Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	08.10.2012 22:13	Ilkka Hovi
		Mietin tuossa, että nyt (2012) ajatellessa mitä nuo kirjaimet tarkoittavat ajatellaan nykylähtökohdista. Kun ajattelen tilannetta vuonna 1945 jolloin ilmeisesti näitä vetureita määritettiin, PT-4 veturit perustuivat venäläiseen sarjaan P24, joita ennätettiin valmistaa 9 kpl ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Piirustukset lähetettiin Suomeen ja suomalaiset tehtaat tekivät tarvittavat muutokset omien kokemusten ja valmistuksen tarpeen mukaan. Neuvostoinsinöörinä miten nimeäisin tämän uuden sarjan? P24:n mukaan P ja sota-ajan kunniaksi (Saksa oli vielä kukistumatta) T. Muut sarjat ja muualla tehdyt veturit olivat Joni Lahden merkintöjen mukaisesti K-alkuisia ja Neuvostoliitossa valmistettiin P24 sarjaan perustuvia sarjoja VP-1, VP-2 ja VP-4 vetureita 2350 kpl. Tämä on tällaista ajatusharjoittelua. Kuka tietää mistä merkintä PT todella tulee? Venäjää osaavien pitäisi tutustua Sotevan asiakirjoihin, josta nimiasia voisi selvitä, jos on niin tärkeää.
	08.10.2012 13:37	Ilkka Hovi
		Arvelen junan tulevan Riihimäen tavararatapihalle. Vasemmalla tulo-opastin ja koska vaihdonkielto-opastin ei oli vaakasuorassa ollee juna omalla tuloraiteella. Muistaakseni ratapihan laidalla meni jokin raide suoraan laskumäen tulopuolelle. Raidekaaviot esiin - marx !
	08.10.2012 13:32	Ilkka Hovi
		Ensimmäiset sotakorvaukset menivät 1945. Lisäksi voinen korjata veturin sarjamerkin,joka on PT4. Ehdotan tämän merkitsevän P = höyryveturi T = sotasaalis ja 4 = akselipaino t. Tampellan Ft4 olisi taasen F = Suomi, T = Tampella ja 4 on akselipaino t. Fl6 on taasen (0-4-0T) F = Suomi, L = Lokomo ja 6 tonnia akselipainoa. Ny kun sauhuan näistä sarjoista voidaan keskustella myös PT4:n merkityksestä, siitä on kauniinpia variaatioita olemassa. Kuitenkin kaikki leveäraiteiset tai normaaliraiteisista levennetyt veturit saivat sarjamerkiksi T = sotasaalis ja seuraava kirjain lähinnä venäläistä sarjaa oleva sarjatunnus. Siten BR52 sai sarjamerkin TE = sotasaalis E veturi. (Huom! venäläinen kirjain, joka kirjoitetaan E on je. Nämä jet eli E:t olivat taasen samoja kuin Suomessa käytetty amerikkalainen Tr2.)
	07.10.2012 17:30	Ilkka Hovi
		Hyvä kysymys. Jos seistiin voitiin stokerin syöttö lopettaa. Höyrysuihkut piti jättää päälle (jäähdytys) ja jos rullattiin voitiin tietenkin jättää syöttö pienelle ettei hiili ala palaa stokeriputkessa. Toisaalta sammustus on helppoa tehdä rullaamalla stokeria hetkinen, jolloin palava hiili siirtyy sinne missä pitääkin palaa. Tehonsäätö on helppo tehdä lisäämällä höyrynpainetta stokerin höyrykoneeseen, jolloin ruuvi pyörii nopeammin. Järjestelmässä ei ollut vakionopeutta.
