Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.11.2006 15:36 | Ilkka Hovi | ||
| Myös kolmilenkkinen kytkin, jossa keskilenkki kiristää itsensä automaattisesti ja moderni kumijousitus. Aika jännä vaikka vaunu näyttää vanhalta. | ||||
|
05.11.2006 09:18 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin, että kyseessä on oma viritelmä, jossa entinen kuuppavaunu on pidennetty esim lautojen varastointia / siirtoa varten. | ||||
|
02.11.2006 22:20 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjokivi oli hyvä paikka katsella junia. 1970 luvulla asemalla oli kohtauksia enemmän kuin Vuohijärvellä. Näin siellä kerran 4 junan kohtauksen (riittivätkö raiteet, muistiinpanoissa on neljännellä junalla 15 min ero muihin. Tämä ei riittäisi siihen että tämä toinen tavara olisi tullut Hillosensalmelta.) Kaksi pikajunaa kohtasi ja sivulla oli tavara(t). 1980 luvulla asemalla oli kolme raidetta, miten 1970 luvulla? Ikävä todeta joskus muistiin ei voikaan luottaa ! Joka tapauksessa ei sähköjä ja kaikki olivat Dr13. | ||||
|
28.08.2006 19:13 | Ilkka Hovi | ||
| Huvin mielenkiintoista. Eikös täällä pitänyt olla ajossa se EP10 veturi, jota myös Lokotrans lehden 6/2006 sivulla 2 (ylempi kuva) mainostettaneen. Onko paremmin kieltä osaavilla uudempaa tietämystä? |
||||
|
25.08.2006 15:26 | Ilkka Hovi | ||
| Tehokaasu majaili kahdessa paikassa. Ensin oikealle nousseen pistoraiteen päässä ( Labkon takana, onko Labko vielä paikallaan en tiedä). Sittemmin kun sorakuoppa laajeni firma muutti tiiliseen entiseen ratakuorma-autojen korjaushalliin. Tämä VR arkkitehtuurinen paikka on kait jäljellä jonakin päiväkotina tms. Sorakuopassa oli säiliöitä ( 3 x 99 m3) ja nestekaasupullojen täyttölaitos. Kun täyttölaitos lopetettiin siirtyi myös firma pois ja Vatialan vaihde poistettiin pääraiteesta. Tämä tapahtui 80-luvun jälkipuoliskolla tai 90-luvun alussa. Resiinasta löytää maininnan milloin vaihde purettiin. Vaihde oli hankala koska se sijaitsi mutkassa ja pääradalle oli 70 km/h nopeusrajoitus. Ratakuorma-autokorjaamo tehtiin kuulemma työllisyyssyistä mutta kukaan ei halunnut muuttaa ja tehdä töitä noin syrjäisellä paikalla, joten Tka:t korjattiin muualla. ( ktso Vr 1937-1962) |
||||
|
12.06.2006 20:27 | Ilkka Hovi | ||
| Hui, suomenkielen ratsia vaunut.orgissa ! Ja miun kamera sanoo klick eikä klik ! | ||||
|
07.06.2006 12:30 | Ilkka Hovi | ||
| Ei paha ! | ||||
|
04.06.2006 22:15 | Ilkka Hovi | ||
| Tarkennus? Alustan valmistusvuosi ei ole vaunun valmistusvuosi. Näitä halkovaunuja prykäiltiin eri varikoilla vanhoihin vaununalustoihin halkoliiteristä mallia ottaen. Olen siinä luulossa, että ensimmäiset tehtiin Pieksämäellä, kuuluisan mm Pm knp:n päällikön ja veturimiehen Tomi Lehtosen aloitteesta n. 1940 luvulla. Oikeaoppisessa halkovaunussa pitäisi kait olla hieman enempi laudanrakoja tuuletusta varten tai siten tämä on varastoinut kuivia klapeja mikä sekin mahdollista ollee. Ovatko nuo oven saranat napattu jostakin vanhasta G vaunusta tai vaikka vanhan kalkkivaunun sivuovista. Kuvan sellaisesta vaunusta on Jorma Rauhala laittanut näille sivuille aikoinaan. | ||||
|
