Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.02.2014 14:02 | Ilkka Hovi | ||
| Katso vaunut.org/keskustelut/kalusto/tampellan yksityisille... sieltä vastaus 2, jossa 600 mm veturien arvoja. Kyseessä vanha tyyppi N, uudempi tyyppimerkintä Aa10 . Merisuon rautatiellä Kannaksella oli entinen Ojakkala-Olkkala/Helsingi Kaupunki Satamarakennusosasto/ 0-6-0ST tyyppiä (I alaindeksi III), uutta tyyppiä Ca10. Junapainon voi suoralla radalla ajatella rillitielle, vastus 10 kg/t. Jos vetovoima on 715 kg, jolloin junapaino voisi olla 71 t. Vähennetään vaunujen paino = kuorman paino. Kaarteet ja nousut rajoittavat junapainoa. Veturissa oli käsijarru, vipu takaseinällä liikesuunta poikittain veturiin nähden. Hyvä tapa on laittaa junaan jarrullinen vaunu. Esim vanhan tyypin N veturit vetivät junia Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla, junan koko oli 6 - 8 kuuppavaunua sisältäen yhden jarrullisen vaunun + jarrumiehen. |
||||
|
|
31.01.2014 11:14 | Ilkka Hovi | ||
| Tampellan N-sarja oli pieniä killiäisiä. Tyhjäpaino 4.6 t ja pituus 3790 mm. Kattila irti ja muutenkin vaikka pyörät erilleen (yhden vetopyöräkerran painoarvio 0.2 t) joten talviaikaan rekikyydillä ja parilla hevosella kulki hyvin työmalle ja sieltä pois. | ||||
|
|
30.01.2014 23:28 | Ilkka Hovi | ||
| Jos kuva on otetu vuonna 1914 olivat kaikki 3 veturia perkaamassa Mattilankoskea Jepuan ja Alahärmän kunnissa. Jos kuva on otettu vuonna 1913 (mutta julkaistu vuonna 1914) oli kaksi veturia perkailemassa Kojolan karia ja Mattilankoskea Alahärmän kunnssa. |
||||
|
|
30.01.2014 23:24 | Ilkka Hovi | ||
| Lisäsin keskustelupalstalle kohtaan KALUSTO, kahden sanoman verran Tampellan yksityisille valmistamia höyryvetureita. Tarvitaan täydentäviä tietoja. | ||||
|
|
30.01.2014 21:55 | Ilkka Hovi | ||
| Tie- ja Vesirakennusten ylihallitus (myöh TVH) käytti vesirakennuksilla 600 mm raiteita. Lapuan joen perkauksilla oli käytössä 2 ja 3 (vaihteli vuosittain) Tampellan valmistamaa N tyypin 0-4-0ST veturia. Rautatierakennuksilla käytettiin 750 mm kalustoa, jollaisia myös Bagnall-veturit olivat. Vuoden 1914 tieto onkin olemassa, tällöin oli käytössä 3 veturia, Tampella 172/1911, 173/1911 ja 187/1911. Numeroina oli 1,2 ja 3. |
||||
|
26.01.2014 19:11 | Ilkka Hovi | ||
| Entäpä jos se ovi on auki? Saranat tenderin puolella. Onhan tietenkin mahdollista, että ovi on pois mutta se ei ole "virallista". Silti hyviä ja kiinnostavia kuvia. | ||||
|
25.01.2014 22:57 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvausaika voi olla oikein. Sivuovet tenderistä poistettiin ilmeisesti 1949 alkupuolella (määräys annettu 1948-10-01). Muita varhaisia yksityiskohtia ovat kattilan jalan puhallusventtiilien putkitusta ei ole tehty ja kolme varoventtiiliä, tenderin sivulla "putki", joka ilmeiseti oli voiteluöljyä varten. Tenderin pyörät näyttävät alkuperäisiltä ilman pyöränrenkaita olevilta. Paaki suoraan eteen, ilmeisesti lähdössä asemalta. | ||||
|
24.01.2014 21:23 | Ilkka Hovi | ||