	06.10.2012 11:38	Ilkka Hovi
		Kuvassa https://vaunut.org/kuva/77781?a=1 olevat hanat liittyvät tähän mittariin. Vasemman painemittarin vasemmanpuoleinen liitäntä on ilmeisesti stokerin höyrynkoneen syöttöpaineen mittaamiseen. Vasemman painemittarin toinen liitäntä vasemmalta on hiilen puhallus arinan vasemmanpuolen etuosaan, paineen mittaus. Kolmas liitäntä vasemmalta on hienon hiilen puhallus, jottei hieno hiili jää kaasuvirtaan ja lennä suoraan ulos savutorvesta. Neljäs liitäntä vasemmalta on hiilen puhallus arinan oikeanpuolen etuosaan. Takakulmien hiilenpuhallus voidaan tarkistaa helpohkosti ja tarvittaessa paikata lapiolla. Hyvä muistaa: jakopöydän jäähdytystä varten on pidettävä höyrynpuhallus päällä. Puhalluksen voimakkuuta voi säätää pääventtiilillä joka on ennen venttiilitukkia.
	06.10.2012 10:50	Ilkka Hovi
		Veturissa on keskusvoitelu. Toisella puolella oleva voitelukoje syöttää vaunuöljyn pyörästön akselien laakereille.
	06.10.2012 10:46	Ilkka Hovi
		Pieni korjaus. Hiilenpuhaltaminen tapahtuu höyryllä.
	30.09.2012 11:33	Ilkka Hovi
		Sota-ajan kuvia. Noin kuvan ja kuvan 11299 keskellä roikka vaunuja joissa heinää > hevosille. Oikeassa laidassa pino polttoainetynnyreitä. Tuohon aikaan polttoaine tuotiin säiliövaunuilla varastoon, jossa polttoaine lirutettiin tynnyreihin. Tankkien ja kuorma-autojen polttoaineiksi. Kaipa siellä oli myös lamppuöljyä, olihan Lapissa pimeä talvella. (Ei kokemusta)
	24.09.2012 20:30	Ilkka Hovi
		Jep, vielä on muistettava monissa maissa olleet lähiliikenteen sähköistetyt kaupunkiradat eivät käyttäneet höyryvetureita. Vrt Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna ja Oslo
	24.09.2012 17:21	Ilkka Hovi
		Voih, saisinko huomauttaa kyseessä olevan HÖYRYVETURIkilometrit. Tällöin esim Pohjois Ruotsin malmijunat eivät ole taulukossa. Ne kulkivat sähkövedolla.
	23.09.2012 10:48	Ilkka Hovi
		Tätä kuvaa vertailtaessa Haapamäellä olevan Pr2 kuvaan, kun veturi on juuri maalattu, voi todeta Haapamäen porukan onnistuneen hyvin koristeraitojen maalauksessa. Pienet erot, joiden arvaaminen on ollut mahdotonta, voikin korjata seuraavan maalauksen yhteydessä, jos aiheellista. Onhan tuo 1800 vihreä eikä ilmeisen sininen kuten tässä kuvassa.
	22.09.2012 12:48	Ilkka Hovi
		Kun otetaan hytti ja vesisäiliöt pois, voisi olla 9P.
	19.09.2012 12:26	Ilkka Hovi
		Aikataulussa pysyminen on hyvä kysymys. Esitän toisen kysymyksen: Olenko oikeassa, että vielä 50-luvun puolivälissä useimmat pikajunat kulkivat n. 60 km/h, kuten muistan lukeneeni aikataulukirjasta ? Jos olen oikeassa on ymmärrettävissä noiden kuulemieni 40 min myöhästymisten kiinniotto melko pienillä matkaosuuksilla.
	13.09.2012 18:24	Ilkka Hovi
		Kuvittelen näkeväni Katajannokan vesiviskurin vierellä B1 veturin. Hups eipä olekaan siinä, vaan siitä oikealle. Viskurin luona ilmeisesti Kana, jolla musta läiskä peräpuolessa. Kanaan 662 oli, Katajannokalla otetun kuvan mukaan, liitettynä A-sarjan tenderi (ei kuitenkaan A1,A2 tai A4 sarjan veturin). Tenderistä näkyi tuossa lähikuvassa vain vähän etuosaa. Kuva löytyy Helsingin Kaupunginmuseosta neganumerolla 112481.
