Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: PKP 1435mm 1976 |
09.02.2013 17:09 | Ilkka Hovi | ||
| Puolassa oli, kuten koko silloisessa itäblokissa, kuvaus hankalaa. Meillä oli onneksi tarpeeksi monta leimaa lupalapussa. Lupa antoi oikeuden kuvata tietyillä paikoilla, kävimme ensin esim varikon konttorissa ilmoittautumassa. Joskus ilmoittautuminen ei mennyt ratapihalla olevalle miliisille asti, mutta asia selviytyi kun hän näki proopuskamme. Muualla rautatieläiset saattoivat olla hyvinkin uhkaavia, heti kun huomasivat ulkomaalaisia. Alkumatkasta huomasimme levyesiopastimen näyttävän selvää kulkua, pysähdyimme ja valmistauduimme kuvaamaan. Eteemme pysähtyi sotilasajoneuvo, joka otti rekkarin ylös ja odotti että (junan kuvaamisen jälkeen) jatkoimme matkaa. Henkilökunta oli ystävällistä kun pääsimme juttuihin. Eräs kuljettaja kertoi, että hän oli oppinut saksan kun oli sota-aikana pakkotyössä Saksassa. Kaikenkaikkiaan reissu oli kohtuullisen mukava. Ei käynyt sellaista kuin englantilaiselle porukalle, joka oli DDR:ssä kuvaamassa. Poliisi rupesi kyselemään, mitä asemalla tapahtui. Engelsmannit ilmeisesti rinta rottingilla näyttivät lupalapun, jonka mukaan sai kuvata asemalaiturilla. Sitten muistaakseni 5 kaveri kiipesi kuormauslaiturille parempien kuvientoivossa. Paikalliset viranomaiset totesivat heidän olevan kuvausalueen ulkopuolella ja pistivät pojat (oletus ettei tyttöjä ollut mukana) vuorokaudeksi jäähtymään paikalliseen putkaan. Jälkimakuna oli kuitenkin koko aika tapahtunut pieni hankaus paikallisten puolelta. Esim kun vastaan tuli it-ohjuksia kuorma-autojen lavalla, pressuilla peitettynä, autojen lavoilta kurkittiin ettei lastia valokuvata. Gdanskin lähellä katselimme kapsumoottorivaunua ja sieltä alettiin huutamaan. Toisaalta taasen jos näytti lupalapun jotkut rautatieläiset pelästyivät. Aina oli jotenkin "häiriöksi". |
||||
|
06.02.2013 20:29 | Ilkka Hovi | ||
| Aivan oikein, tapahtui kirjoitusvirhe. Katselin pyörästöä ja muistelin kuinka erästä henkilöjunaa, jossa matkustin veti Ok1, jonka oli valmistanut Schwartskopff vuonna 1912 tenderilaatan mukaan. | ||||
|
06.02.2013 13:19 | Ilkka Hovi | ||
| Tuopa yllätys. Tiesin että Tr203 vetureita valmistivat BLW, ALCO ja Lima. Tämä 100 veturin tilaus on sitten ollut Yhdysvaltojen tukea Puolalle ja näitä valtion tilauksia jaettiin eri valmistajien kesken. Kunnes joku paikallinen harrastaja kertoo, että tuolloin tuossa junassa oli ALCOn valmistama veturi, niin kauan tuo veturi on BLW:n valmistama. Jos joudun muuttamaan mieltäni tuo veturi on BLW:n valmistaman veturin kaltainen :). Wikipedian kuvassa on veturin kattila ALCOn valmistama, ainakin valmistajanlaatasta päätellen. Veturi on moderni, valtaventtiililaitteisto on savupesässä. | ||||
|
06.02.2013 10:39 | Ilkka Hovi | ||
| Eljaksen Wikipedia tiedon perusteella ei veturi aivan saksalaisen 03 sarjan mukainen olekaan. Korjasin kuvatekstin oletuksen poistamalla sen ja viittauksen saksalaiseen 03 sarjaan. Veturi on puolalaisten oma konstruktio tehty ehkä 03:n päämittoja mukaillen, mutta omien tarpeiden mukaan muuttaen. Kunnon suunnittelija katsoo lähteitä ja tekee omien standardien mukaisesti omaan käyttöön soveliaan veturin. Veturi onkin näemmä entinen Pm-2, nykyisin Pm-1. |
||||
|
06.02.2013 10:26 | Ilkka Hovi | ||
