829-35667 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.04.2006 20:54 Ilkka Hovi  
  Voi pahus. Syksyllä vielä oli hyvin pressutettuna !
Nyt on vandaalit päässeet asioille Mr Huliganin kanssa.
kuva 18.04.2006 20:53 Ilkka Hovi  
  Bongarit töihin ! Miusta näyttää että kuvassa on G7 eli
Sk4. Mitä mieltä muut ?
kuva 18.04.2006 19:35 Ilkka Hovi  
  KOivu on siitä hyvä että palaa hitaammin kuin muut ja lämpöarvo on hyvä. Esim haapa humahtaa hetkessä ja kuusi tai mänty on arvokkaampi tukkina tai propsina. Ydessä vaiheessa vaneriteollisuus ei halunnut koivua joten sitä riitti vetureihin ja onhan koivu veturissa paremman näköistä kuin vaikkapa pihkainen kuusi.
kuva 17.04.2006 21:01 Ilkka Hovi  
  Halogeenivalosukupolvi vinoilee lyhdystä. Noina vuosina oli kylmä eikä ollut eväitä mukana, näkkileipä oli jäässä ja hiihtolomakin vain kerran vuodessa. Rahaa ei ollut filmiin ( jne... )
kuva 17.04.2006 20:58 Ilkka Hovi  
  Onko tämä Valmetin tekemä? Ainakin hyttiä on uusittu, mutta miten pyörästön kiinnitys, ei näytä minusta tutulta ?
kuva 17.04.2006 17:38 Ilkka Hovi  
  Olen pahoillani, aina ei pidä uskoa kaikkea mitä kirjoitetaan.
Vr5-1420 loikoili svengikuopan reunalla elokuussa 1967 (eli 6708xx) eikä vuotta myöhemmin.
kuva 17.04.2006 15:06 Ilkka Hovi  
  Käytöstä poistettuja Kalkkunoita ja Kanoja oli elokuussa 1966 jonossa tuon toimistorakennuksen takana. Elokuussa 1968 oli yksi pöydän vieressä kylmänä, eräässä kuvassa kukon paikalla tuon vajan vierellä.
kuva 17.04.2006 14:10 Ilkka Hovi  
  Noin se varmaan on ja aina oppii uutta. Mutta mikäs se on se neljäs malli ? Eristyksellä ja ilman, sitten 1104:n mallinen onko se Jumbo-tyyppinen ja ?
kuva 17.04.2006 13:40 Ilkka Hovi  
  Jotenkin tuntuu ettei tällaista tunnelmaa pysty kokemaan millään museovarikolla. Kun näitä kuvia katselee tulee välillä mieleen, oliko se todella totta.
kuva 17.04.2006 09:45 Ilkka Hovi  
  Juhani hei. Nyt mie väitän, että tämä 865:n savupiippu on normaali saapasvarsi ilman eristystä ja eristyspeltiä. Jos katsoo VR 1912-1937 historiikin D1 (Vr2):n piirustusta näkee hyvin tuon rakenteen. Olihan yhdessä 895:n kuvassa nähtävissä klommu eristyspellissä.
kuva 16.04.2006 22:50 Ilkka Hovi  
  Kuva otettu elokuussa 1968 Kouvola.
kuva 16.04.2006 22:29 Ilkka Hovi  
  Englantilaiset vanhat rautatiesillat oli tehty kestämään ja valmistettu kivestä kaarisiltoina. Vaikka näyttävät vanhoilta roomalaisilta silloilta ei vanhoja roomalaisia raunioita riitä joka paikkaan, joten kyllä kyseessä on uudempi 1800-luvun konstruktio. Kivoja kuvia.
kuva 16.04.2006 18:42 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva täyttötilanteesta. Kun kesällä 1975 kysyttiin Ahlströmin (nyk Toijalan) höyrysäiliötä ajoon filmausta varten oli täyttöputki tarpeettoma katkaistu pari viikkoa aiemmin. Koko yön olivat lutkuttaneet letkulla höyryä veturiin, jota sitten siirreltiin Move51h:lla ja muutaman kg:n paineella ajaa pihisteltiin kuvauksen ajan. Reino Kalliomäki otti 16 mm filmille ajot. Hänellä ilmeisesti onkin kaikki silloiset höyrysäiliöt kuvattuna, Varkaus, Pankakoski, Kuopio ja tämä Oulu.
