Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.01.2011 09:32	Ilkka Hovi
		kuten myös kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/23944?u=388&m=1&liikp1=848 ei näy, on kondarilla myös kravatti kaulassa. Silloin hieman huvitti, toisaalta onko paha jos pitää ja arvostaa ammattiaan. Vanhoja kuvia katsellessa on hyvä pukeutuminen melko yleistä. Olisiko ollut samalla myös senioriteetin merkki? Pukeutumiskoodilla on paikoin merkitystä. "Mene villapaidassa insinööritoimistoon, siellä pikkutakkimiehet ovat hieman epäilyttäviä" oli eräskin neuvo.
	24.01.2011 21:45	Ilkka Hovi
		Voisinkohan muistaa oikein, että vinoviiva on merkintä paperinkuljetuksessa olevan vaunun normaalia leveämmästä ovesta ? Olisiko vielä siten, että oven viiva olisi ensin maalattu "väärin" kun ovesssa on vas ylhäältä oikealle alas tuleva tumma viiva ?
	24.01.2011 17:43	Ilkka Hovi
		Sain 99,99% varman tiedot, että VTG vaunun kuva on Hangosta. Tämä kuva oli samanlaisissa kehyksissä, joita minulla ei ole muita, joten päättelen kuvan olevan samasta paikasta.
	21.01.2011 11:36	Ilkka Hovi
		Hoh-hoijaa !
	17.01.2011 11:13	Ilkka Hovi
		Kas, pitänee katsoa lehdet läpi, jotta löytyisi tuo Tk3 artikkeli. Mikä numero ? Ilmeisesti kielitaito eri vieläkään riitä kaiken huomaamiseen. Miulle Lokotrans on maksanut noin 80 € maksettuna EU alueen tilille. Lehdet tulevat aika myöhässä sain viikolla numerot 11/2010 ja 12/2010. Lehti sisältää myös pienoismalli juttuja. Emaili: lokotrans@mail.ru enlanti tai saksa käy venäjän lisäksi kielenä.
	02.01.2011 11:49	Ilkka Hovi
		Tämän veturin tenderissä on vielä jäljellä valokaasun käyttämiseen tarvittavat täyttöyhteet (molemmilla puolilla portaiden vieressä), painemittari (oikealla puolella) ja säiliöt (2 kpl) tenderin kehyksen välissä. Muita samanlaisia ovat SRM:n Sk3-400 mutta Riihimäen muistomerkki Hv1-554:stä en ole varma. Pitänee kesällä piipahtaa tarkistamassa tenderi.
	16.12.2010 18:59	Ilkka Hovi
		Allu eli Sm6 nappasi hirven matkalla Viipuriin, rajalta heti ensimmäisen aseman jälkeen. Ilmeisesti keskuspuskimen suojaan tuli klommo. Vaihtoi virtalajia "lennossa" ja Venäjän tulli tuli kyytiin vasta Viipurissa.
	11.12.2010 22:13	Ilkka Hovi
		Onx tuolla Tve Hk vaunuun kuormattuna ? Vaittäisin, että on. Mitähän muut kolleegat ajattelevat?
	15.11.2010 18:24	Ilkka Hovi
		Siinähän onkin kilometritolppa tallin nurkalla !
	07.11.2010 19:37	Ilkka Hovi
		Havainto: Takalasi oli tumma ja läpinäkymätön pimeällä ajettaessa. Venäjällä on mielenkiintoinen määräys, että yli 3 tunnin matkalla pitää olla mahdollisuus ajaa seisaaltaan. Tämä on otettu huomioon Sapsanin ohjaamossa korottamalla kattoa.
	06.11.2010 11:01	Ilkka Hovi
		Äsken, vaan ei nyt, onnistui tuon kaupungin Nishni Novgorod nimi korjata melkein kokonaan. Minnehän se muokkaa - palikka hävisi?
