Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	21.03.2011 23:00	Ilkka Hovi
		Outo juttu. Jos olin radanvarressa huhti-toukokuussa 1961 niin P31 ( lähtö Hkistä klo 15 jälkeen ? ) oli ensin Hv1 vetoinen ja kun siihen tuli peltivaunuja alkoi sitä myös vetämään Hr12 veturit. Kun väitetään, että siihen tuli Hr11 veturi voi, olla että Hr11 alkoi vetämään aikataulukauden vaihteesta kesäkuun alussa mutta tämä juna jota olen luullut P31:ksi oli kyllä siksi pitkä ettei Hr11 rahkeet olisi riittäneet tuohon touhuun. Kun useamman päivän aikana ei tullutkaan Hv1 takaisin, siirryin tarkkailemaan myöhemmin lähteviä ruuhka-ajan Paikku junia, jotka olivatkin parempaa katsottavaa kun vertaa Hr12 vetoisiin juniin.
	16.03.2011 14:14	Ilkka Hovi
		Neljäs ylhäältä kysymykseen vastaan: Silmät viiraavat, kun katsoo suurennuslasilla kuvaa on veturin numero 1953. Kun ei katso suurennuslasilla se näyttää rakeisuuden takia 6153:ta. Toinen asia: Kun Eit vaunut tulivat P31:een vaihtui vetäjä myös Hv1:stä Hr12. Kuinka kauan Hr12 veti junaa ei tiedossa, koska lopetin junan seuraamisen vetovoiman vaihtumisen myötä.
	12.03.2011 08:40	Ilkka Hovi
		Onko tuossa joku jekkuillut, minusta numero on 6153, vaikka tiedänkin sen olevan 1953 (vanha tuttu Huopalahdesta kun Turusta 15.10 ohittava pikajuna oli Hr11 vetoinen). Voisiko kuvan ottaja tarkistaa, harittavatko silmäni ?
	05.03.2011 12:37	Ilkka Hovi
		Nykyiset Dv12ta olivat melkoisia mölyäjiä käynnistettäessä. Taisi olla 1967 Pm:llä kun olin tallilla ja Dv12 käynnistettiin paineilmalla. Luulin veturin hajonneet se kova kimeä vinkaisu oli yllättävä. Mitenkäs on nykyisin? Samanlaista melua en ole kuullut aikoihin, onko näissä moottoreissa edelleen paineilmakäynnistys, onko äänenvaimennus tosi hyvä vai onko siirrytty sähkökäynnistykseen. Ei tiiä. Kukko Seinäjoella? Minusta se on hieman hunningolla, oikeat kukkopaikat olivat Kouvola, Pieksämäki ja Viipuri. Olihan kukko Pasilassakin, mutta tarvittiinko sitä siellä todella.
	28.02.2011 22:31	Ilkka Hovi
		Porukkaa on paljon (lasken 9 henkilöä, sillä yhdeksäs on nosturissa). Huomionarvoista on myös työntekijöiden vaatetus, ilmeisesti oli omat kuteet.
	26.02.2011 11:02	Ilkka Hovi
		Epäilenpä, että Viipurin konepajalla olisi ollut ylimääräisiä varaosia yhden veturin verran. Jos knp:lla oli pari Tk3:sta korjattavana ja ne laitettiin ajokuntoon, voisi propagandasyistä väittää, että varaosista koottiin pari veturia (.. ja missä prenikka ? ). Sr1 koottiin varaosista Hy knp:lla koska siellä oli vara telejä, kori, virroittimet, muuntaja ym ym. Yleensä höyryveturin identiteetti perustui kehykseen, sillä kattiloita vaihdettiin, samoin kuin tendereitä, pyörästöjäkin (koko pyörästö kerralla, jotta pyöränrenkaat olivat saman kokoisia) tms. Olisiko knp:lla ollut esim ylimääräisiä tendereitä ja sota-aikana ? Uskon vasta kun nk koottujen vetureiden numerot tiedetään. Mitkähän ne olivat?
	26.02.2011 10:56	Ilkka Hovi
		Pyöreät reiät ovat todennäköisesti männän poistoa varten. Männissä on jatkovarsi etupäähän ja myös vartta männän ja ristikappaleen välissä. Mahdollisesti reikä on yhtä iso kuin mäntäkin, jolloin mäntä helposti saadaan esille. Varmaan sam systeemi LWR7:ssä. Senhän voi käydä vaikka mittaamassa Minkiöllä.
