Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.01.2010 19:34 | Ilkka Hovi | ||
| Joukko Gb vaunuja oli ilmeisesti paperinkuljetuksissa. Oliko niissä myös kamiinan piipun aukonsuojus katolla ? Ken tietää. Luulen että rullalaakeroidut (Olivatko aluksi sarjaa Gbr) olivat ensin paperikuljetuksissa. |
||||
|
23.01.2010 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Edelliseen viitaten. Kun merkkaa ylös veturien numeroita ja viettää pari päivää ulkomailla saa siinä ajassa enemmän kuin täällä kuukaudessa. (Sm1-2, Sm4-5 en merkitse Ri eteläpuolella ja Kr itäpuolella) |
||||
|
02.01.2010 10:10 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin vehkeeksi jonkinlaista akkukonetta tai nk steeple cab sähköveturia. Jos akkuvehe voisiko olla ruotsalaisen raitiotiemuseon rata varsinkin Jorman harrastuksista päätellen ?? |
||||
|
25.12.2009 11:15 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen yksityiskohta on savutorven takana, kattilan päällä oleva tyhjönestoventtiili, joka myöhemmin korvattiin sylinterien päällä olevilla tyhjönestoventtiileillä. Syynä oli kuulemma veturin rullatessa, jolloin venttiilikin oli auki, sisään imeytyvät hiilihiukkaset, jotka löysivät tiensä luisteihin. Eihän "hiekka" hyvää liukupinnoilla tee. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiekuvia |
22.12.2009 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaan ihan ensimmäisiä käyntejä kun nuo laakerit kiinnostavat kovasti. Veturi on uusi myös sillä perusteella, että tyhjönestoventtiili ( 1kpl) on kattilan päällä savutorven takana, mistä myöhemmin siirrettiin normaalille paikalle. |
||||
|
19.12.2009 21:29 | Ilkka Hovi | ||
| OK löysinkin jo tiedon 3 kV DC. | ||||
|
28.10.2009 15:45 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö Mellilä tai Karkkila kelpaisi? Ai olivat kait laiturivaihde ja asema. | ||||
|
27.10.2009 21:56 | Ilkka Hovi | ||
| Mielestäni 1.5.1967 HeSarin juna Hyvinkää - Karkkila. Perustelut, junassa matkustajavaunu (kamiina) sekä vaikuttaisi että veturissa on HS:n liput (tumma kohta veturin kohdalla). Lisäksi sää junan paluumatkalla oli juuri tuollaisen luminen. Siis olisi Karkkila - Hyvinkää välillä. |
||||
|
21.10.2009 18:49 | Ilkka Hovi | ||
| Kopin vieressä oleva levy kuluu (?) kääntölava järjestelmään ? | ||||
|
18.10.2009 18:38 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä pääradan paikuista mutta tulis mieleen esim 15.25 lähtenyt kirkkonummelainen, jossa aina oli Ek:t etumaisina. Toisaalta se kulki kait 67 kevääseen tavallisesti paikulla. Eikös tuolla joku savua asemalla, olisiko se sittenkin tuo kirkkonummelainen?? | ||||
|
17.10.2009 21:13 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä aloitus. Ensimmäinen kuva ensimmäisestä suomalaisesta kapearaideveturista. | ||||
|
01.10.2009 20:28 | Ilkka Hovi | ||
| Mie katselin kuvaa firman koneelta ja näkisin numerot siten, että keskimmäinen on 6 ja oikeanpuolimmaisin 8. Jos katselee oikeanpuoleisinta numeroa minusta näyttää siltä kuin numeron yläosa kaareutuisi oikealla, soukkenisi ja loppuisi kahdeksikon "runkoon". Sopisi vanhan malliseksi numeroksi ja 368 on G9/Sk2. Numeroiden suuremtaminen oli suuri apu. OK ? | ||||
|
30.09.2009 21:21 | Ilkka Hovi | ||
| Yhdyskone eli compound rakenteessa, kun veturi on kulussa, höyry paisuu ensin toisessa sylinterissä ja sitten toisessa. (Näin Suomessa, ulkomailla monimutkaisempiakin rakenteita.)Liikkeelle lähtiessä on mahdollista johtaa korkeapainehöyryä (tavallisesti) alennetulla paineella myös matalapaine- sylinteriin. Kaksoiskoneiset veturit (engl. simple) ovat kahdella tai useammalla sylinterillä varustettu ja sylintereihin johdetaan periaatteessa kattilan paineista höyryä. Kaksisylinterisillä koneilla on kammet (vetopyörissä olevat tapit, joihin kiertokanki kiinnittyy) 90 asteen kulmassa. Tämä jotta veturi lähtisi liikkeelle kaikissa pyörien asennoissa. Tämähän ei onnistu yhdyskoneilla jos korkeapainesylinteri on nk kuolokohdissa, jolloin apua on saatava matalapainsylintereistä. Kolmi tai useampi sylinterisissä koneissa on kammen kulma eri kuin tuo 90 astetta, esim kolmisylinterisissä 120 astetta. Tämä antaa tasaisemman käynnin. Viime vuonna Englannisssa valmistunut "Tornado", joka on pyörästöltä 4-6-2 tai saksalaisittain 2'C1'h3 + tenderi, on koneiston kiskoihin aiheuttamalta rasitukselta huomattavasti englantilaista Britania luokan 4-6-2 (2'C1'h2) veturia pienempi. Ensimmäinen suomalainen yhdyskonesarja on Winterthurin valmistamat G3 ( Sk3) veturit vuodelta 1892. | ||||
|
|
30.09.2009 19:14 | Ilkka Hovi | ||
| Olen miettinyt miksi joihinkin tasoluistisiin vetureihin asennettiin mäntäluistit ja toisiin ei. Yhdyskoneelliset sarjat (Sk3, Sk5 ja Sk6) käyttivät märkähöyryä, joka myös "voiteli" luisteja. Tulistinveturit, joihin vaihdettiin mäntäluistit olivat sarjaa Hk1 ja Tk1. Nämä kulkivat myös paljon linjalla. Vaihtovetureina käytettyjä sarjoja Vk1 ja Sk4 ei varustettu mäntäluisteilla. Oletan, että vaihtotöissä voi helpommin sylinteri jäähtyä ja sylinteriin muodostua lauhdetta. Tasoluistin ominaisuus on nousta ylös ja päästää lauhde pois sylinteristä vaikka sylinteriä ei olisi varustettu varoventtiilillä. | ||||
|
|
30.09.2009 18:40 | Ilkka Hovi | ||
| Voisiko tuon toisen veturin numeroa pyrkiä tarkentamaan? Minusta se näyttää Sk2 sarjan veturilta? |
||||
|
20.09.2009 11:24 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kuvia. Näistä muistuukin mieleen kuinka paljon puhtaampana Kouvola piti vetureitaan, vaikka olikin käyttö loppumassa. | ||||
|
20.09.2009 11:23 | Ilkka Hovi | ||
| Tuolta se siis olisi näyttänyt, ellei tätä veturia olisi korvattu Dr12 veturilla koska tenderi oli alkanut vuotamaan. Siispä jäi Vs-Sk välin höyrymatka kokematta myös maaliskuussa 1974. |
||||
|
19.09.2009 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Pankakosken viitonen (Baldwin) oli varustettu Tampellan tekemällä kattilalla ja satulatankki oli korvattu sivutankeilla. 0-4-2ST oli muutettu 0-4-2T tyyppiseksi. Toinen huomautus koskee lausetta Tirvan tehtailta siirrettyä moottoriveturia. Enso osti Tirvan tehtaat vasta 1940-luvulla joten veturi myytiin. Kolmas huomautus koskee itse höyrysäiliöveturia. On mielestäni ainoa Suomessa oleva Joy-luistikoneistolla varustettu veturi. Viläpä sisäpuoleinen sellainen. |
||||
|
19.09.2009 12:10 | Ilkka Hovi | ||
| Onpas nopeata. Tiedot ilmeisesti oikein. Vaunut nähty Tallinnä ülemiste ratapihalla. Ajattelin että loppuopaste auttaa paikallistamaan ja ratapiha on helppo arvata. Siellä oli kaksi Hkba vaunua, toinen on 126557-4 | ||||
|
17.09.2009 15:47 | Ilkka Hovi | ||
| Ylläolevaan kysymykseen vastaamatta, mutta ehkäpä hieman liittyen pieni muistelus. Kun Toijalan veturimuseota oltiin perustamassa heräsi myös ajatus mahdollisuudesta saada vanha junarunko pelastettua. Mahdollisena pidettiin noin 6 vaunun runkoa. Vaunut oli tiedossa seuraavasti: Vilppula, jollakin puolustusvoimain varikolla 2 kpl avosiltaisia henkilövaunuja (olivat hajoamistilassa), yksi 3 akselinen (?) henkilövaunu Rovanimellä tai Kemissä. Taisi olla puusepän varastona. (Oli poltettu H.Uligaanin toimesta). Kemissä tai Rovaniemellä oleva henkilövaunu (oli romutettu). Ga vaunu suojavaunuksi Kaskisista (romutettu kts vaunu.org). En muista missä piti olla mutta kaarevalla korokkeella varustettu F (oli myös siirtynyt intiaanilaakson rautateille), ja kuvittelin vielä saavani mukaan postin museo P vaunun (ei kysytty). Vielä oli kuvitelmissa yksi E joka kuulemma oli jossain rataverkolla (Närpiö tai museon E ). Yritettiin ainakin. | ||||
|
10.09.2009 20:00 | Ilkka Hovi | ||
| Voisiko siinä olla vielä puuklossitkin ? | ||||
|
10.09.2009 19:57 | Ilkka Hovi | ||
| Sillä halolla istui rautatieharrastaja John taisi tulla joko Karkkilasta tai Läyliäisistä mutta urheasti kesti räntäsateen! | ||||
|
10.09.2009 19:49 | Ilkka Hovi | ||
| Resiinassa oli veturien huippunopeuksista, sieltä voi laskea todennäköisen huippunopeuden. Käytännössä ei yli 6 kierrosta / sek ole todennäköinen. Siispä Hk1 olisi 106 km/h ja Sk1-2 86 km/h. | ||||
|
02.09.2009 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Mie olin koneenpäällä Kouvolan ratapihalla varikko - mäki ja melkoista heilumista kulku oli. Ehkä olisi ollut vakaampaa vaunujen kanssa. Muistaakseni (Ivalo alakerrassa) kiinteä akseliväli on vain 2500 mm eli II ja IV pyörien välinen etäisyys. Kukon pitikin taipua vaihdekujissa ja mäkityöskentelyssä ei nopeudella ollut tarvetta. | ||||
|
23.06.2009 21:39 | Ilkka Hovi | ||
| Samassa nipussa jossa oli tämä kuva ja kaksi kuvaa 2215:stä oli myös saatelappunen. Saanen kopioida sen tähän. "Kun kaksi suurta Kirjokivessä voimiaan koetteli, kävi näin. Kuten näkyy, Pekka on vasta vähän töyssystä pörhöllään, muttta vastapelurin läkkipellit on jo melkoisesti rutussa. Niin se on, että vanha rauta kestää. Terveiset täältä työmaalta ja Onnittelut. Esa P." Esan mielipiteeseen yhtyvät Jaska, Aimo ja Otto. PS. Konetoimistossa on kova mieskierto tällä hetkellä. Työt senkun lisääntyy." Lappunen on lähetetty Matkaneuvoja evp Reino Haltialle. Muistaakseni Kirjokiven siipiopastimen lanka oli jäätynyt kiinni ja opastin ei pudonnutkaan seis-asentoon. | ||||
|
22.06.2009 12:48 | Ilkka Hovi | ||
| Valitsinkin huonot kuvat. Veturissa on puskimet ja normaali ruuvikytkin, joten sillä suoraan ei voine kuljettaa noita hopper-dosatoreita (sepelivaunuja) |
||||
|
21.06.2009 23:19 | Ilkka Hovi | ||
| Myös kaikki suomalaiset vaunu? Mikähän vaunu siellä ensin suistui (en tiedä) ? | ||||
|
|
21.06.2009 21:51 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä kuvia katsellessa tulee mieleen, onkohan veturinkuljettaja ajanut junansa pusikkoon. Automaattikytkimillä varustetuilla vaunuilla voi tälläista jälkeä tehdä jopa suoralla radalla. Jujun juoni on saada runkoon haitariliike joka tullessaan kasaan voi suistaa kevyen vaunun kiskoilta tai vaunut voivat suistua kaarteessa tai vaihteen kaarteessa. Helppo tapa saada haitaria on äkisti lisätä veturin tehoja kun runko vielä kiemustelee vaihdekujalla. Automaattikytkimien välys pitää lopusta huolen. |
||||
|
29.11.2008 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Jos numerosarja on Y 7101 - Y 7310 on kyseessä Bdh veturi, taasen Y 7001 tai Y 7401- Y 7888 ovat Bdm | ||||
|
17.02.2008 18:46 | Ilkka Hovi | ||
| Aina kuvittelin, että Dm8-9 jää melko lyhytaikaiseksi koska runkorakenne vaikutti senverran kevyeltä, jotta kun laskettu elinikä saavutetaan ei näiden käyttöaikaa pysty korjaamalla pidentämään. Samoin moottorien tyypin vaihtamisessa olisi voinut tulla ongelmia. Voisiko kukaan ottaa kantaa ? |
||||
|
17.02.2008 18:35 | Ilkka Hovi | ||
| On se Hämekosken 600 mm kapearaide. Alunperin tehtaalta vietiin tuotteet pohjoiseen Jänisjärven rannalle, josta proomuilla Wärtsilään ja junaan. Talvella hevosvoimin Karjalan radan jollekin asemalle. Hämekoskella ollut mm "Aline" 0-4-0ST Baldwinin tekemä veturi. | ||||
|
|
17.02.2008 14:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva, jota voi kommentoida. Sk sarjan veturissa on halot kasattu mielenkiintoisesti etupainoitteisesti. Epäilen että tavaravaunustossa on myös K-vaunu (laidaton avovaunu päätypylväin) neljäs oikealta ja Mp soravaunu kuudes oikealta. Olisiko tuo viimeisin matkustaja vaunu II/III luokan vaunu kun siinä on värieroa (?) |
||||
|
17.02.2008 14:23 | Ilkka Hovi | ||
| Tulistajaksi muuttamisen jälkeen tasoluistikaappi korvattiin valulla, jossa oli mäntäluisti ja ohitusputki. Tämä näkyy selvänä erona märkähöyrykoneeseen. Olihan joitankin Sk1-2 sarjan vetureita tasoluisteilla ja tulistinkattilalla. Kuitenkin muistitiedon mukaan tasoluistit kuluivat nopeammin tulistinkoneissa. Lisäksi Tk1:ä on ollut ainakin myös Kokkolassa yksi kappale lyhyen aikaa. Eikö tuo tallin oikeanpuoleinen yksi pilttuinen osa auta tunnistuksessa? | ||||
|
|
16.02.2008 22:05 | Ilkka Hovi | ||
| Ajoitusapua. Veturi näyttää olevan märkähöyrykone ja haloilla. Siis veikkaan 1920 lukua. |
||||
|
13.02.2008 17:02 | Ilkka Hovi | ||
| Täyden tietämättömyyden antamalla voimalla on kiva arvailla. Tuollainen kuupan muoto ehkä tyhjenee hyvin ja jäätynyt rahti voidaan saada irti melko helposti. Miten sitten kuupan tyhjennys tapahtuisi ettei kuorma äkisti purkaudu (13 m3). Nopea purkautuminen voi aiheuttaa vaunun runkoa vääntäviä voimia, jouset voivat rikkoontua ja vaunu vaikka hypähtää raiteilta kun toinen kuuppa on vielä täynnä. Vaunun painopiste tulee myös melko korkealle, voisiko vaunu alkaa heilua kaarteiden tai radan epätasaisuuksien takia? Millä energialla kuupat taas suoristettiin? Lumen alta ei näe missä laakerointi, jos tarpeeksi korkealla on kuuppa voinut itse "suoristaa" itsensä mutta onko tällöin taas purkauksessa tullut ongelmia? |
||||
|
09.02.2008 13:42 | Ilkka Hovi | ||
| Jos olen hieman nenäkäs, toteaisin mikäli veturimies ei palvele Kouvolan ratapihalla, vaan linjajunissa, on hyvin todennäköistä, että on löytänyt itsensä Viipurista, ainakin ajoittain. Olettaisin kuvan otetun Viipurin knp:lla koska kaikki koeveturit olivat Viipurin alueelta. Miksi raijata veturi Helsinkiin kun paja pötkötti aivan varikon vieressä? | ||||
|
|
03.02.2008 10:01 | Ilkka Hovi | ||
| Sarjamerkin ja nopeuden maalaamisesta hytin kylkeen tuli määräys v. 1915. Veturi valmistui 1917. Sitäpaitsi pitää muistaa, että veturit pidettiin puhtaana. Arvaan veturin olevan konepajalla ja toinen arvaus on, että merkintää ei ole vielä ehditty maalata esim hyvin maalauksen takia. | ||||
|
|
02.02.2008 09:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa "Radoilta ja ratojen varsilta" (SKS 1963 ) voinemme sivulta 92 lukea, veturinkuljettaja Arvo Leinosen muistelmista."Näitä laitteita ei olut Suomessa kuin neljässä veturissa, Viipurissa olivat numerot 604 ja 612, Sortavalassa oli kaksi." Nyt rupesi askarruttamaan, muistinko oikein ? | ||||
|
|
01.02.2008 15:38 | Ilkka Hovi | ||
| EPö huomio ! Etkös ole mukana tekemässä sitä Suomen Veturit kirjaa ? Katso kässäriä ja kerro mitä siellä sanotaan Worthington esilämmittimestä. (Sanoma ei silllä vinoilua ) | ||||
|
|
