515-17737 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.04.2010 21:33 Ilkka Hovi  
  Aloin kulkea Pohjois-Haagasta keskustaan kävellen Huopalahteen josta junalla Hki:iin n. v. 1964. Muut junat kuin ruuhka-ajan junat olivat Dm7 ja välillä Dm9 junia. Riihimäkeläiset ajoivat usein Ri-Kr-Hki-Ri lättävuoroa ja Tku:sta tuli iltapäivällä nk postilättä. Eli Dm7 oli sangen yleinen Hki seudulla tuohon aikaan. N. klo 14 lähti Hki - Kirkkonummi (- Kr ? ) 8 vaunuinen runko, mikä jäi helposti mieleen. Useimmiten matkustin 4 vaunuisessa Dm7-EFiab-EFiab-Dm7 rungossa.
kuva 11.04.2010 09:46 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva, joka sopii Vorgiin. Jos joku kuva ei kiinnosta, ehdotan kannattaa hypätä yli ja jättää katsomatta.
kuva 05.04.2010 21:43 Ilkka Hovi  
  Pekalle: En ollut kuupassa.
kuva 05.04.2010 14:59 Ilkka Hovi  
  Kaikkea sitä, tuo veturi ja taka-alalla tavaravaunu jossa junanlämmitysjohto ?
kuva 30.03.2010 14:59 Ilkka Hovi  
  Näillä paikkein oli myös vaunujen kuormauspaikka. Maassa voikin kuvitella olevan karkuun päässeitä koksinkökkäreitä. Koksia tarvitaan mm valimoissa ja muussa metallurgiassa. Aiemmin lämmitettiin kerrostaloja myös koksilla - ei savua ja palaa hyvin sekä hitaasti.
Koksi on puhdasta hiiltä, huokoista kun kaikki kaasumaiset aineosat on kuumennettu hiilestä pois. Tuolloin kaikki koksi piti tuoda maahan, elleivät kaasulaitokset pystyneet tuottamaan riittävästi. 1971 taisi vielä Turunkin kaasulaitos olla käytössä. Nykyisin Rauta Ruukki koksaa omat koksinsa Raahessa. Siksi se 2000 tonnin päivittäinen koksijuna (Hr13) lopetti kulkunsa.
kuva 28.03.2010 18:57 Ilkka Hovi  
  Ainakin silten, että Kirkkonummen paikallisjunassa oli Dv12 ( 2700 sarjaa) ja kaasuvalo Ei vaunuja.
kuva 27.03.2010 21:29 Ilkka Hovi  
  Rakennus on varmaankin Parrukadun vierellä ollut Helsingin Kaupungin Kaasulaitoksen koksinseulontarakennus. Purettu v. 1973 jälkeen jolloin kaasuntuotanto muutettiin hiilestä butaanille. Hiilikaasulaitos oli melkoinen kemiallinen tehdas, tosio jota ei ole ilmeisesti huomattu kun on vanhalle kaasulaitostontille ajateltu uutta käyttöä. Nyt ihmetellään kun maasta löytyy kaikki hiilivetytyypit. Hiilen kaasutuksen sivutuotteet olivat nk isoissa maissa suuren kemiaalisen teollisuuden perusta ennen raakaöljyn voittokulkua.
kuva 27.03.2010 16:23 Ilkka Hovi  
  Pekka ollee oikeassa. Kävin JFR:llä ensimmäisen kerran marraskuussa 1967 ja tällöin oli vaunun kond osaston puoleinen (ja Forssan puoleinen ) pääty varustettu päätyovella. Tätä ovea ei saanut avata koska koko seinä oli melko laho ja heilui sivuttain voimakkaasti. Oven ja ovenpielien välistä näkyi välillä ulos. Jos tuo rekka ei olisi vaatinut uusintaa olisi
vaunu mennyt joka tapauksessa remonttiin. Olisiko vaunu kääntynyt vasta museorautatieaikoinaan ?