	25.02.2011 17:23	Ilkka Hovi
		Olisko Fiskarsin radalta Pohjankurusta? Veturi vaikuttaa Kraussilta ja etulalalla oleva opastinmasto voisi turvata rantaradan raideristeystä 750 mm / 1524 mm.
	19.02.2011 12:02	Ilkka Hovi
		VR 1937-1962 historiikin mukaan LR:ltä tuli VR:lle kolme junailijanvaunua. Koska 51 oli veturin 11 junassa ja 160 on pitkä junailijan vaunu jää vaihtoehdoksi vaunu 52, joka on kuvattu myös erikseen kuvaajan käydessä LR:llä. Kuvatekstejä tehdessäni jäin miettimään ovat kuvat LR:n vai VR:n ajalta. Valtio osti rautatien huhtikuussa 1956. Loviisan Rautatie Oy toimi vuoden 1958 loppuun, ollen siis valtion omistama kapearaiteinen rautatie. VR hoiti kaperaideliikennettä 1.1.1959 alkaen 1.4.1960 asti. Siis vuonna 1957 otetut kuvat ovat valtion omistamasta Loviisan Rautatie Oy:stä. Tulipa tarkistettua.
	19.02.2011 11:54	Ilkka Hovi
		HKR (6) oli romutettu ennen vuotta 1967. Kuljettajat sanoivat näin. LWR11 ei käynyt Y-SR:llä, sinne menivät LWR 8 (0-4-0WT joka sinne jäikin) ja 10 (0-4-2T) joka tuli takaisin. Museorautatie on kustantanut pari hyvää kirjaa, Ylä-Syvärin Rautatie (saa tarkan selvityksen millaisessa maastossa jne rata kulki ) ja Kapeat Kiskot jossa Suomessa olleiden yleiselle liikenteelle avattujan rautateiden historia. Myös hyvät veturilistat.
	18.02.2011 21:23	Ilkka Hovi
		Hienoa, selvisihän sekin.
	16.02.2011 20:45	Ilkka Hovi
		Toimituskuvassa on pieni halkopiippu (= turpiinisavutorvi) koska turvetta poltettiin LWR:llä
	14.02.2011 12:16	Ilkka Hovi
		Tyylikäs kuva. Jännää ajatella, että kymmenen vuoden kuluttua alkavat Dv12 veturitkin olla poistuvaa kalustoa. Poistuminen voi tapahtua nopeastikin kun VR Transpoint suuntaa osan tavaraliikenteestä autoille ja pyrkii ajamaan vain kokojunia. Jos veturitarve vähenee, tapahtuu vaihto uusiin melko nopeasti. 2500 sarjan uusimmat valmistuivat 1966 ja 2700 sarjan uusimmat 1972 ovat ne kaikki jo n. 40 vuotiaita. Arvelen, että Dr16 häviää ennen kuin viimeisin Dv12.
	14.02.2011 10:42	Ilkka Hovi
		Jep kyseessä on vaunu 102, näkyy kuvassa paremmin, skannaus on liian tumma.
	13.02.2011 20:38	Ilkka Hovi
		Minneköhän miun hyvä arvaus hävisi. Arvelin että oikealta Sk1-2, Sk1-2, Hk5 - Tk2 ja A3. Toinen vasemmalta on kuitenkin selvästi Sk3 tenderi sillä kehys tulee suorana alas, muissa Hk5, Tk2 tai Hk2-3 tendereissä kehystä on kevennetty leikkaamalla sen "kulma" pois pyöristäen. A7 oli sen verran uusi rakenne, että siitä puuttui tuollainen englantilaismainen vanhahtava jousipakka, jolloinen vasemmalla olevassa tenderissä on. Siispä edelleen A3.
	13.02.2011 20:20	Ilkka Hovi
		Aivan oikein, nimi on Ole Winther Laursen, vaikka joskin väliviiva tuli siitä Steam Locomotives of Finland vihkosesta. Tarkistin kirjoitusasun tanskankielisestä kirjasta, mutta luin väärin !