| Ottamatta kantaa ylläolevaan haluan muistuttaa vetureita vertailevia, että höyryveturien tulipinta ilmoitettiin Suomessa ja Saksassa, tulenkoskettaman tulipintana. Ainakin USAssa, Venäjällä ja Englannissa tulipinta ilmoitettiin ulkopuolisena, eli vedenkoskettamana tulipintana. Pienillä vetureilla ero oli n. 10%. Tulenkoskettaman tulipinnan laskemiseen pitää huomata mahdolliset sideputket, joiden seinämänpaksuus oli suurempi kuin normaaleilla tuliputkilla. Sideputkia käytettiin ainakin saksalaisissa kapearaidekattiloissa. |
||||
|
05.02.2013 22:18 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva arkipäivästä, joka eräänä päivänä muuttui. Höyryveturi korvattiin moottoriveturilla ja sitten kerran juna ei enää kulkenut. | ||||
|
05.02.2013 12:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva ja kiva vertailu tuohon vanhaan kuvaan. Jees ! | ||||
|
04.02.2013 13:31 | Ilkka Hovi | ||
| Vesiviskurissa on ollut höyrylämmitys ? | ||||
|
04.02.2013 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Nam, nam. Laakereiden kilkatus johtui laakerin rakenteesta. Laakeria ei voinut kiristää ja laakeri pyöri kammentapin ja kiertokangen välissä. Voitelu oli vaseliinilla ja kun voiteluaine puristui ulos sekä laakeri kului alkoi kiertokanki pitää ääntä. Äänen muodostukseen saattoi riittää muutama sadasosa millimetriä. Uutena laakerit olivat äänettömiä. |
||||
|
03.02.2013 13:38 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä huomio. Veturit olivat sarjaa 98 ja myös BR:n ainoat höyryveturit. | ||||
|
02.02.2013 12:14 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva tuplavetopikajunasta. Vaikka itse en ole ollut innostunut kuvaamaan dieseleitä on näitä vanhoja ja nykyisia Dv12 kuvia mukava katsoa vorgista. Tämä kuva herättää muistuman Riihimäeltä kun joku Tampereen suuntaan tuleva Dv12-tuplaveto pikajuna soitti kelloa laituriin tullessa. 2700 sarjan veturit ja siniset vaunut, se oli tyylikästä. Näin sen useamman kerran, ilmeisesti asialla oli vanhempi kuljettaja. Olenkin ihmetellyt ettei VR150 museoliikenteessä veturit soittaneet kelloa asemalle tullessa. Kellon iskujen ei tarvitse olla nopeita, parasta on harvakseltaan annettava kello-opaste. Ilmeisesti nykyiset kuljettajat eivät tunne asiaa ! Pahus, onko tässä jo siksi vanha, että on oletettava nykykuljettajien olevan siksi nuoria, etteivät ole kuulleet veturin käyttävän merkinatokelloa ! (Nykytyyliin - kellonkäyttökurssille !) | ||||
|
30.01.2013 23:30 | Ilkka Hovi | ||
| Valokaasuvaunusta. Kuka nyt vaunuja kuvailisi (paitsi Tapio Keränen) kun oli höyryveturi liikkeellä? | ||||
|
29.01.2013 13:18 | Ilkka Hovi | ||
| Tapsa se vaan on tajunnut ottaa sisäkuvia kondyktöörivaunusta. Eipä olisi tullut mieleen. Jos tällaisia kuvia alkaisi erikseen etsiä olisi ilmeisesti vaikeata löytää virallisista lähteistä. Arvaisin ettei tässä ole kaikki kuvat. | ||||
|
26.01.2013 22:00 | Ilkka Hovi | ||
| Onhan siellä Mak-vaunukin sekä jokin veturi laudoitettuna, Tk3 ? | ||||
|
26.01.2013 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkiston aulassa on iso suurennos Pasilan varikosta n. 1900 + jotain. Osa samasta kuvasta on ollut Resiina-lehdessä. Kuvassa näkyy selvästi lämmin- ja jäähdystysvaunuja taka-alalla Sörnäisten radan vierellä. Vanujen takana on vyörytyslaitteen tapainen rakennelma, jonka luulen olleen jään kuormaamiseksi vaunujen jäähdytystä varten. Vanhemmissa, varsinkin päätykuormatuissa vaunuissa, jääsäiliön täyttö tapahtui päätyoven kautta. Sivukuormatuissa vaunuissa oli myös eteinen, josta jääsäiliöt voitiin täyttää. Jääsäiliöt olivat vaununkorin sivuseinillä ja jää oli ilmeisesti murskana. Näitä kuormauspaikkoja on pitänyt olla useita, koska esim Hangon voijunat tarvitsivat jäähdytystä kesäaikaan. Tätä jäähilettä on voinut saada jäähdytyslaiteistosta. Esimerkiksi Hangossa oli voimakasiinilla isot jäähdytyslaitteistot, joiden höyrykoneet ollevat edellen konehallissa jäljellä. Hyvä selvitys on kirjasessa "Suomen Valtionrautatiet. Junien lämmitys- ja jäähdytyslaitoksia koskeva Ohjesääntö. 1910. " Sieltä selviää kolmiakselisissa vaunuissa olevan kaksi jääsäiliötä ja kaksiakselisissa vaunuissa olevan jääsäiliöitä vain yksi kappale. Kuvassa oleva Gg onkin eri rakennetta ja luulisin sinne laitettavan suurempia jääkappaleita. Olen ymmärtänyt, että vaunuihin täytettiin jään lisäksi jonkin verran suolaa, ilmeisesti tasaamaan sulamistapahtumaa (?) |
||||
|
21.01.2013 18:20 | Ilkka Hovi | ||
| Eljaksen papereista olen lukenut, että ehdotus hytin "pullistamiseen" tehtiin Toijalassa vuonna 1948. Milloinkohan oli täyskorjauksessa 1950-luvulla, kuva olisi korjausta ennen. |
||||
|
21.01.2013 12:17 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni Stora-Enso kuljettaa suur (maxi tai mammutti) kontteja Ruotsista Antwerpeniin, jossa kontit puretaan ja paperirullat kuljetetaan asiakkaille. | ||||
|
20.01.2013 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Oletan tuon kattolisäkkeen olevan jarrukopin. Ensimmäisissä jarrukopillisissa vaunuissa oli koppi vaunun korin sisällä ja jos ymmärsin oikein seuraava vaihe oli tehtä koppi puoliksi ulos vaunun päätyseinästä. Koska ulkoneva jarrukoppi oli vaunun keskellä sattuivat jarrukopilliset vaunut joskus vastakkain, jolloin ne eivät mahtuneet vaunujen väliin, vaan rikkoutuivat. Seuraavaksi jarrukopit rakennettiin toiseen kulmaan, jolloin ei rikkoutumisvaaraa ollut. Näin muistelen lukeneeni VR 1861 - 1912 II kirjasta. |
||||
|
20.01.2013 11:39 | Ilkka Hovi | ||
| Oy Fuel Ab:n musta vaunu, tekstit punaisella, näkyy jossakin Areenalla näytetyssä ohjelmassa. Vaunu oli roikassa menossa Naantalin jalostamolle. | ||||
|
20.01.2013 11:32 | Ilkka Hovi | ||
| Jos kuvan laatu ei ole nykyistä tasoa, on tällaisia kuvia kiva katsella. Kärsin itse diossa olevista pilkuista ja pisteistä, mutta tämä kuva antaa uskoa laittaa kuvia jotka voivat olla joillekin katsojille mielenkiintoisia. Hyvä sommitelma, koko juna näkyy ja kuvauspaikka on hyvin valittu. |
||||
|
16.01.2013 14:35 | Ilkka Hovi | ||
| Voe tätä nuorisoa. Vaikka niille näyttää kuvan, eivät huomaa veturin puhaltelevan renkaita. Kyllä ne dieselitkin tuon tempun osaa, jos vain havainnoitsija ymmärtää näkemänsä. | ||||
|
14.01.2013 19:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kevät 1966 oli ilmeisti aika kylmä. Juhannuksen viettoon lähdettäessä oli eräänkin talon pohjoispuolella vielä noin 20 cm:n jäätynyt lumikasa. Oli onneksi sulanut ennen heinäkuuta. Eräässä kasassa hiekan alla oli lunta vielä elokuussa. Siispä ilmeisti traktorilla oli töitä talvella. | ||||
|
11.01.2013 18:52 | Ilkka Hovi | ||
| VR 150 juhlia varten Pasilassa maalattu Gbr vaunun väri on valmistettu Tikkurilan värin 1930-luvun tavaravaunureseptin mukaan. | ||||
|
|
11.01.2013 12:11 | Ilkka Hovi | ||
| Gb:n eri ovivaihtoehdotkin mukana. Pystylaudoitettu, vaneriovi ja vaakalaudoitettu (5. vasemmalta). Useimmat Gb:t liukulaakerivaunuja. | ||||
|
08.01.2013 23:13 | Ilkka Hovi | ||
| Oliko ruotsalaisissa säiliövaunuissa käyntisilta säiliön päällä ? Tässä ainakin näyttää olevan. Mikähän tarkoitus sillä on, koska säiliö varmaan täytettiin vaunun keskellä olevasta kuvusta. Jos lastaus tapahtuisi letkuilla voisi ajatella käyntisiltaa tarvittavan. Olisiko bitumin kuljetusta varten kun on noin vahvat eristeet? | ||||
|
30.12.2012 18:49 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Kuormaus nosturilla, sillä kuljetin jättäisi yhden pitkän keon. | ||||
|
27.12.2012 10:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoja kuvia Japanista. Minusta tämä on sarjan kiinnostavin. Japanissa kait vasemmanpuoleinen rautatieliikenne ja autoista päätellen ajellaan myös maanteillä väärää puolta. Sivistyksen paikkaamista, please. | ||||
|
20.12.2012 21:45 | Ilkka Hovi | ||
| Satikan yläpuolella tavaralaiturissa lämminvaunu, jossa päätyovi ja lastaussilta ovipäässä ! 1950-luvun puolivälin jälkeen oli Pohjois-Haagassa nykyisen Kehä I:n paikalla ja siitä pohjoiseen useita Gg vaunun koreja asuntoina metsässä. Muistan yhden, jossa ihmettelin vaunun päässä olevaa ovea ja kätevää perkolaa asunnon edessä. Paljon niitä ei uskaltanut tutkia, asukkaat olivat aina hyvin hyökkääviä. Asuntopula kova ja vaununkoreista sai hyviä eristettyjä kämppiä. |
||||
|
12.11.2012 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Edellä olevat tunnisteet + ohitusputki näkyy sylinterin sivulla = H7 eli Hv4. | ||||
|
11.11.2012 22:52 | Ilkka Hovi | ||
| Hold it ! Mielestäni sähköistys oli tuolloin Toijalaan, missä Sr1 vaihdettiin muihin vetäjiin. Silloin Dr12 voi olla vaikka Turun junassa. Minulla ei ole ollut kovasti kiinnostusta kuvaamiseen höyryaikojen jälkeen. Ilmeisesti kuva on otettu tuon sähköveturin takia. Voisi olla vaikka kesällä 1975 koska kevään USAn matkan jälkeen nähtyäni isoja dieseleitä, totesin voivani kuvata vähän Suomessakin. Dia putkahti muovissa hylättyjen laatikosta, oli jäänyt johonkin rakoon. Rapean kuiva dia. | ||||
|
11.11.2012 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Ei se Vv12 kovin pieni ollut. Minulla on mielikuva kovinkin rotevan oloisesta veturista. Jos arvioidaan puskinten korkeudeksi vaikka 1 metri tulee laiteelle ihan hyvin korkeutta. Aika jännää, että oltiin huolestuneita höyryvetureiden säilymisestä, mutta nämä alkuaikojen sarjat saivat mennä romikseen. Sivistysvaje silloisessa VR:n johdossa. |
||||
|
|
11.11.2012 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä milloin kuvattu, vuosi 1977 annettu vain kuvaamaan noin vuotta. Junissa oli erilliset tupakkaosastot jo 1950-luvulla, aiemmasta ei ole tietoa. Sähköveturi varmaan melko tuore tapaus, joten se voisi auttaa ajoitusta. Varmaan tupakkamainoksetkin kiellettiin tupakkalain myötä. Tupakoimattomalle aika ennen rajoituksia oli aikamoista kärsimystä. |
||||
|
25.10.2012 12:07 | Ilkka Hovi | ||
| Taaempana oikella on Tve1 tai 2 kuormattuna Hk vaunuun. Meni varmaan aika pitkälle ja paikkakunnalle, jossa löytyi nosturi. | ||||
|
10.10.2012 09:43 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuo rakennus näyttää enempi teollisuusarkkitehtuurilta. Siksi arvaan tietenkin Mänttä. | ||||
|
09.10.2012 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Okei, okei. Olkoot sitte höyryveturi tenderillä, ainakin se on kohteliaampi nimitys. Meidän kaperaiteiset veturit kirjan uusintapainoksessa ollee tietoa ainakin JR4 (Henschell) veturin käytöstä Neuvostoliitossa. Voinen tietenkin olla väärässä. Ymmärsin kirjan tulleen juuri painosta. |
||||
|
|
08.10.2012 22:13 | Ilkka Hovi | ||
| Mietin tuossa, että nyt (2012) ajatellessa mitä nuo kirjaimet tarkoittavat ajatellaan nykylähtökohdista. Kun ajattelen tilannetta vuonna 1945 jolloin ilmeisesti näitä vetureita määritettiin, PT-4 veturit perustuivat venäläiseen sarjaan P24, joita ennätettiin valmistaa 9 kpl ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Piirustukset lähetettiin Suomeen ja suomalaiset tehtaat tekivät tarvittavat muutokset omien kokemusten ja valmistuksen tarpeen mukaan. Neuvostoinsinöörinä miten nimeäisin tämän uuden sarjan? P24:n mukaan P ja sota-ajan kunniaksi (Saksa oli vielä kukistumatta) T. Muut sarjat ja muualla tehdyt veturit olivat Joni Lahden merkintöjen mukaisesti K-alkuisia ja Neuvostoliitossa valmistettiin P24 sarjaan perustuvia sarjoja VP-1, VP-2 ja VP-4 vetureita 2350 kpl. Tämä on tällaista ajatusharjoittelua. Kuka tietää mistä merkintä PT todella tulee? Venäjää osaavien pitäisi tutustua Sotevan asiakirjoihin, josta nimiasia voisi selvitä, jos on niin tärkeää. |
||||
|
08.10.2012 13:37 | Ilkka Hovi | ||
| Arvelen junan tulevan Riihimäen tavararatapihalle. Vasemmalla tulo-opastin ja koska vaihdonkielto-opastin ei oli vaakasuorassa ollee juna omalla tuloraiteella. Muistaakseni ratapihan laidalla meni jokin raide suoraan laskumäen tulopuolelle. Raidekaaviot esiin - marx ! | ||||
|
|
08.10.2012 13:32 | Ilkka Hovi | ||
| Ensimmäiset sotakorvaukset menivät 1945. Lisäksi voinen korjata veturin sarjamerkin,joka on PT4. Ehdotan tämän merkitsevän P = höyryveturi T = sotasaalis ja 4 = akselipaino t. Tampellan Ft4 olisi taasen F = Suomi, T = Tampella ja 4 on akselipaino t. Fl6 on taasen (0-4-0T) F = Suomi, L = Lokomo ja 6 tonnia akselipainoa. Ny kun sauhuan näistä sarjoista voidaan keskustella myös PT4:n merkityksestä, siitä on kauniinpia variaatioita olemassa. Kuitenkin kaikki leveäraiteiset tai normaaliraiteisista levennetyt veturit saivat sarjamerkiksi T = sotasaalis ja seuraava kirjain lähinnä venäläistä sarjaa oleva sarjatunnus. Siten BR52 sai sarjamerkin TE = sotasaalis E veturi. (Huom! venäläinen kirjain, joka kirjoitetaan E on je. Nämä jet eli E:t olivat taasen samoja kuin Suomessa käytetty amerikkalainen Tr2.) |
||||
|
07.10.2012 17:30 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kysymys. Jos seistiin voitiin stokerin syöttö lopettaa. Höyrysuihkut piti jättää päälle (jäähdytys) ja jos rullattiin voitiin tietenkin jättää syöttö pienelle ettei hiili ala palaa stokeriputkessa. Toisaalta sammustus on helppoa tehdä rullaamalla stokeria hetkinen, jolloin palava hiili siirtyy sinne missä pitääkin palaa. Tehonsäätö on helppo tehdä lisäämällä höyrynpainetta stokerin höyrykoneeseen, jolloin ruuvi pyörii nopeammin. Järjestelmässä ei ollut vakionopeutta. |
||||
|
06.10.2012 11:38 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/77781?a=1 olevat hanat liittyvät tähän mittariin. Vasemman painemittarin vasemmanpuoleinen liitäntä on ilmeisesti stokerin höyrynkoneen syöttöpaineen mittaamiseen. Vasemman painemittarin toinen liitäntä vasemmalta on hiilen puhallus arinan vasemmanpuolen etuosaan, paineen mittaus. Kolmas liitäntä vasemmalta on hienon hiilen puhallus, jottei hieno hiili jää kaasuvirtaan ja lennä suoraan ulos savutorvesta. Neljäs liitäntä vasemmalta on hiilen puhallus arinan oikeanpuolen etuosaan. Takakulmien hiilenpuhallus voidaan tarkistaa helpohkosti ja tarvittaessa paikata lapiolla. Hyvä muistaa: jakopöydän jäähdytystä varten on pidettävä höyrynpuhallus päällä. Puhalluksen voimakkuuta voi säätää pääventtiilillä joka on ennen venttiilitukkia. |
||||
|
06.10.2012 10:50 | Ilkka Hovi | ||
| Veturissa on keskusvoitelu. Toisella puolella oleva voitelukoje syöttää vaunuöljyn pyörästön akselien laakereille. | ||||
|
06.10.2012 10:46 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni korjaus. Hiilenpuhaltaminen tapahtuu höyryllä. | ||||
|
30.09.2012 11:33 | Ilkka Hovi | ||
| Sota-ajan kuvia. Noin kuvan ja kuvan 11299 keskellä roikka vaunuja joissa heinää > hevosille. Oikeassa laidassa pino polttoainetynnyreitä. Tuohon aikaan polttoaine tuotiin säiliövaunuilla varastoon, jossa polttoaine lirutettiin tynnyreihin. Tankkien ja kuorma-autojen polttoaineiksi. Kaipa siellä oli myös lamppuöljyä, olihan Lapissa pimeä talvella. (Ei kokemusta) |
||||
|
24.09.2012 20:30 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, vielä on muistettava monissa maissa olleet lähiliikenteen sähköistetyt kaupunkiradat eivät käyttäneet höyryvetureita. Vrt Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna ja Oslo |
||||
|
|
24.09.2012 17:21 | Ilkka Hovi | ||
| Voih, saisinko huomauttaa kyseessä olevan HÖYRYVETURIkilometrit. Tällöin esim Pohjois Ruotsin malmijunat eivät ole taulukossa. Ne kulkivat sähkövedolla. | ||||
|
23.09.2012 10:48 | Ilkka Hovi | ||
| Tätä kuvaa vertailtaessa Haapamäellä olevan Pr2 kuvaan, kun veturi on juuri maalattu, voi todeta Haapamäen porukan onnistuneen hyvin koristeraitojen maalauksessa. Pienet erot, joiden arvaaminen on ollut mahdotonta, voikin korjata seuraavan maalauksen yhteydessä, jos aiheellista. Onhan tuo 1800 vihreä eikä ilmeisen sininen kuten tässä kuvassa. |
||||
|
22.09.2012 12:48 | Ilkka Hovi | ||
| Kun otetaan hytti ja vesisäiliöt pois, voisi olla 9P. | ||||
|
|
19.09.2012 12:26 | Ilkka Hovi | ||
| Aikataulussa pysyminen on hyvä kysymys. Esitän toisen kysymyksen: Olenko oikeassa, että vielä 50-luvun puolivälissä useimmat pikajunat kulkivat n. 60 km/h, kuten muistan lukeneeni aikataulukirjasta ? Jos olen oikeassa on ymmärrettävissä noiden kuulemieni 40 min myöhästymisten kiinniotto melko pienillä matkaosuuksilla. |
||||
|
13.09.2012 18:24 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvittelen näkeväni Katajannokan vesiviskurin vierellä B1 veturin. Hups eipä olekaan siinä, vaan siitä oikealle. Viskurin luona ilmeisesti Kana, jolla musta läiskä peräpuolessa. Kanaan 662 oli, Katajannokalla otetun kuvan mukaan, liitettynä A-sarjan tenderi (ei kuitenkaan A1,A2 tai A4 sarjan veturin). Tenderistä näkyi tuossa lähikuvassa vain vähän etuosaa. Kuva löytyy Helsingin Kaupunginmuseosta neganumerolla 112481. | ||||
|
13.09.2012 18:14 | Ilkka Hovi | ||
| Valmistusvuosien perusteella olisi näiden veturien (772 ja 750) väritys sininen. | ||||
|
30.08.2012 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva tuosta filmauksesta. Ihmettelin veturivalintaa, mutta hieman vartuttuani totesin Puolassa olleen savupelleillä varustettuja 2-8-2 vetureita, olikohan sarjaa Pt31 (?), jotka lähinnä muistuttavat Ristoa. Hyvinhän ne junakohtaukset oli kuvattu. |
||||