kuva 24.03.2010 13:28 Ilkka Hovi  
  Jep olikin asetukset muuttuneet ennen lähettämistä. Muistaakseni Jokioisilla veturi törmäsi kuorma-autoon ja sen jälkeen JFR maalasi veturit uudelleen.
kuva 22.03.2010 18:50 Ilkka Hovi  
  Ulkopuolinen luistikoneisto = ei ole Hk2 - Hk3. Ollee Hk5 tai Hv4. Koska pyörät eivät tule käymäsillän yli ja edessä sylinterin etupuolella oleva "nousu" on melko matala, olen Hk5
(H6) veturin kannalla.
kuva 20.03.2010 22:55 Ilkka Hovi  
  Kyllä se on tuolta vuodelta.
kuva 17.03.2010 21:51 Ilkka Hovi  
  Aika kiva savijuna, jossa 15 kuuppaa. Jos kuupan koko on 0.75m3 tulisi siitä 11.25 m3 savea.
Mitens kuorma-auton lavan tilavuus,onkos se merkinta 4.0 kuutiomäärä?
kuva 14.03.2010 17:49 Ilkka Hovi  
  Tuollaine arina on kätevä jos hiilenmurikat ovat isoja. Koska kuljettaja ajaa vasemmalla puolella ja työpaikka näyttää melko amerikkaliselta voidaan todeta keskellä kuvaa olevan jarruventtiilit, junajarru lähempi ja veturin suorajarru taaempi. Koska paaki on noin pieni, on veturissa varmaan nk Power Reverse eli paineilma (tai höyry, joskaan ei oletettavaa)toiminen sylinteri suunnan vaihtamista ja täytöksen muuttamista varten.
kuva 14.03.2010 17:41 Ilkka Hovi  
  Jaha, kuljettajalla on valkoiset käsineet kuten joskus aikoinaan kun japanilaiset höyryveturinkuljettajat tarkistivat ajokin ennen ajoon lähtöä käsissään valkoiset käsineet.
Eräässä kirjassa on kuva kun O&K metrinen 0-4-0T on kuljettajan syynissä ja hanskat olivat asianmukaisesti valkoiset.
kuva 14.02.2010 18:00 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoista! Sarja 422 on entiseltä itävaltalaiselta sarjaltaan 178. Sota-aikana oli Suomeen tuotu mm. Puolasta joitakin leveraiteiseksi muutettuja entisiä normaaliraiteisia vetureita kuten veturi 178.89, joka oli ollut puolalaisena numerolla Tkp11-13. Suomessa se sai numeron 3100 ja sarjamerkin Vv1. Veturi työskenteli Pieksämäellä erityisesti matkustajapihalla makuuvaunujen vaihtotöissä. Siksi sitä kutsuttiin lempinimellä "Yöhävittäjä". Muistan kun ihmettelin kun eräs kuljettaja kertoi lämmittäneensä veturia Vv1 3100, onneksi kirjasin sarjan ja numeron muistiin v. 1967 myöhempää käyttöä varten.
Eri lähteistä päätellen, oletan sen olleen ulkonäöltään lähinnä keskimmäisen veturin näköinen. Eikös se yksi Märklinin perussarjaveturi ollut paljolti tuon näköinen vaikka oli/on kolmiakselinen. Tämä Vv1 sarja oli 0-8-0T yhdyskone ja saksalaista järjestelmää käyttävien iloksi sanottakoon sen olleen Dn2v tenderlokomotive. Yes, hyvä kuva!
kuva 13.02.2010 12:11 Ilkka Hovi  
  Olen siinä luulossa, että nämä uudemmat (eli 1900 luvun) säiliövaunut on varustettu teleillä, joissa kierrejouset. Joissakin esim jäähdystysvaunuissa oli mielestäni kierrejouset ja lehtijouset. Kaksiakseliset tietenkin vain lehtijousilla. Ainoa telisäiliövaunu tyyppi jossa tiedän olleen lehtijouset on se niittipönttömalli jonka säiliö on Ok teleillä varustettuna Haapamäellä. Siinä ollut aluksi teleissä levykehys ja lehtijouset. Paremmin itävaunuja tuntevat valaiskoon meitä muita.
kuva 31.01.2010 11:09 Ilkka Hovi  
  Kas, siinähän Orenstein & Koppel kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/38532 ja molemmissa O&K:n Patentsteurung.
kuva 29.01.2010 19:34 Ilkka Hovi  
  Joukko Gb vaunuja oli ilmeisesti paperinkuljetuksissa. Oliko niissä myös kamiinan piipun
aukonsuojus katolla ? Ken tietää. Luulen että rullalaakeroidut (Olivatko aluksi sarjaa Gbr) olivat ensin paperikuljetuksissa.
kuva 23.01.2010 21:28 Ilkka Hovi  
  Edelliseen viitaten. Kun merkkaa ylös veturien numeroita ja viettää pari päivää ulkomailla
saa siinä ajassa enemmän kuin täällä kuukaudessa. (Sm1-2, Sm4-5 en merkitse Ri eteläpuolella ja Kr itäpuolella)
kuva 02.01.2010 10:10 Ilkka Hovi  
  Arvaisin vehkeeksi jonkinlaista akkukonetta tai nk steeple cab sähköveturia.
Jos akkuvehe voisiko olla ruotsalaisen raitiotiemuseon rata varsinkin Jorman
harrastuksista päätellen ??
kuva 25.12.2009 11:15 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta on savutorven takana, kattilan päällä oleva tyhjönestoventtiili, joka myöhemmin korvattiin sylinterien päällä olevilla
tyhjönestoventtiileillä. Syynä oli kuulemma veturin rullatessa, jolloin venttiilikin oli auki, sisään imeytyvät hiilihiukkaset, jotka löysivät tiensä luisteihin. Eihän "hiekka" hyvää liukupinnoilla tee.
Kuvasarja:
Rautatiekuvia
 
 22.12.2009 19:45 Ilkka Hovi  
  Varmaan ihan ensimmäisiä käyntejä kun nuo laakerit kiinnostavat kovasti. Veturi on uusi myös sillä perusteella, että tyhjönestoventtiili ( 1kpl) on kattilan päällä savutorven
takana, mistä myöhemmin siirrettiin normaalille paikalle.
kuva 19.12.2009 21:29 Ilkka Hovi  
  OK löysinkin jo tiedon 3 kV DC.
kuva 28.10.2009 15:45 Ilkka Hovi  
  Eikö Mellilä tai Karkkila kelpaisi? Ai olivat kait laiturivaihde ja asema.
kuva 27.10.2009 21:56 Ilkka Hovi  
  Mielestäni 1.5.1967 HeSarin juna Hyvinkää - Karkkila. Perustelut, junassa matkustajavaunu (kamiina) sekä vaikuttaisi että veturissa on HS:n liput (tumma
kohta veturin kohdalla). Lisäksi sää junan paluumatkalla oli juuri tuollaisen luminen. Siis olisi Karkkila - Hyvinkää välillä.
kuva 21.10.2009 18:49 Ilkka Hovi  
  Kopin vieressä oleva levy kuluu (?) kääntölava järjestelmään ?
kuva 18.10.2009 18:38 Ilkka Hovi  
  En tiedä pääradan paikuista mutta tulis mieleen esim 15.25 lähtenyt kirkkonummelainen, jossa aina oli Ek:t etumaisina. Toisaalta se kulki kait 67 kevääseen tavallisesti paikulla. Eikös tuolla joku savua asemalla, olisiko se sittenkin tuo kirkkonummelainen??
kuva 17.10.2009 21:13 Ilkka Hovi  
  Hyvä aloitus. Ensimmäinen kuva ensimmäisestä suomalaisesta kapearaideveturista.
kuva 01.10.2009 20:28 Ilkka Hovi  
  Mie katselin kuvaa firman koneelta ja näkisin numerot siten, että keskimmäinen on 6 ja oikeanpuolimmaisin 8. Jos katselee oikeanpuoleisinta numeroa minusta näyttää siltä kuin numeron yläosa kaareutuisi oikealla, soukkenisi ja loppuisi kahdeksikon "runkoon". Sopisi vanhan malliseksi numeroksi ja 368 on G9/Sk2. Numeroiden suuremtaminen oli suuri apu. OK ?