	06.11.2010 10:45	Ilkka Hovi
		EVS2 ovat kaksivirtarunkoja 3kV DC /25kV AC 50 Hz ja niitä käytetetään myös Pietari - Moskova (Kursk) - Nishi Novgorod junissa. EVS1 rungot ovat 3kV DC.
	21.09.2010 09:58	Ilkka Hovi
		Vihdintien sillan alla. Ajattelin, että saan valot näkyviin kun ilta-aurinko paistaa junan kylkeen ja veturin etuosa jää pimentoon. Sakannaus tuntuu sinertävän kuvia (?). Etualalla Pitäjänmäen teollisuusraide, meni Huopalahdesta Valion meijerin taakse mutta ei meijerille. Radan varrella pari yritystä mm Leipurien tukulla oli oma lastauslaituri.
	18.09.2010 19:08	Ilkka Hovi
		Hyvä kuva. Konehuoneen valot palavat, minulle harvinainen näky ja voisi olla mukava lisä tuleviin yövarikko museokuvauksiin.
	29.08.2010 19:57	Ilkka Hovi
		Junajarruilla pitää olla ominaisuus, jonka avulla juna seisahtuu jos junasta irtoaa vaunuja. Tyhjöjarrun vakuumi saadaan aikaan höyryvetureissa ejektorilla, joka imee ilmaa pois jarrujohdosta. Ensimmäiset ilmajarrut jarruttivat kun paineilma johdettiin jarruputkeen - ei turvallinen (v.1866).Westinghose keksi nykyisen paineilmajarrun periaatteen vv. 1872-1873. Automatic vakuumijarru keksittiin v. 1878. Kun junajarru oli vakuumijarru, käytettiin veturissa höyryjarrua. Ilmeisestikin alkujaan Ruotsista ostetuissa Hr2- Hr3 vetureissa ei ollut ilmajarrua, joka asennettiin myöhemmin ja siksi iso pääsäiliö käymälevyn päällä, kattilan vierellä. Alkujaan ei oltu varattu tilaa tarpeeksi myös pääsäiliötä varten. Sikäli vekkulia, että Ruotsissa oli tyhjöjarru käytössä pitkään, ensimmäiset paineilmajarrut SJ:llä tulivat käyttöön vasta v. 1920.
	24.08.2010 19:39	Ilkka Hovi
		Koska ratapiha toimi vaunuvarastona on varmaankin asianlaita kuten Tapsa arvelee. Näyttäisi ikäänkuin pölkkyyn olisi kiinnitty "laippa" jolla pölkky pysyisi kiskoilla ja jäisi kiinni seuraavaan kiskonpidikkeeseen ("chair"). Alueella tuulee välillä aika lailla joten vaunuten karkuunlähtö on estettävä. Vaunun alla näkyy tyhjöjarrun sylinteri. Tunnelma hiljaisella ratapihalla oli aika mielenkiintoinen. Onneksi isäntä oli paikallisen firman miehiä ja saimme olla rauhassa.
	16.08.2010 11:00	Ilkka Hovi
		Ja mie aina olen ollut siinä luulossa, että valmistajana on ollut Heteka Oy. Ojakkalan tiilitehtaalla oli joitakin raiteita, jotka eivät sopineet "kuvioihin". Olivatkin ilmeisesti näitä sähköhäkkyrän raiteita. Hyvä kuva, kun joskus olen nähnyt näitä laitteita, jäi aina hieman epäselväksi miten niitä on käytetty.
	11.06.2010 12:30	Ilkka Hovi
		Näppärän näköinen moderni resiina. Työkalujen kuljetusta varten kannattanee asentaa irrotettava laatikko jompaan kumpaan päähän. Itse laatikkokin voisi olla irrotettava ja myöskin resiinaa leveämpi. Laatikon reunojen ei tarvitse olla syviä, varmaan laudan leveys riittäisi.
	30.05.2010 10:30	Ilkka Hovi
		Olinpa näkevinäni samantapaisen laitteen merkinnällä Destia kulkevan Kouvola - Luumäki välillä. Onks kellään tietoo ?