	13.02.2011 15:19	Ilkka Hovi
		Mielenkiintoista, olisiko QW-L:n kirjoittama, kun minullakin on Lahden kuvien takana lipuke, jossa lukee samoin Lathi. Tutustuin tuohon LR9:n kuvaan kirjassa Narrow Gauge Railways of Europe (P.Allen and PB Whitehouse, Ian Allan 1959.) OW-L:n löysin kirjasen Steam Locomotives of Finland, (1965) joka oli konekirjoituslista suomalaisista vetureista valmistajanumeroineen. Muistaakseni Eljas Pölhö aloitteli kirjabisneksiä muun muassa välittämällä tätä lehtistä. Kuvat olivat OW-L:n kokoelmista, joten kirjoitin ja kysyin osoitetta. Vastauksena tuli nippu kuvia. En ennättänyt koskaan nähdä häntä, hän kuoli 1980-luvun puolivälissä, piti tavata Tanskassa mutta sairaus vei ennen kuin ehdimme nähdä. Tuosta veturilistasta, siellä oli pulmaa aiheuttavia nimiä kuten Jämäsakostei & Valkeakoski, Zilling & Co, Moukko - Konnunsuo, Nohia Oy, Harnekoski Oy (= Hämekoski Oy, Harlu, Laatokan karjalassa, jäi sinne) Lehtinen oli kuitenkin ensimmäinen selvitys Suomessa käytetyistä kapsuvetureista ja valmistajalista leveäraiteisista vetureista.
	27.01.2011 09:32	Ilkka Hovi
		kuten myös kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/23944?u=388&m=1&liikp1=848 ei näy, on kondarilla myös kravatti kaulassa. Silloin hieman huvitti, toisaalta onko paha jos pitää ja arvostaa ammattiaan. Vanhoja kuvia katsellessa on hyvä pukeutuminen melko yleistä. Olisiko ollut samalla myös senioriteetin merkki? Pukeutumiskoodilla on paikoin merkitystä. "Mene villapaidassa insinööritoimistoon, siellä pikkutakkimiehet ovat hieman epäilyttäviä" oli eräskin neuvo.
	24.01.2011 21:45	Ilkka Hovi
		Voisinkohan muistaa oikein, että vinoviiva on merkintä paperinkuljetuksessa olevan vaunun normaalia leveämmästä ovesta ? Olisiko vielä siten, että oven viiva olisi ensin maalattu "väärin" kun ovesssa on vas ylhäältä oikealle alas tuleva tumma viiva ?
	24.01.2011 17:43	Ilkka Hovi
		Sain 99,99% varman tiedot, että VTG vaunun kuva on Hangosta. Tämä kuva oli samanlaisissa kehyksissä, joita minulla ei ole muita, joten päättelen kuvan olevan samasta paikasta.
	21.01.2011 11:36	Ilkka Hovi
		Hoh-hoijaa !
	17.01.2011 11:13	Ilkka Hovi
		Kas, pitänee katsoa lehdet läpi, jotta löytyisi tuo Tk3 artikkeli. Mikä numero ? Ilmeisesti kielitaito eri vieläkään riitä kaiken huomaamiseen. Miulle Lokotrans on maksanut noin 80 € maksettuna EU alueen tilille. Lehdet tulevat aika myöhässä sain viikolla numerot 11/2010 ja 12/2010. Lehti sisältää myös pienoismalli juttuja. Emaili: lokotrans@mail.ru enlanti tai saksa käy venäjän lisäksi kielenä.
	02.01.2011 11:49	Ilkka Hovi
		Tämän veturin tenderissä on vielä jäljellä valokaasun käyttämiseen tarvittavat täyttöyhteet (molemmilla puolilla portaiden vieressä), painemittari (oikealla puolella) ja säiliöt (2 kpl) tenderin kehyksen välissä. Muita samanlaisia ovat SRM:n Sk3-400 mutta Riihimäen muistomerkki Hv1-554:stä en ole varma. Pitänee kesällä piipahtaa tarkistamassa tenderi.
	16.12.2010 18:59	Ilkka Hovi
		Allu eli Sm6 nappasi hirven matkalla Viipuriin, rajalta heti ensimmäisen aseman jälkeen. Ilmeisesti keskuspuskimen suojaan tuli klommo. Vaihtoi virtalajia "lennossa" ja Venäjän tulli tuli kyytiin vasta Viipurissa.
