Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.10.2020 17:28 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva ja mielenkiintoiset kommentit. Nykyisin on vaikeaa ymmärtää tilannetta sotien jälkeen kun vielä sotakorvaukset oli maksettava tuote toimituksin. Hyvä esimerkki: vanhemmat menivät kihloihin 1947 ja pitihän kahvit juoda. Konditoriasta ostettiin kakku, kun sinne oli toimittanut kakun vaatiman määrän kanamunia. Noista Pietariin jääneistä rautatieläisistä: ne joilla oli jäljellä Suomen passi pystyivät pääsemään takaisin Suomeen n. 1922, Tarton rauhansopimuksen johdosta. |
||||
|
24.10.2020 17:59 | Ilkka Hovi | ||
| Isoisä kertoi olleensa koulupoikana venäjänvallan aikana kesätöissä Hki-Pb postivaunussa, jossa yöaikaan heiteltiin tulevan päivän aamulehdet asemille, ilman junan pysähtymistä. Minusta päätysillat olivat aika ahtaat moiseen toimintaa, vaan eikös kuvan vaunun oikeanpuoleinen päätysilta ole tavallista suurempi. Ainakin olen näkevinäni katon vahvisteraudat olevan kiinnitetty vaununsillan molempiin nurkkiin ja päätysilta on ilman portteja. | ||||
|
18.10.2020 21:25 | Ilkka Hovi | ||
| Mukavaa talven tuntua hyvässä kuvassa. | ||||
|
12.10.2020 19:02 | Ilkka Hovi | ||
| Itse asiassa pitää tunnustaa kuvan alkuperä. Kuvasin vaunun vitriinissä jossa kuvasin vaunun peilikuvaa. Sitten vielä kehtasin kääntää kuvaa siten että tekstit tulivat luettaviksi. Eli siis kuvaajaa kohti on vain ruskea seinä ja vaunun keltainen puoli on oikealla vaunun takana. Vaunun valmistajan kanssa ihmeteltiin onko myös toisella puolella keltaista vai onko se seinä kokonaan ruskea. Lisäksi oliko vaunun pääty keltainen? Oliko siellä oma ovi pikkuiseen postiosastoon. Elkää ottako tuosta kuvasta mallia. Onko tällainen kysymys kreikkalaista tarustoa mukaillen, harrastajan lippaan avaaminen. Lippaasta juoksee karkuun suuri määrä kysymyksiä joihin emme heti saa vastauksia. | ||||
|
09.10.2020 17:09 | Ilkka Hovi | ||
| Hienosti selviää asiat. | ||||
|
27.09.2020 11:09 | Ilkka Hovi | ||
| Saisiko suurennoksen tuosta valmistajan/agentin kyltistä. Alin rivi riittäisi. Turhan monta eri valmistajanumeroa on esitetty, kuitenkin luulen Kausalan olevan oikean radan. Se nyt tiedetään, veturissa on Walschaertin luistinkoneisto, mitä Eskola nro 2:ssa ei ollut. Aina on mahdollista että veturi ei tullut suoraan Kausalaan vaan onkin ostettu myöhemmin. Kun ajattelen kapearaiteisten veturien käyttöä, kuutena päivänä viikossa ja yöt jäähtymässä tallissa, on käyttö aika rankkaa. Siksi näppituntuma on, veturin kattilat piti korjata noin 10 vuoden välein. Täytin epävalallista ei ole tehdä veturista korjausta vaativa, esim jättää pakkasella ulos ja vedet kattilaa. No tämä on vain sanojen pyörittelyä, ehdotan: katsastustiedot pöytään niitä on kerätty. |
||||
|
27.09.2020 10:55 | Ilkka Hovi | ||
| Minua ihmetyttää Gbr vaunun tekstitys ja tekstien paikka. Toivon mielipiteitä tai paremminkin tietoa. | ||||
|
23.09.2020 12:43 | Ilkka Hovi | ||
| On se hieno, sommittelu ja avaruuden tuntu. | ||||
|
|
21.09.2020 22:20 | Ilkka Hovi | ||
| Jospa valmistusnumero olisikin 8900 / 1920 joka oli puupolttoinen 0-4-0WT, 750 mm ja meni Wärtsilä Oy:lle joko Wärtsilään tai Hämekoskelle Harluun (siellä oli Wärtsilän sähkösulatto). Hämekoski sikäli huono asia ettei minulla ole varmaa kuvaa olisiko joen toisella puolella olleella sulatolla rataa. 00 numeroiden 0:n keskiosa voisi näyttää ykköseltä. Toisaalta noin massiivisen suojauksen ajattelen sopivan romurautavaunujen kuljetukseen. |