kuva 15.04.2006 08:25 Ilkka Hovi  
  Hieno kuvasarja laitteistoista, jotka selvästi olivat rautatatiemaisemassa, vaan joita ei tullut itse kuvattua. Olisi aika köyhää, jos olisimme vain nk virallisten kuvien varassa !
kuva 14.04.2006 19:33 Ilkka Hovi  
  Tuossa seuraavassa kuvassa siipiopastimen pylväästä asia onkin selvitetty !
kuva 14.04.2006 19:11 Ilkka Hovi  
  Jos kulkutie on lukittu kulkitielle, jolle on normaali aja opaste annetaan yhdellä siivellä, pystyykö silti antamaan myös "aja vähennetyllä nopeudella 35 km/h" opasteen kahdella siivellä?
Kun asetataan kaksi siipeä, saadaanko (saatiinko) molemmat siivet yhtaikaa yhdellä kangella?
kuva 13.04.2006 19:49 Ilkka Hovi  
  Vaunu on ensimmäistä Nobelin tyyppiä. Tyypin eri valmistuserille on annettu tiedoiksi, tilavuus 13.5 m3, taara 8000 kg ... 9000 kg, kuorma 10 000 kg .... 15 000 kg, akseliväli 3.7m .. 4.5 m. Myöhemmin vaunujen kupua laajennettiin isoksi, hyvä esimerkki on Pietarin Rautatiemuseon ulkoilmanäyttelyssä oleva säiliövaunu. Tässä vaunussa näyttäisi taara oven 6.x5. Neuvostoliitto perustettiin muistaakseni ( en ollut perustamassa) v. 1924. Merkintä OCM tarkoittaa tarkastusta. Oliskohan vaunu tarkastettu 28 Fev 1928 ja seuraava syyni v. 1931 ? Vähän hankalaa tuon 13.5T merkinnän selvittäminen, koska kerosiini, eli tässä tapauksessa ilmeisimmin lamppuöljy, painaa keskim 0.8 kg/l. ( 0.788 . 0.844 kg/l) jolloin oikein 13.5 m3 tai tonnin saaminen ylläolevista tiedoista ei hetimiten onnistu laskemalla. Fenix mallivalmistamo Riian kaupungista on prykännyt H0 mallin tälläisesta vaunusta mm. Nobelin vaaleanharmaalla värityksellä.
kuva 10.04.2006 21:48 Ilkka Hovi  
  Muistan kait oikein, kyseessä on Talgon siirtoseinäinen koevaunu, joka oli esitteillä kuljetusmessuilla Pslt:lla ?
kuva 10.04.2006 21:15 Ilkka Hovi  
  Hups! Olikin paaki väärään suuntaan. Tässä siis 1413 Lahti vetää Gb roikkaa !.
kuva 09.04.2006 18:57 Ilkka Hovi  
  Lahden kundit sanoivat, että Kanalla on nopeampi työskennellä, kiihtyy nopeammin. Vr5 taas oli nopeampi vaihtokone kuin Dv15 ja nykyisin Dv16 ovat Helsingissä kun ovat nopeampia kuin Dv12 veturit ja Ilmalassa Dr14 ei kuulemma tahdo taipua vaihteisiin. Siispä vaihteet on uusittava jotta saadaan uusia vaihtovetureita. Kuinkahan nopeita Kanat oikein olivat jos kaikki muut ovat hitaampia? Niin ja sitten vielä oli C5 eli Bliksti, joka kuulemma oli oiken ketterä.
kuva 08.04.2006 20:18 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoisia noi kutsumanimet. Ennenkuin vakiintuivat oli eri puolilla maata eri nimiä. Hyvä esimerkki on Vr5 jonka nimitys Kalkkuna sopi hyvin vaihtovetureiden nimisarjaan. Imeisesti Mulli ja Mullikuhnuri olivat enempi Vr4 sarjan lempinimiä ( veturi oli tällöin 0-6-0ST). Harrastajat ovat ottaneet, "virallistaneet" joitakin nimiä. Hv1-3 eli "Heikki" on nyt yleisessä käytössä, vaan kun ensimmäisen kerran kuulin lempinimen Kouvolassa, oli se Mörssi. Itä-suomalaiset kutsuivat näitä Mörsseiksi, ymmäsin nimitys oli jo Viipurista lähtöisin. Itse asiassa kuinka yleinen "Heikki" nimitys oli? Eipä silti sopii hyvin näille sarjoille, henkilöjunien maalaispoika presidenttien seassa.