| Sielläpä se oli, nimittäin Vauclain kompoundin suurin vika. Kp sylinteri ja Mp sylinteri aiheuttivat erisuuruisia voimia ristikappaleeseen, minkä takia ristikappaleen johtokiskot kuluivat tavallista enemmän. Tosin epäilen yhden syyn olleen myös luistien kunnossapidon ja kulumisen kustannukset. Kaksisylinterinen kaksoiskone on huollollisesti helpompi kuin yhdyskone, jota kohtaan amerikoissa oltiin hyvinkin nihkeitä. Poikkeuksena pitkään käytetyt mallet-tyyppiset nivelveturit. Vauclain compound vetureita tehtiin yli 1000 kpl. Tässä myyntiä avitti systeemin kehittäneen Samuel Vauclainin toimiminen Baldwin tehtaan tehdaspäällikkönä (käytän tehtävää kuvaavaa nimikettä). |
||||
|
24.01.2014 21:14 | Ilkka Hovi | ||
| Tummanpuhuva Esson 3-akselinen säiliö vaunu löytyy sivulta https://vaunut.org/kuva/55035?utm_source=random |
||||
|
|
23.01.2014 20:59 | Ilkka Hovi | ||
| Miellyttävä todeta, että löytyy henkilöitä jotka ovat kiinnostuneita höyryveturitekniikkasta syvällisemmin. Pari ajatusta edellä esitetystä: "kohtisuoruus sitomiinsa levyihin, erikoisesti tulipesän puoleisesta (=rasitetummasta) päästään." Sidepultit ovat melko pitkät ja niihin tulee sivuttaissuuntaista jännitystä koska tulipesän katon ja kattilan vaippalevyn säteet ovat erisuuria. "Arina vaikuttaisi olevan vesiputkimallinen" Paksut renkaat piirustuksessa ovat mielestäni jalkarenkaan niittejä. Ei vesiputkia. Tulipesän tuliputkilevyn ja suoran vaippalevyn kiinnittävät niitit ovat melko suuria, sanoisimpa kuin sideputkia. Kattila valmistettu 1898, jolloin tulistimet eivät olleet yleisessä käytössä uusrakenteissa. Vauclain sylintereissä oli tapana tehdä matkustajavetureiden sylinterit siten, että matalapainesylinteri oli alapuolella ja korkeapainesylinteri oli matalapainesylinterin yläpuolella. Tavarajunaveturien pyörät olivat pienempiä ja sylinteri pyrittiin asentamaan siten, että sylinterin keskiviiva oli samalla korkeudella kuin vetopyörien akselit. Tavarajunavetureilla ei korkeus riittänyt joten sylinterit olivat toisinpäin kuin matkustajajunavetureilla. Pari lisäkommenttia. Sylinterien satulassa näkyy pyöreät sylinterit. Nämä ovat luistien paikat. Yksi luisti hoiti höyryn jakamisen sekä korkeapaineluistiin, että matalapaineluistiin. Veturin piirustuksessa näkyy hyvin miten imurit oli putkitettu. Kuljetta oli Lehigh Valley Rautatiellä oikealla puolella. Samoin imureiden putkitukset. |
||||
|
15.01.2014 21:38 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiinoista. Paremmin ulkomaalaisia veturisarjoja tuntevat voisivat vahvistaa, että onko tässä kyse Preussin Rautateiden (KPEV) T0 sarjan 2-2-0WT tankkiveturi eli saksalaisittain 1An2 tenderlok. Todella hienoa jos tälläinenkin reliikki on säilynyt jollain pikku tehtaalla. Voisiko kuvan lisääjä suurentaa ja katsoa miltä alueelta tämä 1907 numeroinen veturi on. Alue on kirjoitettu numeron alle. |
||||
|
|
14.01.2014 00:27 | Ilkka Hovi | ||
| Väsynyt "vitsi" poistui lepäämään. | ||||
|
07.01.2014 11:38 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva nähdä tästä tyypistä kunnon kuva. Jo vuoden 1979 listoissa ei ole enää mainintaa näistä vetureista. Ilmeisesti 08 sarja oli parempi ? |
||||
|
Kuvasarja: Varkaus - Viinijärvi - rautatienrakennukselta |
05.01.2014 22:33 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuvasarja. Lisätään vielä kiitokset. | ||||
|
05.01.2014 22:28 | Ilkka Hovi | ||
| Ilmeisen syyllisenä joudun ilmoittautumaan virheellisen tiedon levittäjäksi. Pieksämäen yöhävittäjä oli haastattelutiedon mukaan Vv1 veturi, jota sota-aikana käytettiin Pieksämäen matkustaja-aseman päivystykseen. Siirteli makuuvaunuja junasta toiseen tai seisontaraiteelle. Vv1 oli sota-ajan kalustoa, entistä itävaltalaista sarjaa 178. Brawa tekee tällaisesta pienoismallia. Veturin pyörästö 0-8-0T tai saksalaisittain Dn2vt. Löysin jokin aika sitten vanhan vihon, johon olin haastattelutiedon kerännyt, en tuolloin tuntenut Vv1 sarjaa, joten sekoitin sen Tk1 sarjaan. |
||||
|
23.12.2013 22:18 | Ilkka Hovi | ||
| Sarja hyviä kuvia ! | ||||
|
18.12.2013 12:03 | Ilkka Hovi | ||
| Näyttää rullaavan kohden kuvaajaa. Paaki suoraan eteen tai sitten on juuri lähdössä liikkeelle. Raiteesta päätellen päättelen veturin olevan liikkeellä. | ||||
|
18.12.2013 12:01 | Ilkka Hovi | ||
| On kaksi määritelmää kattilaräjähdykselle. Paineen äkillinen lasku hallitsemattomasti, määrittelevät tarkastuslaitokset. Sitten on kattilan silmin havaittava hajoaminen osiin ja/tai lentäminen pois kehykseltä. Syinä voi olla ainesvika (erittäin harvinainen viime vuosisadalla, yleinen 1800-luvulla) tai veden vähyys kattilassa jolloin tulipesän katto paljastuu. Teräksen tai kuparin kestokyky pienenee nopeasti lämpötilan noustessa jolloin aines myötää. Kirjallisuudessa olen nähnyt kuvan camelback-onnettomuudesta, jossa vetopyörän puolat ovat murtuneet valuvian takia. Kuvassa kuljettaja seisoo oikean puoleisen vetopyörän vieressä - huh selvittiin ei suistunut. Ilmeisesti camelback vetureiden maine vaarallisina vetureina johtuu onnettomuudesta, jossa kuljettaja ojentautui hytin ikkunasta ulospäin ja veturi saapui ahtaaseen tunneliin tai alikulkuun, jolloin kuljettajalle kävi huonosti. Tietenkin kuljettaja ja lämmittäjä ovat eri paikoissa. Toinen tarina kertoo uudesta lämmittäjästä, joka oli ensimmäistä kertaa yksin linjalla lämmittämässä jotakin hiilijunaa. Kuljettaja ihmetteli paineen putoamista ja kun kattilan paine putosi tarpeeksi alas jarrut menivät kiinni. (Ilmapumppu ei saanut pumpattua painetta jarrujohtoon ja vuodot sulkivat jarrut) Kuljettaja meni tenderille ja lämmittäjä oli hävinnyt. Tulipesässä oli tuli sammunut ja lämmittäjä oli viskannut lapionsa arinalle ja kävellyt uusiin töihin. Hyppään Pr2 veturin kommenttiin - höyryä tuli siksi paljon tulipesään, ettei nähdäkseni tuli voinut palaa vaan sammui. Tietenkin poltin puhalsi öljyä tulipesään hetken ennen kuin höyrynpaine putosi kattilassa. Itse asiassa juuri eilen kompastuin tapauksesta tehtyihin tutkimus asiakirjoihin, en kuitenkaan lukenut niitä täysin läpi - vaikutelmaksi jäi että jälkipyykki oli enempi VR:n ja ulkopuolisten tahojen välistä nokittelua. |
||||
|
|
17.12.2013 17:53 | Ilkka Hovi | ||
| Eljas varmaan muuttaa vuoden 2014 alussa paikkakunnaksi Tadmor, Pa. Puuttuisin vielä yllä olevaan mainintaan ketjuarinasta. Jätehiiltä ja hiilikasoja alettiin polttaa vasta kun nk leijupetikattilat tulivat käyttöön. Saattaahan olla antrasiittipölyä käytössä myös pölypolttimilla varustetuissa kattiloissa. Ketjuarina ei kyllä tällaisen hiilen polttoon oikke sovellu. |
||||
|
16.12.2013 22:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä, että tuli mainittua Onni Paukkunen. Hän kertoi, että näihin erikoisjuniin hän valitsi uuden veturin, joka oli ollut jonkin aikaa liikenteessä. Näin varmistettiin että veturi toimi. Onni Paukkunen vastaanotti Tampereella dieselveturit viimeiset olivat 2700 sarjan alkupään vetureita. Kts jokin vanha Resiinalehti. | ||||
|
|
16.12.2013 22:05 | Ilkka Hovi | ||
| Martin: Money speaks. Jos rautatien omisti kaivosyhtiö, jonka jäte antrasiittikasasta pystyi ottamaan veturin polttoaineen, niin silloinhan camelback oli oiva keksintö. Eljas: LNE I-4 sarjan 0-8-0 oli BLW 60161/1927. Myös F-1 sarjan 2-10-0 veturit 402 ja 401 olivat valmistusnumeroiltaan oikein eli LNE 402 BLW 60157/1927 ja LNE 401 BLW 60158/1927. I-4 sarja numeroitu järjestyksessä 120-122. Kaikki Sept/1927. |
||||
|
16.12.2013 12:29 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatan Imatraa 999:n määränpäänä. Olen nähnyt Hv3 vetureita Imatra - Kouvola junissa, joista Helsinkiin menevien piti vaihtaa Savonrataa tulleeseen junaan. | ||||
|
|
16.12.2013 12:24 | Ilkka Hovi | ||
| Oikean puolen kuvia katsellessa, voidaan olettaa kuljettajan hoitavan imurit. Ainakin kattilan oikealla puolella on tavallisesti kaksi syöttöventtiiliä hytin edessä. Enpä osaa suoralta kädeltä sanoa oliko yhdessäkään camelback veturissa stokeria, luulen ettei. Isoarinaiset veturit, joissa oli takahytti oli tavallisesti stokeri. Aiemmissa keskusteluissa on jo todettu, että vetureiden polttoaineena käytetty antrasiitti paloi hitaasti, pienellä liekillä vaatien tämän takia ison arinan. Siksi rintalevyssä oli normaalisti kaksi suuluukkua. Paikkakunta on väärin. Niin kutsutun sementtitehdasalueen varikko oli Tadmor - nimisellä paikkakunnalla. Täällä oli myös sementtitehdasalueen järjestelyratapiha laskumäkineen. | ||||
|
07.12.2013 12:04 | Ilkka Hovi | ||
| Pari tietoa mitoista: Tulipinnat ilmoitetaan Suomessa ja Saksassa tulenkoskettamina tulipintoina eli putken sisäpuolisina pintoina. (Ha ! tulistin tietenkin ulkopuolisena pintana) Muista maista ainakin USA, Britania ja Venäjä ilmoittavat tulipinnat veden puoleisina pintoina. Tästä tulee pienillä kattiloilla noin 10% lisäys. Myös tonnit eivät ole aina tonneja. Brittiläinen tonni on nk long ton, 2 240 lb = 1016,5 kg. US eli short ton on 2 000 lb = 907,18 kg. Gallonat ovat myös erilaisia: Imperial gallon on 4,54 l ja US gallon 3,785 l. "and the Brittish are going metric, inch by inch." |
||||
|
22.11.2013 17:02 | Ilkka Hovi | ||
| Kuulin aikonaan (annoin itselleni kertoa), että Dr15 heikkous oli ratamoottoreiden eristys. Se olisi pitänyt uusia ja sama tarve väijyi myös Dr12 vetureita. Onko muuten Dr15 kori jo romutettu en ole aikoihin käynyt kuikuilemassa konepajan aidan takana. Valistunut arvaukseni on että romutettu on. | ||||
|
19.11.2013 21:50 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen runko, perästä päin avosilta Po, Ge ja F ? Hieno siltakonstruktio. Näin kerran ohjeet tällaisten siltojen rakentamiseksi, mutten osannut kuvitella niitä tehdyn Lapin Sodan jälkeen (vaikka olivat päivätty 40-luvulla). |
||||
|
05.11.2013 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvien hyväksyntä on rajauskysymys. Vorg on yli 80 000 kiskoliikennekuvan arkisto. Mitä kiskoliikennekuvalla tarkoitetaan? Minä käsitän kaikkea kiskoliikenteeseen liittyvää toimintaa mm. henkilökunnan asuntoja, jotka rautatiet on rakennuttanut. Ajatellaan vaikka että kiskoliikenne on vain käytössä olevaa liikennettä ja suorasti liikennettä palvelevia rakennuksia. Tällöin esim ratavartijan mökin sauna jäisi pois. Itse asiassa ratavartijan mökitkään eivät varmaan ole enää alkuperäisessä käytössä. Mielestäni tämän sivuston vahvuus on sivuston laaja-alaisuus. | ||||
|
|
03.11.2013 10:18 | Ilkka Hovi | ||
| Asunnot kuuluvat oleellisesti VR:n toimintaan. Asuin aikoinaan Helsingin Puotilassa asunto Oy Rauta-Tullissa. Ihmetellessäni tullin rautaisuutta ilmeni as oy:n olleen Rautateiden ja Tullin henkilökunnan yhteinen asuntohanke. Rakennusmestari Lappi asui samassa asuntoyhtiössä ja häneltä kuulin hänen (silloin) olevan VR:n palveluksessa tehtävänään rakennuttaa henkilökunnan omia asuntoyhtiöitä. Niitä on ilmeisesti runsaasti ainakin pääkaupunkiseudulla. Mitä hyötyä tuosta sitten oli ? Ainakin rakmest (Uolevi) Lappi kertoi Kannelmäkeen rakennetun aravatalon maksaneen 2000 mk/m2 kun rakennusliikkeet kertoivat etteivät millään pysty rakentamaan samanlaisia taloja alle 4000 mk/m2. |
||||
|
07.10.2013 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| Kun tiedetään, että Kemin vesitorni räjäytettiin, mutta ei sortunut. Tk1 veturi räjäytettiin ja sodan jälkeen on talli siirtynyt eri paikkaan. Päättelin, että myös talli on tuhottu. Ilmeisesti asema on jäänyt hoitamatta, näyttää ainakin vanhalta. Ilmeisesti ihme ja kumma ? | ||||
|
|
05.10.2013 21:36 | Ilkka Hovi | ||
| Olenko oikeassa väittäessäni Kemin veturitallin olleen radan länsipuolella eli samalla puolella kuin asema. Sitten se räjähti ja uusi rakennettiin radan itäpuolelle ? |
||||
|
05.10.2013 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta veturi on H7 (Hv4). Sylinterin sivulla on selvä paineentasausluistin pullistuma. Sitäpaitsi käyttöpyöräkerrasta näyttää lähtevän kaksi vaaleaa viivaa. Kiertohanki ja epäkeskotanko. Tämän perusteella päättelen että tässä veturissa olisi Walschertin luisti koneisto. Koska Hk2 (H3) ja Hk3 (H4 ja H5) ei ollut tätä luistikoneistoa ja koska pyörillä näyttäisi olevan "lokasuojat" päättelisin ettei veturi ole H6 eli Hk5, vaan H7 (Hv4) | ||||
|
|
03.10.2013 17:55 | Ilkka Hovi | ||
| Miten valaistus suhtautuu arvioihin. Minusta aurinko tulee etuoikealta, koska junan vasen kylki on valoisa mutta veturin etuosa tumma. Sopiiko Kemiin tai Iisalmeen. | ||||
|
|
01.10.2013 17:39 | Ilkka Hovi | ||
| Arvelin Karjalaa, koska Neuvostoliitto vaati luovutettavaksi Karjalassa (Kannas ja Laatokan-Karjala) Talvisotaa ennen olleita vetureita. Joko tämä 826 oli silloin luovutetulla alueella tai luovutettiin korvaamaan joku vaurioitunut veturi. Itse asiassa toista maailmansotaa voisikin kutsua "Ryöstösodiksi". Neuvostoliittolaiset halusivat saada sellutehtaita ruudin valmistusta varten (Luovutetuilta alueilla olleet sellutehtaan nostivat NL:n selluntuotantoa 25%). Lisäksi piti luovuttaa veturit ja kumma ettei autoja. Saksalaiset nappasivat Tanskan, Norjan, Hollannin, Belgian, Puolan, Tsekin valtiopankkien kullan ja juutalaisten omaisuuden, hammaskullan ja hengen. Kauniisti on puhuttu kuinka ideologiat taistelivat, vaikka talous määräsi taka-alalla. Tietyssä määrin oli kyse myös öljysodasta ja öljysotien aika jatkuu yhä. |
||||
|
|
30.09.2013 21:34 | Ilkka Hovi | ||
| Ylempänä olevassa tekstissä "Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektori LF N:o X/8, Aga valaistus, Friedmann esilämmitin" tämä esilämmitin tarkoittanee normaalia tuorehöyryimuria. Poistohöyryimuri on lähinnä esilämmitin koska poistohöyry lämmittää syötettävää vettä ja poistohöyry tulee imuriin pienellä paineella verrattuna kattilanpaineeseen. Jos veturi oli noin tiiviisti Iisalmessa, voisiko se myös olla kuvattuna siellä. Jos lähdössä pohjoiseen päin talli olisi tuossa suunnassa. ? |
||||
|
|
30.09.2013 16:39 | Ilkka Hovi | ||
| Vesiviskurin paikka tulee ratkaisemaan paikan. Kun viskuri on noin kaukana laitureista on siellä oltava myös talli. | ||||
|
|
29.09.2013 09:52 | Ilkka Hovi | ||
| Eljaksen huomio savutorvesta on varmaan ajoitusta auttava. Veturi on ehkä vasta lähdössä reitille, koska tässä on varmaan ollut aikaa valokuvata ja tenderi on huolellisesti halostettu. Miten olisi Virasoja eli nykyinen Imatra T ?. Etsiskelisin lyhytmatkaista junaa, vaikuttaisi vaunuston perusteella tällaiselta. Jos viimeinen vaunu oman kamiinan kanssa olisi postivaunu, löytyisi varmaan aikataulukirjoista sopivia junia. Luulen, että aikataulukirjoihin oli merkitty postijunat, tulivathan päivän lehdet postijunilla. Voisin kuvitella, että taka-alan pesussa ? oleva tenderi kuuluisikin vakituiselle Hk1 tai Sk4 veturille ja K5 on otettu henkilöjunakäyttöön. Jos veturi olisi vielä tullut konepajasta olisi siinä aihetta ottaa muistokuva. |
||||
|
|
28.09.2013 17:53 | Ilkka Hovi | ||
| Taka-alalla vesitetään tenderiä. Näyttäisi olevan kiinteä akseli - teli mutta vesitys tapahtuu tenderin väärään päähän? BLW tendereissä kiinteä akseli oli veturiin päin ja veturi puuttuu, sekä vesitys tapahtuisi halkotilaan? Voisiko olla jokin risteysasema koska raiteita näkyy paljon. Koska veturi luovutettiin vuonna 1940, olisi se ollut Karjalan vetureita. Ajattelin Elisenvaaraa, mutta siellä varikko kauempana ja II sekä III raiteiden välissä oli vesiviskuri, mutta ei noin kaukana ratapihalla. Sortavala ei käy eikä Jaakkima. Muista ei tietoa. Sinänsä Tk3 on hyvä tuon ajan matkustajajunaveturi onhan Tk3:n huippunopeus 60 km/h. Pikajunilla oli 1950-luvulla sama nopeus joidenkin aikataulukirjojen mukaan. Siis kuvan ottopaikka etsittävä luovutetulta alueelta. Ja muistammehan, että veturit pidettiin ennen tuossa kunnossa, metsä peilasi kattilan kyljestä vielä 1960-luvun alussa (ja lämmittäjä kampasi tukkansa peilaten sylinterin kyljestä) | ||||
|
26.09.2013 21:51 | Ilkka Hovi | ||
| Peto marsu saanut saaliin. Ei tunnu kivalta kun 160 nopeudessa varis paukahtaa etuikkunaan. Tässä lintu mahdollisesti ennättänyt väistää ikkunan. | ||||
|
26.09.2013 14:06 | Ilkka Hovi | ||
| Tu3-002 on Eestin Rautatiemuseossa Lavassaaressa. Veturi tyyppi on alkujaan tsekkiläinen, Neuvostoliittoon valmistettiin 45 kpl näitä, joista kaksi museoituina. Tsekeissä on kuulemma montakin käytössä edelleen. | ||||
|
26.09.2013 14:03 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaan, kyseessä olevan valuongelma. Jos valu revennyt (käytännössä valu ollut viallinen) on se pitänyt paikata ensin hitsaten täyttämällä viallinen kohta ja levy kevennysaukkoon estämään hitsin repeämistä loppukohdalla. Kuva varmaan veturin oikealta puolelta, täytyy mennä nuuskimaan kun seuraavan kerran piipahtaa Tapassa. | ||||
|
25.09.2013 13:19 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on käsitys, että Boxpok pyörän yksi ominaisuus oli mahdollisuus tasapainoittaa paremmin vastasivun koneiston antamat voimat pyörän puolelle. Suuremmilla nopeuksilla höyryveturien vetopyörät piti tasapainoittaa myös "ristiin". Ongelmana ilmeni kun isoilla 2-10-2 vetureilla ajettiin liian lujaa, voimat väänsivät kiskot mutkalle. Pyörään kohdistuu muitakin voimia kuin paino kiskoa vasten. Konevoima aiheuttaa vääntöä pyörän rakenteeseen, joten pyöreä levy kestää paremmin vääntöä kuin puolat. Juuri puolien katkeaminen 1930-luvun isoilla vetureilla, aiheutti uuden pyörätyypin keksimisen. Ensin näitä pyöriä käytettiinkin pikajunaveturiessa. Useissa voimakkaissa tavarajunavetureissa käytettiin edelleen puolapyöriä (esim PRR:N J1 sarjan 2-10-4 veturit.) | ||||
|
11.09.2013 22:33 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva, jota voi pohtia. Veturi on hyväkuntoisen näköinen. Yksi puskinlamppu, olisiko käytetty vaihtotöissä (luulen yhden valon olleen jonkinlainen opaste Venäjä/Neuvostoliitossa). Taulu käyntisillan kaiteessa näyttäisi olevan jakomittoja varten olisiko liitukirjoitusta. Ilmapumppu on oudossa paikassa hytin edessä. Normaalimpi paikka olisi savupesän vasemmalla puolella, josta poistohöyryputki savutorven viertä ylös. No, joo noin 8000 veturissa voi olla hieman vaihtelua. Hytin sivussa numeron yläpuolella on outo merkki, ellei sitä kuvittele saksalaiseksi kotkaksi. Vaunu on selvästi venäläinen ainakin tuulettimista päätellen. Siinäkin on outo merkki päätyyn maalattuna. Tiedetään saksalaisten käyttäneen toisen maailman sodan aikana myös leveäraiteista venäläistä kalustoa ennen kuin kiskot oli saatu naulattua normaaliraideleveykselle tai jokien yli vievät sillat korvattua tilapäisillä silloilla. Näissä vetureissa oli vanhat veturien numerot. Yleensä veturiin maalattiin saksalaiset rautatien tai sotilasrautateiden tunnukset. Ehkä pelkkä lintukin riitti jossakin tapauksessa. Onko kuljettajalla suikka päässä, neukku hatut olivat hieman erilaisia. Miksi kuva on ajoitettu vuoteen 1933 ? Entäpä jos kuva onkin ajoitettu vasta 1940-luvun lopulla? Koska tällaiset kuva-arvoitukset ovat kivoja, oletan kuvan olevan Karjalaa kauempaa ja etelämpää, sekä kuvaavan saksalaisten käytössä olevaa venäläistä/neuvostoliittolaista veturia. Tämän oletuksen voi hyvin ampua tutkimalla veturinhytti- ja vaunun päätymerkinnät. PS. Suomalaisia seikkaili myös Saksan palveluksessa ennen virallista pantti-pataljoonaa. |
||||
|
19.08.2013 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Onko veturissa Maija Mehiläinen ilahduttamassa lapsimatkustajia ? | ||||
|
