevat asemien väliä, muiden liikennevälineiden ja teiden puutteessa.
kuva 11.05.2014 22:57 Ilkka Hovi  
  Dm4 oli mukava tapaus. Valitettavasti 1960-1980 luvun säilytyspolitiikalla ei vaunu olisi säilynyt vaikka olisi ensin säilytetty. Siksipä historiallisesti olisi tärkeää saada Hr11 säilymään.
kuva 11.05.2014 22:50 Ilkka Hovi  
  Vr4 työpaino oli alunperin 70 US tonnia, eli 63,5 t (metric). Tällöin oli akselipaino 21,16 t. Kun vesi tilaa vähennettiin päästiin alas arvoon 19,6 t. (VR:n höyryveturilista vdlta 1954 antaa suurimmaksi akselipainoksi 19.8 t jota pitänee pitää arvovaltaisempana kuin tasajakoa, jolla laskin). Vertailuksi Hr1 oli 17,2 t ja muistelen Tr2:lla olleen 17.5 t, jota en nyt pysty tarkistamaan.
Vesitilan vähennyksellä päästiin kokonaispainossa 63,5 t alas arvoon 59,0 t. Ajatella millainen laskumäkiveturi tuo Vr4 olisi ollut.
kuva 08.05.2014 09:53 Ilkka Hovi  
  Asemalla ei olekaan laituria vaan maan pinnalle lankutettua kävelytilaa. Veturi on puhdistettu ja kiiltää mistä pitääkin. Matkaa on jo takan kun lämmittäjä lisää öljyä kytkintangon laakeriin. Näistä huomioista saadaan vielä
paikkakin selville.
kuva 07.05.2014 22:32 Ilkka Hovi  
  Makroflex perusti tehtaan tuolle paikalle ja vieläkin on joitakin noista kaivannoista uimapaikkoina paikallisille.
Tehdasta perustettaessa joutuivat kaivamaan epäonnistuneita tiiliä perustuksen alta. Makrolflex myi tehtaan saksalaiselle Henkel yhtiölle, joka lopetti sen koska Pärnussa oli halvempaa pullottaa uretaanivaahtoa. Tehdas teli alkujaan uretaanieristettyjä seinäelementteja varastojen ja tehtaiden rakentamista varten.
kuva 27.04.2014 23:37 Ilkka Hovi  
  Jaha, siis Dicksonin veturien valmistus loppui 1909, pahus täytyy korjata merkintöihin.
kuva 27.04.2014 21:08 Ilkka Hovi  
  Väittäisin valmistusnumeron olevan oikea, koska O.Winther-Laursen kysyi asiaa Gerald M Bestiltä, joka antoi yhden veturin tilaajaksi Pietarilaisen toiminimen, jonka Olavi Kilpiö tiesi omistaneen Pekonlahden sahan. Ilmeisesti Ahlström osti tehtaan vallankumouksen jälkeen koska viimeksi tehdas oli Ahlströmin omistama.
Minulla on tieto, että Dicksonin tehtaissa valmistus loppui v. 1906. Niin tai näin, tehdasrakennus on yhä jäljellä ja kuuluu Scrantonissa olevan Steamtown museon rakennuskantaan. Yleisesti ei aina voi luottaa valmistusluetteloiden tietoihin pyörästöjärjestyksen tai loppukäyttäjän suhteen.
kuva 23.04.2014 21:40 Ilkka Hovi  
  Talli ilman vesitornia on vanha järjestely. Vesisäiliö on tallissa sisällä, tutki Rautatiemuseon tallia. Pysyi siellä jäätymättä. Ehkäpä siksi Suomessa veturit olivat etupää kääntöpöydälle päin, koska tenderiin voitiin ottaa vettä veturin ollessa tallissa. Joissakin talleissa näkyi vielä vesiputket ja syöttöventtiili raiteen päädyn kodalla, siitä letkulla brittiläiseen tyyliin tenderiin. Veturit olisi kannattanut ajaa etupää edellä talliin, sillä silloin olisi etupään kohdalla enemmän tilaa tehdä huoltotöitä.
kuva 22.04.2014 21:28 Ilkka Hovi  
  onpa hieno. Taitavaa porukkaa.