31.01.2008 22:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoa. Kuva otettu juuri tuon Worthington esilämmittimen takia. Näitä taisi olla pari kappaletta kokeilussa. Turhan painava laite, Knorr esilämmitin oli helpommin tasapainoitettavissa veturissa. Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa veturin sarjamerkki ja onkohan ilmapumppu siirretty oikealle puolelle kattilaa (siis väärälle puolelle normaalikäytäntöön nähden :) ) juuri tasapainoitussyistä ? | ||||
|
30.01.2008 14:37 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs äänimaailma, joka on hävinnyt oli tehtaiden vihellykset. Muista Lappeenrannasta: ensi vihelsi Chymos, sitten Viipurin Vaneritehdas ja kun ne lopettivat alkoi Kaukaan vihellys kuulua vaimeana. Viimeksi kuulin tehtaan pillin 80 luvun alussa Outokummun Porin tehtaalla. Aamuvihellyksen pyysivät työntekijät lopettamaan - mutta klo 16 vihellys oli iloisempi se sai jäädä. Myöhemmin kuulin, että höyrykeskus lopetettiin ja sinne se viheltelykin loppui. | ||||
|
28.01.2008 10:16 | Ilkka Hovi | ||
| Kirkonmaan ex veturi on ÄSR5, joka on muistomerkkinä Äänekoskella. | ||||
|
28.01.2008 10:15 | Ilkka Hovi | ||
| Veturit pidettiin enne puhtaina. Selvästi puhdistaja töissä. Kun koneisto oli puhdas, oli helppo havaita viat tai vuodot ja hiekka ei mennyt laakereihin. Veturi näyttää kyllä saaneen kalkkipesun, olisiko käynyt Loukolammella. Tavallisesti tuohon aikaan pystyi peilaamaan sylinterin vuorauspellistä tai kattilapellistä siksi kiiltäviä ja puhtaita ne olivat. Itse en muista mutta tarkistakaapa vanhoista valokuvista. |
||||
|
26.01.2008 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikka ensimmäiset vaunut jotka erotti katetusta ja avovaunusta olivat lämminvaunut Gg, niin nämä olivat niitä ensimmäisiä moderneja vaunuja, jotka pystyi tunnistamaan. ... vanhoja ? |
||||
|
26.01.2008 22:42 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin numerokilvestä annettiin määräys v. 1928. Hytin sarjamerkista ja suurimmasta nopeudesta annettiin määräys v. 1915. Vihreäksi määrättiin veturit maalattavaksi vuonna 1931. Siispä veturi on voinut olla sininen ja numerokilvellinen. Kiva kuva |
||||
|
21.01.2008 11:45 | Ilkka Hovi | ||
| Tämänkös ne laittoivat väärään töpseliin ? | ||||
|
05.01.2008 19:40 | Ilkka Hovi | ||
| Ei ole isoisän työkirjoja jäljellä ? 8.1947 olivat 339 Pasila ja 177 Oulu. Siis olivat jäljellä, joten myös 1946/1947 on mahdollinen vuosiluku. Lukeeko tässsä kuvassa hytin sivussa Sk3 ? |
||||
|
02.01.2008 08:11 | Ilkka Hovi | ||
| Tilanne ei olisi ollut aivan noin vakava, sillä suunnanvaihtoa oli mahdollista käyttää myös höyryllä. Tätä varten on yhde kattilasta. Höyrykäytöllä pulmana on lauhdevesi, minkä takia ei käyttöä voi suositella ainakaan pitemmäksi aikaa. Noin talllla siirtelyyn ja vastahöyryllä jarrutteluun se sopii hyvin. Sijoituksista sen verran, että Tr2 oli varmaan hyvä kone mäkiselle Pm-Hpk välille. |
||||
|
02.01.2008 08:06 | Ilkka Hovi | ||
| Joskus on väitetty, että Tr2 oli maalattu mustaksi. Kun vanhoja kuvia tarkastelee voi huomata, että musta väritys johtui kattilan päälle karstoittuneesta hiilestä. Stokeri hienontaa hiiltä, joka tulee kattilasta palamatta ulos savutorven kautta. | ||||
|
|
01.01.2008 11:03 | Ilkka Hovi | ||
| Listasta sain 1312 Ri 9.1947 > Psl 4.1952 > Ri 7.1952 > Pm 5.1960 > hylkäys 3.1966. Pikahistoriana alussa kaikki Ri (paitsi 1318 - 1319 Psl) n.1959 1300-1309 Kv ja v. 1962 1305-1315 Pm alkupää Kv ja loppupää Ri, kunnes viimeiset toimivat Ri. Esim 1304, 1307 ja 1310 olivat kulussa elokuussa 1967. |
||||
|
01.01.2008 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Ihan hyvä vuoden aloituskuva ! Vuotta 2008 vain kaikille. |
||||