04.06.2006 15:26 | Ilkka Hovi | ||
| Todella, onhan niitä uusia sähkövaihtovetureita myös Tsekin Tasavallassa ( ja varmaan Slovakian Tasavallassa. Sainpa hyvän aasinsillan tökätä pari eriväreissä olevaa veturinkuvatusta sähkövaihtoveturihistoriallisen yhdistyksen jäsenen iloksi. (Seuraa vaunut org:ia) | ||||
|
04.06.2006 10:21 | Ilkka Hovi | ||
| Pikajuna-ajossa koneapulainen varmaan istuikin "kukkalaudalla" mutta paikallisjuna-ajossa oli miehityksenä vain kuljettaja. Jos kondyktööri antoi "selvä lähtöön" opasteen vasemmalta puolelta, oli kuljettajan noustava ylös ja kurkattava sivuikkunasta, ellei sitten opasete näkynyt selvästi sivupeilistä. Ainakin Kv-Mi välillä sai kuljettaja liikuntaa useilla pienillä pysähdyspaikoilla. |
||||
|
31.05.2006 17:44 | Ilkka Hovi | ||
| Sain tällaisen käännöksen alkuperämään kieltä puhuvalta. SPEED TRACK INSPECTION ROLLING STATION CENTRAL TRACK RZD CENTRAL SCIENTIFIC RESEARCH INSTITUTE # 4MD suurnopeus liikkuva raiteentutkimus vaunu RZD tieteellinen tutkimusinstituutti nro 4MD (käviskös käännöksestä ?) |
||||
|
26.05.2006 11:35 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko sota-ajan kuvia, on autiota, ei laivoja satamassa ja henkilöauton katolla pilkepussi ? |
||||
|
03.05.2006 20:41 | Ilkka Hovi | ||
| Ach, kevään merkki ! | ||||
|
22.04.2006 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Eikös tämä talli purettu ja tiilistä tehty talli Kotkaan ? | ||||
|
19.04.2006 08:33 | Ilkka Hovi | ||
| Selvä G7 ( sk4 ) ja taitaa olla vielä 245 ? | ||||
|
18.04.2006 20:54 | Ilkka Hovi | ||
| Voi pahus. Syksyllä vielä oli hyvin pressutettuna ! Nyt on vandaalit päässeet asioille Mr Huliganin kanssa. |
||||
|
18.04.2006 20:53 | Ilkka Hovi | ||
| Bongarit töihin ! Miusta näyttää että kuvassa on G7 eli Sk4. Mitä mieltä muut ? |
||||
|
18.04.2006 19:35 | Ilkka Hovi | ||
| KOivu on siitä hyvä että palaa hitaammin kuin muut ja lämpöarvo on hyvä. Esim haapa humahtaa hetkessä ja kuusi tai mänty on arvokkaampi tukkina tai propsina. Ydessä vaiheessa vaneriteollisuus ei halunnut koivua joten sitä riitti vetureihin ja onhan koivu veturissa paremman näköistä kuin vaikkapa pihkainen kuusi. | ||||
|
17.04.2006 21:01 | Ilkka Hovi | ||
| Halogeenivalosukupolvi vinoilee lyhdystä. Noina vuosina oli kylmä eikä ollut eväitä mukana, näkkileipä oli jäässä ja hiihtolomakin vain kerran vuodessa. Rahaa ei ollut filmiin ( jne... ) | ||||
|
17.04.2006 20:58 | Ilkka Hovi | ||
| Onko tämä Valmetin tekemä? Ainakin hyttiä on uusittu, mutta miten pyörästön kiinnitys, ei näytä minusta tutulta ? | ||||
|
17.04.2006 17:38 | Ilkka Hovi | ||
| Olen pahoillani, aina ei pidä uskoa kaikkea mitä kirjoitetaan. Vr5-1420 loikoili svengikuopan reunalla elokuussa 1967 (eli 6708xx) eikä vuotta myöhemmin. |
||||
|
|
17.04.2006 15:06 | Ilkka Hovi | ||
| Käytöstä poistettuja Kalkkunoita ja Kanoja oli elokuussa 1966 jonossa tuon toimistorakennuksen takana. Elokuussa 1968 oli yksi pöydän vieressä kylmänä, eräässä kuvassa kukon paikalla tuon vajan vierellä. | ||||
|
17.04.2006 14:10 | Ilkka Hovi | ||
| Noin se varmaan on ja aina oppii uutta. Mutta mikäs se on se neljäs malli ? Eristyksellä ja ilman, sitten 1104:n mallinen onko se Jumbo-tyyppinen ja ? | ||||