	13.09.2012 18:14	Ilkka Hovi
		Valmistusvuosien perusteella olisi näiden veturien (772 ja 750) väritys sininen.
	30.08.2012 22:44	Ilkka Hovi
		Kiva kuva tuosta filmauksesta. Ihmettelin veturivalintaa, mutta hieman vartuttuani totesin Puolassa olleen savupelleillä varustettuja 2-8-2 vetureita, olikohan sarjaa Pt31 (?), jotka lähinnä muistuttavat Ristoa. Hyvinhän ne junakohtaukset oli kuvattu.
	13.08.2012 20:17	Ilkka Hovi
		Vaunun väritys on Tikkurilan värin v. 1938 VR:lle toimittaman tavaravaunuvärireseptin mukainen. Väri ollee melko oikea näillä tiedoilla. Muistan kun Pienoisrautatiekerhossa joskus 1960-luvun lopulla oli muutamia Gb vaunun malleja näytillä, niin Kauko Kuosma kysyi vaunujen väristä. Hänestä niiden piti olla vihreämpiä. Minusta Gb:t olivat aina "mustia" mutta kaipa sitten tämä on ainakin lähes oikea 30-lukuinen väri. Gbr:t valmistuivat vasta 1946 alusta Ruotsissa ja kori Suomessa.
	25.07.2012 22:13	Ilkka Hovi
		Vaunussa on mielenkiintoiset puskimet kuvan näyttämässä päässä. Runko ilmeisesti teräsvalua, olisiko normaali ruotsalainen malli. Toisessa päässä on suomalaistyyppiset mäntä (?) puskimet. Puskinasiantuntijan kommentteja odotetaan kiinnostuneena.
	19.07.2012 21:20	Ilkka Hovi
		Kyseessä on 787:n huoltovaunu, joka saatiin VR Rata Oy:lta lainaan jo 2004. Rekisteröinti on pyydetty litteralle Gb, joten "r" jouduttaneen maalaamaan yli. Maalasimme alkuperäisen litteran koska yllätykseksi tämä onkin historiallista Gb sarjaa, jonka alusta on valmistettu Ruotsissa v. 1946. Vaunun valmistajalaatat ovat lähteneet evakkoon, olisi mukava saada yksi laatta lainaksi kopion tekemistä varten. Rohkeasti lainaamaan ! Vaunussa olevat päiväykset on tehty niillä sapluunoilla, joita saimme irti Tapio Keräsen piirämästä 1:1 Gb vaunun CAD-kuvasta. Karjaa on jo kolmen viikon päästä, joten kovin suuriin trimmauksiin ei ole aikaa.
	01.05.2012 09:07	Ilkka Hovi
		Kiitos, ehdotuksen mukaan päätin Demikhovon olevan Venäjällä.
	30.04.2012 20:18	Ilkka Hovi
		OK Kiitos yx "a" puuttui.
	21.04.2012 17:53	Ilkka Hovi
		Please note: Kyseessä on Pervyij ... eli First Freight Company. Tämä firmahan myytiin noin vuosi sitten. Pikku kauppa, 220 000 tavaravaunua. Olemassa ollee myös Second Freight Company.
	20.04.2012 20:53	Ilkka Hovi
		Kävinkin kaivoksella rikastamoa ihmettelemässä noin 5 vuotta myöhemmin. Paikallisten kertoman mukaan Pyhäsalmen kaivoksella oli (on) Suomen toiseksi paras sauna. Jekkuun kuuli tietenkin kysyä, missä sitten se paras sauna on. Ei kuulemma ole vielä tehty.
