870-101843 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.05.2011 12:47 Ilkka Hovi  
  Stokerin käyttökoneena oli (on) nk Standard Stokerissa kaksisylinterinen höyrykone. Hyörykonetta voi käyttää eteenpäin ja taaksepäin, suunnanvaihtoventtiili on tenderin vasemmassa etuseinässa alhaalla.
Käyntinopeus säädettiin höyryventtiilillä, joka oli kattilan rintalevyyn kiinnitettynä lähellä suihkuhöyryventtiilien ryhmää (hiilen levitys arinalle).
kuva 12.05.2011 19:13 Ilkka Hovi  
  Roikassa pilkottaa punaista, ilmeisesti mukana yksi Hdk ?
kuva 13.04.2011 19:30 Ilkka Hovi  
  Nuo ensimmäiset paikat olivat ilman paikkamyyntinumeroa, menin niihin koska niissä sai olla muuttamatta istumapaikkaa. Ajattele jos vaunut eivät antaisi yhtään perää, jonnekin törmäysvoimat johtuisivat ja työntäisivät vaunuja sivuttain, ylös tai vaikka alas. Kovaa kyytiä matkustajille. Autotkin suunnitellaan nykyisin mahdollisimman joustaviksi jotta törmäysvoimat kuluisivat muodonmuutostyöhön. Tarkistamatta muistelen, että Ei vaunujen umpieteiset tehtiin vastaanottamaan pienehköjä törmäyksiä.
kuva 13.04.2011 19:20 Ilkka Hovi  
  Jarrukopillinen G-vaunu raiteella I.
kuva 13.04.2011 19:15 Ilkka Hovi  
  Olisiko kuitenkin hunsvotti ?
kuva 13.04.2011 19:15 Ilkka Hovi  
  Hyvin britti design, esim syinterin luistikaapin viistous (vaikkakin tyypillisempi Kraussin vetureissa mutta toiseen suuntaa), hpyrykupu ja Ramsbottomin varoventtiilit. Hiekkavarastot laatikoissa ja hytin muotoilu.
Joskus amerikkalaisetkin ovat tehneet eurooppalaisin piirustuksin vetureita, joiden alkuperää ei voi kunnolla erottaa. Hyvä esimerkki on (oli) Tanskassa ollut 2-6-0 veturi, jonka kavalsi baldwininlaiseksi ristikappaleen malli. Olihan Suomessa Sk6 (G8) melkein puhdas Sk1-2, joskin sylinterit olivat yhdyskoneisia. Kivaa arvuutella.
kuva 13.04.2011 19:09 Ilkka Hovi  
  Desing Orenstein & Koppel. Luistiliikelaitos ja muut yksityiskohdat selvästi Koppel-mallisia. Ainahan ei voi olla varma mutta tässä ei olle erehtymisen vaaraa.
kuva 13.04.2011 19:07 Ilkka Hovi  
  Selvä jenkki ja kupujen malli samanlainen kuin Baldwinin vetureissa.
kuva 12.04.2011 23:10 Ilkka Hovi  
  Muurisen ajatus rullalaakerimerkinnän historiasta on varmaan oikea. Kuulin aikoinaan NL:n aikana, että
säiliön omisti Öljy- ja Kaasuministeriö (tai vastaava), vaunun alustan rautatiet. Jos vaunuun piti tehdä korjauksia, oli aina keskustelua maksajasta .
kuva 08.04.2011 22:30 Ilkka Hovi  
  Se mikä tässä hämää on amerikkalaismallinen sylinteriblokki, tavallisesti kahdesta puoliskosta nyt vain yhtä valua ! Lisäksi levykehystä perinteisesti käyttäneet britit olisivat tehneet palkkikehyksen ! ? ! Veturi ollut ilmeisesti satulatankkiveturi, kattilan päällä on kolme tukea satulatankkia varten. Vaikeata.
