Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08.2010 19:39 | Ilkka Hovi | ||
| Koska ratapiha toimi vaunuvarastona on varmaankin asianlaita kuten Tapsa arvelee. Näyttäisi ikäänkuin pölkkyyn olisi kiinnitty "laippa" jolla pölkky pysyisi kiskoilla ja jäisi kiinni seuraavaan kiskonpidikkeeseen ("chair"). Alueella tuulee välillä aika lailla joten vaunuten karkuunlähtö on estettävä. Vaunun alla näkyy tyhjöjarrun sylinteri. Tunnelma hiljaisella ratapihalla oli aika mielenkiintoinen. Onneksi isäntä oli paikallisen firman miehiä ja saimme olla rauhassa. | ||||
|
16.08.2010 11:00 | Ilkka Hovi | ||
| Ja mie aina olen ollut siinä luulossa, että valmistajana on ollut Heteka Oy. Ojakkalan tiilitehtaalla oli joitakin raiteita, jotka eivät sopineet "kuvioihin". Olivatkin ilmeisesti näitä sähköhäkkyrän raiteita. Hyvä kuva, kun joskus olen nähnyt näitä laitteita, jäi aina hieman epäselväksi miten niitä on käytetty. |
||||
|
11.06.2010 12:30 | Ilkka Hovi | ||
| Näppärän näköinen moderni resiina. Työkalujen kuljetusta varten kannattanee asentaa irrotettava laatikko jompaan kumpaan päähän. Itse laatikkokin voisi olla irrotettava ja myöskin resiinaa leveämpi. Laatikon reunojen ei tarvitse olla syviä, varmaan laudan leveys riittäisi. |
||||
|
30.05.2010 10:30 | Ilkka Hovi | ||
| Olinpa näkevinäni samantapaisen laitteen merkinnällä Destia kulkevan Kouvola - Luumäki välillä. Onks kellään tietoo ? | ||||
|
30.05.2010 10:26 | Ilkka Hovi | ||
| Kyseinen vaunu on nk teli. Sikäli erikoinen että joka pyörä on erikseen laakeroitu ja jousitettu, läpimenevää akselia ei ole > eli joka pyörällä on kaksi laakeripesää. Näitä telejä käytettiin kaksi kappaletta per tykinputki. Asetelma on keinotekoinen, lähinnä käyttivät telin päällä olevan tyhjän tilan ja saivat näin muutakin kalustoa säilytettyä. |
||||
|
24.05.2010 21:08 | Ilkka Hovi | ||
| "Haldia - Haldia" Hundertzehn max, näin huusi sakemanni Nölker kun koeajolla nopeus nousi 135 km/h. Hitleri ostettiin Saksasta. (Edellä olevat muistiinpanoja postikortista) 144 km/h vaatisi 7 kierrosta / sek mikä on täysin mahdolllista. | ||||
|
16.05.2010 09:08 | Ilkka Hovi | ||
| Jäin tuossa vielä miettimään noita kiviä ja soraa. Jos hiiltä saa ilmaiseksi se on joko jostain laanin pohjalta (>maata ja kiviä) tai kasan reunalta, jolloin kauhurikuski lastaa hiilen laittamalla kauhan maahan ja tökkäämällä kauhan täyteen. Voimme todeta, rakas Watson, pyydetään hiiltä kasasta sill'lailla, että kauha on vaikka metrin korkeudella. Tällöinhän kauhaan tulisi vain hiiltä. Varsinkin jos on maksava asiakas voisi antaa vaatimukseksi, ilman maata. Lisäksi aina näissä jutuissa pitäisi olla jonkun vielä mukana ohjeistamassa. | ||||
|
15.05.2010 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt on pakko vastata: Hytti on kiinni ruuveilla. Irrota ensin kiinnitysruuvit ja sitten nosta noista neljästä koukusta. Ehdotan nosturia ja ketjuja tai vaijeria :) | ||||
|
|