|
17.04.2006 13:40 | Ilkka Hovi | ||
| Jotenkin tuntuu ettei tällaista tunnelmaa pysty kokemaan millään museovarikolla. Kun näitä kuvia katselee tulee välillä mieleen, oliko se todella totta. | ||||
|
|
17.04.2006 09:45 | Ilkka Hovi | ||
| Juhani hei. Nyt mie väitän, että tämä 865:n savupiippu on normaali saapasvarsi ilman eristystä ja eristyspeltiä. Jos katsoo VR 1912-1937 historiikin D1 (Vr2):n piirustusta näkee hyvin tuon rakenteen. Olihan yhdessä 895:n kuvassa nähtävissä klommu eristyspellissä. | ||||
|
|
16.04.2006 22:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kuva otettu elokuussa 1968 Kouvola. | ||||
|
16.04.2006 22:29 | Ilkka Hovi | ||
| Englantilaiset vanhat rautatiesillat oli tehty kestämään ja valmistettu kivestä kaarisiltoina. Vaikka näyttävät vanhoilta roomalaisilta silloilta ei vanhoja roomalaisia raunioita riitä joka paikkaan, joten kyllä kyseessä on uudempi 1800-luvun konstruktio. Kivoja kuvia. | ||||
|
16.04.2006 18:42 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva täyttötilanteesta. Kun kesällä 1975 kysyttiin Ahlströmin (nyk Toijalan) höyrysäiliötä ajoon filmausta varten oli täyttöputki tarpeettoma katkaistu pari viikkoa aiemmin. Koko yön olivat lutkuttaneet letkulla höyryä veturiin, jota sitten siirreltiin Move51h:lla ja muutaman kg:n paineella ajaa pihisteltiin kuvauksen ajan. Reino Kalliomäki otti 16 mm filmille ajot. Hänellä ilmeisesti onkin kaikki silloiset höyrysäiliöt kuvattuna, Varkaus, Pankakoski, Kuopio ja tämä Oulu. | ||||
|
15.04.2006 08:25 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja laitteistoista, jotka selvästi olivat rautatatiemaisemassa, vaan joita ei tullut itse kuvattua. Olisi aika köyhää, jos olisimme vain nk virallisten kuvien varassa ! | ||||
|
14.04.2006 19:33 | Ilkka Hovi | ||
| Tuossa seuraavassa kuvassa siipiopastimen pylväästä asia onkin selvitetty ! | ||||
|
|
14.04.2006 19:11 | Ilkka Hovi | ||
| Jos kulkutie on lukittu kulkitielle, jolle on normaali aja opaste annetaan yhdellä siivellä, pystyykö silti antamaan myös "aja vähennetyllä nopeudella 35 km/h" opasteen kahdella siivellä? Kun asetataan kaksi siipeä, saadaanko (saatiinko) molemmat siivet yhtaikaa yhdellä kangella? |
||||
|
13.04.2006 19:49 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunu on ensimmäistä Nobelin tyyppiä. Tyypin eri valmistuserille on annettu tiedoiksi, tilavuus 13.5 m3, taara 8000 kg ... 9000 kg, kuorma 10 000 kg .... 15 000 kg, akseliväli 3.7m .. 4.5 m. Myöhemmin vaunujen kupua laajennettiin isoksi, hyvä esimerkki on Pietarin Rautatiemuseon ulkoilmanäyttelyssä oleva säiliövaunu. Tässä vaunussa näyttäisi taara oven 6.x5. Neuvostoliitto perustettiin muistaakseni ( en ollut perustamassa) v. 1924. Merkintä OCM tarkoittaa tarkastusta. Oliskohan vaunu tarkastettu 28 Fev 1928 ja seuraava syyni v. 1931 ? Vähän hankalaa tuon 13.5T merkinnän selvittäminen, koska kerosiini, eli tässä tapauksessa ilmeisimmin lamppuöljy, painaa keskim 0.8 kg/l. ( 0.788 . 0.844 kg/l) jolloin oikein 13.5 m3 tai tonnin saaminen ylläolevista tiedoista ei hetimiten onnistu laskemalla. Fenix mallivalmistamo Riian kaupungista on prykännyt H0 mallin tälläisesta vaunusta mm. Nobelin vaaleanharmaalla värityksellä. | ||||