kuva 08.04.2011 19:26 Ilkka Hovi  
  Kuten Eljas varoitti Wikipedian luotettavuuteen kannattaa suhtatua varauksella, mutta Wikipedian hyvä puoli on, että virheet voidaan korjata. Kuten viimeksi kävin kurkkaamassa, oli maininta polttoaineen huonosta lämpöarvosta poistettu. Antrasiitti, jota yleisesti poltettiin aluksi on pelkkää hiiltä ja sen lämpöarvo on suurin hiilillä. Se että antrasiitti palaa hitaasti ja tällöin saatava lämpöteho on pienempi kuin bitumi tai kaasuhiilillä, aiheutti sen että samalle teholle piti antrasiittiveturin arinan olla suurempi. Uusi tieto minulle muusta lähteestä saatuna oli: Myöhemmin 1940-luvulla polttoaineena oli antrasiitin ja bitumihiilen sekoitusta varsinki stokerilla varustetuilla vetureilla.
kuva 08.04.2011 19:19 Ilkka Hovi  
  Eikö kukaan tunnista paikkaa. Arvaus Pasila - Käpylä väliltä. Kartat esiin !
kuva 08.04.2011 19:14 Ilkka Hovi  
  Olen aina arvellut vaunun lyhentyneen yhden ikkunarivin verran. Vrt vaunun seinässä oleva mainos, näkyy melkein kokonaan. Lisäksi tuskin tuossa on paljonkaan sivulta tullutta voimaa, huomaa myös päädyn yläosa, joka on vaurioitunut. Vaunun pituutta voi päätellä myös vaunun alaosassa olevista laitteista, niiden paikan tietävät asiantuntijat. Mainitsin VR:n pojat, jotka olivat vaunusuunnittelusta ja hyvin tyytyväisiä lujuuslaskennallisesti vaunun käyttäytymiseen. Se että vaihtotyönjohtajan pelastaminen oli tiukka juttu ja hieno suoritus kaikilta siihen osallistuneilta. Kiva, että joku kommentoi. Minusta on Vorgissa parasta tämänkaltainen keskustelun herääminen ja välillä voi omiakin mielipiteitä tarkentaa.
kuva 08.04.2011 19:01 Ilkka Hovi  
  Mitenkäs tuo numero menikään. Siis Dr25 2002 vai 9002 ??
kuva 06.04.2011 23:15 Ilkka Hovi  
  Onpas pitkään ollut hämärä tämän kuvan alkuperä. Ilmeisesti ei näitä kaikkia kenttäratoja tiedetä.
Arvelisin seuraavasti: Tämän kaltainen venäläinen 750 mm:n raideleveyksellinen standardiveturi oli myös Ylä- Syvärin rautatiellä. Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut vaunut ovat kolmi-ikkunaisia Y-SR:llä oli ikkunoita koko vaunun pituudelta. Joten ilmeisesti ei Y-SR:lta. Y-SR kirjassa on kuva jossa veturi 12 lastataan kuljetettavaksi Vjassaaren radalle. Eli siellä oli toimintaa, voinee vaikka olla sieltä. Lähellä rintamaa ollaan kun porukalla on kypärä päässä. Voihan kuva olla jostakin muualtakin.
kuva 01.04.2011 17:14 Ilkka Hovi  
  Minusta ne näyttivät puusta tehdyiltä palloilta tässä Sv11 veturissa. Maali oli kuoriutunut irti ja itse merkki halkeillut.
kuva 28.03.2011 11:29 Ilkka Hovi  
  Eräässä toisessa yhteydessä totesin kuinka kirjallisiin lähteisiin ei aina voi luottaa. Minulla on sijoittelu konepiireittäin heinäkuulta 1966 ja heinäkuulta 1967. Molemmissa listoissa 1700 - 1703 ovat sijoitettuina Turkuun vaikka jo toukokuussa 1966 näin nämä veturi jonossa Hyvinkään Konepajalla.
kuva 27.03.2011 20:43 Ilkka Hovi  
  Vielä P31:stä. Olin Huopalahdessa minäkin. Vanhemmat matkustivat Ranskaan Hv1:llä, olin päivän pois ja sitten olikin vetovoima muuttunut. Muistan, että Hr12 veti Eit vaunuja, mutta silloin juna tuli myöhäisemmällä aikataululla. Pilkun tarkan Tapani Kilpisen havaintoja on vaikea väittää vääräksi, joten muistikuva (ja järkytys) Hr12 käytöstä tuossa laivapikajunassa juuri pari päivää Hv1:n jälkeen on väärä. Hyvä esimerkki, miten omasta mielestä tarkka muistikuva ei olekaan oikein. Samoin vain yhteen kirjalliseen lähteeseen ei voi aina luottaa, tässä tapauksessa en ala olla Kilpisen kanssa eri mieltä.