15.05.2010 22:37 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kommentteja yllä. Intialaisessa hiilessä on vikana että siinä jopa 25% palamatonta ainetta eli tuhkaa (tuskin sitä Suomeen on edes raijattu). Muina kommentteina voisi sanoa, että Tr2:n arinaa pystyi liikuttamaan, jolloin ei stokerin syöttämä hiili jäänyt paakkuutumaan. Kuten on koettu voimalaitos hiili pakkaa tukkimaan arinan. Ajattelen asian johtuvan hiilen pienemmästä koosta, jolloin tulipesään heitettäessä se helpommin "tarttuu toisiinsa", voi jäädä kasaksi (lähelle tulipesän takaosaa) ja osaksi myös jää arinarautojen väliin sulaen sinne. Tällöin ilman kulku estyy, hiili ei pala vaan sulaa vaikka olisi hyvää hiiltä. Voimalaitoshiilet ovat tarkoin analysoituja ja ne ovat hyviä lämpöarvoltaan. Miten sitten pitäisi menetellä? Kokeilisin tarpeeksi suurella vedolla, eli suuremmalla täytöksellä ja välttäisin rullausta. Tällöin olisi asemille tultava höyry päällä ja jarrutettava vasten höyryä. Lisäksi pesä pitäisi pitää mahdollisimman ohuena eritoten ennen asemalle tuloa. Pekan arina on aika iso käsilämmitteiseksi joten ohuella pesällä ja/tai suuremmalla täytöksellä joutuu ajamaan nk köyhänä ja paine pukkaa laskemaan joko polttoainekerroksessa olevien "reikien" ja suuremman höyrynkulutuksen takia. Jos katsotaan kuvaa englantilaisesta hiilestä jättävät sopivan kokoiset hiilenpalat tilaa paloilman kiertää paksummassakin polttoainekerroksessa. Ken on huomannut ovat englantilaisten vetureiden tendereillä olevat hiilenkokkareet välillä aika suuria (tosin niitä myös pienennettiin jotta mahtuivat tulipesän suuluukusta sisään). Kuten edellä ovat kollegat maininneet ovat hiilet erilaisia. Englantilainen hyvä höyryhiili on melko kaasupitoista ja siksi siellä ajetaan tulipesän suuluukku auki toisioilman saamiseksi polttoa varten. Hyvällä hiilellä tulipesä hohkaa valkoisena ja hiilen kaasu palaa koko tulipesän tilavuudelta. Ei harmeja kun hiiltä tilataan veturikäyttöön ja ovathan eri kokoiset hiililaadut tarkoin määritettyjä (hyvä eläkeprojekti sitten joskus :) ) |
||||
|
13.05.2010 23:04 | Ilkka Hovi | ||
| Firma huhu kertoo, että Sköldvik oli hyvä nimi kunnes joku teki valituksen jalostamoalueella olevista kylteistä, joissa oli vain suomea. Firmalle maksoi noin 100 000 silloista markkaa muuttaa kaikki kyltit kaksikielisiksi ja siinä samassa voitiin aluekin suomalaistaa ja alkaa puhumaan Kilpilahdesta. |
||||
|
05.05.2010 09:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvät värit kuvassa. Lisäksi tulee mieleen kun katselin Pm:llä 4410:a johon oli viritetty ilmeisesti ilmanotto katolta. Jos toisena moottorivaununa on todella mahdollista, että moottorin normaalin ilmanottoaukon kautta vetää sisäänsä lunta, joka voi tukkia paikkoja. Aika korkealle lumi pöllyää jo ensimmäisen vaunun kohdalla. |
||||
|
05.05.2010 09:26 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö voisi verrata Dm4:n äänimaailmaan ? | ||||
|
02.05.2010 15:29 | Ilkka Hovi | ||
| Hei ja huom ! Pollen takaosan ja tehtaan välissä näkyy kuorma-auto. Olisi vieläpä jokin 1930-luvun tyyppinen ? | ||||
|
24.04.2010 18:42 | Ilkka Hovi | ||
| H772 loppui höyryvedolla toukokuussa 1971. | ||||
|
24.04.2010 18:41 | Ilkka Hovi | ||
| Jos ymmärrän oikein tämä on nykyisin Ratatie, jonka penger on kaivettu poikki, jotta oikella nykyisin sijaitsevan kesämökkäri voi veneillä muikunpyyntiin järvelle. Koska vanhaa ratalinjaa tuntuu seuraavan kaapelien reitti, olisiko myös kaivuutyön aikana tullut kaapelit katkottua. On saattanut olla kallis urakka ? Olisi kiva tietää miten asian laita on. | ||||
|
21.04.2010 18:49 | Ilkka Hovi | ||
| Ai, ai! Kuva, jollaisen olisin halunnut ottaa. | ||||
|
18.04.2010 10:37 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoisia kuvia. Muistan nähneeni ensimmäisen Vr2 veturin Salossa joskus ennen 1950 luvun puoliväliä. Olisiko tullut sinne Sk1,2 ja 3 vetureiden jälkeen. | ||||
|
18.04.2010 10:34 | Ilkka Hovi | ||
| Tuohon aikaan veturit pyrittiin pitämään puhtaina. Ehkä ainut poikkeus Tr2 ? | ||||
|
14.04.2010 21:33 | Ilkka Hovi | ||
| Aloin kulkea Pohjois-Haagasta keskustaan kävellen Huopalahteen josta junalla Hki:iin n. v. 1964. Muut junat kuin ruuhka-ajan junat olivat Dm7 ja välillä Dm9 junia. Riihimäkeläiset ajoivat usein Ri-Kr-Hki-Ri lättävuoroa ja Tku:sta tuli iltapäivällä nk postilättä. Eli Dm7 oli sangen yleinen Hki seudulla tuohon aikaan. N. klo 14 lähti Hki - Kirkkonummi (- Kr ? ) 8 vaunuinen runko, mikä jäi helposti mieleen. Useimmiten matkustin 4 vaunuisessa Dm7-EFiab-EFiab-Dm7 rungossa. | ||||
|
11.04.2010 09:46 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva, joka sopii Vorgiin. Jos joku kuva ei kiinnosta, ehdotan kannattaa hypätä yli ja jättää katsomatta. | ||||
|
05.04.2010 21:43 | Ilkka Hovi | ||
| Pekalle: En ollut kuupassa. | ||||
|
05.04.2010 14:59 | Ilkka Hovi | ||
| Kaikkea sitä, tuo veturi ja taka-alalla tavaravaunu jossa junanlämmitysjohto ? | ||||
|
30.03.2010 14:59 | Ilkka Hovi | ||
| Näillä paikkein oli myös vaunujen kuormauspaikka. Maassa voikin kuvitella olevan karkuun päässeitä koksinkökkäreitä. Koksia tarvitaan mm valimoissa ja muussa metallurgiassa. Aiemmin lämmitettiin kerrostaloja myös koksilla - ei savua ja palaa hyvin sekä hitaasti. Koksi on puhdasta hiiltä, huokoista kun kaikki kaasumaiset aineosat on kuumennettu hiilestä pois. Tuolloin kaikki koksi piti tuoda maahan, elleivät kaasulaitokset pystyneet tuottamaan riittävästi. 1971 taisi vielä Turunkin kaasulaitos olla käytössä. Nykyisin Rauta Ruukki koksaa omat koksinsa Raahessa. Siksi se 2000 tonnin päivittäinen koksijuna (Hr13) lopetti kulkunsa. |
||||
|
28.03.2010 18:57 | Ilkka Hovi | ||
| Ainakin silten, että Kirkkonummen paikallisjunassa oli Dv12 ( 2700 sarjaa) ja kaasuvalo Ei vaunuja. | ||||
|
|
27.03.2010 21:29 | Ilkka Hovi | ||
| Rakennus on varmaankin Parrukadun vierellä ollut Helsingin Kaupungin Kaasulaitoksen koksinseulontarakennus. Purettu v. 1973 jälkeen jolloin kaasuntuotanto muutettiin hiilestä butaanille. Hiilikaasulaitos oli melkoinen kemiallinen tehdas, tosio jota ei ole ilmeisesti huomattu kun on vanhalle kaasulaitostontille ajateltu uutta käyttöä. Nyt ihmetellään kun maasta löytyy kaikki hiilivetytyypit. Hiilen kaasutuksen sivutuotteet olivat nk isoissa maissa suuren kemiaalisen teollisuuden perusta ennen raakaöljyn voittokulkua. | ||||
