|
|
10.04.2006 21:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hups! Olikin paaki väärään suuntaan. Tässä siis 1413 Lahti vetää Gb roikkaa !. | ||||
|
|
09.04.2006 18:57 | Ilkka Hovi | ||
| Lahden kundit sanoivat, että Kanalla on nopeampi työskennellä, kiihtyy nopeammin. Vr5 taas oli nopeampi vaihtokone kuin Dv15 ja nykyisin Dv16 ovat Helsingissä kun ovat nopeampia kuin Dv12 veturit ja Ilmalassa Dr14 ei kuulemma tahdo taipua vaihteisiin. Siispä vaihteet on uusittava jotta saadaan uusia vaihtovetureita. Kuinkahan nopeita Kanat oikein olivat jos kaikki muut ovat hitaampia? Niin ja sitten vielä oli C5 eli Bliksti, joka kuulemma oli oiken ketterä. | ||||
|
|
08.04.2006 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoisia noi kutsumanimet. Ennenkuin vakiintuivat oli eri puolilla maata eri nimiä. Hyvä esimerkki on Vr5 jonka nimitys Kalkkuna sopi hyvin vaihtovetureiden nimisarjaan. Imeisesti Mulli ja Mullikuhnuri olivat enempi Vr4 sarjan lempinimiä ( veturi oli tällöin 0-6-0ST). Harrastajat ovat ottaneet, "virallistaneet" joitakin nimiä. Hv1-3 eli "Heikki" on nyt yleisessä käytössä, vaan kun ensimmäisen kerran kuulin lempinimen Kouvolassa, oli se Mörssi. Itä-suomalaiset kutsuivat näitä Mörsseiksi, ymmäsin nimitys oli jo Viipurista lähtöisin. Itse asiassa kuinka yleinen "Heikki" nimitys oli? Eipä silti sopii hyvin näille sarjoille, henkilöjunien maalaispoika presidenttien seassa. | ||||
|
|
30.03.2006 15:33 | Ilkka Hovi | ||
| Etsi nimi, löydä päivä ! Kyllähän henkilön syntymäpäivä löytyy jos nimi tiedetään ! | ||||
|
|
29.03.2006 22:11 | Ilkka Hovi | ||
| Mitähän putki/letku viritelmää etualalla oleva mies pitää käsissään? Jos siinä on pystyputki, johon letku liittyy, voisi kyseessä olla ojaimuri ja tällöin kuva voisi tarkentua talviin 1946 tai 1947. Perusteena: veturi seikkailee Lapissa ja sakut ovat rikkoneet kaikki vedenantolaitteet, jolloin on oltava omat vehkeet mukana, joilla imetään sammakonkutu ojista tenderiin. | ||||
|
|
27.03.2006 21:43 | Ilkka Hovi | ||
| Mie muistan kun Lappeenrannan vanhalta asemalta kulki puu motti Vainikkalaan. Se oli ilmeisesti Dm koska katolla ei ollut härveleitä. Kun yritin kaveerata kuljettajat olivat aina äkäisiä, joten keskityin varikon kanoihin ja pikku-jumboihin. | ||||
|
|
21.03.2006 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Joskus olen yrittänyt tehdä pienoismalleja. Olenkin onnistunut täysin esikuvanmukaisesti liimaamaan pylväät malliin. | ||||
|
|
21.03.2006 22:22 | Ilkka Hovi | ||
| Minne tuo pvm aina häviää ? Kuitenkin kuvassa Pr1 767, kuva otettu Huopalahdessa toukouussa 1967. | ||||
|
|
21.03.2006 21:59 | Ilkka Hovi | ||
| Vaununkääntöpöytiä Merisatamassa? Mille firmoille ? | ||||
|
|
19.03.2006 19:56 | Ilkka Hovi | ||
| Myöhäissytytyksellä voisi todeta, savun jääminen kiertämään veturin kattilan ympärille johtuu tietenkin pitkän kattilan aiheuttamista virtauksista. Tuliputkilevyjen väli Hv1-3 n. 4 m ja Pr2 5m. Teemme tästä oletuksen noin 5 m tuliputkipituus tekee kattilasta tarpeeksi pitkän savun kiertämistaipumuksen ilmaantumiseksi. (ktt = kunnes toisin todistetaan) |