||||
|
05.09.2020 20:48 | Ilkka Hovi | ||
| Noin 1965 tassuttelin Hämeenlinnassa Aulangon rautatiesillan vieressä olevalla (vai olleella) kävelysiltaosalla. Huomioita kiinnitti Tr1 veturin Tampereen suunnasta tuoneen postijunan (Po vaunuja, jokunen Fo ja katettuja vaunuja. Ensin luulin matkustajajunaksi koska rungossa oli useita likaantuneita Po vaunuja), veturin kulkiessa sillalla tunsi selvästi kuinka vetopyörän aiheuttama voimien pystykomponentti vapisutti siltaa. Kiskopainon määrittämiseksi piti ottaa vaikuttavaksi painoksi akselipaino + 15%. Silta ei voi olla jäykkä joten tuollainen koekuormitus antaa sillan suurimman painuman, sillä kulkeva veturi liikkuu ja veturin paino ei ole pitkään samalla kohtaa. Toisenlaisen näkökulman antaa muistelo, Karjaa - Hanko rataosan nopeusrajoitus oli vuonna 1967 70 km/h. Silloiselle kiskotukselle olisi nopeusrajoitus ollut 80 km/h. |
||||
|
|
05.09.2020 11:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuvasarja mutta, please, Tunnistukseen K3 - Tv1. | ||||
|
30.08.2020 17:26 | Ilkka Hovi | ||
| Suurentaessa alkuperäistä kuvaa, näyttäisi kuorman olevan 13.5 t. Onko apua vaunun tunnistamisessa. | ||||
|
30.08.2020 12:46 | Ilkka Hovi | ||
| Taas voin todeta vorgin hyvyyden, tieto lisääntyi. Kannatti puikata kuva sivulle. | ||||
|
|
28.08.2020 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt ei saa unohtaa, saksalaiset muuttivat rataverkon valloitetuilla alueilla normaaliraiteiseksi. Latviassa on ratalinja jota eri maailmansotien ja rauhan aikana on muutettu 5 kertaa. | ||||
|
|
28.08.2020 08:52 | Ilkka Hovi | ||
| Latvialla ja tarkistamatta muistelen myös Virolla olleen normaaliraiteiseksi muutettavia vaunuja. Ainakin Latviassa oli vetureita, jotka toimitettiin myös normaaliraiteisilla pyörillä. | ||||
|
28.08.2020 08:50 | Ilkka Hovi | ||
| Ajattelen vaunujen tulleen lähinnä baltiasta, kun saksalaiset muuttivat raideleveyden normaaliraiteen mukaiseksi. Asiaa varmaan hämää, että ainakin osa ollut käytössä myös NL:n alueella ja joutuneen saksalaisten käsiin kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. | ||||
|
25.08.2020 08:04 | Ilkka Hovi | ||
| Lisätään hieman teollisuushistoriaa: Kaasupalvelu oli yksityinen yritys, joka ilmeisesti kaatui kaasupullojen vaatimiin investointeihin. Toiminta pelastettiin perustamalla Tehokaasu Oy, jonka osakkaina olivat Neste, Kesko, OTK ja ( Tuko muistivirhe varauksin). Kun OTK alkoi myydä teollisuuttaan (Tulitikkutehtaita, Myllyjä ym) osti Neste koko firman. Kun Vatialan pullojen täyttölaitos lopetettiin Neste ja Shell tekivät uuden täyttölaitoksen Kilpilahteen ja laitoksen toimintaa alkoi hoitaa Innogas Oy. Tehokaasu fuusioitiin Neste Osakeyhtiöön vuosisadan vaihteen jälkeen. | ||||
|
25.08.2020 07:50 | Ilkka Hovi | ||
| Siellä on kupla VW ja siitä kolmas oikealle Volvo ??. Eturivissä Audi ja siitä oikealle toinen Simca 1000 ! | ||||
|
25.08.2020 07:46 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva arvuutella, oikealla puolella verhot ikkunassa. Olisiko tehty lisää asuntoja ja tasapainoitettu aseman ilmettä lisäämällä uusi osa tasapainoisesti varsinaisen asemarakennuksen toiselle puolelle. Ajattelen vanhoja Riihimäki - Pietari radan alkuperäisiä asemia, Hausjärvi, Pulsa. | ||||
|
24.08.2020 21:27 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö vaunun koria ole rakennettu vanhan matkustajavaunun alustalle ? Tällöin pitäisi puhua termillä "Rebuilt" . Kuulostaa paremmalta. | ||||