|
27.03.2010 16:23 | Ilkka Hovi | ||
| Pekka ollee oikeassa. Kävin JFR:llä ensimmäisen kerran marraskuussa 1967 ja tällöin oli vaunun kond osaston puoleinen (ja Forssan puoleinen ) pääty varustettu päätyovella. Tätä ovea ei saanut avata koska koko seinä oli melko laho ja heilui sivuttain voimakkaasti. Oven ja ovenpielien välistä näkyi välillä ulos. Jos tuo rekka ei olisi vaatinut uusintaa olisi vaunu mennyt joka tapauksessa remonttiin. Olisiko vaunu kääntynyt vasta museorautatieaikoinaan ? |
||||
|
24.03.2010 13:28 | Ilkka Hovi | ||
| Jep olikin asetukset muuttuneet ennen lähettämistä. Muistaakseni Jokioisilla veturi törmäsi kuorma-autoon ja sen jälkeen JFR maalasi veturit uudelleen. | ||||
|
22.03.2010 18:50 | Ilkka Hovi | ||
| Ulkopuolinen luistikoneisto = ei ole Hk2 - Hk3. Ollee Hk5 tai Hv4. Koska pyörät eivät tule käymäsillän yli ja edessä sylinterin etupuolella oleva "nousu" on melko matala, olen Hk5 (H6) veturin kannalla. |
||||
|
20.03.2010 22:55 | Ilkka Hovi | ||
| Kyllä se on tuolta vuodelta. | ||||
|
17.03.2010 21:51 | Ilkka Hovi | ||
| Aika kiva savijuna, jossa 15 kuuppaa. Jos kuupan koko on 0.75m3 tulisi siitä 11.25 m3 savea. Mitens kuorma-auton lavan tilavuus,onkos se merkinta 4.0 kuutiomäärä? |
||||
|
14.03.2010 17:49 | Ilkka Hovi | ||
| Tuollaine arina on kätevä jos hiilenmurikat ovat isoja. Koska kuljettaja ajaa vasemmalla puolella ja työpaikka näyttää melko amerikkaliselta voidaan todeta keskellä kuvaa olevan jarruventtiilit, junajarru lähempi ja veturin suorajarru taaempi. Koska paaki on noin pieni, on veturissa varmaan nk Power Reverse eli paineilma (tai höyry, joskaan ei oletettavaa)toiminen sylinteri suunnan vaihtamista ja täytöksen muuttamista varten. | ||||
|
14.03.2010 17:41 | Ilkka Hovi | ||
| Jaha, kuljettajalla on valkoiset käsineet kuten joskus aikoinaan kun japanilaiset höyryveturinkuljettajat tarkistivat ajokin ennen ajoon lähtöä käsissään valkoiset käsineet. Eräässä kirjassa on kuva kun O&K metrinen 0-4-0T on kuljettajan syynissä ja hanskat olivat asianmukaisesti valkoiset. |
||||
|
14.02.2010 18:00 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoista! Sarja 422 on entiseltä itävaltalaiselta sarjaltaan 178. Sota-aikana oli Suomeen tuotu mm. Puolasta joitakin leveraiteiseksi muutettuja entisiä normaaliraiteisia vetureita kuten veturi 178.89, joka oli ollut puolalaisena numerolla Tkp11-13. Suomessa se sai numeron 3100 ja sarjamerkin Vv1. Veturi työskenteli Pieksämäellä erityisesti matkustajapihalla makuuvaunujen vaihtotöissä. Siksi sitä kutsuttiin lempinimellä "Yöhävittäjä". Muistan kun ihmettelin kun eräs kuljettaja kertoi lämmittäneensä veturia Vv1 3100, onneksi kirjasin sarjan ja numeron muistiin v. 1967 myöhempää käyttöä varten. Eri lähteistä päätellen, oletan sen olleen ulkonäöltään lähinnä keskimmäisen veturin näköinen. Eikös se yksi Märklinin perussarjaveturi ollut paljolti tuon näköinen vaikka oli/on kolmiakselinen. Tämä Vv1 sarja oli 0-8-0T yhdyskone ja saksalaista järjestelmää käyttävien iloksi sanottakoon sen olleen Dn2v tenderlokomotive. Yes, hyvä kuva! |
||||
|
13.02.2010 12:11 | Ilkka Hovi | ||
| Olen siinä luulossa, että nämä uudemmat (eli 1900 luvun) säiliövaunut on varustettu teleillä, joissa kierrejouset. Joissakin esim jäähdystysvaunuissa oli mielestäni kierrejouset ja lehtijouset. Kaksiakseliset tietenkin vain lehtijousilla. Ainoa telisäiliövaunu tyyppi jossa tiedän olleen lehtijouset on se niittipönttömalli jonka säiliö on Ok teleillä varustettuna Haapamäellä. Siinä ollut aluksi teleissä levykehys ja lehtijouset. Paremmin itävaunuja tuntevat valaiskoon meitä muita. | ||||
|
31.01.2010 11:09 | Ilkka Hovi | ||
| Kas, siinähän Orenstein & Koppel kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/38532 ja molemmissa O&K:n Patentsteurung. | ||||
|
29.01.2010 19:34 | Ilkka Hovi | ||
| Joukko Gb vaunuja oli ilmeisesti paperinkuljetuksissa. Oliko niissä myös kamiinan piipun aukonsuojus katolla ? Ken tietää. Luulen että rullalaakeroidut (Olivatko aluksi sarjaa Gbr) olivat ensin paperikuljetuksissa. |
||||
|
23.01.2010 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Edelliseen viitaten. Kun merkkaa ylös veturien numeroita ja viettää pari päivää ulkomailla saa siinä ajassa enemmän kuin täällä kuukaudessa. (Sm1-2, Sm4-5 en merkitse Ri eteläpuolella ja Kr itäpuolella) |
||||
|
02.01.2010 10:10 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin vehkeeksi jonkinlaista akkukonetta tai nk steeple cab sähköveturia. Jos akkuvehe voisiko olla ruotsalaisen raitiotiemuseon rata varsinkin Jorman harrastuksista päätellen ?? |
||||
|
25.12.2009 11:15 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen yksityiskohta on savutorven takana, kattilan päällä oleva tyhjönestoventtiili, joka myöhemmin korvattiin sylinterien päällä olevilla tyhjönestoventtiileillä. Syynä oli kuulemma veturin rullatessa, jolloin venttiilikin oli auki, sisään imeytyvät hiilihiukkaset, jotka löysivät tiensä luisteihin. Eihän "hiekka" hyvää liukupinnoilla tee. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiekuvia |
22.12.2009 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaan ihan ensimmäisiä käyntejä kun nuo laakerit kiinnostavat kovasti. Veturi on uusi myös sillä perusteella, että tyhjönestoventtiili ( 1kpl) on kattilan päällä savutorven takana, mistä myöhemmin siirrettiin normaalille paikalle. |
||||
|
19.12.2009 21:29 | Ilkka Hovi | ||
| OK löysinkin jo tiedon 3 kV DC. | ||||
|
28.10.2009 15:45 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö Mellilä tai Karkkila kelpaisi? Ai olivat kait laiturivaihde ja asema. | ||||
|
27.10.2009 21:56 | Ilkka Hovi | ||
| Mielestäni 1.5.1967 HeSarin juna Hyvinkää - Karkkila. Perustelut, junassa matkustajavaunu (kamiina) sekä vaikuttaisi että veturissa on HS:n liput (tumma kohta veturin kohdalla). Lisäksi sää junan paluumatkalla oli juuri tuollaisen luminen. Siis olisi Karkkila - Hyvinkää välillä. |
||||
|
21.10.2009 18:49 | Ilkka Hovi | ||
| Kopin vieressä oleva levy kuluu (?) kääntölava järjestelmään ? | ||||
|
18.10.2009 18:38 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä pääradan paikuista mutta tulis mieleen esim 15.25 lähtenyt kirkkonummelainen, jossa aina oli Ek:t etumaisina. Toisaalta se kulki kait 67 kevääseen tavallisesti paikulla. Eikös tuolla joku savua asemalla, olisiko se sittenkin tuo kirkkonummelainen?? | ||||
|
17.10.2009 21:13 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä aloitus. Ensimmäinen kuva ensimmäisestä suomalaisesta kapearaideveturista. | ||||
|
01.10.2009 20:28 | Ilkka Hovi | ||
| Mie katselin kuvaa firman koneelta ja näkisin numerot siten, että keskimmäinen on 6 ja oikeanpuolimmaisin 8. Jos katselee oikeanpuoleisinta numeroa minusta näyttää siltä kuin numeron yläosa kaareutuisi oikealla, soukkenisi ja loppuisi kahdeksikon "runkoon". Sopisi vanhan malliseksi numeroksi ja 368 on G9/Sk2. Numeroiden suuremtaminen oli suuri apu. OK ? | ||||
|
30.09.2009 21:21 | Ilkka Hovi | ||
| Yhdyskone eli compound rakenteessa, kun veturi on kulussa, höyry paisuu ensin toisessa sylinterissä ja sitten toisessa. (Näin Suomessa, ulkomailla monimutkaisempiakin rakenteita.)Liikkeelle lähtiessä on mahdollista johtaa korkeapainehöyryä (tavallisesti) alennetulla paineella myös matalapaine- sylinteriin. Kaksoiskoneiset veturit (engl. simple) ovat kahdella tai useammalla sylinterillä varustettu ja sylintereihin johdetaan periaatteessa kattilan paineista höyryä. Kaksisylinterisillä koneilla on kammet (vetopyörissä olevat tapit, joihin kiertokanki kiinnittyy) 90 asteen kulmassa. Tämä jotta veturi lähtisi liikkeelle kaikissa pyörien asennoissa. Tämähän ei onnistu yhdyskoneilla jos korkeapainesylinteri on nk kuolokohdissa, jolloin apua on saatava matalapainsylintereistä. Kolmi tai useampi sylinterisissä koneissa on kammen kulma eri kuin tuo 90 astetta, esim kolmisylinterisissä 120 astetta. Tämä antaa tasaisemman käynnin. Viime vuonna Englannisssa valmistunut "Tornado", joka on pyörästöltä 4-6-2 tai saksalaisittain 2'C1'h3 + tenderi, on koneiston kiskoihin aiheuttamalta rasitukselta huomattavasti englantilaista Britania luokan 4-6-2 (2'C1'h2) veturia pienempi. Ensimmäinen suomalainen yhdyskonesarja on Winterthurin valmistamat G3 ( Sk3) veturit vuodelta 1892. | ||||
|
|
30.09.2009 19:14 | Ilkka Hovi | ||
| Olen miettinyt miksi joihinkin tasoluistisiin vetureihin asennettiin mäntäluistit ja toisiin ei. Yhdyskoneelliset sarjat (Sk3, Sk5 ja Sk6) käyttivät märkähöyryä, joka myös "voiteli" luisteja. Tulistinveturit, joihin vaihdettiin mäntäluistit olivat sarjaa Hk1 ja Tk1. Nämä kulkivat myös paljon linjalla. Vaihtovetureina käytettyjä sarjoja Vk1 ja Sk4 ei varustettu mäntäluisteilla. Oletan, että vaihtotöissä voi helpommin sylinteri jäähtyä ja sylinteriin muodostua lauhdetta. Tasoluistin ominaisuus on nousta ylös ja päästää lauhde pois sylinteristä vaikka sylinteriä ei olisi varustettu varoventtiilillä. | ||||
|
|
30.09.2009 18:40 | Ilkka Hovi | ||
| Voisiko tuon toisen veturin numeroa pyrkiä tarkentamaan? Minusta se näyttää Sk2 sarjan veturilta? |
||||
|
20.09.2009 11:24 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kuvia. Näistä muistuukin mieleen kuinka paljon puhtaampana Kouvola piti vetureitaan, vaikka olikin käyttö loppumassa. | ||||