kuva 30.09.2009 21:21 Ilkka Hovi  
  Yhdyskone eli compound rakenteessa, kun veturi on kulussa, höyry paisuu ensin toisessa sylinterissä ja sitten toisessa. (Näin Suomessa, ulkomailla monimutkaisempiakin rakenteita.)Liikkeelle lähtiessä on mahdollista johtaa korkeapainehöyryä (tavallisesti) alennetulla paineella myös matalapaine- sylinteriin. Kaksoiskoneiset veturit (engl. simple) ovat kahdella tai useammalla sylinterillä varustettu ja sylintereihin johdetaan periaatteessa kattilan paineista höyryä. Kaksisylinterisillä koneilla on kammet (vetopyörissä olevat tapit, joihin kiertokanki kiinnittyy) 90 asteen kulmassa. Tämä jotta veturi lähtisi liikkeelle kaikissa pyörien asennoissa. Tämähän ei onnistu yhdyskoneilla jos korkeapainesylinteri on nk kuolokohdissa, jolloin apua on saatava matalapainsylintereistä. Kolmi tai useampi sylinterisissä koneissa on kammen kulma eri kuin tuo 90 astetta, esim kolmisylinterisissä 120 astetta. Tämä antaa tasaisemman käynnin. Viime vuonna Englannisssa valmistunut "Tornado", joka on pyörästöltä 4-6-2 tai saksalaisittain 2'C1'h3 + tenderi, on koneiston kiskoihin aiheuttamalta rasitukselta huomattavasti englantilaista Britania luokan 4-6-2 (2'C1'h2) veturia pienempi. Ensimmäinen suomalainen yhdyskonesarja on Winterthurin valmistamat G3 ( Sk3) veturit vuodelta 1892.
kuva 30.09.2009 19:14 Ilkka Hovi  
  Olen miettinyt miksi joihinkin tasoluistisiin vetureihin asennettiin mäntäluistit ja toisiin ei. Yhdyskoneelliset sarjat (Sk3, Sk5 ja Sk6) käyttivät märkähöyryä, joka myös "voiteli" luisteja. Tulistinveturit, joihin vaihdettiin mäntäluistit olivat sarjaa Hk1 ja Tk1. Nämä kulkivat myös paljon linjalla. Vaihtovetureina käytettyjä sarjoja Vk1 ja Sk4 ei varustettu mäntäluisteilla. Oletan, että vaihtotöissä voi helpommin sylinteri jäähtyä ja sylinteriin muodostua lauhdetta. Tasoluistin ominaisuus on nousta ylös ja päästää lauhde pois sylinteristä vaikka sylinteriä ei olisi varustettu varoventtiilillä.
kuva 30.09.2009 18:40 Ilkka Hovi  
  Voisiko tuon toisen veturin numeroa pyrkiä tarkentamaan? Minusta se näyttää Sk2
sarjan veturilta?
kuva 20.09.2009 11:24 Ilkka Hovi  
  Hyviä kuvia. Näistä muistuukin mieleen kuinka paljon puhtaampana Kouvola piti vetureitaan, vaikka olikin käyttö loppumassa.
kuva 20.09.2009 11:23 Ilkka Hovi  
  Tuolta se siis olisi näyttänyt, ellei tätä veturia olisi korvattu Dr12 veturilla koska tenderi oli alkanut vuotamaan. Siispä jäi Vs-Sk välin höyrymatka kokematta
myös maaliskuussa 1974.
kuva 19.09.2009 12:15 Ilkka Hovi  
  Pankakosken viitonen (Baldwin) oli varustettu Tampellan tekemällä kattilalla ja
satulatankki oli korvattu sivutankeilla. 0-4-2ST oli muutettu 0-4-2T tyyppiseksi.
Toinen huomautus koskee lausetta Tirvan tehtailta siirrettyä moottoriveturia.
Enso osti Tirvan tehtaat vasta 1940-luvulla joten veturi myytiin.
Kolmas huomautus koskee itse höyrysäiliöveturia. On mielestäni ainoa Suomessa oleva Joy-luistikoneistolla varustettu veturi. Viläpä sisäpuoleinen sellainen.
kuva 19.09.2009 12:10 Ilkka Hovi  
  Onpas nopeata. Tiedot ilmeisesti oikein. Vaunut nähty Tallinnä ülemiste ratapihalla. Ajattelin että loppuopaste auttaa paikallistamaan ja ratapiha on helppo arvata. Siellä oli kaksi Hkba vaunua, toinen on 126557-4
kuva 17.09.2009 15:47 Ilkka Hovi  
  Ylläolevaan kysymykseen vastaamatta, mutta ehkäpä hieman liittyen pieni muistelus. Kun Toijalan veturimuseota oltiin perustamassa heräsi myös ajatus mahdollisuudesta saada vanha junarunko pelastettua. Mahdollisena pidettiin noin 6 vaunun runkoa. Vaunut oli tiedossa seuraavasti: Vilppula, jollakin puolustusvoimain varikolla 2 kpl avosiltaisia henkilövaunuja (olivat hajoamistilassa), yksi 3 akselinen (?) henkilövaunu Rovanimellä tai Kemissä. Taisi olla puusepän varastona. (Oli poltettu H.Uligaanin toimesta). Kemissä tai Rovaniemellä oleva henkilövaunu (oli romutettu). Ga vaunu suojavaunuksi Kaskisista (romutettu kts vaunu.org). En muista missä piti olla mutta kaarevalla korokkeella varustettu F (oli myös siirtynyt intiaanilaakson rautateille), ja kuvittelin vielä saavani mukaan postin museo P vaunun (ei kysytty). Vielä oli kuvitelmissa yksi E joka kuulemma oli jossain rataverkolla (Närpiö tai museon E ). Yritettiin ainakin.
kuva 10.09.2009 20:00 Ilkka Hovi  
  Voisiko siinä olla vielä puuklossitkin ?
kuva 10.09.2009 19:57 Ilkka Hovi  
  Sillä halolla istui rautatieharrastaja John taisi tulla joko Karkkilasta tai Läyliäisistä mutta urheasti kesti räntäsateen!
kuva 10.09.2009 19:49 Ilkka Hovi  
  Resiinassa oli veturien huippunopeuksista, sieltä voi laskea todennäköisen huippunopeuden. Käytännössä ei yli 6 kierrosta / sek ole todennäköinen. Siispä Hk1 olisi 106 km/h ja Sk1-2 86 km/h.
kuva 02.09.2009 22:26 Ilkka Hovi  
  Mie olin koneenpäällä Kouvolan ratapihalla varikko - mäki ja melkoista heilumista kulku oli. Ehkä olisi ollut vakaampaa vaunujen kanssa. Muistaakseni (Ivalo alakerrassa) kiinteä akseliväli on vain 2500 mm eli II ja IV pyörien välinen etäisyys. Kukon pitikin taipua vaihdekujissa ja mäkityöskentelyssä ei nopeudella ollut tarvetta.
kuva 23.06.2009 21:39 Ilkka Hovi  
  Samassa nipussa jossa oli tämä kuva ja kaksi kuvaa 2215:stä oli myös saatelappunen. Saanen kopioida sen tähän. "Kun kaksi suurta Kirjokivessä voimiaan koetteli, kävi näin. Kuten näkyy, Pekka on vasta vähän töyssystä pörhöllään, muttta vastapelurin läkkipellit on jo melkoisesti rutussa. Niin se on, että vanha rauta kestää. Terveiset täältä työmaalta ja Onnittelut. Esa P." Esan mielipiteeseen yhtyvät Jaska, Aimo ja Otto. PS. Konetoimistossa on kova mieskierto tällä hetkellä. Työt senkun lisääntyy." Lappunen on lähetetty Matkaneuvoja evp Reino Haltialle. Muistaakseni Kirjokiven siipiopastimen lanka oli jäätynyt kiinni ja opastin ei pudonnutkaan seis-asentoon.
kuva 22.06.2009 12:48 Ilkka Hovi  
  Valitsinkin huonot kuvat. Veturissa on puskimet ja normaali ruuvikytkin, joten
sillä suoraan ei voine kuljettaa noita hopper-dosatoreita (sepelivaunuja)
kuva 21.06.2009 23:19 Ilkka Hovi  
  Myös kaikki suomalaiset vaunu? Mikähän vaunu siellä ensin suistui (en tiedä) ?
kuva 21.06.2009 21:51 Ilkka Hovi  
  Näitä kuvia katsellessa tulee mieleen, onkohan veturinkuljettaja ajanut junansa pusikkoon. Automaattikytkimillä varustetuilla vaunuilla voi tälläista jälkeä tehdä jopa suoralla radalla. Jujun juoni on saada runkoon haitariliike joka tullessaan kasaan voi suistaa kevyen vaunun kiskoilta tai vaunut voivat suistua kaarteessa tai vaihteen kaarteessa. Helppo tapa saada haitaria on äkisti lisätä
veturin tehoja kun runko vielä kiemustelee vaihdekujalla. Automaattikytkimien välys pitää lopusta huolen.
kuva 29.11.2008 17:35 Ilkka Hovi  
  Jos numerosarja on Y 7101 - Y 7310 on kyseessä Bdh veturi, taasen Y 7001 tai Y 7401- Y 7888 ovat Bdm
kuva 17.02.2008 18:46 Ilkka Hovi  
  Aina kuvittelin, että Dm8-9 jää melko lyhytaikaiseksi koska
runkorakenne vaikutti senverran kevyeltä, jotta kun laskettu elinikä saavutetaan ei näiden käyttöaikaa pysty korjaamalla pidentämään. Samoin moottorien tyypin vaihtamisessa olisi voinut tulla ongelmia. Voisiko kukaan ottaa kantaa ?
kuva 17.02.2008 18:35 Ilkka Hovi  
  On se Hämekosken 600 mm kapearaide. Alunperin tehtaalta vietiin tuotteet pohjoiseen Jänisjärven rannalle, josta proomuilla Wärtsilään ja junaan. Talvella hevosvoimin Karjalan radan jollekin asemalle. Hämekoskella ollut mm "Aline" 0-4-0ST Baldwinin tekemä veturi.
kuva 17.02.2008 14:30 Ilkka Hovi  
  Kiva kuva, jota voi kommentoida. Sk sarjan veturissa on halot kasattu mielenkiintoisesti etupainoitteisesti. Epäilen että tavaravaunustossa on myös K-vaunu (laidaton avovaunu päätypylväin) neljäs oikealta ja Mp soravaunu kuudes oikealta.
Olisiko tuo viimeisin matkustaja vaunu II/III luokan vaunu kun
siinä on värieroa (?)
kuva 17.02.2008 14:23 Ilkka Hovi  
  Tulistajaksi muuttamisen jälkeen tasoluistikaappi korvattiin valulla, jossa oli mäntäluisti ja ohitusputki. Tämä näkyy selvänä erona märkähöyrykoneeseen. Olihan joitankin Sk1-2 sarjan vetureita tasoluisteilla ja tulistinkattilalla. Kuitenkin muistitiedon mukaan tasoluistit kuluivat nopeammin tulistinkoneissa. Lisäksi Tk1:ä on ollut ainakin myös Kokkolassa yksi kappale lyhyen aikaa. Eikö tuo tallin oikeanpuoleinen yksi pilttuinen osa auta tunnistuksessa?
kuva 16.02.2008 22:05 Ilkka Hovi  
  Ajoitusapua. Veturi näyttää olevan märkähöyrykone ja haloilla.
Siis veikkaan 1920 lukua.
<<   >>