|
10.04.2006 21:48 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan kait oikein, kyseessä on Talgon siirtoseinäinen koevaunu, joka oli esitteillä kuljetusmessuilla Pslt:lla ? | ||||
|
10.04.2006 21:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hups! Olikin paaki väärään suuntaan. Tässä siis 1413 Lahti vetää Gb roikkaa !. | ||||
|
09.04.2006 18:57 | Ilkka Hovi | ||
| Lahden kundit sanoivat, että Kanalla on nopeampi työskennellä, kiihtyy nopeammin. Vr5 taas oli nopeampi vaihtokone kuin Dv15 ja nykyisin Dv16 ovat Helsingissä kun ovat nopeampia kuin Dv12 veturit ja Ilmalassa Dr14 ei kuulemma tahdo taipua vaihteisiin. Siispä vaihteet on uusittava jotta saadaan uusia vaihtovetureita. Kuinkahan nopeita Kanat oikein olivat jos kaikki muut ovat hitaampia? Niin ja sitten vielä oli C5 eli Bliksti, joka kuulemma oli oiken ketterä. | ||||
|
|
08.04.2006 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoisia noi kutsumanimet. Ennenkuin vakiintuivat oli eri puolilla maata eri nimiä. Hyvä esimerkki on Vr5 jonka nimitys Kalkkuna sopi hyvin vaihtovetureiden nimisarjaan. Imeisesti Mulli ja Mullikuhnuri olivat enempi Vr4 sarjan lempinimiä ( veturi oli tällöin 0-6-0ST). Harrastajat ovat ottaneet, "virallistaneet" joitakin nimiä. Hv1-3 eli "Heikki" on nyt yleisessä käytössä, vaan kun ensimmäisen kerran kuulin lempinimen Kouvolassa, oli se Mörssi. Itä-suomalaiset kutsuivat näitä Mörsseiksi, ymmäsin nimitys oli jo Viipurista lähtöisin. Itse asiassa kuinka yleinen "Heikki" nimitys oli? Eipä silti sopii hyvin näille sarjoille, henkilöjunien maalaispoika presidenttien seassa. | ||||
|
30.03.2006 15:33 | Ilkka Hovi | ||
| Etsi nimi, löydä päivä ! Kyllähän henkilön syntymäpäivä löytyy jos nimi tiedetään ! | ||||
|
|
29.03.2006 22:11 | Ilkka Hovi | ||
| Mitähän putki/letku viritelmää etualalla oleva mies pitää käsissään? Jos siinä on pystyputki, johon letku liittyy, voisi kyseessä olla ojaimuri ja tällöin kuva voisi tarkentua talviin 1946 tai 1947. Perusteena: veturi seikkailee Lapissa ja sakut ovat rikkoneet kaikki vedenantolaitteet, jolloin on oltava omat vehkeet mukana, joilla imetään sammakonkutu ojista tenderiin. | ||||
|
27.03.2006 21:43 | Ilkka Hovi | ||
| Mie muistan kun Lappeenrannan vanhalta asemalta kulki puu motti Vainikkalaan. Se oli ilmeisesti Dm koska katolla ei ollut härveleitä. Kun yritin kaveerata kuljettajat olivat aina äkäisiä, joten keskityin varikon kanoihin ja pikku-jumboihin. | ||||
|
21.03.2006 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Joskus olen yrittänyt tehdä pienoismalleja. Olenkin onnistunut täysin esikuvanmukaisesti liimaamaan pylväät malliin. | ||||
|
21.03.2006 22:22 | Ilkka Hovi | ||
| Minne tuo pvm aina häviää ? Kuitenkin kuvassa Pr1 767, kuva otettu Huopalahdessa toukouussa 1967. | ||||
|
21.03.2006 21:59 | Ilkka Hovi | ||
| Vaununkääntöpöytiä Merisatamassa? Mille firmoille ? | ||||
|
19.03.2006 19:56 | Ilkka Hovi | ||