||||
|
|
19.03.2006 19:51 | Ilkka Hovi | ||
| Valmistajan laatta voi olla Siglin laatta. A6 sarja oli kait ainoa jossa vislat oli katolla. A7 sarjassa oli hiekkasäiliö yhdessä etumaisen vetopyörän kanssa kuten joissakin englantilaisissa vetureissa. Myös numerosarja 228-231. Eikös täällaisia tendereitä ole ollut palovaunuina. Tenderin kehys omanlaisensa muiss A vetureissa "avoin" ilman alapaarretta. Mutta huom puurunkoinen laidallinen ja päädyillä varustettu Mp ( ? ) vaunu. | ||||
|
|
18.03.2006 12:19 | Ilkka Hovi | ||
| Savunohjauspellit kehitettiin estämää veturin rullatessa kattilan ympärillä pyörivää savua. Kun savua tuli silmille ei tähystyksestä tahtonut tulla mitään. Pienet pellit olivat yhtä tehokkaita kuin suuretkin pellit. Koska näitä peltejä käytettiin yleensä suurissa vetureissa voidaan arvailla että isolla arinalla voidaan polttaa enemmän polttoainetta jolloin pienellä paineella tuleva savu jää häiritsevästi kieppumaan kattilan ympärille. Eräissä vetureissa pyrittiin asia hoitamaan virtaviivaistamalla kattilan pellitys. Amerikassa ei savupeltejä käytetty ilmeisesti siksi, että sylintereissa oli suuri vastapaine ja asemille ajettiin usein veto päällä, eli jarruttaessa oli veturissa höyry päällä. Tällöin juna ikään kuin vedettiin pysähdyksiin ja savu nousi vastaavasti korkealle. Tämän takia joskun filmeissä jää ihmettelemään veturin ääntä asemalle tultaessa. Toisaalta olen aina ihmetellyt miksi Hv1-3 sarjaa ei varustettu savupelleillä. Ulkonäkösyistä ? Aina päätökset eivät ole olleet rationaalisia. |
||||
|
|
14.03.2006 16:58 | Ilkka Hovi | ||
| Eilen ma 13.3 kyselin Dm12 perään kun kaikki Psl knp:n raiteet olivat lumen peitossa. Tänään ei enää, myös 4416 konepajalla. Ilmeisesti raiteita pitkin raijattu. Kuulemma yhteys katkeaa toukokuussa, siihen mennessä on varmaan luikahtanut kiskotielle tämänki Dv13 9001 veturi. Mutta, mutta omistajalla on tarve työkoneesta, ei veturista, joten tuleeko tästä Tka9 ? |
||||
|
|
12.03.2006 21:04 | Ilkka Hovi | ||
| Koroisten muuntoasema " Se rakennettiin alunperin voimalaitokseksi, jonka tarkoituksena oli tuottaa sähköjunan tarvitsema virta Turun päässä." Rakentajana Imatran Voima. (Ihana Valo, Energiaa Turusta 100v.) |
||||
|
|
12.03.2006 12:17 | Ilkka Hovi | ||
| Mustion sähköradan penkalla on samanlaisia puita.. :) | ||||
|
|
10.03.2006 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitokset nopeasta vastauksesta. Siis 2'B'dh olivat sarjaa 854. |
||||
|
|
01.03.2006 19:35 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva ! | ||||
|
|
28.02.2006 22:47 | Ilkka Hovi | ||
| Hytin sivulla oleva valmistajanlaatta näyttää isolta - olisiko Nohabin G6/Sk2 ( 202-211 jos kirjoihin on luottamista). Ilmeisesti Länsi-Rannikolla koska ollee hiilipolttoinen, sillä tenderin polttoainetilan halkokehykset on vuorattu pellillä, pitämään hiilen kokkareet kyydissä. | ||||
|
|
28.02.2006 10:20 | Ilkka Hovi | ||