kuva 21.03.2011 23:00 Ilkka Hovi  
  Outo juttu. Jos olin radanvarressa huhti-toukokuussa 1961 niin P31 ( lähtö Hkistä klo 15 jälkeen ? ) oli ensin Hv1 vetoinen ja kun siihen tuli peltivaunuja alkoi sitä myös vetämään Hr12 veturit. Kun väitetään, että siihen tuli Hr11 veturi voi, olla että Hr11 alkoi vetämään aikataulukauden vaihteesta kesäkuun alussa mutta
tämä juna jota olen luullut P31:ksi oli kyllä siksi pitkä ettei Hr11 rahkeet olisi riittäneet tuohon touhuun.
Kun useamman päivän aikana ei tullutkaan Hv1 takaisin, siirryin tarkkailemaan myöhemmin lähteviä ruuhka-ajan Paikku junia, jotka olivatkin parempaa katsottavaa kun vertaa Hr12 vetoisiin juniin.
kuva 16.03.2011 14:14 Ilkka Hovi  
  Neljäs ylhäältä kysymykseen vastaan: Silmät viiraavat, kun katsoo suurennuslasilla kuvaa on veturin numero 1953. Kun ei katso suurennuslasilla se näyttää rakeisuuden takia 6153:ta.
Toinen asia: Kun Eit vaunut tulivat P31:een vaihtui vetäjä myös Hv1:stä Hr12. Kuinka kauan Hr12 veti junaa ei tiedossa, koska lopetin junan seuraamisen vetovoiman vaihtumisen myötä.
kuva 12.03.2011 08:40 Ilkka Hovi  
  Onko tuossa joku jekkuillut, minusta numero on 6153, vaikka tiedänkin sen olevan 1953 (vanha tuttu Huopalahdesta kun Turusta 15.10 ohittava pikajuna oli Hr11 vetoinen). Voisiko kuvan ottaja tarkistaa, harittavatko silmäni ?
kuva 05.03.2011 12:37 Ilkka Hovi  
  Nykyiset Dv12ta olivat melkoisia mölyäjiä käynnistettäessä. Taisi olla 1967 Pm:llä kun olin tallilla ja Dv12 käynnistettiin paineilmalla. Luulin veturin hajonneet se kova kimeä vinkaisu oli yllättävä. Mitenkäs on nykyisin? Samanlaista melua en ole kuullut aikoihin, onko näissä moottoreissa edelleen paineilmakäynnistys, onko äänenvaimennus tosi hyvä vai onko siirrytty sähkökäynnistykseen. Ei tiiä. Kukko Seinäjoella? Minusta se on hieman hunningolla, oikeat kukkopaikat olivat Kouvola, Pieksämäki ja Viipuri. Olihan kukko Pasilassakin, mutta tarvittiinko sitä siellä todella.
kuva 28.02.2011 22:31 Ilkka Hovi  
  Porukkaa on paljon (lasken 9 henkilöä, sillä yhdeksäs on nosturissa). Huomionarvoista on myös työntekijöiden vaatetus, ilmeisesti oli omat kuteet.
kuva 26.02.2011 11:02 Ilkka Hovi  
  Epäilenpä, että Viipurin konepajalla olisi ollut ylimääräisiä varaosia yhden veturin verran. Jos knp:lla oli pari Tk3:sta korjattavana ja ne laitettiin ajokuntoon, voisi propagandasyistä väittää, että varaosista koottiin pari veturia (.. ja missä prenikka ? ). Sr1 koottiin varaosista Hy knp:lla koska siellä oli vara telejä, kori, virroittimet, muuntaja ym ym. Yleensä höyryveturin identiteetti perustui kehykseen, sillä kattiloita vaihdettiin, samoin kuin tendereitä, pyörästöjäkin (koko pyörästö kerralla, jotta pyöränrenkaat olivat saman kokoisia) tms. Olisiko knp:lla ollut esim ylimääräisiä tendereitä ja sota-aikana ?
Uskon vasta kun nk koottujen vetureiden numerot tiedetään. Mitkähän ne olivat?
kuva 26.02.2011 10:56 Ilkka Hovi  
  Pyöreät reiät ovat todennäköisesti männän poistoa varten. Männissä on jatkovarsi etupäähän ja myös vartta männän ja ristikappaleen välissä. Mahdollisesti reikä on yhtä iso kuin mäntäkin, jolloin mäntä helposti
saadaan esille. Varmaan sam systeemi LWR7:ssä. Senhän voi käydä vaikka mittaamassa Minkiöllä.
kuva 25.02.2011 17:23 Ilkka Hovi  
  Olisko Fiskarsin radalta Pohjankurusta? Veturi vaikuttaa Kraussilta ja etulalalla oleva opastinmasto voisi turvata rantaradan raideristeystä 750 mm / 1524 mm.
kuva 19.02.2011 12:02 Ilkka Hovi  
  VR 1937-1962 historiikin mukaan LR:ltä tuli VR:lle kolme junailijanvaunua. Koska 51 oli veturin 11 junassa ja 160 on pitkä junailijan vaunu jää vaihtoehdoksi vaunu 52, joka on kuvattu myös erikseen kuvaajan käydessä LR:llä. Kuvatekstejä tehdessäni jäin miettimään ovat kuvat LR:n vai VR:n ajalta. Valtio osti rautatien huhtikuussa 1956. Loviisan Rautatie Oy toimi vuoden 1958 loppuun, ollen siis valtion omistama kapearaiteinen rautatie. VR hoiti kaperaideliikennettä 1.1.1959 alkaen 1.4.1960 asti. Siis vuonna 1957 otetut kuvat ovat valtion omistamasta Loviisan Rautatie Oy:stä. Tulipa tarkistettua.
kuva 19.02.2011 11:54 Ilkka Hovi  
  HKR (6) oli romutettu ennen vuotta 1967. Kuljettajat sanoivat näin. LWR11 ei käynyt Y-SR:llä, sinne menivät LWR 8 (0-4-0WT joka sinne jäikin) ja 10 (0-4-2T) joka tuli takaisin. Museorautatie on kustantanut pari hyvää kirjaa, Ylä-Syvärin Rautatie (saa tarkan selvityksen millaisessa maastossa jne rata kulki ) ja
Kapeat Kiskot jossa Suomessa olleiden yleiselle liikenteelle avattujan rautateiden historia. Myös hyvät
veturilistat.
kuva 18.02.2011 21:23 Ilkka Hovi  
  Hienoa, selvisihän sekin.
kuva 16.02.2011 20:45 Ilkka Hovi  
  Toimituskuvassa on pieni halkopiippu (= turpiinisavutorvi) koska turvetta poltettiin LWR:llä
kuva 14.02.2011 12:16 Ilkka Hovi  
  Tyylikäs kuva. Jännää ajatella, että kymmenen vuoden kuluttua alkavat Dv12 veturitkin olla poistuvaa kalustoa. Poistuminen voi tapahtua nopeastikin kun VR Transpoint suuntaa osan tavaraliikenteestä autoille ja pyrkii ajamaan vain kokojunia. Jos veturitarve vähenee, tapahtuu vaihto uusiin melko nopeasti.
2500 sarjan uusimmat valmistuivat 1966 ja 2700 sarjan uusimmat 1972 ovat ne kaikki jo n. 40 vuotiaita. Arvelen, että Dr16 häviää ennen kuin viimeisin Dv12.
kuva 14.02.2011 10:42 Ilkka Hovi  
  Jep kyseessä on vaunu 102, näkyy kuvassa paremmin, skannaus on liian tumma.
kuva 13.02.2011 20:38 Ilkka Hovi  
  Minneköhän miun hyvä arvaus hävisi. Arvelin että oikealta Sk1-2, Sk1-2, Hk5 - Tk2 ja A3.