kuva 22.04.2014 21:27 Ilkka Hovi  
  Ensimmäisen kerran näin nämä Virossa. Toisella kerralla katsoin ikkunasta ulos kun vilkkuvalot kiinnittivät huomion. Aika outo näky kun viisi koneiden puoliperäkuljetusautoa kuljettivat nämä vaunut yhdessä jonossa akkunan ohi. Silloin menivät metrovarikolle.
kuva 13.04.2014 21:11 Ilkka Hovi  
  Eikö tuosta saisi numeron kts https://vaunut.org/kuva/91472
kuva 13.04.2014 19:33 Ilkka Hovi  
  Vanha pönikkä tämäkin, säiliön päädyssä loppuopastekoukku jotakin ilmoittavan levyn ripustamiseksi. Tuskin kuitenkaan niitä "tämä on päivän viimeinen sorajuna" ilmoituksia. Olen nähnyt samanlaisesta Go vaunusta kuvan. Olettaisin ettei tällä vaunulla ole kuljetettu kasviöljyjä ? Kiva pönttö Esson Gnz:n seuraksi, (pliis).
kuva 12.04.2014 18:21 Ilkka Hovi  
  Suht hyvässä maalissa joten voi olla hyväkuntoinen tai kunnostettavissa. Voisiko Haapamäen porukka yrittää saada säilöön? Edellisellä kerralla kun yritettiin ei Haapamäellä vielä ollut myöhemmin perustettua vanhoja vaunuja, joka teki hyvää työtä.
kuva 10.04.2014 20:37 Ilkka Hovi  
  Palontorjuntalehdestä luin aikoinani, taisi olla tuon varastopalon jälkeen, artikkelissa haastateltu palopäällikkö mainitsi että alueella oli vanha niittipönttö. (Eipä ollutkaan palon jälkeen, vaan ehkä 10 vuotta palon jälkeen) Yritykset saada pönttö Toijalaan eivät onnistuneet, ei löytynyt ketään joka olisi voinut päättää asiasta. Ehkä nyt onnistaisi ?
kuva 29.03.2014 11:00 Ilkka Hovi  
  Samanlaisia vaunuja on ollut Venäjällä käytössä veljekset Nobelin öljy-yhtiöllä bensiinin kuljettamiseen.
kuva 26.03.2014 17:22 Ilkka Hovi  
  Viikoa vaille vuotta myöhemmin Pieksämäella oli käytössä 916, samanlainen pitkäpiippu.
kuva 25.03.2014 10:23 Ilkka Hovi  
  Veturi pääsi yllättämään siksi se on kuvattu näin takaapäin. Oletan junan tulleen Jyväskylän suunnasta. Lisäksi muistini mukaan olisi ollut Lokomon veturi, sillä useat Nohabin jälkeiset Tv1t olivat jonossa Nikkarilassa. Siksi ilahduin kovasti veturin näkemisestä. Luulen ettei kyseessä ollut Nohab.
kuva 23.03.2014 18:38 Ilkka Hovi  
  MAH711 on (hm!) veturissa käytetyn Deutz moottorin tyyppi.
kuva 23.03.2014 18:35 Ilkka Hovi  
  Pari pientä tummaa Esson säiliövaunua kts https://vaunut.org/kuva/91041
kuva 08.03.2014 15:52 Ilkka Hovi  
  Katso myös https://www.vaunut.org/kuva/90687 missä vaunun sisustan järjestys.
kuva 05.03.2014 22:01 Ilkka Hovi  
  Yhtenäisveturi on hyvä käännös, mutta ei anna kuvaa mistä on kysymys. Pitkään pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että käytän nimitystä normiveturi. Paitsi, että veturin osat olivat hyvin normitettuja, samoja osia käytettiin useassa veturityypissä. Lisäksi saksalaiset veturitehtaat olivat tehneet yksityisrata- ja teollisuuskäyttöön standardisoitua eli normitettuja 0-6-0T, 2-6-0T ja 0-8-0T vetureita. (ELNA eli Engeren Lokomotiv-Normen-Ausschuss) ELNA veturien valmistusmäärät jäivät kuitenkin pieniksi, ensin 1930-luvun alun lama-ajan ja myöhemmin käyntiin lähteneen Saksan varustautumisen takia.
Miksipä Saksassa käytetään tuota yhtenäisveturi nimikettä? Nimellä on haluttu painottaa sitä suunnittelutavoitetta, että vetureita voidaan käyttää koko Saksan alueella kaikilla rautatiealueilla. Esim Baijeri oli melko itsenäinen ja suosi nelisylinterisiä yhdyskonevetureita (2'C1'h4v+tenderi). Preussilainen veturiperinne, joka vaikutti Pohjois-Saksassa suosi kaksi- tai kolmisylinterisiä vetureita. Asiassa oli myös Pohjois Saksan ja Etelä Saksan veturitehtaiden välistä kilpaiua, minkä eteläiset veturitehtaat hävisivät. Vahvoina jatkoivat Henschell, Borsig ym kun taasen esim Krauss-Maffei kompuroi laman yli ja jäi valtavirrasta sivuun. Lisää kts edellinen kirjoitelmani, jossa kirjan nimi, jota olen käyttänyt valaistukseni lähteenä.
kuva 23.02.2014 10:41 Ilkka Hovi  
  Kouvola piti veturit puhtaana. Jos se oli tapana pysyivät myös veturit puhtaina helpommin. Hyvä periaate, jota voi soveltaa myös arkielämässä tai jopa työpaikalla.
kuva 09.02.2014 19:36 Ilkka Hovi  
  Kirjassa "Deutsche Dampflokomotiven. Die Entwicklungsgeschichte" Maedel/Gottwaldt, ISBN 3-344-70912-7, siv 241 kehtaavat väittää sarjan 62 olleen ehkä parhaimman Reichsbahnille suunnitellun uusrakennus-veturin. (Standardiveturin, yhtenäisveturin tms).
kuva 08.02.2014 11:07 Ilkka Hovi  
  Sen verran Lokomo tehnyt muutoksia ja laittanut perustellusti oman valmistajalaattansa veturin hyttiin. Kiva tarkastella tätä tapaa tehdä muutoksia.
kuva 07.02.2014 19:19 Ilkka Hovi  
  Hienoa, asia on selvä ja käyttö Latviassa varmistunut.
kuva 06.02.2014 17:54 Ilkka Hovi  
  Hei, eikö ensimmäinen 52 tehty vasta 1942. Jostain luin 52:a pyydetyn mutta Speer ei luvannut myydä.
V. 1941 tehtii 50 tai 50üK vetureita. 50 oli parempi max akselipaino 15,2 t kun 52:lla oli 15,4 t.

Baltian rautateiltä on julkaistu hyviä veturihistorioita. Nämä ovat olleet myös jonkinlaisia historian rekonstruktiotöitä. Baltiassa mielenkiintoista.

On historiaa avartavaa lukea esim kirja "Between the Giants" kertoo baltian maista II maailman sodan aikana. Joutuivathan joka maa kolme kertaa sotajoukkojen läpikulkemaksi.
kuva 05.02.2014 17:56 Ilkka Hovi  
  Latvialaiset kyllä epäilevät olivatko siellä käytössä. Sekä Liettuan, että Latvian radat muutettiin sellaisella ripeudellä normaaliraiteisiksi ettei noita vetureita ennätetty siellä käyttää varsinkin jos istuivat vielä tehtaalla Saksassa. Saksalaisilla oli käytössä myös leveäraiteisia rataosia Venäjällä, useimmiten isojen jokien takana kun sillat eivät olleet ehjinä. Latviassa oli rataosa jossa vaihdettiin raideleveyttä 5 kertaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Toisaalta jos veturit tulivat öljypolttoisina Suomeen,jos niitä olisi käytetty olisivat mieluummin hiilipolttoisia. Kysymys johon en ole nähnyt vastausta olisi Mitä Pr2 veturit käyttivät vv 1942-1945 ? Tuskin kait öljyä, mutta jos oliko kyseessä palavakiviöljy ?
kuva 04.02.2014 22:39 Ilkka Hovi  
  Kuvatekstissä on kerrottu kuka kukin on ja perusteena pidän ammattimiesten kaveerausta jolloin voidaan lakkejakin vaihdella ainakin kuvauksen ajaksi. Olisiko kuvaajan lakki Stepanovin päässä?
kuva 02.02.2014 22:23 Ilkka Hovi  
  Tästä harvinaisesta tyypistä on siis kaksi hyvää kuvaa, tämä ja toinen edestäpäin. Valmistajan laatta hytin takaseinässä ja muistelen että toinen laatta on etupäässä pystylevyssä, jossa puskin. (Pitäisi tarkistaa ja mennä Vapriikin Siiri tiedostoon, taidan laiskotella ja luottaa muistikuvaan)
kuva 02.02.2014 22:20 Ilkka Hovi  
  Juttu kertoo, että veturissa oli kolme miestä kuljettaja-lämmittäjä-rasvari. Epäilen rasvarin olleet koppalakkinen kaveri ikkunassa. Olisiko kuitenkin ollut politrukki valvomassa ettei miehistö villiinni liikaa ?
kuva 02.02.2014 22:17 Ilkka Hovi  
  Entä Su-85 ? Putkesta päättelisin vaikken asiantuntija olekaan.
kuva 02.02.2014 22:02 Ilkka Hovi  
  Kuva ovesta Ea 2201 veturissa. Kts https://vaunut.org/kuva/89933. Samanlainen oli Suomen Tr2 vetureissa.
kuva 02.02.2014 17:32 Ilkka Hovi  
  Eljas on napakkana. Ei varmaankaan ole VR:n oma, sillä ensin kiinnittyi huomio siihen ettei VR olisi antanut
vedenkoskettamaa tulipintaa. Toiseksi muistin nähneeni saksankielisen version tuosta lapuskasta, jossa oli Hr1 arvot lyijykynällä. Löytyihän se Henschellin leimoilla varustettuna. Myös hyvä esimerkki miksi suomalaisia ja ulkomaalaisia arvoja ei tavallisesti voi suoraan verrata. Siis Eljas on oikeassa ja 110 km/h on saksalainen arvaus veturin nopeudesta, ei käytetty VR:llä.
kuva 02.02.2014 13:14 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva uudesta Hkk:sta. Vasemmalla oleva Hk vaunu on ilman sivulaitoja. Johtuuko lastin purkaustavasta, ja millälailla purkaus tapahtui ?
kuva 02.02.2014 13:09 Ilkka Hovi  
  Nätti asema ja puhdas juna. Hienoa.
kuva 02.02.2014 12:28 Ilkka Hovi  
  Tampereella harvoin käyneenä ihmettelen kuinka ahdas asema on ollut. Eikös oikealla ole nykyisin posti, siis Itellan toimipiste. Jos Valiolla on ollut meijeri tuossa rakennuksessa on varmaan maitoa tullut junalla tuolle meijerille. ??
kuva 02.02.2014 12:21 Ilkka Hovi  
  On virallinen planketti Pr2 kattilärähjähdystä tutkivista papereista Kansallis Arkistosta. Kysyin että saako arkiston materiaalia julkaista, he sainoivat, että kun mainitsee lähteen. En vielä maininnut lähdettä koska ajattelin kysyä vielä kerran.
Mielenkiinoinen tuo 110 km/h, Valtionrautiet Veturit Helmikuun 15 p. 1946 ja Höyryveturit 15.1.1954 antavat Pr2 nopeudeksi 100 km/h. Luulen, että siinä on tussausvirhe, vanhana "tussarina" hyvin tuttua.
kuva 01.02.2014 22:40 Ilkka Hovi  
  Hyvää valokuvausta näitä nopeita junia on vaikea kuvata. Toiset osaa.
kuva 01.02.2014 14:02 Ilkka Hovi  
  Katso vaunut.org/keskustelut/kalusto/tampellan yksityisille... sieltä vastaus 2, jossa 600 mm veturien
arvoja. Kyseessä vanha tyyppi N, uudempi tyyppimerkintä Aa10 . Merisuon rautatiellä Kannaksella oli entinen Ojakkala-Olkkala/Helsingi Kaupunki Satamarakennusosasto/ 0-6-0ST tyyppiä (I alaindeksi III),
uutta tyyppiä Ca10. Junapainon voi suoralla radalla ajatella rillitielle, vastus 10 kg/t. Jos vetovoima on
715 kg, jolloin junapaino voisi olla 71 t. Vähennetään vaunujen paino = kuorman paino. Kaarteet ja nousut rajoittavat junapainoa.
Veturissa oli käsijarru, vipu takaseinällä liikesuunta poikittain veturiin nähden. Hyvä tapa on laittaa junaan jarrullinen vaunu. Esim vanhan tyypin N veturit vetivät junia Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla, junan koko oli 6 - 8 kuuppavaunua sisältäen yhden jarrullisen vaunun + jarrumiehen.
<<   >>