| Myöhäissytytyksellä voisi todeta, savun jääminen kiertämään veturin kattilan ympärille johtuu tietenkin pitkän kattilan aiheuttamista virtauksista. Tuliputkilevyjen väli Hv1-3 n. 4 m ja Pr2 5m. Teemme tästä oletuksen noin 5 m tuliputkipituus tekee kattilasta tarpeeksi pitkän savun kiertämistaipumuksen ilmaantumiseksi. (ktt = kunnes toisin todistetaan) |
||||
|
19.03.2006 19:51 | Ilkka Hovi | ||
| Valmistajan laatta voi olla Siglin laatta. A6 sarja oli kait ainoa jossa vislat oli katolla. A7 sarjassa oli hiekkasäiliö yhdessä etumaisen vetopyörän kanssa kuten joissakin englantilaisissa vetureissa. Myös numerosarja 228-231. Eikös täällaisia tendereitä ole ollut palovaunuina. Tenderin kehys omanlaisensa muiss A vetureissa "avoin" ilman alapaarretta. Mutta huom puurunkoinen laidallinen ja päädyillä varustettu Mp ( ? ) vaunu. | ||||
|
|
18.03.2006 12:19 | Ilkka Hovi | ||
| Savunohjauspellit kehitettiin estämää veturin rullatessa kattilan ympärillä pyörivää savua. Kun savua tuli silmille ei tähystyksestä tahtonut tulla mitään. Pienet pellit olivat yhtä tehokkaita kuin suuretkin pellit. Koska näitä peltejä käytettiin yleensä suurissa vetureissa voidaan arvailla että isolla arinalla voidaan polttaa enemmän polttoainetta jolloin pienellä paineella tuleva savu jää häiritsevästi kieppumaan kattilan ympärille. Eräissä vetureissa pyrittiin asia hoitamaan virtaviivaistamalla kattilan pellitys. Amerikassa ei savupeltejä käytetty ilmeisesti siksi, että sylintereissa oli suuri vastapaine ja asemille ajettiin usein veto päällä, eli jarruttaessa oli veturissa höyry päällä. Tällöin juna ikään kuin vedettiin pysähdyksiin ja savu nousi vastaavasti korkealle. Tämän takia joskun filmeissä jää ihmettelemään veturin ääntä asemalle tultaessa. Toisaalta olen aina ihmetellyt miksi Hv1-3 sarjaa ei varustettu savupelleillä. Ulkonäkösyistä ? Aina päätökset eivät ole olleet rationaalisia. |
||||
|
14.03.2006 16:58 | Ilkka Hovi | ||
| Eilen ma 13.3 kyselin Dm12 perään kun kaikki Psl knp:n raiteet olivat lumen peitossa. Tänään ei enää, myös 4416 konepajalla. Ilmeisesti raiteita pitkin raijattu. Kuulemma yhteys katkeaa toukokuussa, siihen mennessä on varmaan luikahtanut kiskotielle tämänki Dv13 9001 veturi. Mutta, mutta omistajalla on tarve työkoneesta, ei veturista, joten tuleeko tästä Tka9 ? |
||||
|
12.03.2006 21:04 | Ilkka Hovi | ||
| Koroisten muuntoasema " Se rakennettiin alunperin voimalaitokseksi, jonka tarkoituksena oli tuottaa sähköjunan tarvitsema virta Turun päässä." Rakentajana Imatran Voima. (Ihana Valo, Energiaa Turusta 100v.) |
||||
|
12.03.2006 12:17 | Ilkka Hovi | ||
| Mustion sähköradan penkalla on samanlaisia puita.. :) | ||||
|
10.03.2006 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitokset nopeasta vastauksesta. Siis 2'B'dh olivat sarjaa 854. |
||||
|
01.03.2006 19:35 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva ! | ||||
|
28.02.2006 22:47 | Ilkka Hovi | ||
| Hytin sivulla oleva valmistajanlaatta näyttää isolta - olisiko Nohabin G6/Sk2 ( 202-211 jos kirjoihin on luottamista). Ilmeisesti Länsi-Rannikolla koska ollee hiilipolttoinen, sillä tenderin polttoainetilan halkokehykset on vuorattu pellillä, pitämään hiilen kokkareet kyydissä. | ||||