Toinen vasemmalta on kuitenkin selvästi Sk3 tenderi sillä kehys tulee suorana alas, muissa Hk5, Tk2 tai Hk2-3 tendereissä kehystä on kevennetty leikkaamalla sen "kulma" pois pyöristäen. A7 oli sen verran uusi rakenne, että siitä puuttui tuollainen englantilaismainen vanhahtava jousipakka, jolloinen vasemmalla olevassa tenderissä on. Siispä edelleen A3.
kuva 13.02.2011 20:20 Ilkka Hovi  
  Aivan oikein, nimi on Ole Winther Laursen, vaikka joskin väliviiva tuli siitä Steam Locomotives of Finland vihkosesta. Tarkistin kirjoitusasun tanskankielisestä kirjasta, mutta luin väärin !
kuva 13.02.2011 15:19 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoista, olisiko QW-L:n kirjoittama, kun minullakin on Lahden kuvien takana lipuke, jossa lukee samoin Lathi. Tutustuin tuohon LR9:n kuvaan kirjassa Narrow Gauge Railways of Europe (P.Allen and PB Whitehouse, Ian Allan 1959.) OW-L:n löysin kirjasen Steam Locomotives of Finland, (1965) joka oli konekirjoituslista suomalaisista vetureista valmistajanumeroineen. Muistaakseni Eljas Pölhö aloitteli kirjabisneksiä muun muassa välittämällä tätä lehtistä. Kuvat olivat OW-L:n kokoelmista, joten kirjoitin ja kysyin osoitetta. Vastauksena tuli nippu kuvia. En ennättänyt koskaan nähdä häntä, hän kuoli
1980-luvun puolivälissä, piti tavata Tanskassa mutta sairaus vei ennen kuin ehdimme nähdä.
Tuosta veturilistasta, siellä oli pulmaa aiheuttavia nimiä kuten Jämäsakostei & Valkeakoski, Zilling & Co,
Moukko - Konnunsuo, Nohia Oy, Harnekoski Oy (= Hämekoski Oy, Harlu, Laatokan karjalassa, jäi sinne) Lehtinen oli kuitenkin ensimmäinen selvitys Suomessa käytetyistä kapsuvetureista ja valmistajalista leveäraiteisista vetureista.
kuva 27.01.2011 09:32 Ilkka Hovi  
  kuten myös kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/23944?u=388&m=1&liikp1=848 ei näy, on kondarilla myös kravatti kaulassa. Silloin hieman huvitti, toisaalta onko paha jos pitää ja arvostaa ammattiaan. Vanhoja kuvia katsellessa on hyvä pukeutuminen melko yleistä. Olisiko ollut samalla myös senioriteetin merkki? Pukeutumiskoodilla on paikoin merkitystä. "Mene villapaidassa insinööritoimistoon, siellä pikkutakkimiehet ovat hieman epäilyttäviä" oli eräskin neuvo.
kuva 24.01.2011 21:45 Ilkka Hovi  
  Voisinkohan muistaa oikein, että vinoviiva on merkintä paperinkuljetuksessa olevan vaunun normaalia leveämmästä ovesta ? Olisiko vielä siten, että oven viiva olisi ensin maalattu "väärin" kun ovesssa on
vas ylhäältä oikealle alas tuleva tumma viiva ?
kuva 24.01.2011 17:43 Ilkka Hovi  
  Sain 99,99% varman tiedot, että VTG vaunun kuva on Hangosta. Tämä kuva oli samanlaisissa kehyksissä, joita minulla ei ole muita, joten päättelen kuvan olevan samasta paikasta.
kuva 21.01.2011 11:36 Ilkka Hovi  
  Hoh-hoijaa !
kuva 17.01.2011 11:13 Ilkka Hovi  
  Kas, pitänee katsoa lehdet läpi, jotta löytyisi tuo Tk3 artikkeli. Mikä numero ? Ilmeisesti kielitaito eri vieläkään riitä kaiken huomaamiseen. Miulle Lokotrans on maksanut noin 80 € maksettuna EU alueen tilille.
Lehdet tulevat aika myöhässä sain viikolla numerot 11/2010 ja 12/2010. Lehti sisältää myös pienoismalli juttuja. Emaili: lokotrans@mail.ru enlanti tai saksa käy venäjän lisäksi kielenä.
kuva 02.01.2011 11:49 Ilkka Hovi  
  Tämän veturin tenderissä on vielä jäljellä valokaasun käyttämiseen tarvittavat täyttöyhteet (molemmilla puolilla portaiden vieressä), painemittari (oikealla puolella) ja säiliöt (2 kpl) tenderin kehyksen välissä.