	04.04.2012 09:28	Ilkka Hovi
		Mielestäni oli tavallista, että Hangon juna tuli suoraan II raiteelle. Vasta myöhemmin näin jatkuvasti käytettävän I raidetta ja silloinkin enempi lähtevien raiteena. Karjaa oli minulle paikka, jossa kävin hyvin harvoin, työn puolesta useasti vasta noin 1988 jälkeen. Kuka ratkaisee miten oli ?
	03.04.2012 09:16	Ilkka Hovi
		Voisi olla vaikka Kirjokivi - Vuohijärvi välillä. Samanlaiset sähköpylväät vasemmalla kaakana ja tasoristeyskin sopisi. Tosin en ole koskaan ollut tässä kohtaa, mutta kuva näyttäisi tuolta kun junan takana on sopivasti vielä suojastusopastin.
	18.03.2012 20:38	Ilkka Hovi
		Kuljettaja toimi tosi hyvin, vihelsi mutkassa ennen kuin tuli näkyviin. Kiitokset näin ennätin pistää kameran päälle. Lisäksi moottorit kävivät pienellä teholla hieman eri aikaan mukavasti "heijaten" saman aikaisesti ja eri aikaan. (Vrt DC3 lentokone). Ilmeisesti normaaliajossa oli tehoja enempi jolloin tällaista äänimaailmaa en muista ennen kuulleeni.
	13.03.2012 18:11	Ilkka Hovi
		Geologeja kehiin ! Minusta enempi graniittilohkareita. Ainut paikka jonka tiedän olisi Hyvinkään Kivilouhimo, mistä tuli myös Stockmannin perustuskivet. Tuonkokoinen rillikisko sopinee parhaiten hevosvetoon. Suomessa kiveä riittää ja paikkalle on monia mahdollisuuksia.
	02.03.2012 17:05	Ilkka Hovi
		Uusi aika on tullut. Tarkoitan tavallisesti pistossa ollut avosiltainen Gd on vaihtunut standardi Gd vaunuun. Vekkuli tunnelma kuvassa. 2700 sarjan alkupää taisi tullan ensin Helsinkiin työntämään Pr1:ä pois lähijunista.
	02.03.2012 17:03	Ilkka Hovi
		Hieno kuvasarja.
	24.02.2012 23:55	Ilkka Hovi
		Erinomaisen hieno kuva. Tuosta kuvasta näkee hyvin kuinka piipun katkeamiskohta riippuu siitä miten piipun eri osat ovat kiihtyneet ja nopeusero aiheuttaa piipun katkeamisen. Jos piippu tupsahtaisi maahan kokonaisena olisi piipun yläosan vauhti melkoinen. Nyt keski- ja yläosa jäävät jälkeen alaosasta ja tällöin tulee leikkaavia voimia, jotka katkaisevat piipun. Jännästi keskiosa alkanut liukua alaosaa pitkin ja yläosa miettii kaatuako vai pudotako vain paikalleen. Melko lähellä kuitenkin nuo pari heijastinliiviä, varsinkin jos yläosa olisi pudonnut suoraan olisi tiilisade uhannut lähellä olijoita.
	19.02.2012 13:45	Ilkka Hovi
		60-luvun alkupuolella silloinen Pasilan 898 esiintyy monessa kuvassa. Mielestäni Hyvinkään ABC:llä on suurennos, jossa lämmittäjä on veturin vasemmalla puolella voitelupuuhissa. 898 oli joskus lastattua Ma-roikkaa vetämässä rantaradalla ja miehistö vietti ruokatuntia Pitäjänmäen sivuraiteella. Ystävällisesti päästivät koneen päälle tunnelmoimaan. Emme syöneet kavereiden eväitä mutta nautimme veturin päällä olosta.
	17.02.2012 09:56	Ilkka Hovi
		Entäpä Uimaharju.