|
23.08.2020 09:02 | Ilkka Hovi | ||
| Kesäinen iltatunnelma. Veturikin on ehtoopuolella. | ||||
|
23.08.2020 09:00 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno ja kaunis kuva. | ||||
|
|
21.08.2020 08:33 | Ilkka Hovi | ||
| Rakennus onkin otettu uusiokäyttöön. Alunperin rakennettiin tka-korjaamo Vatialaan, lähinnä työllisyyden takia, jotta Kangasalan suurta työttömyyttä saataisiin vähennettyä. Harmina oli ettei korjaamoon saatu työväkeä. Sittemmin sorakuoppaa laajennettiin ja sorakuopan alkupäähän rakennettiin nestekaasupullojen täyttölaitos ja nestekaasusäiliöt, joihin nestekaasu tuotiin säiliövaunuilla. Nesteen omistama Tehokaasu Oy (ei Tebokaasu, joka oli näppärän mainosmiehen keksimä käännös Teboilin nimestä) vuokrasi korjaamon toimisto-, varasto ja työtilakäyttöön. Ympäristöön rakennettiin kerrostaloja ja asukkaat totesivat säiliöiden olevan asutukselle vaarallisia. (Paitsi Uutena Vuotena, jolloin alueelle ammuttiin ilotulitusraketteja. Raketin jämiä kerättiin kymmeniä säiliöalueelta). Neste ja AGA perustivat yhdessä nestekaasupullojen täyttölaitoksen Kilpilahteen ja Vatialan muut toiminnot siirtyivät Nesteen Tampereen aluekonttorin tiloihin. Samoihin aikoihin kun säiliöt poistettiin oli myös hiekkakuoppa kaivettu tyhjiin ja toiminnot loppuivat VR:nkin alueella. Silloin poistettiin alueelle johtava linjavaihde, joka ratamutkassa olevana oli aiheuttanut nopeusrajoituksen Orivedelle vievään rataan. Toinenkin väännös Tehokaasun nimestä liikkui Museorautatiellä, ollen tuhokaasu. Valitettavasti tämä nimi oli jo sillioin noin 20 vuotta vanha väännös joten nimeä levittänyt henkilö ei ollut keksinyt itse tuota sanaleikkiä. |
||||
|
18.08.2020 16:38 | Ilkka Hovi | ||
| Klapit pyörän alla pitää paikallaan. Riston tenderissä on kyllä seisontajarru. Tallimies laittanut vanhasta tottumuksesta koska Kanassa ei ole seisontajarrua, joten Kana vaatii muuta apua. Paikussa taasen on seisontajarrun kierrejarru. Yksi hyvä tutkimus kenelle on kiinnostava aihe. | ||||
|
30.07.2020 21:33 | Ilkka Hovi | ||
| Jos arvioidaan 20 kpl Vv15 niitä tarvittiin; matkustaja-asemalle 2 kpl, Töölön tavara-asemalle, Katajanokalle, Länsisatamaan, veto satamat Pasila, Pasilan mäki ja alapiha 2 kpl, Sörnäinen, Tikkurilan järjestäjä saattoi piipahtaa myös Keravalle, Kirkkonummi, Pitäjänmäki järkkärit Pasilan veturilla, Porvoo, pari huollossa tai korjauksessa ja koulutuksessa. Kyllä 20 oli käyttöä vaikka en kaikkea tiedäkään. | ||||
|
|
29.07.2020 19:52 | Ilkka Hovi | ||
| Pyöränrenkaat olivat kuluneet koveriksi useammassakin veturissa, eli ajettiin loppuun ja tarvekin loppui kun tuli noita muunlaisia vaihtovetureita käyttöön. | ||||
|
26.07.2020 18:38 | Ilkka Hovi | ||
| Severstal on myös osaksi entisellä RVR:n alueella. (RVR valmisti mm ER1..-2 ... EMUja) | ||||
|
12.07.2020 16:57 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä on hyvä kuva, näyttää uuden ja pölyyntyneen vaunun seinävärin eron. | ||||
|
10.07.2020 22:35 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva tietää, kehitystä tapahtuu naapurikunnassa. Eiköhän tuossakin ollut rappuset (toisessa päässä). | ||||
|
|
10.07.2020 12:55 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvin lättä pysähtyi tuollaiseen kustannuksiltaan taloudelliseen laituriin. Vaikea kuvitella nykyaikana, tuollaisia rakennelmia käytetyn. Olisiko nykyisiss vaatimuksissa tarkastelun paikka ? | ||||
|
09.07.2020 18:24 | Ilkka Hovi | ||
| Huomasin aikaisemmin otetusta (15:30) kuvasta, ensimmäinen vaunu on Not. | ||||
|
09.07.2020 16:36 | Ilkka Hovi | ||
| Sen verran muistan, että Dv12 veturit olivat hinauksessa. Missä Lohjan Kalkilla oli betoniasemia varmaan ainakin osa vaunuista tuli niistä paikoista. Aamupäivällä tuli Virkkalasta Silk roikka useimmiten 2 x Dv15 vetoisena Riihimäelle. Tätä liikennettä oli vielä 1970-luvun alussa. | ||||
|
09.07.2020 12:35 | Ilkka Hovi | ||
| Kuva onkin julkaistu vorgissa jo viime vuosikymmenellä. T-sarja oli 0-6-0, arvaisin kyseessä olevan O sarjan edeltäjän, höyrykuvun vanhan mallin mukaan. Numerostakin voisi saada selvää jos sitä suurentaisi. Sarjoen uusidistus tapahtui 1900-alkupuolella joten se sekoittaa veturin sarjan tunnistamista. | ||||
|
|
09.07.2020 12:29 | Ilkka Hovi | ||
| Juna ?? lähti Helsingistä. Edellisessä diassa tuprautti pienet savut. | ||||
|
04.07.2020 17:05 | Ilkka Hovi | ||
| Siinähän on teline double-compound air pump - jarruilman pumpulle. GN:n 4-4-0 veturin pienoismallissa (H0) oli samanlainen ilmapumppu, jonka asentamista noin pieneen veturiin epäilin. Toisaalta kaksisylinterinen (kaksi höyrysylinteriä ja kaksi ilmasylinteriä) ilmpapumppu oli normaali veturin ilmapumppu joten miksei se voinut olla myös 4-4-0 veturissa. Nyt minusta näyttää että malli on oikein. Tr2 vetureiden ilmapumppu vaihdettiin britanian Westinghousen yksi höyrysylinterinen - kaksi ilmasylinteriä malliseen (nk tamdem pumppu) jo toimituksen aikana. Pr2 vetureissa oli aikoinaan kaksisylinteriset ilmapumput saksalaista mallia, kunne nekin vaihdettiin VR normipumpuiksi (tamdem pumppu). | ||||
|
07.06.2020 20:16 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaankin joltain balttialaiselta rautatieltä Suomeen kulkeutunut. Laakerinohjaimet ovat suoria, silloin ei kyseessä ole alunperin normaaliraiteinen vaunu. Latviassa (ja ehkä Virossakin) oli tällaisia saksalaistyyppisiä vaunuja, jotka pyöräkertaa vaihtamalla muutettiin leveäraiteisiksi. Latviassa oli 1435 ja 1524 mm raidelevyksellisiä ratoja. Liettua oli normaaliraiteista aluetta. | ||||
|
05.06.2020 09:18 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä. Huomasin junarungon kun Sm2 ajoi sen ohi ennen Kotkan asemaa. Juna kulki kävelyvauhtia ja kun se pysähtyi lähdin radanvarteen tutkimaan tilannetta. | ||||
|
31.05.2020 17:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää perustelua ajankuvan puolesta. Ei vastaväitteitä. | ||||
|
|
31.05.2020 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle. | ||||
|
|
29.05.2020 09:38 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan hämmästyneeni kun tällä Tampereen suunnalta tulleella ei ollutkaan liitevaunua. Aikataulun mukaan tuli Tampereelta, tuliko en voi todentaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin |
28.05.2020 22:40 | Ilkka Hovi | ||
| Monta Dv12 kuvissa. On hyvä muistaa, korvaavat veturit on jo tilattu. Siis kun Dv12 käyttö on loppu, ei niitä enää voi valokuvata. Kauniita kuvia voi katsella myöhemminkin. | ||||
|
21.05.2020 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva Move 2 veturista. Enpä ole aikaisemmin huomannut tuota, olisinkin käyttänyt sitä tuoreessa kirjasessa "Suomessa käytetyt kapearaiteiset nk sotaveturit sekä sotakorvauksena toimitetut (SOTEVA) kapearaideveturit ja vaunut sekä kapearaide höyrynosturi. Teknisiä arvoja". Siinä on piirustus ja mittatietoja näistä moottorivetureista. Ajattelin kirjoittaa tähän koska tämä ei voi olla mainos, sillä minulla ei ole myyntikanava päätettynä, joten vorgilaisille en voi vielä myydä tuota 105 sivuista A4 opusta. | ||||
|
16.05.2020 18:02 | Ilkka Hovi | ||
| Oli hyvä teksi mutta väärä kuva. Kiitos huomautuksesta, korjasin. | ||||
|
16.05.2020 09:22 | Ilkka Hovi | ||
| Maalailin Pikon säiliövaunua mattamustaksi. Nyt huomasin portaat ovat väärällä puolella ! | ||||
|
13.05.2020 10:11 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä oli tehty Ruotsissa ? Silloin vastaus löytyisi sieltä, hyvä ajatus lisäpainosta. Millainen ääni tuosta "torvsta" tuli. Olisikohan toiminnassa, voisi antaa ääninäytteitä vaikka Rautatiemuseopäivillä 2021. Muurauksesta. Jos muistini toimii oikke, tallin tältäpuolelta muuratuissa pilttuissa oli autotallit ja autot pakenivat tallin takaseinän puoleisista ovista. Muistankohan oikein vai sekoitanko paikkoja. Veturitallin käyttäminen autotallina on vain niin väärin. |
||||
|
11.05.2020 17:04 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa lähimmästä oviaukosta veturi ajoi sisään ja tallin läpi kunhan oli yöpynyt tallissa. Toinen oviaukko vei korjauspilttuuseen mistä ei ollut läpiajoa. Matalaosa missä on kolme ikkunaa oli lähtevälle veturille ainakin viime aikoina. Yksi veturi ensin 3 sitten 4 oli tuon matalanosan ja linjan välissä olevalla pistoraiteella jonne kulku Hyvinkään aseman puolelta. Move 21 oli viimeisinä vuosina sijoitettuna Hyvinkäälle kun Karkkilaissa oli kytkimillä ja puskimilla varustetut traktorit vaihtotöissä. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
07.05.2020 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| On hienoa, että Tapio Keränen on koostanut tällaisen selvityksen valokaasuvaunuista. Entäpä jos ei olisi, melko hankalaa löytää kuvia ja selostusta. Muutama kuva sieltä täältä, joissa näkyisi kaukana outo vaunu. | ||||
|
07.05.2020 19:43 | Ilkka Hovi | ||
| Veturien valaistuksessa käytettiin sekä asetyleeniä (pullo vandringilla kattilan vieressä), että valokaasua. Esim Rautatiemuseon Sk3-400 on valokaasuvalaistu.( Punainen pyöreä suojus tenderissä lähellä portaita. Toisella puolella myös painemittari. Säiliöt kehyksen välissä toisen ja kolmannen pyöräkerran välissä.) Sitten oli erikseen petroolilyhdyt ja sähkövalaistus. | ||||
|
02.05.2020 13:08 | Ilkka Hovi | ||
| Olen varma, että maalaus on tehtyt tehtaalla. On ollut 1310 veturiosan kanssa kun siihen on laitettu suomalainen laatta. Koska stokeri (mekaaninen hiilensyöttölaite) on vika herkempi kuin lapiota käyttävä lämmittäjä, niin konepajalla tai varikon korjauksessa olevalta veturilta on näppärää ottaa tenderi käyttöön. Esim 1307 meni romujonoon ilman tenderiä, jossa ilmeisestikin ollut vikaa. | ||||
|
29.04.2020 10:26 | Ilkka Hovi | ||
| Ei kuvattu vaan lisätty 28.04.2020 :) | ||||
|
25.04.2020 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hr12 oli tehty törmäysvahvaksi. Sm lähti liikkeelle mutta ajoi punaisia päin. Tuolloinkin rantaradan sähköliikenne lähti aseman vasemmalta sivustalta. Hr12 tuli Pasilasta. Opastinten sijoittelu oli hieman huonosti, niitä ei ollut helppo huomata ja kuljettajilla oli tapana lähteä kun aika tuli ja tarvittaessa jarruttaa punaiselle. Onnettomuus tapahtui muistaakseni illalla. Syynä voisi sanoa olleet kuljettajan huolimattomuus ja huonot käytännöt (nopea kiihdytys ja ylinopeus 35 vaihteissa sekä liian pieni aika veturin siirtymiseen raiteiden poikki.) | ||||