Muita samanlaisia ovat SRM:n Sk3-400 mutta Riihimäen muistomerkki Hv1-554:stä en ole varma. Pitänee
kesällä piipahtaa tarkistamassa tenderi.
kuva 16.12.2010 18:59 Ilkka Hovi  
  Allu eli Sm6 nappasi hirven matkalla Viipuriin, rajalta heti ensimmäisen aseman jälkeen. Ilmeisesti keskuspuskimen suojaan tuli klommo. Vaihtoi virtalajia "lennossa" ja Venäjän tulli tuli kyytiin vasta Viipurissa.
kuva 11.12.2010 22:13 Ilkka Hovi  
  Onx tuolla Tve Hk vaunuun kuormattuna ? Vaittäisin, että on. Mitähän muut kolleegat ajattelevat?
kuva 15.11.2010 18:24 Ilkka Hovi  
  Siinähän onkin kilometritolppa tallin nurkalla !
kuva 07.11.2010 19:37 Ilkka Hovi  
  Havainto: Takalasi oli tumma ja läpinäkymätön pimeällä ajettaessa. Venäjällä on mielenkiintoinen määräys, että yli 3 tunnin matkalla pitää olla mahdollisuus ajaa seisaaltaan. Tämä on otettu huomioon Sapsanin ohjaamossa korottamalla kattoa.
kuva 06.11.2010 11:01 Ilkka Hovi  
  Äsken, vaan ei nyt, onnistui tuon kaupungin Nishni Novgorod nimi korjata melkein kokonaan. Minnehän se muokkaa - palikka hävisi?
kuva 06.11.2010 10:45 Ilkka Hovi  
  EVS2 ovat kaksivirtarunkoja 3kV DC /25kV AC 50 Hz ja niitä käytetetään myös Pietari - Moskova (Kursk) - Nishi Novgorod junissa. EVS1 rungot ovat 3kV DC.
kuva 21.09.2010 09:58 Ilkka Hovi  
  Vihdintien sillan alla. Ajattelin, että saan valot näkyviin kun ilta-aurinko paistaa junan kylkeen ja veturin etuosa jää pimentoon. Sakannaus tuntuu sinertävän kuvia (?). Etualalla Pitäjänmäen teollisuusraide, meni Huopalahdesta Valion meijerin taakse mutta ei meijerille. Radan varrella pari yritystä mm Leipurien tukulla oli oma lastauslaituri.
kuva 18.09.2010 19:08 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva. Konehuoneen valot palavat, minulle harvinainen näky ja voisi olla mukava lisä tuleviin yövarikko museokuvauksiin.
kuva 29.08.2010 19:57 Ilkka Hovi  
  Junajarruilla pitää olla ominaisuus, jonka avulla juna seisahtuu jos junasta irtoaa vaunuja. Tyhjöjarrun vakuumi saadaan aikaan höyryvetureissa ejektorilla, joka imee ilmaa pois jarrujohdosta. Ensimmäiset ilmajarrut jarruttivat kun paineilma johdettiin jarruputkeen - ei turvallinen (v.1866).Westinghose keksi nykyisen paineilmajarrun periaatteen vv. 1872-1873. Automatic vakuumijarru keksittiin v. 1878. Kun junajarru oli vakuumijarru, käytettiin veturissa höyryjarrua. Ilmeisestikin alkujaan Ruotsista ostetuissa Hr2- Hr3 vetureissa ei ollut ilmajarrua, joka asennettiin myöhemmin ja siksi iso pääsäiliö käymälevyn päällä, kattilan vierellä. Alkujaan ei oltu varattu tilaa tarpeeksi myös pääsäiliötä varten.
Sikäli vekkulia, että Ruotsissa oli tyhjöjarru käytössä pitkään, ensimmäiset paineilmajarrut SJ:llä tulivat käyttöön vasta v. 1920.
kuva 24.08.2010 19:39 Ilkka Hovi  
  Koska ratapiha toimi vaunuvarastona on varmaankin asianlaita kuten Tapsa arvelee. Näyttäisi ikäänkuin pölkkyyn olisi kiinnitty "laippa" jolla pölkky pysyisi kiskoilla ja jäisi kiinni seuraavaan kiskonpidikkeeseen ("chair"). Alueella tuulee välillä aika lailla joten vaunuten karkuunlähtö on estettävä. Vaunun alla näkyy tyhjöjarrun sylinteri. Tunnelma hiljaisella ratapihalla oli aika mielenkiintoinen. Onneksi isäntä oli paikallisen firman miehiä ja saimme olla rauhassa.
<<   >>