	11.12.2010 22:13	Ilkka Hovi
		Onx tuolla Tve Hk vaunuun kuormattuna ? Vaittäisin, että on. Mitähän muut kolleegat ajattelevat?
	15.11.2010 18:24	Ilkka Hovi
		Siinähän onkin kilometritolppa tallin nurkalla !
	07.11.2010 19:37	Ilkka Hovi
		Havainto: Takalasi oli tumma ja läpinäkymätön pimeällä ajettaessa. Venäjällä on mielenkiintoinen määräys, että yli 3 tunnin matkalla pitää olla mahdollisuus ajaa seisaaltaan. Tämä on otettu huomioon Sapsanin ohjaamossa korottamalla kattoa.
	06.11.2010 11:01	Ilkka Hovi
		Äsken, vaan ei nyt, onnistui tuon kaupungin Nishni Novgorod nimi korjata melkein kokonaan. Minnehän se muokkaa - palikka hävisi?
	06.11.2010 10:45	Ilkka Hovi
		EVS2 ovat kaksivirtarunkoja 3kV DC /25kV AC 50 Hz ja niitä käytetetään myös Pietari - Moskova (Kursk) - Nishi Novgorod junissa. EVS1 rungot ovat 3kV DC.
	21.09.2010 09:58	Ilkka Hovi
		Vihdintien sillan alla. Ajattelin, että saan valot näkyviin kun ilta-aurinko paistaa junan kylkeen ja veturin etuosa jää pimentoon. Sakannaus tuntuu sinertävän kuvia (?). Etualalla Pitäjänmäen teollisuusraide, meni Huopalahdesta Valion meijerin taakse mutta ei meijerille. Radan varrella pari yritystä mm Leipurien tukulla oli oma lastauslaituri.
	18.09.2010 19:08	Ilkka Hovi
		Hyvä kuva. Konehuoneen valot palavat, minulle harvinainen näky ja voisi olla mukava lisä tuleviin yövarikko museokuvauksiin.
	29.08.2010 19:57	Ilkka Hovi
		Junajarruilla pitää olla ominaisuus, jonka avulla juna seisahtuu jos junasta irtoaa vaunuja. Tyhjöjarrun vakuumi saadaan aikaan höyryvetureissa ejektorilla, joka imee ilmaa pois jarrujohdosta. Ensimmäiset ilmajarrut jarruttivat kun paineilma johdettiin jarruputkeen - ei turvallinen (v.1866).Westinghose keksi nykyisen paineilmajarrun periaatteen vv. 1872-1873. Automatic vakuumijarru keksittiin v. 1878. Kun junajarru oli vakuumijarru, käytettiin veturissa höyryjarrua. Ilmeisestikin alkujaan Ruotsista ostetuissa Hr2- Hr3 vetureissa ei ollut ilmajarrua, joka asennettiin myöhemmin ja siksi iso pääsäiliö käymälevyn päällä, kattilan vierellä. Alkujaan ei oltu varattu tilaa tarpeeksi myös pääsäiliötä varten. Sikäli vekkulia, että Ruotsissa oli tyhjöjarru käytössä pitkään, ensimmäiset paineilmajarrut SJ:llä tulivat käyttöön vasta v. 1920.
	24.08.2010 19:39	Ilkka Hovi
		Koska ratapiha toimi vaunuvarastona on varmaankin asianlaita kuten Tapsa arvelee. Näyttäisi ikäänkuin pölkkyyn olisi kiinnitty "laippa" jolla pölkky pysyisi kiskoilla ja jäisi kiinni seuraavaan kiskonpidikkeeseen ("chair"). Alueella tuulee välillä aika lailla joten vaunuten karkuunlähtö on estettävä. Vaunun alla näkyy tyhjöjarrun sylinteri. Tunnelma hiljaisella ratapihalla oli aika mielenkiintoinen. Onneksi isäntä oli paikallisen firman miehiä ja saimme olla rauhassa.
	16.08.2010 11:00	Ilkka Hovi
		Ja mie aina olen ollut siinä luulossa, että valmistajana on ollut Heteka Oy. Ojakkalan tiilitehtaalla oli joitakin raiteita, jotka eivät sopineet "kuvioihin". Olivatkin ilmeisesti näitä sähköhäkkyrän raiteita. Hyvä kuva, kun joskus olen nähnyt näitä laitteita, jäi aina hieman epäselväksi miten niitä on käytetty.