	11.02.2012 09:45	Ilkka Hovi
		Tarkennus. Nyt pitäisi tietää onko puskintenasennuksen hinta vanhaa markkaa vai uutta markkaa. Rahanuudistus tapahtui v. 1963 (kuvanottovuosi) Silloin uuden markan mukaan hinta olisi 15 uutta markkaa (1500 vanhaa markkaa) vaunulta, mikä olisi kohtuullinen hinta. Ehkkäpä kuitenkin hinnoittelu oli vanhoissa markoissa?
	10.02.2012 10:50	Ilkka Hovi
		Aika hyvä veloitus. Vuonna 1966 monet vasta valmistuneet insinöörit olivat tyytyväisiä aloittaessaan 1500 mk:n kuukausiansiolla.
	08.02.2012 10:20	Ilkka Hovi
		Minusta tuossa on näkyvissä vaunun numero omalla paikallaan. Kannattaa yrittää selvittää numero tai osa siitä jos ei löydy litteraa.
	06.02.2012 10:13	Ilkka Hovi
		Hdk:ta ei ole vielä arvattu.
	20.01.2012 11:29	Ilkka Hovi
		Hieno kuvasarja.
	09.01.2012 13:39	Ilkka Hovi
		Kaikki on nyt nähty !
	23.12.2011 20:31	Ilkka Hovi
		Kunnon vesi-isku hajoittaa sylinterin, kansi halkeaa ja vääntää kannen kiinnitysvaarnat mutkalle myös sylinteri valu voi rikkoutua. Matkanteko loppuu siihen. Jos kattila hörppää vettä, on uudemmissa vetureissa tulistin välissä ennen sylinteriä. Tällöin ei höyrystä ole pulaa vaan höyrykone ryntää. Yksi tapa hiljentää ryntäystä on pistää tehonsäätö keskelle, mutta joskus koneiston voimat ovat niin suuria, ettei se onnistu. Myös kuljettaja hämmentyy eikä tiedä mitä tehdä. Pahimmissa tapauksissa (veturissa ei ole kunnon höyrykupua kuten brittiläisissä vetureissa on tapana) ei valtaventtiiliä voi sulkea kun tulistimeen virtaava vesivirtaus on siksi kova, ettei valtaventtiiliä saa sulettua. Sitten käy kuin Blue Peterille. Taasen tuollaisessa tapauksessa kun tullaan tallista ulos, höyry lauhtuu sylinterissä ja vesimäärä tulee isoksi, avautuvat sylinterin varoventtiilit. Jos 1040 varoventtiilit ovat avautuneet ja kokemus on veturin siirtäjälle uusi, voidaan säikähtää koneen rikkoutumista. Tällöin tilanteen rauhoituttua voidaankin veturi ottaa jälleen ajoon. Mäntäluistillisissa vetureissa pitää olla varoventtiilit (voivat olla hikiventtiilien yhteydessä tai erikseen kuten yleensä Suomessa). Tasoluistilliset sylinterin toimivat siten, että vesi painaa luistin ylös ja vesi virtaa poistuputkeen pesten savutorven ulos tullessaan. Tällöin eivät varoventtiilit tietenkään ole tarpeellisia. Näin noin nojatuolista kommentoiden.
	18.12.2011 23:43	Ilkka Hovi
		Pölyisen näköisiä vetureita. Jos veturit olisivat puhtaita, niistä pidettäisiin myös parempaa huolta ja koneiston viat näkyisivät aiemmin. On kuin Englannissa jossa loppuajan höyryt olivat erittäin likaisia. Tuollainen yleinen välinpitämättömyys näkyy myös 1035 savupesän etulevyn alaosassa, jossa ruostejälki jollaisia tulee kun liikaa tavaraa savupesässä. Etulevy kuumenee varsinkin jos pienet hiilenpalaset palavat vasta savupesässä. Onneksi kävin vain Kouvolassa ja silloinkin harvemmin. Kiinnostus hiipui valokuvaamiseen kun Vr5:t lopettivat työskentelyn.
	08.12.2011 18:59	Ilkka Hovi
		Entäpä veturi ? Olen ajatellut, että vetureina olivat Vk tai Hk sarjan koneet. Äkkiseltä tuo näyttää Hv1 tai Hv2 sarjalaiselta ?
	23.11.2011 14:35	Ilkka Hovi
		Nk Rataosaston Kukko, joka seikkaili Pasilassa 1960-luvun puolivälin paikkeila, piti sisällään samanlaiset tarvikkeet kuin tässäkin. Tuo pieni nosturi oli kuitenkin isompi kuin sukulaisensa tässä kuvassa. Kattila näyttää samankokoisena. Kuva Kukosta löytyy vorgin sivuilta.
	23.11.2011 07:51	Ilkka Hovi
		Sanoisinpa, että tuurilla.
	21.11.2011 23:27	Ilkka Hovi
		Olisiko sama lämpökeskus / voimala jonka rakennusaikaista kuvaa kyseltiin vorgissa ?
	02.11.2011 15:13	Ilkka Hovi
		Aika paha nykykunnon arviointi. Savonlinnassa on sentään jokin lastentarha asemalla.
	01.11.2011 11:04	Ilkka Hovi
		Silloin kun tätä veturi maalattiin ruskeaksi pääsin juttelemaan maalarin kanssa. Hän kertoi kuinka pieteetillä sitä tehtiin, värit olivat mahdollisimman alkuperäisiä ja koristeraidat tehtiin käsin. Kyseinen henkilö teki työtä tunteella ja ohikulkevat konepajalaiset herjailivat henkilöstä ja tekemisen kohteesta. Tuntui aika törkeältä kuunnella noita "heittoja". Vieläkin (2011) sapettaa.
	01.11.2011 10:58	Ilkka Hovi
		Mie olen kyllä C-sarjan veturin kannalla. Jos katsotaan tenderin noin vaakasuoraa niittisaumaa, millä kiinnitettiin polttoainetilan pohjalevy, huomataan sauman olevan alle puolenvälin tenderin sivulla ja päädyssä. G-sarjojen (Sk1-Sk2, Sk5 ja Sk6 ) tenderien polttoainetilan pohja oli paljon ylempänä. Sanotaan vaikka viimeisellä neljänneksellä korkeudesta. Myös tenderin yläreunan taivutus on mutu-tuntumalla "jäykempi" kuin Sk-sarjoissa. (Helpompi käyttää uudempaa sarjamerkkiä, G-sarjoja oli tuhottomasti Suomen oloissa). Tuossahan on myös takaseinässä liukuovet. Ne puuttuivat G-sarjoista (ilmeisesti G7:ssä oli peltiset liukuovet rämisemässä takaseinässä kun veturit tulivat tehtaalta) Vrt hyvä kuva https://vaunut.org/kuva/53235?tag0=0%7CSk1%7C
	06.10.2011 15:54	Ilkka Hovi
		Jopas jotakin. En tunnistanut paikkaa, mutta mutu tunteella puut kuten Hkissä ja vaunu kuin Ek. Joskus kannattaa luottaa tuntumaan. Palkitsen itseni keittämällä kahvit. (Pahus kun ei enää ole saatavissa sitä Rengas-junakahvia. Sen kait teki OTK. Pauligilla oli autoja)
	06.10.2011 15:40	Ilkka Hovi
		teksti meni sekaisin, please katsokaa kuvaa jossa taulukko ajetuista kilometreistä.
	05.10.2011 22:12	Ilkka Hovi
		Hki
	02.10.2011 21:41	Ilkka Hovi
		Minulle jäi mielikuva, että Gb:t jäivät käytöstä v. 1975. Voisiko joku tarkentaa? Arvioisin mieluummin, että siellä junan alkupäässä on F (valon heijastus ovesta ? ) ja suorakulmainen "varjo" vaalean vaunun seinässä kielisi mieluummin avovaunusta. Kiva kuva.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset