Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.06.2020 20:16 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaankin joltain balttialaiselta rautatieltä Suomeen kulkeutunut. Laakerinohjaimet ovat suoria, silloin ei kyseessä ole alunperin normaaliraiteinen vaunu. Latviassa (ja ehkä Virossakin) oli tällaisia saksalaistyyppisiä vaunuja, jotka pyöräkertaa vaihtamalla muutettiin leveäraiteisiksi. Latviassa oli 1435 ja 1524 mm raidelevyksellisiä ratoja. Liettua oli normaaliraiteista aluetta. | ||||
|
05.06.2020 09:18 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä. Huomasin junarungon kun Sm2 ajoi sen ohi ennen Kotkan asemaa. Juna kulki kävelyvauhtia ja kun se pysähtyi lähdin radanvarteen tutkimaan tilannetta. | ||||
|
31.05.2020 17:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää perustelua ajankuvan puolesta. Ei vastaväitteitä. | ||||
|
|
31.05.2020 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle. | ||||
|
|
29.05.2020 09:38 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan hämmästyneeni kun tällä Tampereen suunnalta tulleella ei ollutkaan liitevaunua. Aikataulun mukaan tuli Tampereelta, tuliko en voi todentaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin |
28.05.2020 22:40 | Ilkka Hovi | ||
| Monta Dv12 kuvissa. On hyvä muistaa, korvaavat veturit on jo tilattu. Siis kun Dv12 käyttö on loppu, ei niitä enää voi valokuvata. Kauniita kuvia voi katsella myöhemminkin. | ||||
|
21.05.2020 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva Move 2 veturista. Enpä ole aikaisemmin huomannut tuota, olisinkin käyttänyt sitä tuoreessa kirjasessa "Suomessa käytetyt kapearaiteiset nk sotaveturit sekä sotakorvauksena toimitetut (SOTEVA) kapearaideveturit ja vaunut sekä kapearaide höyrynosturi. Teknisiä arvoja". Siinä on piirustus ja mittatietoja näistä moottorivetureista. Ajattelin kirjoittaa tähän koska tämä ei voi olla mainos, sillä minulla ei ole myyntikanava päätettynä, joten vorgilaisille en voi vielä myydä tuota 105 sivuista A4 opusta. | ||||
|
16.05.2020 18:02 | Ilkka Hovi | ||
| Oli hyvä teksi mutta väärä kuva. Kiitos huomautuksesta, korjasin. | ||||
|
16.05.2020 09:22 | Ilkka Hovi | ||
| Maalailin Pikon säiliövaunua mattamustaksi. Nyt huomasin portaat ovat väärällä puolella ! | ||||
|
13.05.2020 10:11 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä oli tehty Ruotsissa ? Silloin vastaus löytyisi sieltä, hyvä ajatus lisäpainosta. Millainen ääni tuosta "torvsta" tuli. Olisikohan toiminnassa, voisi antaa ääninäytteitä vaikka Rautatiemuseopäivillä 2021. Muurauksesta. Jos muistini toimii oikke, tallin tältäpuolelta muuratuissa pilttuissa oli autotallit ja autot pakenivat tallin takaseinän puoleisista ovista. Muistankohan oikein vai sekoitanko paikkoja. Veturitallin käyttäminen autotallina on vain niin väärin. |
||||
|
11.05.2020 17:04 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa lähimmästä oviaukosta veturi ajoi sisään ja tallin läpi kunhan oli yöpynyt tallissa. Toinen oviaukko vei korjauspilttuuseen mistä ei ollut läpiajoa. Matalaosa missä on kolme ikkunaa oli lähtevälle veturille ainakin viime aikoina. Yksi veturi ensin 3 sitten 4 oli tuon matalanosan ja linjan välissä olevalla pistoraiteella jonne kulku Hyvinkään aseman puolelta. Move 21 oli viimeisinä vuosina sijoitettuna Hyvinkäälle kun Karkkilaissa oli kytkimillä ja puskimilla varustetut traktorit vaihtotöissä. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
07.05.2020 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| On hienoa, että Tapio Keränen on koostanut tällaisen selvityksen valokaasuvaunuista. Entäpä jos ei olisi, melko hankalaa löytää kuvia ja selostusta. Muutama kuva sieltä täältä, joissa näkyisi kaukana outo vaunu. | ||||
|
07.05.2020 19:43 | Ilkka Hovi | ||
| Veturien valaistuksessa käytettiin sekä asetyleeniä (pullo vandringilla kattilan vieressä), että valokaasua. Esim Rautatiemuseon Sk3-400 on valokaasuvalaistu.( Punainen pyöreä suojus tenderissä lähellä portaita. Toisella puolella myös painemittari. Säiliöt kehyksen välissä toisen ja kolmannen pyöräkerran välissä.) Sitten oli erikseen petroolilyhdyt ja sähkövalaistus. | ||||
|
02.05.2020 13:08 | Ilkka Hovi | ||
| Olen varma, että maalaus on tehtyt tehtaalla. On ollut 1310 veturiosan kanssa kun siihen on laitettu suomalainen laatta. Koska stokeri (mekaaninen hiilensyöttölaite) on vika herkempi kuin lapiota käyttävä lämmittäjä, niin konepajalla tai varikon korjauksessa olevalta veturilta on näppärää ottaa tenderi käyttöön. Esim 1307 meni romujonoon ilman tenderiä, jossa ilmeisestikin ollut vikaa. | ||||
|
29.04.2020 10:26 | Ilkka Hovi | ||
| Ei kuvattu vaan lisätty 28.04.2020 :) | ||||
|
25.04.2020 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hr12 oli tehty törmäysvahvaksi. Sm lähti liikkeelle mutta ajoi punaisia päin. Tuolloinkin rantaradan sähköliikenne lähti aseman vasemmalta sivustalta. Hr12 tuli Pasilasta. Opastinten sijoittelu oli hieman huonosti, niitä ei ollut helppo huomata ja kuljettajilla oli tapana lähteä kun aika tuli ja tarvittaessa jarruttaa punaiselle. Onnettomuus tapahtui muistaakseni illalla. Syynä voisi sanoa olleet kuljettajan huolimattomuus ja huonot käytännöt (nopea kiihdytys ja ylinopeus 35 vaihteissa sekä liian pieni aika veturin siirtymiseen raiteiden poikki.) | ||||
|
21.04.2020 13:26 | Ilkka Hovi | ||
| Rata päättyi Lappeenrantaa ja uusi yhteys Imatralle rakennettiin vasta 1930 luvulla (ainakin myöhemmin kuin kuva otettiin.) Siksi olettaisin aseman olevan harjun päällä ja seuraavan aseman olevan Rapasaari Saimaan rannalla. Vanhassa kuvakirjassa sanottiin nykyisen aseman olevan neljäs. Missähän ne muut olivat. | ||||
|
Kuvasarja: Ämmiä kiskoilla |
21.04.2020 13:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tosi kiva kuvasarja monikäyttöisistä M-vaunuista. | ||||
|
19.04.2020 20:00 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko jokin lakko, satama-, paperitehdas tms. Veikkaisin veturit korvattu vaikka Kotkaan (paitsi Pr1/Vr3) tai Haminaan tulleilla moottorivetureilla. Elokuussa 1966 oli Kv tallin takana samassa paikassa mm kaksi Vr5:ttä. Mielestäni olen kuvannut 1967 - 1968 sekä 667 ja 657 vaihtotöissä. Resiinan ensi vuosilla oli lehdessä havaihtoja palsta, mistä voisi tarkastaa. Minulle ei nyt mahdollista tehdä tarkistusta. | ||||
|
18.04.2020 19:38 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin höyrykuvussa on mielenkiintoinen yhde, lautasventtiili ja kulmakappale, joka on letkun liittämistä varten. Tulee mieleen Pankakosken veturit joissa oli tuollainen höyry-yhde palopumpun käyttöhöyryä varten. Mielenkiintoinen pyöreä luukku veturin hytin takaseinässä. Pankakoskella oli veturi 4 Tampellan valmistama 0-4-2T veturi 288/1917, jos valmistajanlaatasta saisi selkoa. Enson veturilta vaikuttaisi myös tuo Staufer-kuppi kiertokangen pikkupään voitelua varten, ristikappaleen sivuun asennettuna. |
||||
|
17.04.2020 17:52 | Ilkka Hovi | ||
| Polttoaineentäytön aikana pysyivät takaikkunat ehjinä. Hiilet pudotettuina hihnakuljettimelta tai vyörytyslaitteelta. | ||||
|
15.04.2020 14:44 | Ilkka Hovi | ||
| Who cares ! Edessä höyryveturi ja sekajuna. Vaihtotyö ja takana monia normaaliraiteisia umpivaunuja lavettivaunujen kyydissä. Sitä paitsi tuolla jatkettiin Gruduskista MLawaan. (Isossa L-kirjaimessa vinoviiva pystyosan keskellä) | ||||
|
09.04.2020 20:31 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa www.vaunut.org/kuva/23903?paik=Uusikaupunki&tag0=11%7C%7C on samanlainen vaunu kuvattuna 1920-luvulla. | ||||
|
08.04.2020 23:04 | Ilkka Hovi | ||
| Pakko vastata, koska Eljas on ilmeisesti kipeä (ei corona). BR:n uudelleen numerointi selostettu oikein paitsi että koska Great Western Railway oli varustanut veturit messinkisin numerolevyin, GWR:n numeroita ei muutettu. | ||||
|
08.04.2020 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Olen nähnyt alkujaan Kauko Kuosman 8mm kaitafilmin kopion jossa Tr1 tuo keskipäivän lyhyen tavarajunan Riihimäen suunnasta Pasilaan. Vaunustossa oli yksi TB:n (tai tällä muistilla SP:n) saksalaimallinen säiliövaunu, jossa jarrusilta mutta jarrukopista oli jäljella vain tukikulmaraudat. Nousivat ylös jarrusillan kaiteesta ja siitä katon yli taakse. Katso vaikka Fleischmann nro 843 716 (N-mittakaavainen). Säiliö oli hopeanvärinen. Tai Roco (H0) 76692 (FS:n vaunu). | ||||
|
05.04.2020 22:25 | Ilkka Hovi | ||
| Onko tuo etumainen veturi sarjaa 15 ? Britaniasta hävisi monta sarjaa kun liikennettä supistettiin. Hirveätä tuhlausta koko dieselöinti. Skotlannissakin pohjoisosassa oli vain yksi tavarajuna viikossa. | ||||
|
01.04.2020 16:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Kenellä olisi Viipurin ratapihan liikennöimissääntö 1920 luvun puolestavälistä ? Kuvittelen ylemmä siiven näyttämän saa painaa ja jos alempi siipi on seis-asennossa tarkoitta "saa painaa hiljaa". Kuvittelen siipien olevan sallivassa asennossa alaspäin ? Siis molemmat alas on kutsu tuoda roikka laskumäkeen. Poistetaan tämä kun on todettu jotain muuta. Siis brittiläinen ajatus kahdesta siivestä. Herr John, uudet Hanomagin veturit eli Pr1 ja Vr3 niiden valmistajanlaatat olivat neliskanttisia. Vr1 jaTv1 vetureiden laatat olivat tuota "koristeellisempaa" mallia. |
||||
|
01.04.2020 09:50 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä luulisin olevan kaksi H-vaunua, joiden pylväät ovat laitojen "sisäpuolella" tässä ilman laitoja. Esim JFR:n ensimmäiset H-vaunut olivat tuota tyyppiä, pylväät menivät lattian läpi, mikä oli vaikea ymmärtää kun näki ensimmäisen kerran. | ||||
|
26.03.2020 16:33 | Ilkka Hovi | ||
| Siis kaksoisvaihde, enpä viitsinyt tarkistaa, joten pitää jarruttaa kommentointinopeutta. On jo muutama kommentti mennyt metsään. | ||||
|
|
25.03.2020 20:25 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa on myös mielenkiintoista savun taakse piiloutunut höyryveturi (Tk3 ?) ja oikean alkulman 3-tievaihde. | ||||
|
23.03.2020 14:03 | Ilkka Hovi | ||
| Vetopyörät olivat asennettu akselille oikean pyörän kulkevan eteenpäin mentäessä 90 astetta edellä. Tällätavoin eivät kumpikin koneisto olleet yhtäaikaa kuolokohdassa. Lue Mikko Ivalo: Höyryveturit ja niiden hoito. Alunperin 1940-luvulta siinä hyvät perusteet mutta uusin kehitys puuttuu. | ||||
|
22.03.2020 19:02 | Ilkka Hovi | ||
| Tenderin palkissa oleva putki oli vaunuöljyn säilyttämistä varten. Suomessa ei tuollaista varastoa tarvittu ja se poistettiin. Minusta ALCOn kilpi oli pronssia, pitääkin tutkia asiaa. Veturienkattiloiden lukumäärä oli 20 + 2 varakattilaa. Kattiloita vaihdeltiin BLW:n ja ALCOn veturien kesken. VIW:n (Vr4 / Vr5) kilpi on valurautaa. |
||||
|
16.03.2020 19:41 | Ilkka Hovi | ||
| Minäkin sain "vanhassa" rautatiemuseossa sätkyn tästä kuvasta. Museo oli silloin aseman Rautatientorinpuoleisessa osassa. Sain oman kuvani VR:n kuvapalvelusta (palveli pääasiassa vain VR:tä) mutta pari käyntiä hellytti ja sain omani. Mutta vaikka 1969-luvun puolivälin jälkeen Tr2:t kulkivat Riihimäeltä pääasiassa Kouvolaan, Tampereelle ja Karjaalle, näkyi niitä Pasilassakin, joskin harvoin. Muuten, tarkennus 1318 romutettiin Hyvinkäällä nykyistä rautatiemuseota vastapäätä. | ||||
|
|
16.03.2020 19:30 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni ylävalonheitin on mallia Aga ja Hv3:n puistoveturin numero on 999. | ||||
|
11.03.2020 17:37 | Ilkka Hovi | ||
| Valapaton tulva jätti Lappeenrannan ympäristöön mustan rannun, minkä voi vielä nykyisin löytää himmeänä rantakallioissa. | ||||
|
11.03.2020 17:36 | Ilkka Hovi | ||
| En oikein tunne matkustajavaunuja, mutta luulen Ei vaunun olevan nk moottorijunan liitevaunun "puumotteja" varten. | ||||
|
13.02.2020 18:32 | Ilkka Hovi | ||
| Radan vesitorni (ja halkokatoksen paikka) on vielä jäljellä. | ||||
|
13.12.2019 13:57 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kooste kuvia. Amerikan rautateillä on sininen väri käytössä kun liputetaan tai merkitään kun veturia, vaunua tai muuta kiskoilla olevaa laitetta ei saa siirtää. Sinisen opasteen saa poistaa vain asettanut henkilö. (Määräykset eivät kerro miten menetellään jos opasteen asentanut henkilö kuolee ennen kuin opaste poistetaan. Ehkä veturi puretaan paikalla ja osat siirretään pois.) Melkoisen vahva opaste, joka on keksitty suojaamaan korjaustöitä tai esim presidentin junaa. | ||||
|
30.11.2019 16:55 | Ilkka Hovi | ||
| Hän se on. Noloa että unohdin sukunimen. | ||||
|
15.11.2019 10:45 | Ilkka Hovi | ||
| Järkevä historian opettaja. Oikeastaan harrastajien pitäisi keskustelujen lomassa todeta "on tärkeää huolehtia teknisen kulttuurin säilyttämisestä. Koneet säilyvät hyvin kun niitä käytetään". Humanistit ovat OK mutta niitä kammoksuttaa laivat, veturit, raitiovaunut, isot autot (pienet mahtuu talliin ja ajatuksiin). Ai, melkein unohdin, hieno kuva. |
||||
|
24.10.2019 22:50 | Ilkka Hovi | ||
| Voi harmi tulikohan laitettua väärälle foorumille. On mahoton arvattavaksi. Kyseessä on nk kaasukaivo, joka oli matkustajavaunujen kaasusäiliöiden täyttämistä varten. Helsingissä oli raiteiden välissä kaasujohto, liitettiin alaosassa olevaan kappaleeseen ja hökötys upotettiin maahan siten että kansi oli maan päällä. Näitä oli vielä Helsingissäkin niin kauan kuin Pasilan kaasulaitos toimi. Kuvissa näkyy hyvin pitkulaisia pyöreäpäisiä kansia ja raiteiden väliin jätettyjä kaasuletkuja. Näin saatiin hyvin lähiliikenne vaunujen kaasuvarastot täytettyä vaunuston seistessä asemalla. En tallustellut Ei Em ym vaunujen säilytysraiteilla, silti luulen että olisi hyvä olettaa sielläkin näitä olleen. Monilla asemilla oli myös vakituiseen kaasuvaunu varastona, joten voisi olettaa myös pienemmillä asemilla olleen tällainen pieni kaasuverkko (Lappeenrannassa oli pisto jossa kaasuvaunu huilasi). | ||||
|
20.10.2019 12:48 | Ilkka Hovi | ||
| Muistanko oikein, vasemmalla näkyvät raiteet päättyivät kaikki puskuriin ? | ||||
|
17.10.2019 22:37 | Ilkka Hovi | ||
| "beats on bell" tarkoittaa asetinlaitteiden välillä tapahtuvaa kommunikointia. Kellon merkkiäänillä kerrottiin millainen juna on tarkoitus lähettää linjalle ja jolle pyydettiin tulolupaa. Kun linjalta erkani toinen linja, veturin piti viheltää eri ohjeen mukaisesti, jotta seuraava asetinlaite tiesi johtaa junan eri linjalle. | ||||
|
25.09.2019 18:10 | Ilkka Hovi | ||
| Tähän keskusteluun on myös hyvä lisätä Yef:n ja Yel:n väliin sopiva Ye n/f 541. Tämä oli jonkinlainen parannettu muunnos alkuperäisestä Yefs… muunnoksesta. Ilmeisesti tämän muunnoksen jälkeen tehtiin vain Yel sarjan vetureita, kunnes parikymmentä vuotta myöhemmin oli tuotannossa Yea sarja. Näissä ensimmäisen maailmansodan aikaisissa vetureissa oli arch-bar tyyppiset tenderin telit. |
||||
|
18.09.2019 18:05 | Ilkka Hovi | ||
| Vastapaino on. Ruotsissa käytettiin T-siipiopastinta asemilla mutta Suomessa näitä käytettiin esim suojastuspaikoilla käsikäyttöisinä ennen suojastusvalo-opastinten käyttöönottoa. Helsingin lähellä ainakin Tapanila oli (ilman T-opastinta ?) suojastuspaikka ja toinen taisi olla Pukinmäki. Näin saatiin asemaväli pienemmäksi. Ensimmäiset valosuojastusopastimet (vihreä - punainen ) olivat Huopalahden asemalla Pasilaan päin (osuus Hpl - Psl ) ja Helsingin ja Pasilan välillä asemien puolivälissä olevat valo-opastimet. Jos olen väärässä korjatkaa jotta taas tietäisi lisää. |
||||
|
08.09.2019 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Mikäs oli tankkiveturilla ajaessa ja viedessä vaikka isoakin tavarajunaa kun vettä sai, Helsingissä ja Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. | ||||
|
20.08.2019 11:28 | Ilkka Hovi | ||
| Mainio kuvasarja, tekstit ja kommentit. | ||||
|
30.07.2019 22:54 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjoitus vihre ... odotteli Tk3 Kirkkonumen järjestelijäSSÄ.... Tämä Kelan järjestelijä oli n. 09:30 Huopalahdessa ja useimmiten seisoskeli siivellä kun Kisko-Kalle ratisi sivulle. Tk3 oli hiilisavutorvellinen. Etupää Kirkkonummelle päin. Tuo 1050 toi järkkärin Huopalahteen iltapäivällä tämä taisi tulla aikaisin ennen ruuhka-aikaa. Sitten klo 17 jälkeen meni Pitäjänmäelle veturi hakemaan vaunuja näin noissa junissa Vr1, Hv2, Tk3 vetureita. Hv2:n miehistä kertoi että hakivat vaunut ja veivät Helsinkiin kiitoravarajuniin. Sitten oli paluu Riihimäelle henkilöjunassa. En ota kantaa Vr11 / Vv15 vetureihin. |
||||
|
|
28.07.2019 11:56 | Ilkka Hovi | ||
| Noin 09:30 odoteli Tk3 Kirkkonummen järjestelijää kun Pitäjänmäen Kisko-Kalle veti vaunuja ja ylitti länteen menevän raiteen Huopalahdessa. Vaunuina oli tavallisesti pari Hdk.vaunua Elannon halkomyyntiin, yksi Gb Otavan varastoon ja mahdollisesti vaunu Pärnänen Oy:lle. Vallilan Puutavara sai myös joskus vaunun lastin purettavaksi. Pian Tk3 korvattiin Vv15 veturilla joista pari kertaa näin vihreän liikenteessä. | ||||
|
28.07.2019 11:48 | Ilkka Hovi | ||
| Usein kolmas sylinteri kehyksen välissä ja kiertokanki ensimmäiseen vetopyöräpariin. Kaikki sylinterit voivat olla kytketty käyttöpyöräkertaan, mutta tällöin pitää keskimmäisen sylinteri olla korkeammalla kuin kehyksen ulkopuolelle asennetut sylinterit. Kiertokanki ei saa ottaa kiinni edelläolevaan akseliin. |
||||
|
13.07.2019 18:39 | Ilkka Hovi | ||
| Taidanpa olla samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Onhan veturi ollut ilman suojaa ainakin vuodesta 1970. | ||||