kuva 30.03.2006 15:33 Ilkka Hovi  
  Etsi nimi, löydä päivä ! Kyllähän henkilön syntymäpäivä löytyy jos nimi tiedetään !
kuva 29.03.2006 22:11 Ilkka Hovi  
  Mitähän putki/letku viritelmää etualalla oleva mies pitää käsissään? Jos siinä on pystyputki, johon letku liittyy, voisi kyseessä olla ojaimuri ja tällöin kuva voisi tarkentua talviin 1946 tai 1947. Perusteena: veturi seikkailee Lapissa ja sakut ovat rikkoneet kaikki vedenantolaitteet, jolloin on oltava omat vehkeet mukana, joilla imetään sammakonkutu ojista tenderiin.
kuva 27.03.2006 21:43 Ilkka Hovi  
  Mie muistan kun Lappeenrannan vanhalta asemalta kulki puu motti Vainikkalaan. Se oli ilmeisesti Dm koska katolla ei ollut härveleitä. Kun yritin kaveerata kuljettajat olivat aina äkäisiä, joten keskityin varikon kanoihin ja pikku-jumboihin.
kuva 21.03.2006 22:26 Ilkka Hovi  
  Joskus olen yrittänyt tehdä pienoismalleja. Olenkin onnistunut täysin esikuvanmukaisesti liimaamaan pylväät malliin.
kuva 21.03.2006 22:22 Ilkka Hovi  
  Minne tuo pvm aina häviää ? Kuitenkin kuvassa Pr1 767, kuva otettu Huopalahdessa toukouussa 1967.
kuva 21.03.2006 21:59 Ilkka Hovi  
  Vaununkääntöpöytiä Merisatamassa? Mille firmoille ?
kuva 19.03.2006 19:56 Ilkka Hovi  
  Myöhäissytytyksellä voisi todeta, savun jääminen kiertämään veturin kattilan ympärille johtuu tietenkin pitkän kattilan
aiheuttamista virtauksista. Tuliputkilevyjen väli Hv1-3 n. 4 m ja Pr2 5m. Teemme tästä oletuksen noin 5 m tuliputkipituus tekee kattilasta tarpeeksi pitkän savun kiertämistaipumuksen ilmaantumiseksi. (ktt = kunnes toisin todistetaan)
kuva 19.03.2006 19:51 Ilkka Hovi  
  Valmistajan laatta voi olla Siglin laatta. A6 sarja oli kait ainoa jossa vislat oli katolla. A7 sarjassa oli hiekkasäiliö yhdessä etumaisen vetopyörän kanssa kuten joissakin englantilaisissa vetureissa. Myös numerosarja 228-231. Eikös täällaisia tendereitä ole ollut palovaunuina. Tenderin kehys omanlaisensa muiss A vetureissa "avoin" ilman alapaarretta. Mutta huom puurunkoinen laidallinen ja päädyillä varustettu Mp ( ? ) vaunu.
kuva 18.03.2006 12:19 Ilkka Hovi  
  Savunohjauspellit kehitettiin estämää veturin rullatessa
kattilan ympärillä pyörivää savua. Kun savua tuli silmille ei tähystyksestä tahtonut tulla mitään. Pienet pellit olivat yhtä tehokkaita kuin suuretkin pellit. Koska näitä peltejä käytettiin yleensä suurissa vetureissa voidaan arvailla että isolla arinalla voidaan polttaa enemmän polttoainetta jolloin pienellä paineella tuleva savu jää häiritsevästi kieppumaan kattilan ympärille. Eräissä vetureissa pyrittiin asia hoitamaan virtaviivaistamalla kattilan pellitys. Amerikassa ei savupeltejä käytetty ilmeisesti siksi, että sylintereissa oli suuri vastapaine ja asemille ajettiin usein veto päällä, eli jarruttaessa oli veturissa höyry päällä. Tällöin juna ikään kuin vedettiin pysähdyksiin ja savu nousi vastaavasti korkealle. Tämän takia joskun filmeissä jää ihmettelemään veturin ääntä asemalle tultaessa. Toisaalta olen aina ihmetellyt miksi Hv1-3 sarjaa ei varustettu savupelleillä. Ulkonäkösyistä ? Aina päätökset eivät ole olleet rationaalisia.