| PS. Älä unohda sarjoja H1-H2/Hk1 ja K1/Tk1. Yhdistelmä on akseli - teli, jos saan pipertää, sillä Lahti-Loviisa radan veturit 9 ja 11 olivat varustettu teli-akseli yhdistelmällä. | ||||
|
|
28.02.2006 09:37 | Ilkka Hovi | ||
| Mitenkäs tytön tukkamuoti? Olisiko 30-luvulta. Mikähän on suistuneen veturin edessä oleva vaunu, Gd:ssä olisi ulkopuoliset tukiraudat, tässä ei näy ? Entä veturi, veikkaisin G7 / Sk4 sarjaa. |
||||
|
|
28.02.2006 09:32 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko kyseessä "vain" ratatyö, koska veturi on kuvassa epätarkka, mikä viittaisi veturin liikkumiseen. Myös miehistö tähystää tiiviisti kulkusuuntaan ? | ||||
|
|
27.02.2006 22:07 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva nähdä kuva tällaisesta jarrukopista. Parissa mallivaunussa on tällainen ja olen ollut epävarma, onko näitä ollut olemassakin. Kuka tietää alkuperältään saksalainen malli? | ||||
|
|
27.02.2006 20:29 | Ilkka Hovi | ||
| Onpa hyviä kuvia ! | ||||
|
|
26.02.2006 21:10 | Ilkka Hovi | ||
| Kyseessä 767. | ||||
|
|
26.02.2006 20:17 | Ilkka Hovi | ||
| Minnehän nuo päiväykset katoaa, ilmeisesti eivät tykkää kirjaimista. Siis päiväys xx.05.1967 Hki - Kkn paikkuri, joka lähti 15.25 (?) Hkistä. | ||||
|
|
26.02.2006 11:36 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen kuva. VR:n historiikki valitteli, että sarja H6 oli suunniteltu liian keveäksi, jolloin Maailmansodan (I Maailmansota) jälkeen veturit olivat huonossa kunnossa, kehykset mutkalla ym ym. Pyörä varmaankin kaatunut vasta kampikoneistoa irrotettaessa. Voi kun näkisi onko pyörä hakannut käyntisiltaan ja miten mutkalla kanget ovat (ilmeisesti kanget on jo korjattu parempaan talteen ellei sylinterin kohdalla lumessa pötkötä jokin kangista ?) | ||||
|
|
26.02.2006 10:45 | Ilkka Hovi | ||
| Paljastetaan kirjoitusvihre: Kuva otettu 24. syyskuuta 2005. Lipsahtaa nykyvuosi automaattisesti. Lisäksi voidaan pohtia onko kuva lavastettu. Kuvaajan kannalta ei, koska Sisu kuormuri tuli ylikäytävälle kuvattavaksi. Kuorma-autoilijan kannalta kyllä, koska hän halusi saman ikäisen kuorkkurinsa kuvaan veturin kanssa. Ylikäytävä on mutkan takana Kouvolan tiestä, missä oli kuvausajo. Ja mixeipä tätä voisi ottaa myös tulevaisuudessa ? |
||||
|
|
18.02.2006 22:40 | Ilkka Hovi | ||
| Sandvikeniltä varmaankin se Saalastin Köf tuli, koska veturi tuli vaihdossa Saalastille. | ||||
|
|
17.02.2006 21:24 | Ilkka Hovi | ||
| Saalastilla oli musta Köf, joka oli saatu vaihdossa Ruotsista, muistaakseni annoin itselleni kertoa, että joltakin terästehtaalta, lähellä Gävleä (?). Veturi tuotiin maahan romuna, joten siitä oli polttoleikattava runko poikki. Asiantilan kävikin sittemmin tullimies tarkistamassa, romu oli. Muistaakseni veturissa oli Deutzin laatat. Muistaakseni joku Risto ( 1082 ?) ajeli tällöin rantaradalla. | ||||
|
|
17.02.2006 21:17 | Ilkka Hovi | ||
| Useana vuonna näin Bremenissä 150 ja 151 sarjan vetureita kolmivaunuisissa lähiliikennejunissa. Ilmeisesti heittivät keikkaa illan ja yön tavarajunia odotellessaan ? Vaunurunko nk hopeisia lähiliikennevaunuja ohjausvaunu rungon toisessa päässä. |
||||
|
|
11.02.2006 15:09 | Ilkka Hovi | ||
| Punaiset kanget olivat myös Pr2 vetureissa ja kuten pyörätkin. | ||||
|
|
08.02.2006 16:26 | Ilkka Hovi | ||
| Tässä kuvassa oleva Tk3 895 muistuttaa jo 60-luvun alussa tehdystä kiskonvaihdosta. Tällöin Helsingistä tulevat iltapäiväpaikut tulivat ensin Huopalahden raiteelle II josta päästäkseen vasenta raidetta Pitäjänmäelle joutuivat peruuttamaan linjalle, vetivät junan raiteelle 3, josta pystyivät painamaan vasemmalle (Helsinkiin päin vievälle ) raiteelle I ja siitä sitten vasentapuolta Pitäjänmäkeen. Tämä kiskonvaihto tapahtui ehkäpä v.-62 tai -63 koska olin saanut VR:n satavuotis vaunukuvaston, jossa oli kuva I - vaunusta. Kiskoroikissa oli päädyttömien Ok vaunujen välivaununa I vaunu. | ||||
|
|
05.02.2006 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi on ilmeisesti tuon piston vaihteen päällä. Ilmeisesti pistoraide oli vanhinta rantarataa. Pistolla oli Otavan kirjavarasto, minne meni Gb melkein päivittäin ja sen jälkeen myös vasemmalla puolella pistoa Pärnänen & Co varasto, jossa oli rakennuskoneita. Kuvaajan takana oli tasoristeys ( nykyisin paikalla alikulku) ja siitä edelleen Vallilan Puutavaran varasto (pisto tien vieressä ja varasto tien toisella puolella), tavaramakasiini ja Elannon halkotarha, jossa kenttärataa "mandraulic" työntyreillä. Elannon halkotarhan kohdalla sivuraiteiden ja linjan välissä oli pistoraide, johon jemmattiin Huopalahteen sijoitettu lumiaura. | ||||
|
|
05.02.2006 21:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvausaika on noin lokakuu 1966 | ||||
|
|
27.01.2006 20:30 | Ilkka Hovi | ||
| Voi pahus ! Vaikka naureskelen mukaville kuvateksteille mitä täällä näkee, ovat höykkärit näemmä niin vakava asia, että tämä oli jo toinen vitsi jota en ymmärtänyt. Mutta silti "Tatjana" on Ov ja 0-8-0. | ||||
|
|
26.01.2006 21:36 | Ilkka Hovi | ||
| Tatjaana oli Tv3 eli 0-8-0 yleisimmin vielä yhdyskone. Veturi on selvästi E sarjaa eli 0-10-0 "Iso Ryssä" (lempinimi ainakin yhden lähteen mukaan.)Sarjamerkkikin taisi olla Tr2 mutta varmaankaan kuvan yksilö ei päässyt VR:n käyttöön. | ||||
|
|
18.01.2006 19:34 | Ilkka Hovi | ||
| Onkos näissä vehkeissä jonkinlainen kipinäntuhooja pakoputkessa? | ||||
|
|
06.01.2006 10:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvastapa juolahti mieleeni ajatus, millainen ääni veturin viheltimestä lähtee? Muitakin äänittämisen arvoisia visloja löytyy esim B1:n nro 9 vislat ja mixei Äänekosken 5:n "kukkopillin" visla. Pitää vain kokeilla höyryllä, varmaan 8 - 10 bar antaa oikeantuntuisen äänimaailman. Onko Suomessa yhtään vislafriikiä ? |
||||
|
|
27.12.2005 20:23 | Ilkka Hovi | ||
| Historiikeissa on välistä tällaisia yleisiä sanontoja "pienin koneistomuutoksin". Mitähän ne olivat ? Hytin kylkeen maalattiin uudet nopeudet ? | ||||
|
|
13.12.2005 17:56 | Ilkka Hovi | ||