	11.06.2010 12:30	Ilkka Hovi
		Näppärän näköinen moderni resiina. Työkalujen kuljetusta varten kannattanee asentaa irrotettava laatikko jompaan kumpaan päähän. Itse laatikkokin voisi olla irrotettava ja myöskin resiinaa leveämpi. Laatikon reunojen ei tarvitse olla syviä, varmaan laudan leveys riittäisi.
	30.05.2010 10:30	Ilkka Hovi
		Olinpa näkevinäni samantapaisen laitteen merkinnällä Destia kulkevan Kouvola - Luumäki välillä. Onks kellään tietoo ?
	30.05.2010 10:26	Ilkka Hovi
		Kyseinen vaunu on nk teli. Sikäli erikoinen että joka pyörä on erikseen laakeroitu ja jousitettu, läpimenevää akselia ei ole > eli joka pyörällä on kaksi laakeripesää. Näitä telejä käytettiin kaksi kappaletta per tykinputki. Asetelma on keinotekoinen, lähinnä käyttivät telin päällä olevan tyhjän tilan ja saivat näin muutakin kalustoa säilytettyä.
	24.05.2010 21:08	Ilkka Hovi
		"Haldia - Haldia" Hundertzehn max, näin huusi sakemanni Nölker kun koeajolla nopeus nousi 135 km/h. Hitleri ostettiin Saksasta. (Edellä olevat muistiinpanoja postikortista) 144 km/h vaatisi 7 kierrosta / sek mikä on täysin mahdolllista.
	16.05.2010 09:08	Ilkka Hovi
		Jäin tuossa vielä miettimään noita kiviä ja soraa. Jos hiiltä saa ilmaiseksi se on joko jostain laanin pohjalta (>maata ja kiviä) tai kasan reunalta, jolloin kauhurikuski lastaa hiilen laittamalla kauhan maahan ja tökkäämällä kauhan täyteen. Voimme todeta, rakas Watson, pyydetään hiiltä kasasta sill'lailla, että kauha on vaikka metrin korkeudella. Tällöinhän kauhaan tulisi vain hiiltä. Varsinkin jos on maksava asiakas voisi antaa vaatimukseksi, ilman maata. Lisäksi aina näissä jutuissa pitäisi olla jonkun vielä mukana ohjeistamassa.
	15.05.2010 22:56	Ilkka Hovi
		Nyt on pakko vastata: Hytti on kiinni ruuveilla. Irrota ensin kiinnitysruuvit ja sitten nosta noista neljästä koukusta. Ehdotan nosturia ja ketjuja tai vaijeria :)
	15.05.2010 22:37	Ilkka Hovi
		Hyviä kommentteja yllä. Intialaisessa hiilessä on vikana että siinä jopa 25% palamatonta ainetta eli tuhkaa (tuskin sitä Suomeen on edes raijattu). Muina kommentteina voisi sanoa, että Tr2:n arinaa pystyi liikuttamaan, jolloin ei stokerin syöttämä hiili jäänyt paakkuutumaan. Kuten on koettu voimalaitos hiili pakkaa tukkimaan arinan. Ajattelen asian johtuvan hiilen pienemmästä koosta, jolloin tulipesään heitettäessä se helpommin "tarttuu toisiinsa", voi jäädä kasaksi (lähelle tulipesän takaosaa) ja osaksi myös jää arinarautojen väliin sulaen sinne. Tällöin ilman kulku estyy, hiili ei pala vaan sulaa vaikka olisi hyvää hiiltä. Voimalaitoshiilet ovat tarkoin analysoituja ja ne ovat hyviä lämpöarvoltaan. Miten sitten pitäisi menetellä? Kokeilisin tarpeeksi suurella vedolla, eli suuremmalla täytöksellä ja välttäisin rullausta. Tällöin olisi asemille tultava höyry päällä ja jarrutettava vasten höyryä. Lisäksi pesä pitäisi pitää mahdollisimman ohuena eritoten ennen asemalle tuloa. Pekan arina on aika iso käsilämmitteiseksi joten ohuella pesällä ja/tai suuremmalla täytöksellä joutuu ajamaan nk köyhänä ja paine pukkaa laskemaan joko polttoainekerroksessa olevien "reikien" ja suuremman höyrynkulutuksen takia. Jos katsotaan kuvaa englantilaisesta hiilestä jättävät sopivan kokoiset hiilenpalat tilaa paloilman kiertää paksummassakin polttoainekerroksessa. Ken on huomannut ovat englantilaisten vetureiden tendereillä olevat hiilenkokkareet välillä aika suuria (tosin niitä myös pienennettiin jotta mahtuivat tulipesän suuluukusta sisään). Kuten edellä ovat kollegat maininneet ovat hiilet erilaisia. Englantilainen hyvä höyryhiili on melko kaasupitoista ja siksi siellä ajetaan tulipesän suuluukku auki toisioilman saamiseksi polttoa varten. Hyvällä hiilellä tulipesä hohkaa valkoisena ja hiilen kaasu palaa koko tulipesän tilavuudelta. Ei harmeja kun hiiltä tilataan veturikäyttöön ja ovathan eri kokoiset hiililaadut tarkoin määritettyjä (hyvä eläkeprojekti sitten joskus :) )
	13.05.2010 23:04	Ilkka Hovi
		Firma huhu kertoo, että Sköldvik oli hyvä nimi kunnes joku teki valituksen jalostamoalueella olevista kylteistä, joissa oli vain suomea. Firmalle maksoi noin 100 000 silloista markkaa muuttaa kaikki kyltit kaksikielisiksi ja siinä samassa voitiin aluekin suomalaistaa ja alkaa puhumaan Kilpilahdesta.
	05.05.2010 09:32	Ilkka Hovi
		Hyvät värit kuvassa. Lisäksi tulee mieleen kun katselin Pm:llä 4410:a johon oli viritetty ilmeisesti ilmanotto katolta. Jos toisena moottorivaununa on todella mahdollista, että moottorin normaalin ilmanottoaukon kautta vetää sisäänsä lunta, joka voi tukkia paikkoja. Aika korkealle lumi pöllyää jo ensimmäisen vaunun kohdalla.
	05.05.2010 09:26	Ilkka Hovi
		Eikö voisi verrata Dm4:n äänimaailmaan ?
	02.05.2010 15:29	Ilkka Hovi
		Hei ja huom ! Pollen takaosan ja tehtaan välissä näkyy kuorma-auto. Olisi vieläpä jokin 1930-luvun tyyppinen ?
	24.04.2010 18:42	Ilkka Hovi
		H772 loppui höyryvedolla toukokuussa 1971.
	24.04.2010 18:41	Ilkka Hovi
		Jos ymmärrän oikein tämä on nykyisin Ratatie, jonka penger on kaivettu poikki, jotta oikella nykyisin sijaitsevan kesämökkäri voi veneillä muikunpyyntiin järvelle. Koska vanhaa ratalinjaa tuntuu seuraavan kaapelien reitti, olisiko myös kaivuutyön aikana tullut kaapelit katkottua. On saattanut olla kallis urakka ? Olisi kiva tietää miten asian laita on.
	21.04.2010 18:49	Ilkka Hovi
		Ai, ai! Kuva, jollaisen olisin halunnut ottaa.
	18.04.2010 10:37	Ilkka Hovi
		Mielenkiintoisia kuvia. Muistan nähneeni ensimmäisen Vr2 veturin Salossa joskus ennen 1950 luvun puoliväliä. Olisiko tullut sinne Sk1,2 ja 3 vetureiden jälkeen.
	18.04.2010 10:34	Ilkka Hovi
		Tuohon aikaan veturit pyrittiin pitämään puhtaina. Ehkä ainut poikkeus Tr2 ?
	14.04.2010 21:33	Ilkka Hovi
		Aloin kulkea Pohjois-Haagasta keskustaan kävellen Huopalahteen josta junalla Hki:iin n. v. 1964. Muut junat kuin ruuhka-ajan junat olivat Dm7 ja välillä Dm9 junia. Riihimäkeläiset ajoivat usein Ri-Kr-Hki-Ri lättävuoroa ja Tku:sta tuli iltapäivällä nk postilättä. Eli Dm7 oli sangen yleinen Hki seudulla tuohon aikaan. N. klo 14 lähti Hki - Kirkkonummi (- Kr ? ) 8 vaunuinen runko, mikä jäi helposti mieleen. Useimmiten matkustin 4 vaunuisessa Dm7-EFiab-EFiab-Dm7 rungossa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset