Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.08.2020 07:46 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva arvuutella, oikealla puolella verhot ikkunassa. Olisiko tehty lisää asuntoja ja tasapainoitettu aseman ilmettä lisäämällä uusi osa tasapainoisesti varsinaisen asemarakennuksen toiselle puolelle. Ajattelen vanhoja Riihimäki - Pietari radan alkuperäisiä asemia, Hausjärvi, Pulsa. | ||||
|
24.08.2020 21:27 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö vaunun koria ole rakennettu vanhan matkustajavaunun alustalle ? Tällöin pitäisi puhua termillä "Rebuilt" . Kuulostaa paremmalta. | ||||
|
23.08.2020 09:02 | Ilkka Hovi | ||
| Kesäinen iltatunnelma. Veturikin on ehtoopuolella. | ||||
|
23.08.2020 09:00 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno ja kaunis kuva. | ||||
|
21.08.2020 08:33 | Ilkka Hovi | ||
| Rakennus onkin otettu uusiokäyttöön. Alunperin rakennettiin tka-korjaamo Vatialaan, lähinnä työllisyyden takia, jotta Kangasalan suurta työttömyyttä saataisiin vähennettyä. Harmina oli ettei korjaamoon saatu työväkeä. Sittemmin sorakuoppaa laajennettiin ja sorakuopan alkupäähän rakennettiin nestekaasupullojen täyttölaitos ja nestekaasusäiliöt, joihin nestekaasu tuotiin säiliövaunuilla. Nesteen omistama Tehokaasu Oy (ei Tebokaasu, joka oli näppärän mainosmiehen keksimä käännös Teboilin nimestä) vuokrasi korjaamon toimisto-, varasto ja työtilakäyttöön. Ympäristöön rakennettiin kerrostaloja ja asukkaat totesivat säiliöiden olevan asutukselle vaarallisia. (Paitsi Uutena Vuotena, jolloin alueelle ammuttiin ilotulitusraketteja. Raketin jämiä kerättiin kymmeniä säiliöalueelta). Neste ja AGA perustivat yhdessä nestekaasupullojen täyttölaitoksen Kilpilahteen ja Vatialan muut toiminnot siirtyivät Nesteen Tampereen aluekonttorin tiloihin. Samoihin aikoihin kun säiliöt poistettiin oli myös hiekkakuoppa kaivettu tyhjiin ja toiminnot loppuivat VR:nkin alueella. Silloin poistettiin alueelle johtava linjavaihde, joka ratamutkassa olevana oli aiheuttanut nopeusrajoituksen Orivedelle vievään rataan. Toinenkin väännös Tehokaasun nimestä liikkui Museorautatiellä, ollen tuhokaasu. Valitettavasti tämä nimi oli jo sillioin noin 20 vuotta vanha väännös joten nimeä levittänyt henkilö ei ollut keksinyt itse tuota sanaleikkiä. |
||||
|
18.08.2020 16:38 | Ilkka Hovi | ||
| Klapit pyörän alla pitää paikallaan. Riston tenderissä on kyllä seisontajarru. Tallimies laittanut vanhasta tottumuksesta koska Kanassa ei ole seisontajarrua, joten Kana vaatii muuta apua. Paikussa taasen on seisontajarrun kierrejarru. Yksi hyvä tutkimus kenelle on kiinnostava aihe. | ||||
|
30.07.2020 21:33 | Ilkka Hovi | ||
| Jos arvioidaan 20 kpl Vv15 niitä tarvittiin; matkustaja-asemalle 2 kpl, Töölön tavara-asemalle, Katajanokalle, Länsisatamaan, veto satamat Pasila, Pasilan mäki ja alapiha 2 kpl, Sörnäinen, Tikkurilan järjestäjä saattoi piipahtaa myös Keravalle, Kirkkonummi, Pitäjänmäki järkkärit Pasilan veturilla, Porvoo, pari huollossa tai korjauksessa ja koulutuksessa. Kyllä 20 oli käyttöä vaikka en kaikkea tiedäkään. | ||||
|
|
29.07.2020 19:52 | Ilkka Hovi | ||
| Pyöränrenkaat olivat kuluneet koveriksi useammassakin veturissa, eli ajettiin loppuun ja tarvekin loppui kun tuli noita muunlaisia vaihtovetureita käyttöön. | ||||
|
26.07.2020 18:38 | Ilkka Hovi | ||
| Severstal on myös osaksi entisellä RVR:n alueella. (RVR valmisti mm ER1..-2 ... EMUja) | ||||
|
12.07.2020 16:57 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä on hyvä kuva, näyttää uuden ja pölyyntyneen vaunun seinävärin eron. | ||||
|
10.07.2020 22:35 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva tietää, kehitystä tapahtuu naapurikunnassa. Eiköhän tuossakin ollut rappuset (toisessa päässä). | ||||
|
|
10.07.2020 12:55 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvin lättä pysähtyi tuollaiseen kustannuksiltaan taloudelliseen laituriin. Vaikea kuvitella nykyaikana, tuollaisia rakennelmia käytetyn. Olisiko nykyisiss vaatimuksissa tarkastelun paikka ? | ||||
|
09.07.2020 18:24 | Ilkka Hovi | ||
| Huomasin aikaisemmin otetusta (15:30) kuvasta, ensimmäinen vaunu on Not. | ||||
|
09.07.2020 16:36 | Ilkka Hovi | ||
| Sen verran muistan, että Dv12 veturit olivat hinauksessa. Missä Lohjan Kalkilla oli betoniasemia varmaan ainakin osa vaunuista tuli niistä paikoista. Aamupäivällä tuli Virkkalasta Silk roikka useimmiten 2 x Dv15 vetoisena Riihimäelle. Tätä liikennettä oli vielä 1970-luvun alussa. | ||||
|
09.07.2020 12:35 | Ilkka Hovi | ||
| Kuva onkin julkaistu vorgissa jo viime vuosikymmenellä. T-sarja oli 0-6-0, arvaisin kyseessä olevan O sarjan edeltäjän, höyrykuvun vanhan mallin mukaan. Numerostakin voisi saada selvää jos sitä suurentaisi. Sarjoen uusidistus tapahtui 1900-alkupuolella joten se sekoittaa veturin sarjan tunnistamista. | ||||
|
|
09.07.2020 12:29 | Ilkka Hovi | ||
| Juna ?? lähti Helsingistä. Edellisessä diassa tuprautti pienet savut. | ||||
|
04.07.2020 17:05 | Ilkka Hovi | ||
| Siinähän on teline double-compound air pump - jarruilman pumpulle. GN:n 4-4-0 veturin pienoismallissa (H0) oli samanlainen ilmapumppu, jonka asentamista noin pieneen veturiin epäilin. Toisaalta kaksisylinterinen (kaksi höyrysylinteriä ja kaksi ilmasylinteriä) ilmpapumppu oli normaali veturin ilmapumppu joten miksei se voinut olla myös 4-4-0 veturissa. Nyt minusta näyttää että malli on oikein. Tr2 vetureiden ilmapumppu vaihdettiin britanian Westinghousen yksi höyrysylinterinen - kaksi ilmasylinteriä malliseen (nk tamdem pumppu) jo toimituksen aikana. Pr2 vetureissa oli aikoinaan kaksisylinteriset ilmapumput saksalaista mallia, kunne nekin vaihdettiin VR normipumpuiksi (tamdem pumppu). | ||||
|
07.06.2020 20:16 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaankin joltain balttialaiselta rautatieltä Suomeen kulkeutunut. Laakerinohjaimet ovat suoria, silloin ei kyseessä ole alunperin normaaliraiteinen vaunu. Latviassa (ja ehkä Virossakin) oli tällaisia saksalaistyyppisiä vaunuja, jotka pyöräkertaa vaihtamalla muutettiin leveäraiteisiksi. Latviassa oli 1435 ja 1524 mm raidelevyksellisiä ratoja. Liettua oli normaaliraiteista aluetta. | ||||
|
05.06.2020 09:18 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä. Huomasin junarungon kun Sm2 ajoi sen ohi ennen Kotkan asemaa. Juna kulki kävelyvauhtia ja kun se pysähtyi lähdin radanvarteen tutkimaan tilannetta. | ||||
|
31.05.2020 17:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää perustelua ajankuvan puolesta. Ei vastaväitteitä. | ||||
|
|
31.05.2020 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle. | ||||
|
|
29.05.2020 09:38 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan hämmästyneeni kun tällä Tampereen suunnalta tulleella ei ollutkaan liitevaunua. Aikataulun mukaan tuli Tampereelta, tuliko en voi todentaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin |
28.05.2020 22:40 | Ilkka Hovi | ||
| Monta Dv12 kuvissa. On hyvä muistaa, korvaavat veturit on jo tilattu. Siis kun Dv12 käyttö on loppu, ei niitä enää voi valokuvata. Kauniita kuvia voi katsella myöhemminkin. | ||||
|
21.05.2020 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva Move 2 veturista. Enpä ole aikaisemmin huomannut tuota, olisinkin käyttänyt sitä tuoreessa kirjasessa "Suomessa käytetyt kapearaiteiset nk sotaveturit sekä sotakorvauksena toimitetut (SOTEVA) kapearaideveturit ja vaunut sekä kapearaide höyrynosturi. Teknisiä arvoja". Siinä on piirustus ja mittatietoja näistä moottorivetureista. Ajattelin kirjoittaa tähän koska tämä ei voi olla mainos, sillä minulla ei ole myyntikanava päätettynä, joten vorgilaisille en voi vielä myydä tuota 105 sivuista A4 opusta. | ||||
|
16.05.2020 18:02 | Ilkka Hovi | ||
| Oli hyvä teksi mutta väärä kuva. Kiitos huomautuksesta, korjasin. | ||||
|
16.05.2020 09:22 | Ilkka Hovi | ||
| Maalailin Pikon säiliövaunua mattamustaksi. Nyt huomasin portaat ovat väärällä puolella ! | ||||
|
13.05.2020 10:11 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä oli tehty Ruotsissa ? Silloin vastaus löytyisi sieltä, hyvä ajatus lisäpainosta. Millainen ääni tuosta "torvsta" tuli. Olisikohan toiminnassa, voisi antaa ääninäytteitä vaikka Rautatiemuseopäivillä 2021. Muurauksesta. Jos muistini toimii oikke, tallin tältäpuolelta muuratuissa pilttuissa oli autotallit ja autot pakenivat tallin takaseinän puoleisista ovista. Muistankohan oikein vai sekoitanko paikkoja. Veturitallin käyttäminen autotallina on vain niin väärin. |
||||
|
11.05.2020 17:04 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa lähimmästä oviaukosta veturi ajoi sisään ja tallin läpi kunhan oli yöpynyt tallissa. Toinen oviaukko vei korjauspilttuuseen mistä ei ollut läpiajoa. Matalaosa missä on kolme ikkunaa oli lähtevälle veturille ainakin viime aikoina. Yksi veturi ensin 3 sitten 4 oli tuon matalanosan ja linjan välissä olevalla pistoraiteella jonne kulku Hyvinkään aseman puolelta. Move 21 oli viimeisinä vuosina sijoitettuna Hyvinkäälle kun Karkkilaissa oli kytkimillä ja puskimilla varustetut traktorit vaihtotöissä. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
07.05.2020 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| On hienoa, että Tapio Keränen on koostanut tällaisen selvityksen valokaasuvaunuista. Entäpä jos ei olisi, melko hankalaa löytää kuvia ja selostusta. Muutama kuva sieltä täältä, joissa näkyisi kaukana outo vaunu. | ||||
|
07.05.2020 19:43 | Ilkka Hovi | ||
| Veturien valaistuksessa käytettiin sekä asetyleeniä (pullo vandringilla kattilan vieressä), että valokaasua. Esim Rautatiemuseon Sk3-400 on valokaasuvalaistu.( Punainen pyöreä suojus tenderissä lähellä portaita. Toisella puolella myös painemittari. Säiliöt kehyksen välissä toisen ja kolmannen pyöräkerran välissä.) Sitten oli erikseen petroolilyhdyt ja sähkövalaistus. | ||||
|
02.05.2020 13:08 | Ilkka Hovi | ||
| Olen varma, että maalaus on tehtyt tehtaalla. On ollut 1310 veturiosan kanssa kun siihen on laitettu suomalainen laatta. Koska stokeri (mekaaninen hiilensyöttölaite) on vika herkempi kuin lapiota käyttävä lämmittäjä, niin konepajalla tai varikon korjauksessa olevalta veturilta on näppärää ottaa tenderi käyttöön. Esim 1307 meni romujonoon ilman tenderiä, jossa ilmeisestikin ollut vikaa. | ||||
|
29.04.2020 10:26 | Ilkka Hovi | ||
| Ei kuvattu vaan lisätty 28.04.2020 :) | ||||
|
25.04.2020 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hr12 oli tehty törmäysvahvaksi. Sm lähti liikkeelle mutta ajoi punaisia päin. Tuolloinkin rantaradan sähköliikenne lähti aseman vasemmalta sivustalta. Hr12 tuli Pasilasta. Opastinten sijoittelu oli hieman huonosti, niitä ei ollut helppo huomata ja kuljettajilla oli tapana lähteä kun aika tuli ja tarvittaessa jarruttaa punaiselle. Onnettomuus tapahtui muistaakseni illalla. Syynä voisi sanoa olleet kuljettajan huolimattomuus ja huonot käytännöt (nopea kiihdytys ja ylinopeus 35 vaihteissa sekä liian pieni aika veturin siirtymiseen raiteiden poikki.) | ||||
|
21.04.2020 13:26 | Ilkka Hovi | ||
| Rata päättyi Lappeenrantaa ja uusi yhteys Imatralle rakennettiin vasta 1930 luvulla (ainakin myöhemmin kuin kuva otettiin.) Siksi olettaisin aseman olevan harjun päällä ja seuraavan aseman olevan Rapasaari Saimaan rannalla. Vanhassa kuvakirjassa sanottiin nykyisen aseman olevan neljäs. Missähän ne muut olivat. | ||||
|
Kuvasarja: Ämmiä kiskoilla |
21.04.2020 13:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tosi kiva kuvasarja monikäyttöisistä M-vaunuista. | ||||
|
19.04.2020 20:00 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko jokin lakko, satama-, paperitehdas tms. Veikkaisin veturit korvattu vaikka Kotkaan (paitsi Pr1/Vr3) tai Haminaan tulleilla moottorivetureilla. Elokuussa 1966 oli Kv tallin takana samassa paikassa mm kaksi Vr5:ttä. Mielestäni olen kuvannut 1967 - 1968 sekä 667 ja 657 vaihtotöissä. Resiinan ensi vuosilla oli lehdessä havaihtoja palsta, mistä voisi tarkastaa. Minulle ei nyt mahdollista tehdä tarkistusta. | ||||
|
18.04.2020 19:38 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin höyrykuvussa on mielenkiintoinen yhde, lautasventtiili ja kulmakappale, joka on letkun liittämistä varten. Tulee mieleen Pankakosken veturit joissa oli tuollainen höyry-yhde palopumpun käyttöhöyryä varten. Mielenkiintoinen pyöreä luukku veturin hytin takaseinässä. Pankakoskella oli veturi 4 Tampellan valmistama 0-4-2T veturi 288/1917, jos valmistajanlaatasta saisi selkoa. Enson veturilta vaikuttaisi myös tuo Staufer-kuppi kiertokangen pikkupään voitelua varten, ristikappaleen sivuun asennettuna. |
||||
|
17.04.2020 17:52 | Ilkka Hovi | ||
| Polttoaineentäytön aikana pysyivät takaikkunat ehjinä. Hiilet pudotettuina hihnakuljettimelta tai vyörytyslaitteelta. | ||||
|
15.04.2020 14:44 | Ilkka Hovi | ||
| Who cares ! Edessä höyryveturi ja sekajuna. Vaihtotyö ja takana monia normaaliraiteisia umpivaunuja lavettivaunujen kyydissä. Sitä paitsi tuolla jatkettiin Gruduskista MLawaan. (Isossa L-kirjaimessa vinoviiva pystyosan keskellä) | ||||
|
09.04.2020 20:31 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa www.vaunut.org/kuva/23903?paik=Uusikaupunki&tag0=11%7C%7C on samanlainen vaunu kuvattuna 1920-luvulla. | ||||
|
08.04.2020 23:04 | Ilkka Hovi | ||
| Pakko vastata, koska Eljas on ilmeisesti kipeä (ei corona). BR:n uudelleen numerointi selostettu oikein paitsi että koska Great Western Railway oli varustanut veturit messinkisin numerolevyin, GWR:n numeroita ei muutettu. | ||||
|
08.04.2020 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Olen nähnyt alkujaan Kauko Kuosman 8mm kaitafilmin kopion jossa Tr1 tuo keskipäivän lyhyen tavarajunan Riihimäen suunnasta Pasilaan. Vaunustossa oli yksi TB:n (tai tällä muistilla SP:n) saksalaimallinen säiliövaunu, jossa jarrusilta mutta jarrukopista oli jäljella vain tukikulmaraudat. Nousivat ylös jarrusillan kaiteesta ja siitä katon yli taakse. Katso vaikka Fleischmann nro 843 716 (N-mittakaavainen). Säiliö oli hopeanvärinen. Tai Roco (H0) 76692 (FS:n vaunu). | ||||
|
05.04.2020 22:25 | Ilkka Hovi | ||
| Onko tuo etumainen veturi sarjaa 15 ? Britaniasta hävisi monta sarjaa kun liikennettä supistettiin. Hirveätä tuhlausta koko dieselöinti. Skotlannissakin pohjoisosassa oli vain yksi tavarajuna viikossa. | ||||
|
01.04.2020 16:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Kenellä olisi Viipurin ratapihan liikennöimissääntö 1920 luvun puolestavälistä ? Kuvittelen ylemmä siiven näyttämän saa painaa ja jos alempi siipi on seis-asennossa tarkoitta "saa painaa hiljaa". Kuvittelen siipien olevan sallivassa asennossa alaspäin ? Siis molemmat alas on kutsu tuoda roikka laskumäkeen. Poistetaan tämä kun on todettu jotain muuta. Siis brittiläinen ajatus kahdesta siivestä. Herr John, uudet Hanomagin veturit eli Pr1 ja Vr3 niiden valmistajanlaatat olivat neliskanttisia. Vr1 jaTv1 vetureiden laatat olivat tuota "koristeellisempaa" mallia. |
||||
|
01.04.2020 09:50 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä luulisin olevan kaksi H-vaunua, joiden pylväät ovat laitojen "sisäpuolella" tässä ilman laitoja. Esim JFR:n ensimmäiset H-vaunut olivat tuota tyyppiä, pylväät menivät lattian läpi, mikä oli vaikea ymmärtää kun näki ensimmäisen kerran. | ||||
|
26.03.2020 16:33 | Ilkka Hovi | ||
| Siis kaksoisvaihde, enpä viitsinyt tarkistaa, joten pitää jarruttaa kommentointinopeutta. On jo muutama kommentti mennyt metsään. | ||||
|
|
25.03.2020 20:25 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa on myös mielenkiintoista savun taakse piiloutunut höyryveturi (Tk3 ?) ja oikean alkulman 3-tievaihde. | ||||
|
23.03.2020 14:03 | Ilkka Hovi | ||
| Vetopyörät olivat asennettu akselille oikean pyörän kulkevan eteenpäin mentäessä 90 astetta edellä. Tällätavoin eivät kumpikin koneisto olleet yhtäaikaa kuolokohdassa. Lue Mikko Ivalo: Höyryveturit ja niiden hoito. Alunperin 1940-luvulta siinä hyvät perusteet mutta uusin kehitys puuttuu. | ||||
|
22.03.2020 19:02 | Ilkka Hovi | ||
| Tenderin palkissa oleva putki oli vaunuöljyn säilyttämistä varten. Suomessa ei tuollaista varastoa tarvittu ja se poistettiin. Minusta ALCOn kilpi oli pronssia, pitääkin tutkia asiaa. Veturienkattiloiden lukumäärä oli 20 + 2 varakattilaa. Kattiloita vaihdeltiin BLW:n ja ALCOn veturien kesken. VIW:n (Vr4 / Vr5) kilpi on valurautaa. |
||||
|
16.03.2020 19:41 | Ilkka Hovi | ||
| Minäkin sain "vanhassa" rautatiemuseossa sätkyn tästä kuvasta. Museo oli silloin aseman Rautatientorinpuoleisessa osassa. Sain oman kuvani VR:n kuvapalvelusta (palveli pääasiassa vain VR:tä) mutta pari käyntiä hellytti ja sain omani. Mutta vaikka 1969-luvun puolivälin jälkeen Tr2:t kulkivat Riihimäeltä pääasiassa Kouvolaan, Tampereelle ja Karjaalle, näkyi niitä Pasilassakin, joskin harvoin. Muuten, tarkennus 1318 romutettiin Hyvinkäällä nykyistä rautatiemuseota vastapäätä. | ||||
|
|
16.03.2020 19:30 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni ylävalonheitin on mallia Aga ja Hv3:n puistoveturin numero on 999. | ||||