	30.05.2010 10:26	Ilkka Hovi
		Kyseinen vaunu on nk teli. Sikäli erikoinen että joka pyörä on erikseen laakeroitu ja jousitettu, läpimenevää akselia ei ole > eli joka pyörällä on kaksi laakeripesää. Näitä telejä käytettiin kaksi kappaletta per tykinputki. Asetelma on keinotekoinen, lähinnä käyttivät telin päällä olevan tyhjän tilan ja saivat näin muutakin kalustoa säilytettyä.
	24.05.2010 21:08	Ilkka Hovi
		"Haldia - Haldia" Hundertzehn max, näin huusi sakemanni Nölker kun koeajolla nopeus nousi 135 km/h. Hitleri ostettiin Saksasta. (Edellä olevat muistiinpanoja postikortista) 144 km/h vaatisi 7 kierrosta / sek mikä on täysin mahdolllista.
	16.05.2010 09:08	Ilkka Hovi
		Jäin tuossa vielä miettimään noita kiviä ja soraa. Jos hiiltä saa ilmaiseksi se on joko jostain laanin pohjalta (>maata ja kiviä) tai kasan reunalta, jolloin kauhurikuski lastaa hiilen laittamalla kauhan maahan ja tökkäämällä kauhan täyteen. Voimme todeta, rakas Watson, pyydetään hiiltä kasasta sill'lailla, että kauha on vaikka metrin korkeudella. Tällöinhän kauhaan tulisi vain hiiltä. Varsinkin jos on maksava asiakas voisi antaa vaatimukseksi, ilman maata. Lisäksi aina näissä jutuissa pitäisi olla jonkun vielä mukana ohjeistamassa.
	15.05.2010 22:56	Ilkka Hovi
		Nyt on pakko vastata: Hytti on kiinni ruuveilla. Irrota ensin kiinnitysruuvit ja sitten nosta noista neljästä koukusta. Ehdotan nosturia ja ketjuja tai vaijeria :)
	15.05.2010 22:37	Ilkka Hovi
		Hyviä kommentteja yllä. Intialaisessa hiilessä on vikana että siinä jopa 25% palamatonta ainetta eli tuhkaa (tuskin sitä Suomeen on edes raijattu). Muina kommentteina voisi sanoa, että Tr2:n arinaa pystyi liikuttamaan, jolloin ei stokerin syöttämä hiili jäänyt paakkuutumaan. Kuten on koettu voimalaitos hiili pakkaa tukkimaan arinan. Ajattelen asian johtuvan hiilen pienemmästä koosta, jolloin tulipesään heitettäessä se helpommin "tarttuu toisiinsa", voi jäädä kasaksi (lähelle tulipesän takaosaa) ja osaksi myös jää arinarautojen väliin sulaen sinne. Tällöin ilman kulku estyy, hiili ei pala vaan sulaa vaikka olisi hyvää hiiltä. Voimalaitoshiilet ovat tarkoin analysoituja ja ne ovat hyviä lämpöarvoltaan. Miten sitten pitäisi menetellä? Kokeilisin tarpeeksi suurella vedolla, eli suuremmalla täytöksellä ja välttäisin rullausta. Tällöin olisi asemille tultava höyry päällä ja jarrutettava vasten höyryä. Lisäksi pesä pitäisi pitää mahdollisimman ohuena eritoten ennen asemalle tuloa. Pekan arina on aika iso käsilämmitteiseksi joten ohuella pesällä ja/tai suuremmalla täytöksellä joutuu ajamaan nk köyhänä ja paine pukkaa laskemaan joko polttoainekerroksessa olevien "reikien" ja suuremman höyrynkulutuksen takia. Jos katsotaan kuvaa englantilaisesta hiilestä jättävät sopivan kokoiset hiilenpalat tilaa paloilman kiertää paksummassakin polttoainekerroksessa. Ken on huomannut ovat englantilaisten vetureiden tendereillä olevat hiilenkokkareet välillä aika suuria (tosin niitä myös pienennettiin jotta mahtuivat tulipesän suuluukusta sisään). Kuten edellä ovat kollegat maininneet ovat hiilet erilaisia. Englantilainen hyvä höyryhiili on melko kaasupitoista ja siksi siellä ajetaan tulipesän suuluukku auki toisioilman saamiseksi polttoa varten. Hyvällä hiilellä tulipesä hohkaa valkoisena ja hiilen kaasu palaa koko tulipesän tilavuudelta. Ei harmeja kun hiiltä tilataan veturikäyttöön ja ovathan eri kokoiset hiililaadut tarkoin määritettyjä (hyvä eläkeprojekti sitten joskus :) )
	13.05.2010 23:04	Ilkka Hovi
		Firma huhu kertoo, että Sköldvik oli hyvä nimi kunnes joku teki valituksen jalostamoalueella olevista kylteistä, joissa oli vain suomea. Firmalle maksoi noin 100 000 silloista markkaa muuttaa kaikki kyltit kaksikielisiksi ja siinä samassa voitiin aluekin suomalaistaa ja alkaa puhumaan Kilpilahdesta.
	05.05.2010 09:32	Ilkka Hovi
		Hyvät värit kuvassa. Lisäksi tulee mieleen kun katselin Pm:llä 4410:a johon oli viritetty ilmeisesti ilmanotto katolta. Jos toisena moottorivaununa on todella mahdollista, että moottorin normaalin ilmanottoaukon kautta vetää sisäänsä lunta, joka voi tukkia paikkoja. Aika korkealle lumi pöllyää jo ensimmäisen vaunun kohdalla.
	05.05.2010 09:26	Ilkka Hovi
		Eikö voisi verrata Dm4:n äänimaailmaan ?
	02.05.2010 15:29	Ilkka Hovi
		Hei ja huom ! Pollen takaosan ja tehtaan välissä näkyy kuorma-auto. Olisi vieläpä jokin 1930-luvun tyyppinen ?
	24.04.2010 18:42	Ilkka Hovi
		H772 loppui höyryvedolla toukokuussa 1971.
	24.04.2010 18:41	Ilkka Hovi
		Jos ymmärrän oikein tämä on nykyisin Ratatie, jonka penger on kaivettu poikki, jotta oikella nykyisin sijaitsevan kesämökkäri voi veneillä muikunpyyntiin järvelle. Koska vanhaa ratalinjaa tuntuu seuraavan kaapelien reitti, olisiko myös kaivuutyön aikana tullut kaapelit katkottua. On saattanut olla kallis urakka ? Olisi kiva tietää miten asian laita on.
	21.04.2010 18:49	Ilkka Hovi
		Ai, ai! Kuva, jollaisen olisin halunnut ottaa.
	18.04.2010 10:37	Ilkka Hovi
		Mielenkiintoisia kuvia. Muistan nähneeni ensimmäisen Vr2 veturin Salossa joskus ennen 1950 luvun puoliväliä. Olisiko tullut sinne Sk1,2 ja 3 vetureiden jälkeen.
	18.04.2010 10:34	Ilkka Hovi
		Tuohon aikaan veturit pyrittiin pitämään puhtaina. Ehkä ainut poikkeus Tr2 ?
	14.04.2010 21:33	Ilkka Hovi
		Aloin kulkea Pohjois-Haagasta keskustaan kävellen Huopalahteen josta junalla Hki:iin n. v. 1964. Muut junat kuin ruuhka-ajan junat olivat Dm7 ja välillä Dm9 junia. Riihimäkeläiset ajoivat usein Ri-Kr-Hki-Ri lättävuoroa ja Tku:sta tuli iltapäivällä nk postilättä. Eli Dm7 oli sangen yleinen Hki seudulla tuohon aikaan. N. klo 14 lähti Hki - Kirkkonummi (- Kr ? ) 8 vaunuinen runko, mikä jäi helposti mieleen. Useimmiten matkustin 4 vaunuisessa Dm7-EFiab-EFiab-Dm7 rungossa.
	11.04.2010 09:46	Ilkka Hovi
		Hyvä kuva, joka sopii Vorgiin. Jos joku kuva ei kiinnosta, ehdotan kannattaa hypätä yli ja jättää katsomatta.
	05.04.2010 21:43	Ilkka Hovi
		Pekalle: En ollut kuupassa.
	05.04.2010 14:59	Ilkka Hovi
		Kaikkea sitä, tuo veturi ja taka-alalla tavaravaunu jossa junanlämmitysjohto ?
	30.03.2010 14:59	Ilkka Hovi
		Näillä paikkein oli myös vaunujen kuormauspaikka. Maassa voikin kuvitella olevan karkuun päässeitä koksinkökkäreitä. Koksia tarvitaan mm valimoissa ja muussa metallurgiassa. Aiemmin lämmitettiin kerrostaloja myös koksilla - ei savua ja palaa hyvin sekä hitaasti. Koksi on puhdasta hiiltä, huokoista kun kaikki kaasumaiset aineosat on kuumennettu hiilestä pois. Tuolloin kaikki koksi piti tuoda maahan, elleivät kaasulaitokset pystyneet tuottamaan riittävästi. 1971 taisi vielä Turunkin kaasulaitos olla käytössä. Nykyisin Rauta Ruukki koksaa omat koksinsa Raahessa. Siksi se 2000 tonnin päivittäinen koksijuna (Hr13) lopetti kulkunsa.
	28.03.2010 18:57	Ilkka Hovi
		Ainakin silten, että Kirkkonummen paikallisjunassa oli Dv12 ( 2700 sarjaa) ja kaasuvalo Ei vaunuja.
	27.03.2010 21:29	Ilkka Hovi
		Rakennus on varmaankin Parrukadun vierellä ollut Helsingin Kaupungin Kaasulaitoksen koksinseulontarakennus. Purettu v. 1973 jälkeen jolloin kaasuntuotanto muutettiin hiilestä butaanille. Hiilikaasulaitos oli melkoinen kemiallinen tehdas, tosio jota ei ole ilmeisesti huomattu kun on vanhalle kaasulaitostontille ajateltu uutta käyttöä. Nyt ihmetellään kun maasta löytyy kaikki hiilivetytyypit. Hiilen kaasutuksen sivutuotteet olivat nk isoissa maissa suuren kemiaalisen teollisuuden perusta ennen raakaöljyn voittokulkua.
	27.03.2010 16:23	Ilkka Hovi
		Pekka ollee oikeassa. Kävin JFR:llä ensimmäisen kerran marraskuussa 1967 ja tällöin oli vaunun kond osaston puoleinen (ja Forssan puoleinen ) pääty varustettu päätyovella. Tätä ovea ei saanut avata koska koko seinä oli melko laho ja heilui sivuttain voimakkaasti. Oven ja ovenpielien välistä näkyi välillä ulos. Jos tuo rekka ei olisi vaatinut uusintaa olisi vaunu mennyt joka tapauksessa remonttiin. Olisiko vaunu kääntynyt vasta museorautatieaikoinaan ?
	24.03.2010 13:28	Ilkka Hovi
		Jep olikin asetukset muuttuneet ennen lähettämistä. Muistaakseni Jokioisilla veturi törmäsi kuorma-autoon ja sen jälkeen JFR maalasi veturit uudelleen.
	22.03.2010 18:50	Ilkka Hovi
		Ulkopuolinen luistikoneisto = ei ole Hk2 - Hk3. Ollee Hk5 tai Hv4. Koska pyörät eivät tule käymäsillän yli ja edessä sylinterin etupuolella oleva "nousu" on melko matala, olen Hk5 (H6) veturin kannalla.
	20.03.2010 22:55	Ilkka Hovi
		Kyllä se on tuolta vuodelta.
	17.03.2010 21:51	Ilkka Hovi
		Aika kiva savijuna, jossa 15 kuuppaa. Jos kuupan koko on 0.75m3 tulisi siitä 11.25 m3 savea. Mitens kuorma-auton lavan tilavuus,onkos se merkinta 4.0 kuutiomäärä?
	14.03.2010 17:49	Ilkka Hovi
		Tuollaine arina on kätevä jos hiilenmurikat ovat isoja. Koska kuljettaja ajaa vasemmalla puolella ja työpaikka näyttää melko amerikkaliselta voidaan todeta keskellä kuvaa olevan jarruventtiilit, junajarru lähempi ja veturin suorajarru taaempi. Koska paaki on noin pieni, on veturissa varmaan nk Power Reverse eli paineilma (tai höyry, joskaan ei oletettavaa)toiminen sylinteri suunnan vaihtamista ja täytöksen muuttamista varten.
	14.03.2010 17:41	Ilkka Hovi
		Jaha, kuljettajalla on valkoiset käsineet kuten joskus aikoinaan kun japanilaiset höyryveturinkuljettajat tarkistivat ajokin ennen ajoon lähtöä käsissään valkoiset käsineet. Eräässä kirjassa on kuva kun O&K metrinen 0-4-0T on kuljettajan syynissä ja hanskat olivat asianmukaisesti valkoiset.
	14.02.2010 18:00	Ilkka Hovi
		Mielenkiintoista! Sarja 422 on entiseltä itävaltalaiselta sarjaltaan 178. Sota-aikana oli Suomeen tuotu mm. Puolasta joitakin leveraiteiseksi muutettuja entisiä normaaliraiteisia vetureita kuten veturi 178.89, joka oli ollut puolalaisena numerolla Tkp11-13. Suomessa se sai numeron 3100 ja sarjamerkin Vv1. Veturi työskenteli Pieksämäellä erityisesti matkustajapihalla makuuvaunujen vaihtotöissä. Siksi sitä kutsuttiin lempinimellä "Yöhävittäjä". Muistan kun ihmettelin kun eräs kuljettaja kertoi lämmittäneensä veturia Vv1 3100, onneksi kirjasin sarjan ja numeron muistiin v. 1967 myöhempää käyttöä varten. Eri lähteistä päätellen, oletan sen olleen ulkonäöltään lähinnä keskimmäisen veturin näköinen. Eikös se yksi Märklinin perussarjaveturi ollut paljolti tuon näköinen vaikka oli/on kolmiakselinen. Tämä Vv1 sarja oli 0-8-0T yhdyskone ja saksalaista järjestelmää käyttävien iloksi sanottakoon sen olleen Dn2v tenderlokomotive. Yes, hyvä kuva!
	13.02.2010 12:11	Ilkka Hovi
		Olen siinä luulossa, että nämä uudemmat (eli 1900 luvun) säiliövaunut on varustettu teleillä, joissa kierrejouset. Joissakin esim jäähdystysvaunuissa oli mielestäni kierrejouset ja lehtijouset. Kaksiakseliset tietenkin vain lehtijousilla. Ainoa telisäiliövaunu tyyppi jossa tiedän olleen lehtijouset on se niittipönttömalli jonka säiliö on Ok teleillä varustettuna Haapamäellä. Siinä ollut aluksi teleissä levykehys ja lehtijouset. Paremmin itävaunuja tuntevat valaiskoon meitä muita.
	31.01.2010 11:09	Ilkka Hovi
		Kas, siinähän Orenstein & Koppel kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/38532 ja molemmissa O&K:n Patentsteurung.
	29.01.2010 19:34	Ilkka Hovi
		Joukko Gb vaunuja oli ilmeisesti paperinkuljetuksissa. Oliko niissä myös kamiinan piipun aukonsuojus katolla ? Ken tietää. Luulen että rullalaakeroidut (Olivatko aluksi sarjaa Gbr) olivat ensin paperikuljetuksissa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset