Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.01.2013 11:39 | Ilkka Hovi | ||
| Oy Fuel Ab:n musta vaunu, tekstit punaisella, näkyy jossakin Areenalla näytetyssä ohjelmassa. Vaunu oli roikassa menossa Naantalin jalostamolle. | ||||
|
20.01.2013 11:32 | Ilkka Hovi | ||
| Jos kuvan laatu ei ole nykyistä tasoa, on tällaisia kuvia kiva katsella. Kärsin itse diossa olevista pilkuista ja pisteistä, mutta tämä kuva antaa uskoa laittaa kuvia jotka voivat olla joillekin katsojille mielenkiintoisia. Hyvä sommitelma, koko juna näkyy ja kuvauspaikka on hyvin valittu. |
||||
|
16.01.2013 14:35 | Ilkka Hovi | ||
| Voe tätä nuorisoa. Vaikka niille näyttää kuvan, eivät huomaa veturin puhaltelevan renkaita. Kyllä ne dieselitkin tuon tempun osaa, jos vain havainnoitsija ymmärtää näkemänsä. | ||||
|
14.01.2013 19:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kevät 1966 oli ilmeisti aika kylmä. Juhannuksen viettoon lähdettäessä oli eräänkin talon pohjoispuolella vielä noin 20 cm:n jäätynyt lumikasa. Oli onneksi sulanut ennen heinäkuuta. Eräässä kasassa hiekan alla oli lunta vielä elokuussa. Siispä ilmeisti traktorilla oli töitä talvella. | ||||
|
11.01.2013 18:52 | Ilkka Hovi | ||
| VR 150 juhlia varten Pasilassa maalattu Gbr vaunun väri on valmistettu Tikkurilan värin 1930-luvun tavaravaunureseptin mukaan. | ||||
|
|
11.01.2013 12:11 | Ilkka Hovi | ||
| Gb:n eri ovivaihtoehdotkin mukana. Pystylaudoitettu, vaneriovi ja vaakalaudoitettu (5. vasemmalta). Useimmat Gb:t liukulaakerivaunuja. | ||||
|
08.01.2013 23:13 | Ilkka Hovi | ||
| Oliko ruotsalaisissa säiliövaunuissa käyntisilta säiliön päällä ? Tässä ainakin näyttää olevan. Mikähän tarkoitus sillä on, koska säiliö varmaan täytettiin vaunun keskellä olevasta kuvusta. Jos lastaus tapahtuisi letkuilla voisi ajatella käyntisiltaa tarvittavan. Olisiko bitumin kuljetusta varten kun on noin vahvat eristeet? | ||||
|
30.12.2012 18:49 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Kuormaus nosturilla, sillä kuljetin jättäisi yhden pitkän keon. | ||||
|
27.12.2012 10:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoja kuvia Japanista. Minusta tämä on sarjan kiinnostavin. Japanissa kait vasemmanpuoleinen rautatieliikenne ja autoista päätellen ajellaan myös maanteillä väärää puolta. Sivistyksen paikkaamista, please. | ||||
|
20.12.2012 21:45 | Ilkka Hovi | ||
| Satikan yläpuolella tavaralaiturissa lämminvaunu, jossa päätyovi ja lastaussilta ovipäässä ! 1950-luvun puolivälin jälkeen oli Pohjois-Haagassa nykyisen Kehä I:n paikalla ja siitä pohjoiseen useita Gg vaunun koreja asuntoina metsässä. Muistan yhden, jossa ihmettelin vaunun päässä olevaa ovea ja kätevää perkolaa asunnon edessä. Paljon niitä ei uskaltanut tutkia, asukkaat olivat aina hyvin hyökkääviä. Asuntopula kova ja vaununkoreista sai hyviä eristettyjä kämppiä. |
||||
|
12.11.2012 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Edellä olevat tunnisteet + ohitusputki näkyy sylinterin sivulla = H7 eli Hv4. | ||||
|
11.11.2012 22:52 | Ilkka Hovi | ||
| Hold it ! Mielestäni sähköistys oli tuolloin Toijalaan, missä Sr1 vaihdettiin muihin vetäjiin. Silloin Dr12 voi olla vaikka Turun junassa. Minulla ei ole ollut kovasti kiinnostusta kuvaamiseen höyryaikojen jälkeen. Ilmeisesti kuva on otettu tuon sähköveturin takia. Voisi olla vaikka kesällä 1975 koska kevään USAn matkan jälkeen nähtyäni isoja dieseleitä, totesin voivani kuvata vähän Suomessakin. Dia putkahti muovissa hylättyjen laatikosta, oli jäänyt johonkin rakoon. Rapean kuiva dia. | ||||
|
11.11.2012 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Ei se Vv12 kovin pieni ollut. Minulla on mielikuva kovinkin rotevan oloisesta veturista. Jos arvioidaan puskinten korkeudeksi vaikka 1 metri tulee laiteelle ihan hyvin korkeutta. Aika jännää, että oltiin huolestuneita höyryvetureiden säilymisestä, mutta nämä alkuaikojen sarjat saivat mennä romikseen. Sivistysvaje silloisessa VR:n johdossa. |
||||
|
|
11.11.2012 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä milloin kuvattu, vuosi 1977 annettu vain kuvaamaan noin vuotta. Junissa oli erilliset tupakkaosastot jo 1950-luvulla, aiemmasta ei ole tietoa. Sähköveturi varmaan melko tuore tapaus, joten se voisi auttaa ajoitusta. Varmaan tupakkamainoksetkin kiellettiin tupakkalain myötä. Tupakoimattomalle aika ennen rajoituksia oli aikamoista kärsimystä. |
||||
|
25.10.2012 12:07 | Ilkka Hovi | ||
| Taaempana oikella on Tve1 tai 2 kuormattuna Hk vaunuun. Meni varmaan aika pitkälle ja paikkakunnalle, jossa löytyi nosturi. | ||||
|
10.10.2012 09:43 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuo rakennus näyttää enempi teollisuusarkkitehtuurilta. Siksi arvaan tietenkin Mänttä. | ||||
|
09.10.2012 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Okei, okei. Olkoot sitte höyryveturi tenderillä, ainakin se on kohteliaampi nimitys. Meidän kaperaiteiset veturit kirjan uusintapainoksessa ollee tietoa ainakin JR4 (Henschell) veturin käytöstä Neuvostoliitossa. Voinen tietenkin olla väärässä. Ymmärsin kirjan tulleen juuri painosta. |
||||
|
|
08.10.2012 22:13 | Ilkka Hovi | ||
| Mietin tuossa, että nyt (2012) ajatellessa mitä nuo kirjaimet tarkoittavat ajatellaan nykylähtökohdista. Kun ajattelen tilannetta vuonna 1945 jolloin ilmeisesti näitä vetureita määritettiin, PT-4 veturit perustuivat venäläiseen sarjaan P24, joita ennätettiin valmistaa 9 kpl ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Piirustukset lähetettiin Suomeen ja suomalaiset tehtaat tekivät tarvittavat muutokset omien kokemusten ja valmistuksen tarpeen mukaan. Neuvostoinsinöörinä miten nimeäisin tämän uuden sarjan? P24:n mukaan P ja sota-ajan kunniaksi (Saksa oli vielä kukistumatta) T. Muut sarjat ja muualla tehdyt veturit olivat Joni Lahden merkintöjen mukaisesti K-alkuisia ja Neuvostoliitossa valmistettiin P24 sarjaan perustuvia sarjoja VP-1, VP-2 ja VP-4 vetureita 2350 kpl. Tämä on tällaista ajatusharjoittelua. Kuka tietää mistä merkintä PT todella tulee? Venäjää osaavien pitäisi tutustua Sotevan asiakirjoihin, josta nimiasia voisi selvitä, jos on niin tärkeää. |
||||
|
08.10.2012 13:37 | Ilkka Hovi | ||
| Arvelen junan tulevan Riihimäen tavararatapihalle. Vasemmalla tulo-opastin ja koska vaihdonkielto-opastin ei oli vaakasuorassa ollee juna omalla tuloraiteella. Muistaakseni ratapihan laidalla meni jokin raide suoraan laskumäen tulopuolelle. Raidekaaviot esiin - marx ! | ||||
|
|
08.10.2012 13:32 | Ilkka Hovi | ||
| Ensimmäiset sotakorvaukset menivät 1945. Lisäksi voinen korjata veturin sarjamerkin,joka on PT4. Ehdotan tämän merkitsevän P = höyryveturi T = sotasaalis ja 4 = akselipaino t. Tampellan Ft4 olisi taasen F = Suomi, T = Tampella ja 4 on akselipaino t. Fl6 on taasen (0-4-0T) F = Suomi, L = Lokomo ja 6 tonnia akselipainoa. Ny kun sauhuan näistä sarjoista voidaan keskustella myös PT4:n merkityksestä, siitä on kauniinpia variaatioita olemassa. Kuitenkin kaikki leveäraiteiset tai normaaliraiteisista levennetyt veturit saivat sarjamerkiksi T = sotasaalis ja seuraava kirjain lähinnä venäläistä sarjaa oleva sarjatunnus. Siten BR52 sai sarjamerkin TE = sotasaalis E veturi. (Huom! venäläinen kirjain, joka kirjoitetaan E on je. Nämä jet eli E:t olivat taasen samoja kuin Suomessa käytetty amerikkalainen Tr2.) |
||||
|
07.10.2012 17:30 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kysymys. Jos seistiin voitiin stokerin syöttö lopettaa. Höyrysuihkut piti jättää päälle (jäähdytys) ja jos rullattiin voitiin tietenkin jättää syöttö pienelle ettei hiili ala palaa stokeriputkessa. Toisaalta sammustus on helppoa tehdä rullaamalla stokeria hetkinen, jolloin palava hiili siirtyy sinne missä pitääkin palaa. Tehonsäätö on helppo tehdä lisäämällä höyrynpainetta stokerin höyrykoneeseen, jolloin ruuvi pyörii nopeammin. Järjestelmässä ei ollut vakionopeutta. |
||||
|
06.10.2012 11:38 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/77781?a=1 olevat hanat liittyvät tähän mittariin. Vasemman painemittarin vasemmanpuoleinen liitäntä on ilmeisesti stokerin höyrynkoneen syöttöpaineen mittaamiseen. Vasemman painemittarin toinen liitäntä vasemmalta on hiilen puhallus arinan vasemmanpuolen etuosaan, paineen mittaus. Kolmas liitäntä vasemmalta on hienon hiilen puhallus, jottei hieno hiili jää kaasuvirtaan ja lennä suoraan ulos savutorvesta. Neljäs liitäntä vasemmalta on hiilen puhallus arinan oikeanpuolen etuosaan. Takakulmien hiilenpuhallus voidaan tarkistaa helpohkosti ja tarvittaessa paikata lapiolla. Hyvä muistaa: jakopöydän jäähdytystä varten on pidettävä höyrynpuhallus päällä. Puhalluksen voimakkuuta voi säätää pääventtiilillä joka on ennen venttiilitukkia. |
||||
|
06.10.2012 10:50 | Ilkka Hovi | ||
| Veturissa on keskusvoitelu. Toisella puolella oleva voitelukoje syöttää vaunuöljyn pyörästön akselien laakereille. | ||||
|
06.10.2012 10:46 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni korjaus. Hiilenpuhaltaminen tapahtuu höyryllä. | ||||
|
30.09.2012 11:33 | Ilkka Hovi | ||
| Sota-ajan kuvia. Noin kuvan ja kuvan 11299 keskellä roikka vaunuja joissa heinää > hevosille. Oikeassa laidassa pino polttoainetynnyreitä. Tuohon aikaan polttoaine tuotiin säiliövaunuilla varastoon, jossa polttoaine lirutettiin tynnyreihin. Tankkien ja kuorma-autojen polttoaineiksi. Kaipa siellä oli myös lamppuöljyä, olihan Lapissa pimeä talvella. (Ei kokemusta) |
||||
|
24.09.2012 20:30 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, vielä on muistettava monissa maissa olleet lähiliikenteen sähköistetyt kaupunkiradat eivät käyttäneet höyryvetureita. Vrt Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna ja Oslo |
||||
|
|
24.09.2012 17:21 | Ilkka Hovi | ||
| Voih, saisinko huomauttaa kyseessä olevan HÖYRYVETURIkilometrit. Tällöin esim Pohjois Ruotsin malmijunat eivät ole taulukossa. Ne kulkivat sähkövedolla. | ||||
|
23.09.2012 10:48 | Ilkka Hovi | ||
| Tätä kuvaa vertailtaessa Haapamäellä olevan Pr2 kuvaan, kun veturi on juuri maalattu, voi todeta Haapamäen porukan onnistuneen hyvin koristeraitojen maalauksessa. Pienet erot, joiden arvaaminen on ollut mahdotonta, voikin korjata seuraavan maalauksen yhteydessä, jos aiheellista. Onhan tuo 1800 vihreä eikä ilmeisen sininen kuten tässä kuvassa. |
||||
|
22.09.2012 12:48 | Ilkka Hovi | ||
| Kun otetaan hytti ja vesisäiliöt pois, voisi olla 9P. | ||||
|
|
19.09.2012 12:26 | Ilkka Hovi | ||
| Aikataulussa pysyminen on hyvä kysymys. Esitän toisen kysymyksen: Olenko oikeassa, että vielä 50-luvun puolivälissä useimmat pikajunat kulkivat n. 60 km/h, kuten muistan lukeneeni aikataulukirjasta ? Jos olen oikeassa on ymmärrettävissä noiden kuulemieni 40 min myöhästymisten kiinniotto melko pienillä matkaosuuksilla. |
||||
|
13.09.2012 18:24 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvittelen näkeväni Katajannokan vesiviskurin vierellä B1 veturin. Hups eipä olekaan siinä, vaan siitä oikealle. Viskurin luona ilmeisesti Kana, jolla musta läiskä peräpuolessa. Kanaan 662 oli, Katajannokalla otetun kuvan mukaan, liitettynä A-sarjan tenderi (ei kuitenkaan A1,A2 tai A4 sarjan veturin). Tenderistä näkyi tuossa lähikuvassa vain vähän etuosaa. Kuva löytyy Helsingin Kaupunginmuseosta neganumerolla 112481. | ||||
|
13.09.2012 18:14 | Ilkka Hovi | ||
| Valmistusvuosien perusteella olisi näiden veturien (772 ja 750) väritys sininen. | ||||
|
30.08.2012 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva tuosta filmauksesta. Ihmettelin veturivalintaa, mutta hieman vartuttuani totesin Puolassa olleen savupelleillä varustettuja 2-8-2 vetureita, olikohan sarjaa Pt31 (?), jotka lähinnä muistuttavat Ristoa. Hyvinhän ne junakohtaukset oli kuvattu. |
||||
|
13.08.2012 20:17 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunun väritys on Tikkurilan värin v. 1938 VR:lle toimittaman tavaravaunuvärireseptin mukainen. Väri ollee melko oikea näillä tiedoilla. Muistan kun Pienoisrautatiekerhossa joskus 1960-luvun lopulla oli muutamia Gb vaunun malleja näytillä, niin Kauko Kuosma kysyi vaunujen väristä. Hänestä niiden piti olla vihreämpiä. Minusta Gb:t olivat aina "mustia" mutta kaipa sitten tämä on ainakin lähes oikea 30-lukuinen väri. Gbr:t valmistuivat vasta 1946 alusta Ruotsissa ja kori Suomessa. |
||||
|
|
25.07.2012 22:13 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunussa on mielenkiintoiset puskimet kuvan näyttämässä päässä. Runko ilmeisesti teräsvalua, olisiko normaali ruotsalainen malli. Toisessa päässä on suomalaistyyppiset mäntä (?) puskimet. Puskinasiantuntijan kommentteja odotetaan kiinnostuneena. |
||||
|
|
19.07.2012 21:20 | Ilkka Hovi | ||
| Kyseessä on 787:n huoltovaunu, joka saatiin VR Rata Oy:lta lainaan jo 2004. Rekisteröinti on pyydetty litteralle Gb, joten "r" jouduttaneen maalaamaan yli. Maalasimme alkuperäisen litteran koska yllätykseksi tämä onkin historiallista Gb sarjaa, jonka alusta on valmistettu Ruotsissa v. 1946. Vaunun valmistajalaatat ovat lähteneet evakkoon, olisi mukava saada yksi laatta lainaksi kopion tekemistä varten. Rohkeasti lainaamaan ! Vaunussa olevat päiväykset on tehty niillä sapluunoilla, joita saimme irti Tapio Keräsen piirämästä 1:1 Gb vaunun CAD-kuvasta. Karjaa on jo kolmen viikon päästä, joten kovin suuriin trimmauksiin ei ole aikaa. | ||||
|
01.05.2012 09:07 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitos, ehdotuksen mukaan päätin Demikhovon olevan Venäjällä. | ||||
|
|
30.04.2012 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| OK Kiitos yx "a" puuttui. | ||||
|
21.04.2012 17:53 | Ilkka Hovi | ||
| Please note: Kyseessä on Pervyij ... eli First Freight Company. Tämä firmahan myytiin noin vuosi sitten. Pikku kauppa, 220 000 tavaravaunua. Olemassa ollee myös Second Freight Company. |
||||
|
20.04.2012 20:53 | Ilkka Hovi | ||
| Kävinkin kaivoksella rikastamoa ihmettelemässä noin 5 vuotta myöhemmin. Paikallisten kertoman mukaan Pyhäsalmen kaivoksella oli (on) Suomen toiseksi paras sauna. Jekkuun kuuli tietenkin kysyä, missä sitten se paras sauna on. Ei kuulemma ole vielä tehty. |