kuva 14.03.2006 16:58 Ilkka Hovi  
  Eilen ma 13.3 kyselin Dm12 perään kun kaikki Psl knp:n raiteet olivat lumen peitossa. Tänään ei enää, myös 4416 konepajalla.
Ilmeisesti raiteita pitkin raijattu. Kuulemma yhteys katkeaa toukokuussa, siihen mennessä on varmaan luikahtanut kiskotielle tämänki Dv13 9001 veturi. Mutta, mutta omistajalla on tarve työkoneesta, ei veturista, joten tuleeko tästä Tka9 ?
kuva 12.03.2006 21:04 Ilkka Hovi  
  Koroisten muuntoasema " Se rakennettiin alunperin voimalaitokseksi, jonka tarkoituksena oli tuottaa sähköjunan tarvitsema virta Turun päässä." Rakentajana Imatran Voima.
(Ihana Valo, Energiaa Turusta 100v.)
kuva 12.03.2006 12:17 Ilkka Hovi  
  Mustion sähköradan penkalla on samanlaisia puita.. :)
kuva 10.03.2006 17:50 Ilkka Hovi  
  Kiitokset nopeasta vastauksesta. Siis 2'B'dh olivat sarjaa
854.
kuva 01.03.2006 19:35 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva !
kuva 28.02.2006 22:47 Ilkka Hovi  
  Hytin sivulla oleva valmistajanlaatta näyttää isolta - olisiko Nohabin G6/Sk2 ( 202-211 jos kirjoihin on luottamista). Ilmeisesti Länsi-Rannikolla koska ollee hiilipolttoinen, sillä tenderin polttoainetilan halkokehykset on vuorattu pellillä, pitämään hiilen kokkareet kyydissä.
kuva 28.02.2006 10:20 Ilkka Hovi  
  PS. Älä unohda sarjoja H1-H2/Hk1 ja K1/Tk1. Yhdistelmä on akseli - teli, jos saan pipertää, sillä Lahti-Loviisa radan veturit 9 ja 11 olivat varustettu teli-akseli yhdistelmällä.
kuva 28.02.2006 09:37 Ilkka Hovi  
  Mitenkäs tytön tukkamuoti? Olisiko 30-luvulta. Mikähän on
suistuneen veturin edessä oleva vaunu, Gd:ssä olisi ulkopuoliset tukiraudat, tässä ei näy ? Entä veturi, veikkaisin G7 / Sk4 sarjaa.
kuva 28.02.2006 09:32 Ilkka Hovi  
  Olisiko kyseessä "vain" ratatyö, koska veturi on kuvassa epätarkka, mikä viittaisi veturin liikkumiseen. Myös miehistö tähystää tiiviisti kulkusuuntaan ?
kuva 27.02.2006 22:07 Ilkka Hovi  
  Kiva nähdä kuva tällaisesta jarrukopista. Parissa mallivaunussa on tällainen ja olen ollut epävarma, onko näitä ollut olemassakin. Kuka tietää alkuperältään saksalainen malli?
kuva 27.02.2006 20:29 Ilkka Hovi  
  Onpa hyviä kuvia !
kuva 26.02.2006 21:10 Ilkka Hovi  
  Kyseessä 767.
kuva 26.02.2006 20:17 Ilkka Hovi  
  Minnehän nuo päiväykset katoaa, ilmeisesti eivät tykkää kirjaimista. Siis päiväys xx.05.1967 Hki - Kkn paikkuri, joka lähti 15.25 (?) Hkistä.
kuva 26.02.2006 11:36 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoinen kuva. VR:n historiikki valitteli, että sarja H6 oli suunniteltu liian keveäksi, jolloin Maailmansodan (I Maailmansota) jälkeen veturit olivat huonossa kunnossa, kehykset mutkalla ym ym. Pyörä varmaankin kaatunut vasta kampikoneistoa irrotettaessa. Voi kun näkisi onko pyörä hakannut käyntisiltaan ja miten mutkalla kanget ovat (ilmeisesti kanget on jo korjattu parempaan talteen ellei sylinterin kohdalla lumessa pötkötä jokin kangista ?)
kuva 26.02.2006 10:45 Ilkka Hovi  
  Paljastetaan kirjoitusvihre: Kuva otettu 24. syyskuuta 2005.
Lipsahtaa nykyvuosi automaattisesti. Lisäksi voidaan pohtia onko kuva lavastettu. Kuvaajan kannalta ei, koska Sisu kuormuri tuli ylikäytävälle kuvattavaksi. Kuorma-autoilijan kannalta kyllä, koska hän halusi saman ikäisen kuorkkurinsa kuvaan veturin kanssa. Ylikäytävä on mutkan takana Kouvolan tiestä, missä oli kuvausajo. Ja mixeipä tätä voisi ottaa myös tulevaisuudessa ?
kuva 18.02.2006 22:40 Ilkka Hovi  
  Sandvikeniltä varmaankin se Saalastin Köf tuli, koska veturi tuli vaihdossa Saalastille.
kuva 17.02.2006 21:24 Ilkka Hovi  
  Saalastilla oli musta Köf, joka oli saatu vaihdossa Ruotsista, muistaakseni annoin itselleni kertoa, että joltakin terästehtaalta, lähellä Gävleä (?). Veturi tuotiin maahan romuna, joten siitä oli polttoleikattava runko poikki. Asiantilan kävikin sittemmin tullimies tarkistamassa, romu oli. Muistaakseni veturissa oli Deutzin laatat. Muistaakseni joku Risto ( 1082 ?) ajeli tällöin rantaradalla.
kuva 17.02.2006 21:17 Ilkka Hovi  
  Useana vuonna näin Bremenissä 150 ja 151 sarjan vetureita
kolmivaunuisissa lähiliikennejunissa. Ilmeisesti heittivät
keikkaa illan ja yön tavarajunia odotellessaan ? Vaunurunko nk hopeisia lähiliikennevaunuja ohjausvaunu rungon toisessa päässä.
kuva 11.02.2006 15:09 Ilkka Hovi  
  Punaiset kanget olivat myös Pr2 vetureissa ja kuten pyörätkin.
kuva 08.02.2006 16:26 Ilkka Hovi  
  Tässä kuvassa oleva Tk3 895 muistuttaa jo 60-luvun alussa tehdystä kiskonvaihdosta. Tällöin Helsingistä tulevat iltapäiväpaikut tulivat ensin Huopalahden raiteelle II josta päästäkseen vasenta raidetta Pitäjänmäelle joutuivat peruuttamaan linjalle, vetivät junan raiteelle 3, josta pystyivät painamaan vasemmalle (Helsinkiin päin vievälle ) raiteelle I ja siitä sitten vasentapuolta Pitäjänmäkeen. Tämä kiskonvaihto tapahtui ehkäpä v.-62 tai -63 koska olin saanut VR:n satavuotis vaunukuvaston, jossa oli kuva I - vaunusta. Kiskoroikissa oli päädyttömien Ok vaunujen välivaununa I vaunu.
kuva 05.02.2006 22:44 Ilkka Hovi  
  Veturi on ilmeisesti tuon piston vaihteen päällä. Ilmeisesti pistoraide oli vanhinta rantarataa. Pistolla oli Otavan kirjavarasto, minne meni Gb melkein päivittäin ja sen jälkeen myös vasemmalla puolella pistoa Pärnänen & Co varasto, jossa oli rakennuskoneita. Kuvaajan takana oli tasoristeys ( nykyisin paikalla alikulku) ja siitä edelleen Vallilan Puutavaran varasto (pisto tien vieressä ja varasto tien toisella puolella), tavaramakasiini ja Elannon halkotarha, jossa kenttärataa "mandraulic" työntyreillä. Elannon halkotarhan kohdalla sivuraiteiden ja linjan välissä oli pistoraide, johon jemmattiin Huopalahteen sijoitettu lumiaura.
<<   >>