| Kun sota loppui ja välit viilenivät USAn ja NL:n välillä ei jo tehtyjä vetureita lähettykään, vaan jäivät tehtaalle. VR olisi ostanut lisää mutta USAn senaatti ei antanut myyntilupaa kommunistivaltioon. Viroon olivat menossa Pr2 veturit. Yksi harvemmin mainittu juttu stokerista on, laite hienontaa putkessa kulkevaa hiiltä ja hienot hiilen osat virtaavat syttymättä kattilan läpi ja savupiipusta ulos. Veturin jälkeen jäi pientä hiiltä satava pilvi. Kommentti kun 1319 siirrettiin Ri. " Tommonen se aina pilasi minun pyykkipäiväni." | ||||
|
|
11.12.2005 21:13 | Ilkka Hovi | ||
| Eipä kait konepajalle isoa porukkaa päässyt. Radan varressa ja hinausta katsomassa oli kyllä kuvaajia. |
||||
|
|
10.12.2005 20:31 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni vietiin suojaan Ri talliin. Mitenkäs SRM:n laajennus avattiinkaan. Resiinat esiin ! | ||||
|
|
10.12.2005 19:18 | Ilkka Hovi | ||
| Minäkin haluan sanoa sanasen vaikka vähän myöhässä ollaankin. Ensin tsekkasin kattilan jalasta tulevat ulospuhallusputket, jotka lisättiin vasta joskus 1950-luvulla. Siis ei ole uusi. Vasemmalla oleva rakennus on tiilivuorattu elementtirakennelma kuten jo edellä on todettu. Sopivan museaalliset haalarit taka-alan työntekijöillä ! |
||||
|
|
04.12.2005 22:32 | Ilkka Hovi | ||
| Mitäs Sos on pitänyt sisällään ? | ||||
|
|
02.12.2005 14:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kysymyksiä. Oliko / onko läpiajettava ? Miten toiseen pilttuuseen, vain kääntöpöydän kautta vai vaihteella ensimmäisen pilttuun raiteelta ? | ||||
|
|
24.11.2005 09:29 | Ilkka Hovi | ||
| A1/2:n kommentti ihan hauska vitsi kun huomaa sen. Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias. | ||||
|
|
24.11.2005 09:29 | Ilkka Hovi | ||
| A1/2:n kommentti ihan hauska vitsi kun huomaa sen. Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias. | ||||
|
|
23.11.2005 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Röykkä - Korpi 0.5 km ? Vasemmalla oleva vaihde on Röykän Lohjan puolen tulovaihde. |
||||
|
|
23.11.2005 18:15 | Ilkka Hovi | ||
| Tolppia kaikkiaan 3 kpl ja värit vaihtuvat kuten opastimissa. Punainen valo kuuluu järjestelmään, kolman valo pitäis näkyä oikeanpuoleisen tasoristeys varoitusvalojen oikealla puolella. Opastimissa oli myös keltainen-keltainen |
||||
|
|
06.11.2005 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Muisti tekee tepposet. Olin varma, että noin 76-77 olen nähnyt 4 junaa Kirjokivellä yhtaikaa, mutta ei sinne mahdu kuin kolme. Eli siellä oli vain tavarajuna sivulla, pikajuna kohtaamassa toista ( P75 / P ?? ) ja ennen kuin tavara on lähtenyt tuli toinen tavara kohtaamaan sivulla olleen tavarajunan. Joka tapauksessa ruuhkaisin ilta. |
||||
|
|
01.11.2005 21:29 | Ilkka Hovi | ||
| Muistelen että ainakin v. 1966 oli suora pikajuna Hki - Kta oliko P13 ?. Muistan kun liftasin Psl:aan Hr11:sta lähti Kta juna Hkistä neljällä Dm4:llä + kiitojunarunko + pari Ei vaunua.Joka moottorivaunussa kuski + apulainen ja jokainen moikkasi meidän miehistöä. Oli ilmeisesti jonkin pyhän palautus Kouvolaan. |
||||