||||
|
04.04.2012 09:28 | Ilkka Hovi | ||
| Mielestäni oli tavallista, että Hangon juna tuli suoraan II raiteelle. Vasta myöhemmin näin jatkuvasti käytettävän I raidetta ja silloinkin enempi lähtevien raiteena. Karjaa oli minulle paikka, jossa kävin hyvin harvoin, työn puolesta useasti vasta noin 1988 jälkeen. Kuka ratkaisee miten oli ? | ||||
|
03.04.2012 09:16 | Ilkka Hovi | ||
| Voisi olla vaikka Kirjokivi - Vuohijärvi välillä. Samanlaiset sähköpylväät vasemmalla kaakana ja tasoristeyskin sopisi. Tosin en ole koskaan ollut tässä kohtaa, mutta kuva näyttäisi tuolta kun junan takana on sopivasti vielä suojastusopastin. | ||||
|
18.03.2012 20:38 | Ilkka Hovi | ||
| Kuljettaja toimi tosi hyvin, vihelsi mutkassa ennen kuin tuli näkyviin. Kiitokset näin ennätin pistää kameran päälle. Lisäksi moottorit kävivät pienellä teholla hieman eri aikaan mukavasti "heijaten" saman aikaisesti ja eri aikaan. (Vrt DC3 lentokone). Ilmeisesti normaaliajossa oli tehoja enempi jolloin tällaista äänimaailmaa en muista ennen kuulleeni. | ||||
|
13.03.2012 18:11 | Ilkka Hovi | ||
| Geologeja kehiin ! Minusta enempi graniittilohkareita. Ainut paikka jonka tiedän olisi Hyvinkään Kivilouhimo, mistä tuli myös Stockmannin perustuskivet. Tuonkokoinen rillikisko sopinee parhaiten hevosvetoon. Suomessa kiveä riittää ja paikkalle on monia mahdollisuuksia. |
||||
|
02.03.2012 17:05 | Ilkka Hovi | ||
| Uusi aika on tullut. Tarkoitan tavallisesti pistossa ollut avosiltainen Gd on vaihtunut standardi Gd vaunuun. Vekkuli tunnelma kuvassa. 2700 sarjan alkupää taisi tullan ensin Helsinkiin työntämään Pr1:ä pois lähijunista. |
||||
|
02.03.2012 17:03 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja. | ||||
|
24.02.2012 23:55 | Ilkka Hovi | ||
| Erinomaisen hieno kuva. Tuosta kuvasta näkee hyvin kuinka piipun katkeamiskohta riippuu siitä miten piipun eri osat ovat kiihtyneet ja nopeusero aiheuttaa piipun katkeamisen. Jos piippu tupsahtaisi maahan kokonaisena olisi piipun yläosan vauhti melkoinen. Nyt keski- ja yläosa jäävät jälkeen alaosasta ja tällöin tulee leikkaavia voimia, jotka katkaisevat piipun. Jännästi keskiosa alkanut liukua alaosaa pitkin ja yläosa miettii kaatuako vai pudotako vain paikalleen. Melko lähellä kuitenkin nuo pari heijastinliiviä, varsinkin jos yläosa olisi pudonnut suoraan olisi tiilisade uhannut lähellä olijoita. |
||||
|
19.02.2012 13:45 | Ilkka Hovi | ||
| 60-luvun alkupuolella silloinen Pasilan 898 esiintyy monessa kuvassa. Mielestäni Hyvinkään ABC:llä on suurennos, jossa lämmittäjä on veturin vasemmalla puolella voitelupuuhissa. 898 oli joskus lastattua Ma-roikkaa vetämässä rantaradalla ja miehistö vietti ruokatuntia Pitäjänmäen sivuraiteella. Ystävällisesti päästivät koneen päälle tunnelmoimaan. Emme syöneet kavereiden eväitä mutta nautimme veturin päällä olosta. |
||||
|
17.02.2012 09:56 | Ilkka Hovi | ||
| Entäpä Uimaharju. | ||||
|
11.02.2012 09:45 | Ilkka Hovi | ||
| Tarkennus. Nyt pitäisi tietää onko puskintenasennuksen hinta vanhaa markkaa vai uutta markkaa. Rahanuudistus tapahtui v. 1963 (kuvanottovuosi) Silloin uuden markan mukaan hinta olisi 15 uutta markkaa (1500 vanhaa markkaa) vaunulta, mikä olisi kohtuullinen hinta. Ehkkäpä kuitenkin hinnoittelu oli vanhoissa markoissa? | ||||
|
|
10.02.2012 10:50 | Ilkka Hovi | ||
| Aika hyvä veloitus. Vuonna 1966 monet vasta valmistuneet insinöörit olivat tyytyväisiä aloittaessaan 1500 mk:n kuukausiansiolla. |
||||