19.08.2013 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| Silloin kun tässä vaunussa sai olla tavarajunan kyydissä oli Forssan pääty melko huonossa kunnossa autokolarin jäljiltä. Ennen päädyn romahtamista se korjattiin ovettomaksi. Alkujaan päädyissä oli ikkuna oven kummallakin puolella. Ikkunoiden mitoitus oli noiden sivuikkunoiden mukainen. Ikkunat muuttaisivat vaunun ulkonäköä paremmaksi ja valo vaunun sisällä lisääntyisi. Piirtelin vaunun sinikopiota puhtaaksi ja ikkunoiden piirtäminen on vaikeata ja aikaa vievää. Minulta vaadittiin sinikopio takaisin yhdistykselle ja annoin sen eräälle johtokunnan jäsenelle (Laaksonen ?, ei kuitenkaan kustantaja Laaksonen, vaan muovialalla toimiva henkilö.) Kuulemma piirustus sittemmin hävisi ! Minulta jäi päätyikkunat kesken, joten vaillinainen tussattu A1 muovi sai mennä roskiin. Vieläkin harmittaa, ei se tussattu piirustus, vaan alkuperäisen salaperäinen katoaminen. Minulta kysyttiin myöhemmin onko se minulla, kysyin henkilöltä jolle annoin sinikopion ja hän väitti sen hävinneen. Olisiko kuitenkin löytynyt ja olisi Museorautatien arkistossa. Voisiko joku varmentaa löytyykö, ettei tarvitsisi hautaan asti harmitella. |
||||
|
19.08.2013 21:15 | Ilkka Hovi | ||
| niin tai näin, hienosti on vaunu tehty ja yksityiskohtia vaalien. | ||||
|
09.08.2013 18:23 | Ilkka Hovi | ||
| Heinäkuussa juttelin Loviisassa rautatieläisen kanssa (on kuulemma ainoa Loviisassa työpaikan omaava VR:läinen). Hän kertoi juuri tulleensa radio-ohjauskurssilta ja alkavansa työt Valkossa. Oli ollut puhetta, että hän noutaisi junan Lahdesta, tekisi vaihtotyöt ja palauttaisi junan Lahteen. Ymmärsin radio-ohjauksella olevan nopeusrajoituksen 35 km/h, jolloin työpäivä ei riittäisi tällaisiin tehtäviin. Siis jos Valkossa tehdään vaihtotöitä radio-ohjauksella ei siellä veturimiehistöä tarvita. Tällöin voisi ajaa kaksi yksiveturista junaa päivittäin ja yövyttää yksi veturi Valkossa. Mitenköhän asia hoidetaan ellei kuljettaja käy kahvilla vaihtotöiden aikana. |
||||
|
07.08.2013 19:18 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoa, "punapiru" siirtynyt korjausjonoon. Toivottavasti ei tule nk arkikäyttöön vaan suihkii Hämäläisessä maisemassa arvokkaasti tärkeitä vieraita kuljettaen. Takataskuun tulevia projekteja varten jää vielä vuoden 1938 mallisen Hudson henkilöauton hankinta ja moblistien kiusaaminen muuttamalla autosta rata-auto. |
||||
|
26.07.2013 09:54 | Ilkka Hovi | ||
| Vihje: Paras ostaa eväät ja juomat jo lähtöasemalta. | ||||
|
14.07.2013 21:59 | Ilkka Hovi | ||
| Yllätys oli minulle, että ainakin jokin B1 veturi tehtiin englantilaismallisella kipinän sammuttimella. Enpä osaa sitä kuvailla, mutta ne jotka tuntevat englantilaisia vetureita voinevat arvata mistä oli kysymys. Esim GWR 0-6-0PT vetureisa oli tämmöinen laite pienennettynä käytössä parissa veturissa 1940-luvulla. B2 veturissa oli kartiomainen savutorvi jo tehtaalta lähtiessä. | ||||
|
10.07.2013 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni nipotus ollee paikallaan. Messinkisten putkien sisällä ollee jousi. jolla varoventtiili kuormataan ja säädetään haluttuun paineeseen. Yläpäästä lähtevän kierretangon päästä puuttuvat mutterit ja aluslevy (ei ole laivatermi, vitsi, vitsi) joilla säätö käytännössä tehdään. |
||||
|
04.07.2013 17:56 | Ilkka Hovi | ||
| Voihan se olla Heikki. Kertoisin kuitenkin, että 1966 alkaessani kerätä veturien lempinimiä, Kouvolassa Hv1-3 tunnettiin viipurilaisella nimellä Mörssi. Vaikka Pieksämäellä en Hv1-3 vetureita nähnytkään kulussa, oli Hindenburgin (Hv3, Schwarzkopff) lisäksi tunnettiin Mörssi. Pitänee muistaa etteivät lempinimet olleet virallisia. Olihan kuulemma Vr5 Tampereella Hertta. Herttanen sentään ! |
||||